Pettil - Pietarsaarenko seudulla ?

[Mariasparf]

Hei !

Marian kotipaikkaa / kuntaa/ kylää / taloa / esipolvia / olen Hiskistä etsiskellyt Pohjanmaalta.
Pettil - nimisiä taloja on henkilökuntineen ,mutta myöhemmältä ajalta.
Löytyisikö " serkuilta" tai muilta tietoa ?
Olisiko hra Sironen ja nti Pettilistä hankkineet Sparfin ? Voiko sellasen tiedon jostain arkistosta löytää ?

Eric Mickelsson Sironen - Sparf
s.01.03.1716 Evijärvi k.24.01.1789
+ Maria Olofsdr. Pettil
s.1719 k.16.04.1800 / Sparf Lepplax




Kyselee Mariasparf

[else-maj]

Ainakin Pettil niminen suku ja nimisiä ihmisiä löytyy löytyy Pedersöre Kunnan Kolpin kylästä.
t.else-maj

[Mariasparf]

Hei !
Kiitos ! Yritin etsiä Kållbystä ja siellä on myöhemmältä ajalta nimiä , mutta juuri kyseistä perhettä en vielä löytänyt. Rajoittamattomalla haulla pääsin katsomaan 1722 alkaen , mutta ...en kai sitten jotenkin osaa hakea.

Maria Olofsdotterin tyttären ( esiäitini ) syntymän löysin jonka olin saanutkin ennen jo . Mutta siinä oli uutena tietona talon nimi Skarff .

Pedersöre / Kastetut / 23.10.1745 1745 Läplax Skarff Erich Michelsson Maria Olsdr. N. N. ((Namnet saknas) (Lisa))

Onkohan näissä talon nimien kirjoittamisessa sitten tullut muutoksia vai virheitä ? Talon nimen alkuperä kiinnostaa . Näistä nimistä en löytänyt esim. sanakirjasta mitään " merkityksiä" tai jotain vihjettä juurista.

Kaiveleminen siis jatkuu...
Mariasparf

[JaskaS]

...
. Mutta siinä oli uutena tietona talon nimi Skarff .
Pedersöre / Kastetut / 23.10.1745 1745 Läplax Skarff Erich Michelsson Maria Olsdr. N. N. ((Namnet saknas) (Lisa))

Alkuperäisessä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9588916) on "sukunimenä" Skarff, mutta eri kynällä merkitty talon nimi Sparf, kuten myös lapsen nimi Lisa.

:) Jaska

[Mariasparf]

Kiitoksia !

Tuo alkuperäisen lukeminen onnistui vain kohdasta "Lisa Sparf "ja loppu jäikin sitten laiskanläksyksi .Kuitenkin tärkeimmät ovat tiedossa ja
Skarff uutena löytönä mukaan.
Isoisälläni oli sukunimenä Sparf , Norrby oli tippunut pois Alavetelissä ja talokaupoissa Kälviällä se muuttui Pajalaksi.

Mariasparf

[Matti Lund]

Hei !

---
Olisiko hra Sironen ja nti Pettilistä hankkineet Sparfin ? Voiko sellasen tiedon jostain arkistosta löytää ?




Kyselee Mariasparf

Vaikuttaa siltä, että Lepplaxin Sparfin talon vanha isäntäväki kuoli isonvihan alussa Pedersören rippikirjan sivun 133 jaksolla 1713-27 mukaan.

Vanhan isännänkin nimi oli Mikael. Sivu on aika suppurainen, mutta näyttää siltä, että Mikael, hänen vaimonsa ja tyttärensä/piikansa käyvät ripillä 1713 ja sen jälkeen on tyhjää, nimet ylipyyhitty ja huomautettu "död" = kuollut maininnalla.

Sen jälkeen talo on tyhjä, eli renki Juho Matinpoikakin on yliviivattu eikä ripilläkäyntejä näy. Toisaalta kun on siirrytty vuoteen 1714, ovat tainneet ripilläkäyntien merkitsijät paeta Ruotsiin.

Nimittäin vanhan väen korvaa Haapajärven Sirolasta tullut huomiosi kohteena oleva perhe:

Mikko Siponpoika
Vo Marketta Yrjänäntytär
poika Matti Mikonp.
poika Erkki Mikonp.
tytär Marketta
tytär Susanna

Mutta Mikko Siponpojan ja vaimon ripilläkäynnit alkavat vasta 1725, vaikka heille syntyy Lepplaxissa kaksi lasta ennen sitä. Siis ripilläkäyntejä ei ollut kukaan merkitsemässä, mutta kasteet on kirjattu 1722 alkaen.

Kun katsotaan SAY -luetteloa, Sparfin talo on ollut usean vuoden autio, ilmeisesti muutaman aivan peräti tyhjillään ja sitten Mikko Siponpoika Haapajärven Sirosesta Lappajärven kappelista on ottanut sen autiosta ja vapaavuosilla, jonka jälkeen alkaa näkyä vuodesta 1726 alkaen henkiveroluettelossa.

Kun sitten katsotaan Lappajärven kasteita (pikapikaa hiskistä), vaikuttaa siltä, että vuoden 1716 jälkeen ei ole enää kasteita Mikko Siponpojan lapsille siellä.

Nähtävästi noin 1717 Mikko Siponpojan perhe on poistunut Haapajärveltä muualle, mutta milloin se on päätynyt Lepplaxiin, ei selviä tarkkaan näillä tiedoilla. Mutta heti isonvihan päätyttyä he siellä viimeistään ovat.

Kun Mikko Siponpoika oli kuollut vuoden 1744 alussa, hänen poikansa Erkki Mikonpoika Sparf anoi heti Pedersören talvikäräjillä 1744 kahta lautamiestä Pär Brännäsiä (= näyttelijä Tauno Palon esi-isä suorassa isoisälinjassa) ja Jakob Masaholmia suorittamaan erottelua (afwittring) Mikko Siponpojan jälkeen. Sen tarkempaa ei siitä ole tuossa vaiheessa.

Nähtävästi vasta erottelun jälkeen Sparfin omistus siirtyi laillisesti Erkille, mutta SAY -luettelon mukaan Erkki on vuodesta 1735 alkaen vielä poikamiehenä jo Sparfin isäntä. Erkin vanhempi veli Matti, jonka kaste löytyy Haapajärven kylästä Lappajärven kappelin kasteluettelosta, näyttää toimineen pikkuveljensä apumiehenä.


Siis vastaus kysymykseen tältä osin on, että jo vanhempi Sironen Mikko Siponpoika Haapajärveltä hankki Sparfin ottaen sen autiosta, kun edellinen isäntäväki oli kokonaan kuollut pois.

Oletko tarkastanut, onko Erkki Mikonpojan syntymätiedossa 1.3.1716 isän nimessä myös kasteluettelossa virhe, kun hiskissä se on kirjailtu Sipoksi?

Huomioi, ettei sellaista Evijärveä, johon Haapajärvi kuului osana, ollut olemassa vielä omana kappelinaan kuin vasta vuodesta 1758 alkaen.

Sparf -nimisiä taloja oli ruotsinkielisellä Pohjanmaalla muutamassa pitäjässä. Mustasaaressa oli Gerbyn kylässä. Nimi on sikäli mielenkiintoinen, ettei nimelle ole vastinetta suomenkielisen Pohjanmaan puolella. Nimihän on suomeksi Varpunen. Toki Varpunen -nimeäkin tavataan suomenkielisen Pohjanmaan puolella, mutta se on rinnastettava samaan nimipesyeeseen Varpulan ja Varpolan kanssa, jotka ovat saaneet nimensä taloa hallineesta Varpu -nimisestä leskestä (kirjattu luetteloihin Barbroksi) eikä siis se talonnimi ole tekemisissä varpusten kanssa.



terv Matti Lund

[Mariasparf]

Kiitos kovasti perusteellisista tiedoista !

Harrastelijana olen tullut pisteeseen jossa olisi oikean kurssin paikka . Tietää jo kuinka vähän osaa esim. haut eri asioille ovat " hakusessa" . Olen ollut onnekas näillä palstoilla . Lisäksi esipolvistani on ollut ihmeen paljon valmiina ja vain langan päitä olen solminnut.
Vaihe nähdä jokin talo " elävänä sarjakuvana " eri tapahtumien kuten autioitumisen , uudelleen asuttamisen ja muun henkilöhistorian kautta valaistui kummasti edellisistä. Tietotaito hakea dokumentteja on edessä.
Tarpeellista on tieto siitäkin minkä valmiin kuvan voi liittää mukaan sukututkimukseen . Kuinka yleistä on se , että jotain kuvaa saa käyttää opetustarkoituksessa tai omissa jutuissaan koti-ja sukulaispiirissä . Onko esim. sukumonisteille kuvineen omat sääntönsä? Ammattini puolesta saan kuvan piirrettyäkin , mutta jokin kaunis kuparipiirroskuva sadan vuoden takaa olisi paikallaan näissä yhteyksissä. Houkutuksia rikastuttaa perheluetteloita on suuri!

Asian vierestä asiaan. Yritän nyt perehtyä saamaani aineistoon ja vinkkeihin ja varmaankin palaan taas " tarkistuttamaan" .

Mariasparf