Ammattien/tittelien erot

[Marikki]

Osaako joku selittää mitä eroa on näissä ammateissa/titteleissä:

Bonde - Landbonde
Dräng - Spannmålsdräng
Soldat - Rotesoldat
Skräddare - Sockenskräddare
Rotfattig - Kyrkfattig
Torpare - Spannmålstorpare

Muitakin vastaavia varmaan löytyy, mutta annoin nyt vaan esimerkit jotka tulee usein vastaan.
Löytyykö ehkä netissä joku sanakirja tai selitys näille, joku samantapainen kun löytyy sanojen lyhenteille kirkonkirjoista?

Kiittäen avusta etukäteen:)

[Juha]

Bonde on yleensä talollinen eli hän omisti talonsa itse
landbonde oli lampuoti eli vuokraviljelijä, joka oli ottanut koko tilan vuokralle

skräddare on räätäli ja sockneskräddare on pitäjänräätäli

torpparilla oli sopimus mökin ja siihen kuuluvan maan käytöstä vastikkeellisesti, hän oli siis vuokrannut osan tietystä maatilasta itselleen - siinä yksi ero lampuoteihin

muonatorppari taas teki töitä elantonsa eteen, hänellä saattoi olla oma mökkikin, mutta ei maata viljeltäväksi

rotesoldat oli ruotusotilas, jolla oli oma sotilastorppa - pääsääntöisesti kymmenen taloa oli yksi ruotu, joka sitten piti yllä ao. miestä

Tässä nyt jotain

Helpointa on käyttää esim. googlea.....löytyy paljon tarkempaa tietoa kuin tuossa edellä

[Marikki]

Kiitos nopeasta vastauksesta:)Ainakin näistä vastauksista oli apua.

[Essimi]

Rotfattig eli ruotuvaivainen oli ruodun (esim. tuo kymmenen taloa) elättämä köyhä. Käytännössä hän kiersi ruodun taloissa asuen kussakin jonkin sovitun ajan. Kyrkfattig eli kirkonköyhä oli kirkon elättämä. Näille kerättiin köyhäinapua kirkollisten toimitusten, kuten häitten ja hautajaisten maksuista. Maksut näkyvät kirkon tileissä ja usein myös vihittyjen tai haudattujen luetteloissa. Se, millä tavalla kirkonköyhät valittiin tai avustukset jaettiin tai kirkonköyhien asuminen oli järjestetty, on minulle jäänyt hämäräksi.

[Juha]

Muonarenki sai nimensä mukaisesti palkkansa ruokana. Hänellä ei yleensä ollut omaa mökkiä, vaan hän asusti toisten nurkissa.

Renki sai sitten ihan rahapalkkaakin ellei toisin sovittu - samaan tapaan kuin talon piiat. Renkivouti oli sitten se kaveri, joka isommissa taloissa ohjasi renkimiesten toimintaa käytännön tasolla.


Mistä tulikin mieleeni tarina piikatytöstä, joka talosta sopimuskauden päättyessä lähti pois ja heitti koiralle yhden kolikon sanoen "tos on sul, kyl sä ni mont kertaa mun puolest astiat pesit"



Juha

[Hakulinen]

Kirkonköyhien ja ruotuvaivaisten "sijoitteluista" löytyy tietoa seurakuntien kirkonkokouspöytäkirjoista ja myös pitäjänkokouspöytäkirjoista. Niitä pääsee lukemaan jo melko mukavasti ditaaliarkistossa seurakuntien arkistojen aineistoista. Kunpa kaikki seurakunnat antaisivat nämä satojenkin vuosien takaiset matskunsa luettavaksi, ne lisäävät tietoa ja ymmärrystä paikallisesta elämästä.

[SimoR]

Minulla on se käsitys että muonarenki oli yleensä perheellinen, joten hän sai osan palkastaan ruokatarvikkeina josta hänen vaimonsa laittoi ateriat perheelleen (vaimo ei ollut talossa piikana, vaikka kiireaikana voikin olla talossa päivätöissä) Asuntona muonarengillä oli joko mökki talon pihapiirissä tai sitten osa isommasta rakennuksesta jossa voi asua useita muonarenkiperheitä ja jossa oli yhteinen tupa ruuan valmistusta varten.
Käytäntö varmaan vaihteli talon koosta ja olosuhteista johtuen.
Terv. SimoR

[Marikki]

Kiitos teille kaikille tasapuolisesti avusta:)

[Julle]

< Osaako joku selittää mitä eroa on näissä ammateissa/titteleissä:

Bonde - Landbonde
Dräng - Spannmålsdräng
Soldat - Rotesoldat
Skräddare - Sockenskräddare
Rotfattig - Kyrkfattig
Torpare - Spannmålstorpare

Muitakin vastaavia varmaan löytyy, mutta annoin nyt vaan esimerkit jotka tulee usein vastaan.
Löytyykö ehkä netissä joku sanakirja tai selitys näille, joku samantapainen kun löytyy sanojen lyhenteille kirkonkirjoista? >

Tottahan toki sanoilla on merkityksensä, mutta kyllä se tarkka suomenkielinen käännöskin kertoon aika paljon, mutta tottahan toki historiaankin pitää tutustua, jotta oivaltaa!

http://www.karjalatk.fi/sanasto/ammatit/

[Marikki]

Kiitos Julle:)Tuosta linkistä on varmaan paljon hyötyä ja laitoinkin sen samantien suosikkeihin.

[Päivi H]

Mistä tulikin mieleeni tarina piikatytöstä, joka talosta sopimuskauden päättyessä lähti pois ja heitti koiralle yhden kolikon sanoen "tos on sul, kyl sä ni mont kertaa mun puolest astiat pesit"



Juha

Miten minua jäi ihan hillittömästi naurattamaan tuo tarina. Saattoi olla tottakin.

Anteeksi että poikkesin aiheesta liikaa: huumorintajua on monenlaista. Juhan syytä kaikki!
ph

[Julle]

< Miten minua jäi ihan hillittömästi naurattamaan tuo tarina. Saattoi olla tottakin. >

Olkaahan varovaisia! Itse nähtynä saksalaisessa majatalossa koira ja ruuan tähteet, emäntä tosin huuteli lautasen vedellä, mutta pesikö käsin vai astianpesukoneella sen jälkeen, se jäi vain minua askarruttamaan.

Se on sitä kuuluisaa saksalaista kestävää kehitystä ja ruuan kierrätystä!

Silleen