kkylakos
17.05.11, 11:49
Ajattelin, että voisi kiinnostaa foorumilaisia, lainattuna spostilaatikkooni tulleesta viestistä
Suomen Metsästysmuseo aloittaa 1.6.2011 muistitiedon keruukilpailun, jossa kerätään tietoa metsästyksessä tapahtuneista muutoksista 1960-luvulta tähän päivään. Keruukilpailun nimenä on Muuttuva metsästys. Museon yhteistyökumppanina on maan johtava kansanperinteen kerääjä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto.
Joka vuosi noin 300 000 metsästäjää lunastaa metsästyskortin. Suomessa metsästys on edelleen jokamiehen harrastus ja metsästys kuuluu suomalaisten luontokokemukseen. Muutokset ovat silti ulottuneet myös metsästykseen. Keruussa haetaan vastauksia siihen, kuinka tavalliset metsästäjät ovat nähneet ja kokeneet muutokset?
Nykyaikainen tekniikka on muuttanut jahtitapahtumaa. Jahtiseurueen jäsenet pysyvät kännyköiden avulla vaihtuvien tilanteiden tasalla. GPS-karttapalvelujen ansiosta jokaisen metsästäjän on helppo pysyä kartalla, ja koiratutkat kertovat koiran kulloisenkin olinpaikan. Riistakamerat seuraavat eläimistön liikkeitä vuorokauden ympäri. Kiikaritähtäimet olivat ennen harvinaisia, mutta kuuluvat nykyisin lähes jokaisen metsästäjän varustukseen. Uusia teknisiä välineitä tulee markkinoille joka vuosi. Keruussa haetaan vastauksia siihen miten nämä välineet ovat muuttaneet metsästystä? Ovatko samalla jahtiperinteet muuttuneet ja onko jotakin arvokasta myös kadonnut?
Riistalajit ja niiden väliset suhteet ovat myös muuttuneet. Hirvestyksestä on tullut tärkein osa monen metsästysseuran toimintaa. Kaatomäärä on kohonnut noin 70 000 yksilöön vuodessa. 1960-luvulla kaatoja tehtiin vuosittain vain noin 3000 – 9000. Kokonaan uusina riistalajeina ovat mukaan tulleet valkohäntäpeura ja supikoira.
Seuratoiminta on edelleen suomalaisen metsästyksen perusta, mutta onko seuratoiminnan sisällössä tapahtunut muutoksia? Useilla seuroilla on jo omat kotisivut ja toiminnasta viestitään verkossa. Entistä useampi seuran jäsen asuu nykyään toisella paikkakunnalla. Onko maaseudun autioituessa seuroille tullut muitakin tehtäviä kuin metsästys? Paljonko seuroissa on naispuolisia metsästäjiä? Entä ovatko peijaisperinteet muuttuneet?
Asenteet metsästystä kohtaan ovat muuttuneet. Ympäristöliike on arvostelut metsästystä kielteiseen sävyyn ja metsästäjät ovat joutuneet toisinaan puolustelemaan harrastustaan. Onko se vaikuttanut metsästysharrastukseen? Onko toisaalta tämän päivän metsästäjien luontosuhteessa havaittavissa eroja vuosikymmenten takaiseen? Millaisena yleensä nähdään metsästyksen tulevaisuus?
Keruuesite yksityiskohtaisin vastausohjein löytyy Metsästysmuseon kotisivuilta osoitteesta www.metsastysmuseo.fi (http://www.metsastysmuseo.fi) .
Parhaat vastaukset palkitaan. Tulokset julkistetaan maaliskuun 2012 loppuun mennessä.
Suomen Metsästysmuseo aloittaa 1.6.2011 muistitiedon keruukilpailun, jossa kerätään tietoa metsästyksessä tapahtuneista muutoksista 1960-luvulta tähän päivään. Keruukilpailun nimenä on Muuttuva metsästys. Museon yhteistyökumppanina on maan johtava kansanperinteen kerääjä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto.
Joka vuosi noin 300 000 metsästäjää lunastaa metsästyskortin. Suomessa metsästys on edelleen jokamiehen harrastus ja metsästys kuuluu suomalaisten luontokokemukseen. Muutokset ovat silti ulottuneet myös metsästykseen. Keruussa haetaan vastauksia siihen, kuinka tavalliset metsästäjät ovat nähneet ja kokeneet muutokset?
Nykyaikainen tekniikka on muuttanut jahtitapahtumaa. Jahtiseurueen jäsenet pysyvät kännyköiden avulla vaihtuvien tilanteiden tasalla. GPS-karttapalvelujen ansiosta jokaisen metsästäjän on helppo pysyä kartalla, ja koiratutkat kertovat koiran kulloisenkin olinpaikan. Riistakamerat seuraavat eläimistön liikkeitä vuorokauden ympäri. Kiikaritähtäimet olivat ennen harvinaisia, mutta kuuluvat nykyisin lähes jokaisen metsästäjän varustukseen. Uusia teknisiä välineitä tulee markkinoille joka vuosi. Keruussa haetaan vastauksia siihen miten nämä välineet ovat muuttaneet metsästystä? Ovatko samalla jahtiperinteet muuttuneet ja onko jotakin arvokasta myös kadonnut?
Riistalajit ja niiden väliset suhteet ovat myös muuttuneet. Hirvestyksestä on tullut tärkein osa monen metsästysseuran toimintaa. Kaatomäärä on kohonnut noin 70 000 yksilöön vuodessa. 1960-luvulla kaatoja tehtiin vuosittain vain noin 3000 – 9000. Kokonaan uusina riistalajeina ovat mukaan tulleet valkohäntäpeura ja supikoira.
Seuratoiminta on edelleen suomalaisen metsästyksen perusta, mutta onko seuratoiminnan sisällössä tapahtunut muutoksia? Useilla seuroilla on jo omat kotisivut ja toiminnasta viestitään verkossa. Entistä useampi seuran jäsen asuu nykyään toisella paikkakunnalla. Onko maaseudun autioituessa seuroille tullut muitakin tehtäviä kuin metsästys? Paljonko seuroissa on naispuolisia metsästäjiä? Entä ovatko peijaisperinteet muuttuneet?
Asenteet metsästystä kohtaan ovat muuttuneet. Ympäristöliike on arvostelut metsästystä kielteiseen sävyyn ja metsästäjät ovat joutuneet toisinaan puolustelemaan harrastustaan. Onko se vaikuttanut metsästysharrastukseen? Onko toisaalta tämän päivän metsästäjien luontosuhteessa havaittavissa eroja vuosikymmenten takaiseen? Millaisena yleensä nähdään metsästyksen tulevaisuus?
Keruuesite yksityiskohtaisin vastausohjein löytyy Metsästysmuseon kotisivuilta osoitteesta www.metsastysmuseo.fi (http://www.metsastysmuseo.fi) .
Parhaat vastaukset palkitaan. Tulokset julkistetaan maaliskuun 2012 loppuun mennessä.