Musiikaalisuus, matemaattisuus, käden taidot

[_eOw_]

Todistusten aika - huomioni lähipiiristä: Otsikon aiheet helppoja, kielet ongelmana...

Olisiko kenelläkään kirjallisuusviitteitä asiasta. Siis em ominaisuuksien perinnöllisyydestä ja korreloinnista. Matemaattisuus ja musikaalisuus taitavat seurata toisiaan, mutta onko asiasta tutkimuksia? Meemeissä vai geeneissä?

[Kataja]

Todistusten aika - huomioni lähipiiristä: Otsikon aiheet helppoja, kielet ongelmana...

Olisiko kenelläkään kirjallisuusviitteitä asiasta. Siis em ominaisuuksien perinnöllisyydestä ja korreloinnista. Matemaattisuus ja musikaalisuus taitavat seurata toisiaan, mutta onko asiasta tutkimuksia? Meemeissä vai geeneissä?

Parin päivän takaa on jäänyt mieleen lehtiotsikko, että olisi todettu musikaalisuuden ja sosiaalisuuden (ihmisten kanssa seurustelu ja ihmisten kanssa hyvin toimeentuleminen) liittyvän yhteen.
Arkijärjellä ajatellen luulisi että musikaaliselle henkilölle juuri kielten oppiminen olisi helppoa, perustuvathan molemmat samantyyppiseen kuuntelemiseen ja ilmaisemiseen.
Marjatta

[Antti Järvenpää]

Käteeni sattui eräällä matkallani huoltoaseman kirjamyynnistä kirja: "Stuart Isacoff; Pianon taika, Tammi 2002". Kirja vastaa ainakin jossakin määrin aloitusotsikkoon, mutta ei mitenkään aloittajan kysymyksiin genetiikasta tms.

Tuo kirja lähtee liikkeelle todella kaukaa. Sävelten välisiä suhteita aletaan pohtimaan aina ajanlaskun alusta alkaen ja esitellään, miten kukin keksijä tai filosofi on suhteutunut ääniin ja niiden systematiikkaan soittimen virittämisen näkökulmasta. Tämä osuus kirjasta ei liity mitenkään pianoon, vaan yleisesti säveliin ja sointuihin.

Musiikki on kirjan perusteella, mitä suuremmassa määrin luonnontiedettä - harmoniaa - sielujen värähtelyä. Kirja pohtii ja kaivaa esille historiallisia väittelyitä siitä milloin kielien värähtelyt ylä-äänineen tuovat tai toivat taivaallisen soinnin.

Tuo mainitsemani kirja on mielenkiintoista luetavaa aiheesta, jota en edes tiennyt olevan olemassa, ja vaikka itsekin olen opetellut soittamaan auttavasti muutamaa eri soitinta omaksi iloksi, en ole koskaan aiemmin ymmärtänyt sitä, että soittimien viritykset ovat lopulta kovin monen kompromissin tulos.

[Raimo Laakso]

Aikoinaan Vaasan tekulla äidinkielenopettajani antoi ymmärtää hänen jostain lukeneen, että matematiikan ja äidinkielen hallinta jotenkin olisivat yhteydessä toisiinsa. Tiedä häntä, kun itselläni tuossa opinahjossa oli äidinkielessä kiitettävä arvosana, mutta matikassa välttävä. Tosin matematiikan numeroiden keskiarvo luokalla taisi myös olla välttävä. Suoritettuani sittemmin tuolla länsinaapurissa nelivuotisen teknillisen lukion, toimin parin muun aineen ohella myös matematiikan opettajana peruskoulun yläasteella kolme vuotta. Vanhoilla päivilläni kävin sitten Suomessa iltalukion saaden sekä matematiikassa, että äidinkielessä kiitettävän arvosanan. Koltiaisiässä kesken jääneen keskikoulun erotodistuksessa äidinkielen arvosana oli tosin neljä ja matikassa taisi olla viisi. Musikaalisuudesta sen verran, että isäukkoni s.1891, jonka koulusivistys koostui kahdesta vuodesta kansakoulua, oli todella musikaalinen (soitti korvakuulolta kolmerivistä haitaria ja oli soittanut torvisoittokunnassa S-kornettia sekä laulanut parissakin kuorossa), mutta äitini ei alkuunkaan ja minä raukka taisin tipahtaa siihen puoliväliin.

[Kaisa Kihl]

Todistusten aika - huomioni lähipiiristä: Otsikon aiheet helppoja, kielet ongelmana...

Olisiko kenelläkään kirjallisuusviitteitä asiasta. Siis em ominaisuuksien perinnöllisyydestä ja korreloinnista. Matemaattisuus ja musikaalisuus taitavat seurata toisiaan, mutta onko asiasta tutkimuksia? Meemeissä vai geeneissä?

Ominaisuuksien periminen/geenit on aihe josta tiedetään todella vähän. Näin on todennut mm. suomalainen geenitutkija, alansa huippuja. Raimo Laakso osuvasti kertoo, mikä merkitys on koulumenestyksellä jossain aineessa. Itselläni oli luokkatoveri, joka harvinaisena tapauksena sai viimeisenä keväänä ehdot kielissä. Selvitti ne ja opiskeli myöhemmin mainioksi kielenkääntäjäksi opiskellen useita muitakin kieliä.

Sukujen tutkimisessa on mielenkiintoa herättävää se, minkäluonteisia ihmiset ovat olleet ja minkätyyppisiä töitä tehneet. Jokainen on niin monenlaisen eri tekijän summa, että selittäminen ei ole helppoa. Joitain viitteitä voi kuitenkin nähdä.

Osaamisista vielä: usein tulee mieleen suuren suomalaisen runoilijan kaukainen sukulainen, jonka nimen perään pappi kirjoitti 'oläslig', mutta vihki siitä huolimatta. Eiköhän tämä 18-vuotias myöhemmin oppinut lukemaankin.

En ole löytänyt muuta selitystä kuin mitä Pihtiputaan mummo on sanonut: Luotu laatunsa pitää. Sic.

tervehtien, Kaisa
sexmansdotterien jälkeläinen