Kannuksen Saarela

[jansculi]

Olisikohan kellään tullut vastaan Saarelan sukua Kannuksen Ylikannuksen kylästä? Tai ehkäpä tietoa Saarelan tilan historiasta taikka aihetta käsittelevästä kirjasta? :) Olen vielä hyvin alkumetreillä kyseisen sukuhaaran tutkimuksessa, olen päässyt 1850-luvulle.

Ilmeisesti Saarelan tilalla on asunut Jaakko Saarela. Hänestä en ole tähän mennessä löytänyt minkäänlaista tietoa. Kukahan mahtaa olla Saarelan tilan perustaja? Onkohan minkäänlaista yhteyttä Ylivieskan tai Kalajoen Saarelaan? :)

[RistoS]

Lienee olet jo tutustunut suomi24.fi-keskusteluuun Kannuksen Saareloista:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/3944869

[jansculi]

Toki löysinkin. Tieto Saarelan tilasta ja sen historiasta auttaisi jo paljon. Viipurin Saarelalla saattaa jotain yhteistä ollakin, mutta kuinka löytäisin sen yhdistävän henkilön?

[Essimi]

Hiskin avullahan pääsee hyvinkin 1700-luvulle, kun muistaa haussa kirjoitusasun Sa*rela joko kylä/talo kenttään tai sukunimikenttään.
Ehkä jotain kertoo se, että vanhimmassa näin löytyvässä tapahtumassa paikannimenä on Nybygge Sarela, siis joko Saarela on uudistila tai kyseessä Saarelan maille rakennettu uudistila:
24.5.1775 25.5.1775 Nybygge Sarela Eric Ericsson Susanna Haansd:r Eric

[Matti Lund]

Tai ehkäpä tietoa Saarelan tilan historiasta taikka aihetta käsittelevästä kirjasta? :)


Sen verran Ylikannuksen nro 27, 1/8 manttaalin Saarelan talon historiasta, on sanottavana, että Juho Juhonpoika Saarelan perunkirjoituksessa 23.11.1802 todetaan olleen tähän vuoteen 1803 asti kruununtila, mutta tämän vuoden alussa ovat mainitun talon omistajat, veljekset Matti, Juho ja Erkki Juhonpojat ovat lunastaneet talolle asianmukaisesti perintöoikeuden, josta ovat saaneet kuninkaallisesta käskystä julkisen tiedoksi saaton ja viitataan kuninkaallisen kamarikollegion asiaa koskevaan kirjeeseen.

Täten se on ollut perintötalo vuodesta 1803 alkaen.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Sen verran Ylikannuksen nro 27, 1/8 manttaalin Saarelan talon historiasta, on sanottavana, että Juho Juhonpoika Saarelan perunkirjoituksessa 23.11.1802 todetaan olleen tähän vuoteen 1803 asti kruununtila, mutta tämän vuoden alussa ovat mainitun talon omistajat, veljekset Matti, Juho ja Erkki Juhonpojat ovat lunastaneet talolle asianmukaisesti perintöoikeuden, josta ovat saaneet kuninkaallisesta käskystä julkisen tiedoksi saaton ja viitataan kuninkaallisen kamarikollegion asiaa koskevaan kirjeeseen.

Täten se on ollut perintötalo vuodesta 1803 alkaen.

terv Matti Lund

Näyttää olleen lyöntivirhe perunkirjoituksen päiväyksessä, eli siis se on 23.11.1803.

Lähde: mf ES3559, niteen N:o 61, perunkirja nro 79.

terv Matti

[Matti Heiniemi]

Aloitetaan siitä ikävämmästä puolesta:

Ensinnäkin: Ylikannuksen Saarelan tilasta ei taida olla minkäänlaista valmista kirjallista aineistoa. Jos joskus kaukaisessa tulevaisuudessa saan julkaisukuntoon Kannuksen talollissukuja käsittelevän selvitykseni, sekin katkeaa jo Venäjän vallan alkuvuosiin, joten Saarelan uudistilan osuudeksi jää luultavasti pari sivua.

Toiseksi: Saarela ei ole suku. Saariksi, Saareloiksi, Puusaariksi, Kivisaariksi jne. nimettiin Pohjanmaalla taloja, joiden lähellä oli saari tai pellon keskelle jäänyt viljelykelvoton kivikko tai suon keskellä ollut puuta kasvava korkeampi kohta tms. Jos eri paikkakuntien Saareloiden asukkailla on ollut jotain yhteyttä toisiinsa 1700-luvulla tai 1800-luvun alkupuolella, kyseessä on harvinaisen hyvä sattuma. Sen varaan ei kuitenkaan kannata rakentaa sukututkimusta.

Sitten itse asiaan eli Ylikannuksen Saarelaan:

Vuoden 1773 isojakokartassa Saarelan kohdalle on merkitty vain niittyjä, ei rakennuksia. Saarelan nimeä ei mainita missään.

En ole vielä löytänyt mitään käräjäpöytäkirjaa tms. asiakirjaa uudistilan perustamisesta, mutta Saarelan ensimmäinen vakituinen asukas näyttäisi olleen Kannuksessa 4.5.1743 syntynyt renki Erkki Erkinpoika. Hän asui Saarelassa n. 1775-1790. Joidenkin toistaiseksi tuntemattomien vaihtokauppojen jälkeen Erkki siirtyi asumaan Ylikannuksen Niemosta ja sieltä puolestaan siirtyivät Saarelaan Matti, Juho ja Erkki Juhonpojat, joiden isä oli Kalajoella syntynyt, mutta Kälviän Vähärimmissä asunut Juho Laurinpoika.

Jonkun Niemosesta lähteneen veljeksen lapsenlapsiin tai lasten vävyihin saattoi kuulua tuo mainitsemasi Jaakko Saarela, mutta valitettavasti Saarela oli jo 1800-luvun puoliväliin mennessä jakaantunut kolmeksi tilaksi, joten tilalla saattoi olla siinä vaiheessa jo täysin uusia omistajasukuja. En ole tutustunut talojen uudempaan historiaan, joten en voi auttaa tämän pitemmälle.

[jansculi]

Kiitos todella paljon näistä tiedoista! :)

Saarela todellakin on hyvin "normaali" sukunimi eikä ole syytä uskoa, että edes Pohjois-Pohjanmaan kaikki Saarelat olisivat sukua keskenään.

Oma pappani on täällä Kannuksen Saarelassa syntynyt ja kasvanut. Virkatodistukset kertovat myös hänen isänisänsä (Jaakko Saarela) asuneen kyseisillä mailla. Tämän Jaakon puolisosta minulla ei ole tietoa.

[jansculi]

Nyt tuli tutkimuksessa melkonen vastus eteen.

Miten on mahdollista, että jo 16 vuotta kuolleena ollu mies voi vielä siunailla lapsia? Hiskin haku sanoo näin.. :(

Voisikohan joku hieman avittaa, missä olen tehnyt väärin?

Tässä hieman sukupuuta:

Erik Eriksson
s. 4.5.1743 Roikola
k. 28.6.1808
vihitty Susanna Haansdr. (Annala) 19.10.1766

Heidän 4. lapsensa
Erik Eriksson
s.24.5.1775
k.3.4.1804 (Hiskin mukaan)
vihitty Eva Mikontytär (Kauppila) 1.12.1818
lapset:
Susanna Erkintytär (synt. Luomala)
Anna Erkintytär (synt. Luomala)
Elisabeth Carol Erkintytär (synt. Suomela)
Michel Erkinpoika
Jacob Erkinpoika (Synt. Tuohiojalla)
Erik Erkinpoika (synt. Suomela)

Vaikka mistä päin Hiskiä etsin, tulos on aina sama.

[Matti Lund]

Hei,

Tässä vähän rippikirjaviitettä haussasi olevista henkilöistä:


RK J 1803-10, ks. näitä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9478541

RK J 1825-33, ks. näitä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9479058


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9479186

Jos Erkki Erkinpoika ja Eeva Mikontytär ovat ne, joita tavoittelet, Sinun on vain seurattava rippikirjoista heidän kulkujaan. KA:n digitaaliarkisto tarjoaa siihen nyt hyvät puitteet.


terv Matti Lund