Jäämeren suomalaiset. Kirja Ruijasta

[tellervoranta]

Minulla on lainassa tämänniminen Thor Robertsenin kirja.

Mielenkiintoinen artkkeli on Olav Beddarin: Suomalaisia sukunimiä norjalaisessa ympäristössä. Esim. Mäkelä kääntyy norjaksi Meggele,Mägele,Mäggelä,Meggelä,Mägelä.

Kiiminkiläislähtöinen on Berthe Hyry (=Huru), isä Petter Laurila, äiti Kittilästä Jeesiöjärvi.
Myös Tapani Tapaninpka Tuohimaan 2. Paso poika Matti s.21.12.1818 Kiiminki avioituu Iihin Palukkaan ja lähes kaikki jälkeläiset muuttavat Norjaan (tutkinnassa).

Minulta voi kysyä sitä, lötyisikö jotain henkilöä. Muuttajat ovat Pohjanmaalta tai Lapista.

[jukive]

Katsoisitko, onko Johan Henrik Kivelästä mainintaa, hän asui Vesisaaressa perheineen.

[tellervoranta]

Katson. Kirjoitan uudestaan myöhemmin, kun on nyt puheluita.

[eijakontio]

Hei, katsoisitko löytyisikö myös Järvitalot, veljekset Olli (Olaf) Samuel, Isak ja Henrik. Nimi Norjassa nykyisin Jervidalo

[Päivi V.]

Hei,
Löytyisikö mainintaa Hiltusen veljeksistä Kaarlo, Emil ja Juho. He olivat kotoisin Suomussalmelta ja asuneet kalastajina Vesisaaressa tai sen ympäristössä. Kaarlo s. 1852, asunut perheineen Hövikisssä, Emil s. 1861, asunut Yttre Kvenbyssä ja Juho s. 1864, mennyt Vesisaareen.

t. Päivi V.

[Lilli]

Katsoisitko mitä löytyy vai löytyykö mitään Haverinen Iikka (Isaac) s. 7.6.1854 ja vaimo Lovisa Komulainen s. 22.1.1859 molemmat Kuhmosta. Tieto, että olisivat muuttaneet Vesisaareen 1879 tietämissä. En kuitenkaan onnistunut Norjan kirkonkirjoista löytämään heitä Vesisaaresta.:confused:

[mika68]

Hei,
Löytyisikö mainintaa Hiltusen veljeksistä Kaarlo, Emil ja Juho. He olivat kotoisin Suomussalmelta ja asuneet kalastajina Vesisaaressa tai sen ympäristössä. Kaarlo s. 1852, asunut perheineen Hövikisssä, Emil s. 1861, asunut Yttre Kvenbyssä ja Juho s. 1864, mennyt Vesisaareen.

t. Päivi V.

Tällainen henkilö, joka oli syntynyt Vesisaaressa, mutta muuttanut Osloon (Kristiania) löytyy täältä http://da.digitalarkivet.no/ft/person/pf01036392202931/

[Jouni Kaleva]

Myös Tapani Tapaninpka Tuohimaan 2. Paso poika Matti s.21.12.1818 Kiiminki avioituu Iihin Palukkaan ja lähes kaikki jälkeläiset muuttavat Norjaan (tutkinnassa).

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9815&pnum=595

Föregifves hafva aflidit å Matoniemi i närheten af Wadsö. Död /10 1871.

[Päivi V.]

Tällainen henkilö, joka oli syntynyt Vesisaaressa, mutta muuttanut Osloon (Kristiania) löytyy täältä http://da.digitalarkivet.no/ft/person/pf01036392202931/

Kiitos tiedosta. Kyseessä on Emil Hiltusen tytär, minun mummuni serkku.

Kaarlo Hiltusen (Karl Hildonen) lapset ovat syntyneet Hövikissä Vesisaaren maalaiskunnassa ja vanhin heistä, Emma, avioitui Matthis Betsin kanssa ja nuorin Andreas Agnes Bardosenin kanssa.

Yllä mainitun Idan äiti oli Alexandra Isola. Idan veli Frans avioitui Thyra Methin kanssa ja toinen veli Karl Oskar meni naimisiin Hilma Kumpulan kanssa.

Olen edelleen kiinnostunut näitä henkilöitä koskevista tiedoista. Nuorimmasta veljestä Juhosta (s. 1864) minulla ei ole mitään muuta tietoa kuin että on muuttanut Suomussalmelta Kemiin ja mennyt Vesisaareen Norjaan.

Päivi V.

[tellervoranta]

Tervehdys Juha :). Olen miettinyt näitä Forumin sääntöjä ja sitä, miten kirjoittaisin. Nyt saan oman kirjan, kun keskustelin virkailijan kanssa ja selvisi se mistä, joten on aikaa paneutua kirjoituksiin.

Katsoisitko, onko Johan Henrik Kivelästä mainintaa, hän asui Vesisaaressa perheineen.

Ei juuri tämän nimistä, mutta sama sukunimi:
" ...suurin osa Vesisaaren suomalaisista tuli Sodankylästä, Sallasta, Kuusamosta, Kemistä ja Tervolasta. Muutamia tuli suurin piirtein kaikista pohjoisen Suomen pitäjistä.----Sallaa: Antila, Hautajärvi, Kivelä, Kuoppala,Isola, Niemelä, Sotkajärvi, Tervo, Törmänen.----"

[tellervoranta]

Tapani Tapaninpka Tuohimaan 1. vaimo on Margeta Pentintr Paso, jolta Tapani omi sukunimen Paso (norj. Basso) ja 2. vaimo Maria Olavintr Tornio Pudasjärveltä ja Matti on toisesta aviosta.


Myös Tapani Tapaninpka Tuohimaan 2. Paso poika Matti s.21.12.1818 Kiiminki avioituu Iihin Palukkaan ja lähes kaikki jälkeläiset muuttavat Norjaan (tutkinnassa).

Tarinaa Palukan asukkaiden jatkosta on 9 sivua. v. 1851 syntynyt Matti jäi Iihin.

[jukive]

Ei juuri tämän nimistä, mutta sama sukunimi:
" ...suurin osa Vesisaaren suomalaisista tuli Sodankylästä, Sallasta, Kuusamosta, Kemistä ja Tervolasta. Muutamia tuli suurin piirtein kaikista pohjoisen Suomen pitäjistä.----Sallaa: Antila, Hautajärvi, Kivelä, Kuoppala,Isola, Niemelä, Sotkajärvi, Tervo, Törmänen.----"

Selvä juttu, kiitokset sinulle.

[Tuiju Olsio]

" ...suurin osa Vesisaaren suomalaisista tuli Sodankylästä, Sallasta, Kuusamosta, Kemistä ja Tervolasta. Muutamia tuli suurin piirtein kaikista pohjoisen Suomen pitäjistä.----Sallaa: Antila, Hautajärvi, Kivelä, Kuoppala,Isola, Niemelä, Sotkajärvi, Tervo, Törmänen.----"
Kävin viime kesänä mm. Norjan Svanvikissä ja siellä Pasvikdalen'n hautausmaalla. Kuvasin kaikki suomalaisten hautakivet. Joukossa myös kaksi Hildonen ja Sotkajaervi nimisen hautaa. Pykeijassa oli monta Dörmaenen (Törmänen) hautaa.

[tellervoranta]

Minun viestini oli vain Juha Kivelälle aluksi kirjoitettu, kun olemme vuosien takaa "tutut" ja hän kysyi asiaa ensin. Silloin kun en tiennyt, että näinä päivinä saan oman kirjan, kirjoitin muistiin sukunimiä tuosta kirjasta.
Suomalaisia sukunimiä on n. 70, mm. Hildonen ja Järvitalo. Ruotsinkielisiä n.16 ja sellaisia, joissa on son/dotter 5.
Joistakin henkilöistä on kirjoitettu pitkästi ja on mainittu esivanhemmat.
Lisään myöhemmin jotain tietoja kirjasta,

[mika68]

Kävin viime kesänä mm. Norjan Svanvikissä ja siellä Pasvikdalen'n hautausmaalla. Kuvasin kaikki suomalaisten hautakivet. Joukossa myös kaksi Hildonen ja Sotkajaervi nimisen hautaa. Pykeijassa oli monta Dörmaenen (Törmänen) hautaa.


Ovatko Tana ja Repparfjord siinä lähellä?
1851 Repparfjordissa kuoli Kemistä muuttanut Juho Fredrik Kylmänen, joka Norjassa otti sukunimen Kylmann.
Sodankylästä Hietasuvannosta (nyk. Pelkosenniemen Suvanto) Tanaan muutti 1857 Juho Daniel Tanelinpoika Hiltunen, jonka sukunimi muuttui Hildoseksi Norjassa.
Juhon vaimo oli ym. Juho Fredrik Kylmäsen tytär.

[Tuiju Olsio]

Ovatko Tana ja Repparfjord siinä lähellä?
1851 Repparfjordissa kuoli Kemistä muuttanut Juho Fredrik Kylmänen, joka Norjassa otti sukunimen Kylmann.
Sodankylästä Hietasuvannosta (nyk. Pelkosenniemen Suvanto) Tanaan muutti 1857 Juho Daniel Tanelinpoika Hiltunen, jonka sukunimi muuttui Hildoseksi Norjassa.
Juhon vaimo oli ym. Juho Fredrik Kylmäsen tytär.
Repparfjord näyttää olevan kauempana lännessä. Tanasta Svanvikiin/Pasviktal, joka sijaitsee Sör-Varangerissa, on noin 170 km. Melkein kaikissa pitäjissä ja kylissä tuolla asuu/on asunut suomalaisia/kveenejä. Monet osaavat vieläkin ihan selvää suomea. Hautausmailla näin melkein vain 1800-luvun lopulla tai 1900-luvulla syntyneitten hautoja.

[Matti Sandqvist]

Olin syksyllä kirjan julkistamistilaisuudessa Rovaniemellä ja jututin Robertsenia ja Beddaria. Ruijan suomalaisista kiinnostuneille kirja on mielenkiintoinen. Vesisaaressa (Vadsö) kävijöiden kannattaa koluta kesäaikaan kaunis hautausmaa. Niin paljon suomalaisia ....

Matti S

[tellervoranta]

Alla linkki Norjaan.

http://digitalarkivet.uib.no/

[tellervoranta]

Tästä linkistä pitäisi päästä sivulle, jossa tietoja kirjasta. Sen saatavuudesta sekä myös arvostelut, joista alempi linkki minulla toimi.

http://www.varejoki.net/194

[tellervoranta]

Kun yritin hakea taas Raappanoita, tarttui takkiini myös Kivelä, Poikela,Pallari, Puh***järvi? . Jos haluatte löytää luettelossa olevan henkilön tietoja, painakaa numeron kohdalta. Toivottavasti linkkini nyt aukeaa kokonaan. :)

http://digitalarkivet.arkivverket.no/ft/person/pf01053309000131

[tellervoranta-allikko]

Onkohan Pudasjärveltä muuttanut nälkävuosien aikana paljonkin väkeä Norjaan, koska minulla olevassa Idar Kristiansenin kirjassa Polut johtavat merelle päähenkilö on Pudasjärveltä.
Tämän päivän aviisissa oli juttu Tuula Väisäsestä, jolta ilmestyy kirja Ida. Ja Ida on vauva Pudasjärveltä, jonka turkiskauppias vie Jäämeren rannalle.

[Outika]

Kiitokset tästä linkistä. Sieltä löytyikin tuttuja nimiä. Ainakin Alatorniolta lähdettiin myös Norjan Vesisaareen, sillä Karl Majalan (1802) poika Aleksanteri vei perheensä sinne. Kallen poika Aleksanteri Majalan esikoinen Juho syntyi Alatornion Ruottalassa uuden vuoden aattona 1863 ja veljensä Aleksanteri syntyi jo Norjassa, Finnmarkin Vadsossa vuonna 1867. Vadsössa syntyivät vielä lapset Alfred, Frans, Sofie ja Hansine. Juhon (1863) vaimo olikin jo norjalainen Elise Josefine Isakintytär ja Dagmar vihittiin Kornelius Andres Olsenin kanssa 1922. Aleksanteri ei ollut ainoa Vesisaareen matkaaja koska sinne lähti kylältä Aleksanterin vaimon Kaisa Maria Niilontytär Mäen serkku Petteri Berg yhdessä vaimonsa Jakobina eli Miina Erkintytär Stjerncrantzin (1802) ja syntyneiden lastensa kanssa.

Pitkälti kalastajina siellä näyttäneet toimineen. Kiitos.

[ajv]

Kirja
Ruijan suomalaisia
Paulaharju, Samuli (1928)

https://www.doria.fi/handle/10024/59686

t.ajv