Parta suku suomenniemellä

[sanelma]

Eikö kukaan tiedä mitään tästä suvusta,olivatko alkuperäisiä suomenniemeläisiä.

[Anssi K.]

Eikö kukaan tiedä mitään tästä suvusta,olivatko alkuperäisiä suomenniemeläisiä.

Tuohon kysymykseen en osaa vastata, ovatko alkuperäisväestöä (miten sitten määritelläänkään). Omista esivanhemmistani jokunen Parta löytyy. Ovat ainakin 1700-luvulta lähtien vaikuttaneet Suomenniemen Kiesilän kylässä. Erittäin todennäköisesti sukua on voinut olla paikkakunnalla aiemminkin.

Kaukaisin Parta- suvun edustaja esi-isissäni, jonka olen tähän mennessä löytänyt, on Risto Rekonpoika Parta (Christer Gregoriusson) 1711-1774.

Suomen sukututkimusseuran kirjastossa on Irma Sinekarin tutkimus(?) Suomenniemen Parta- suvusta 1710-1986. Itse en tiedä millaisesta julkaisusta on kyse.

[Heikki Särkkä]

Riippuu siitä, kuka määritellään alkuperäisväestöön kuuluvaksi. Jos 1600-luvulla eläminen riittää, niin olivat. Varhaisin löytämäni Parta on 1700-luvun alussa elänyt Luukas Laurinpoika Pitkäparta, jonka pojalla on lyhentynyt sukunimi Parta.

[Partakarhu]

Hei,

olen aivan uusi jäsen ja noviisi sukuni - tai sukujeni - tutkimisessakin, mutta Parta-suku kiinnostaa minuakin.

Muistan äitini (o.s. Parta) kertoneen, että jotkin kirkonkirjat olisivat tuhoutuneet tulipalossa, eikä sen vuoksi suvusta olisi juuri tietoja, mutta näemmä näin ei ole.

Onhan kyseessä sama suku, jota eli Suomenniemen (vai Savitaipaleen) Luotolahdella?

[Anssi K.]

Parta- sukua on elänyt ainakin Suomenniemen Luotolahdella ja Suomenniemen Kiesilässä. Savitaipaleesta minulla ei ole tietoa.

Suomenniemen yhtäjaksoiset kirkonarkistotiedot alkavat vuodesta 1772. Savitaipaleen kirkonarkistot tuhoutuivat kansalaissodassa miltei kokonaan. Korvaavina lähteinä voi yrittää käyttää mm. henkikirjoja.

Tässä nyt lyhykäinen vastaus aiheeseen. Ja tervetuloa joukkoon!

[Partakarhu]

Kiitos,

täytyy kokeilla noita henkikirjoja kun keksin miten. Vanhimmat Parta-esi-isäni jotka tiedän, ovat kuolleet Luotolahdella alle 100 vuotta sitten. Onko se nyt sitten niin, ettei nimiäkään saa mainita ellei kuolemasta ole 100 vuotta kulunut?

Toinen sikäläinen sukuhaara ovat Karhut, joissa olen päässyt (paperit hukassa) muistaakseni jonnekin 1700-luvulle Yrjö tai Göran Karhuun, joka oli alunperin sukunimeltään Hyypiä ja lähtöisin Luumäeltä. Siellä lienee Karhulan tila Suomenniemellä vieläkin?

Näistä on kirjoittanut Tyyne Nirkko-Leskelä, joka on.... hmm, jotakin sukua :)

Lea

[taehar]

Olen äitini puolelta Parta-sukua, joka on lähtöisin Suomenniemen Kiesilästä. Eräs haara (äii Matti Henrikinpoika Parta 1850-1913) siirtyi Kymenlaaksoon, Anjalaan.

Omien aika kapeiden tutkimusteni mukaan Parta-suku on alunperin juuri Suomenniemeltä ja levittäytyi mm. Mäntyharjulle ja Savitaipaleelle.

[Partakarhu]

Kävin lukemassa Sukuseuran kirjastossa Irma Sinekarin selvityksen Suomenniemen Parta- suvusta 1710-1986, eikä siinä ollut yhtään minun Parta-esi-isistäni. Ehkä Savitaipaleen Parrat ovat ihan oma sakkinsa?

[Anssi K.]

Levyrikon aikana täältä katosi ainakin jokunen lähettämäni viesti. Suomenniemen Parta-suvun alkuperään liittyen laitan takaisin joitain huomioita.

Savitaipaleen seurakunnassa oli kaksi eri Parta-sukua. Toinen on vaikuttanut emäseurakunnan (Savitaipale) alueella Luotolahden kylässä ja toinen kappeliseurakunnan Suomenniemen Kiesilän kylässä.

Esimerkiksi vuoden 1782 henkikirja, Luotolahden kylän talo nro 4:ssä on asunut mm. yhtiömies Simon Parda:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13123064

Kiesilän kylän talossa nro 4 on asunut mm. Matts Parta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13123063

Luotolahdella Parta-sukua on ollut ilmeisesti ainakin 1600-luvulta lähtien. Kiesilän Parta-suvun kantaisäksi voinee määritellä Risto Rekonpoika Kakon (Christer Gregosiusson).

Perusteluni seuraavassa:

Kakkolan kylän talossa nro 1 on ollut isäntänä mm. vuosina 1738-1739 Reko Rekonpoika Kakko (Gregorius Gregosiusson Kackå):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12866020
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12281490

Rekolla on ollut mm. veli Risto (Christer), joka on mainittu ensimmäisen kerran henkikirjoissa 1731:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12987403

Henkikirjoihin ilmestymisen perusteella Risto olisi syntynyt noin 1715.

Riston rinnalle on ilmestynyt vaimo vuoden 1746 henkikirjaan:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12750129

Risto mainitaan Kakkola 1:ssä aina vuoteen 1749 asti:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12741297

Vuonna 1749 Kiesilän kylässä ei ole vielä taloa nro 4, mutta vuoden 1750 henkikirjaan Kiesilä 4:ään on ilmestynyt Risto Kakko vaimoineen ja Kakkola 1:ssä ei mainita enää Ristoa vaimoineen:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12728472

Vielä vuoden 1752 henkikirjassa Riston nimi on Kakko (Kackå), mutta vuoden 1753 nimeksi on vaihtunut Parta (Parda):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13195370
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12734585

Risto mainitaan henkikirjoissa Kiesilä 4:ssä vielä vuonna 1764, mutta ei enää vuonna 1765:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13469518
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12282696

Suomenniemen rippikirjat alkavat vuodesta 1774, jolloin Kiesilän Parta-talosta löytyy vielä Risto Parta. Risto on kuitenkin kuollut vuonna 1774:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/suomenniemi/rippikirja_1774-1785_mko1-3/7.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/suomenniemi/kuolleet_1772-1790_mko1/2.htm

Riston Parran patronyymi (Reko/Gregorius) on sama kuin Kakkola 1:ssä olleen Riston. Kuoliniän perusteella Kiesilässä kuollut Risto Parta olisi syntynyt noin 1711, joka sopii kohtuullisen hyvin yhteen ylempänä mainittuun Risto Kakon henkikirjoihin ilmestymiseen perustuvaan syntymäaikaan (1715).

Eli lyhykäisyydessään: syystä tai toisesta Risto Kakkoa alettiin jossain vaiheessa kutsumaan/kirjaamaan Parta-nimellä.

[Partakarhu]

Vau,

kiitos Anssi! Kaksi näitä sukuja on ollut, siihen tulokseen minäkin olen tullut.
Nyt pitää vain selvitellä näiden meidän Partojen, Luotolahden Parta-suvun vaiheita. Haaste.

- Lea

[Anssi K.]

Heikkilä-Heikkinen suvun tiedotuslehdessä (Luotolahden Sanomat) kirjoitin artikkelin, joka sivusi Luotolahden Parta-sukua.

Uudessa Heikkilä-Heikkinen suvun sukukirjassa (2012) taulussa 2 oleva Eeva Heikintytär Heikkilä oli naimisissa Simo Tuomaanpoika Parran kanssa.

Artikkelissa en maininnut sitä, että vuoden 1818 henkikirjassa Savitaipaleen Luotolahti 4:ssä on mainittu Petter Simonpoika (s. noin 1770) ja Esaias Simonpoika (s. noin 1776), jotka voisivat ikänsä puolesta olla Simo Tuomaanpoika Parran ja Eeva Heikintytär Heikkilän poikia. Asia selviäisi, mikäli löytäisin Simon tai Eeva perukirjan...

Linkki vuoden 1818 henkikirjaan:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=332689

[Partakarhu]

Joo,

olen tutkinyt tuota sivua silmäni kieroiksi :)

Isoisäni isä Tuomas (puoliso Kelkan sukua) oli syntynyt 1855, jolloinka hänen isänsä Gabriel olisi voinut syntyä noin 1810-1830... vain yksi puuttuva linkki, oikeastaan. Ehkä.

- Lea

[Anssi K.]

Olisikoha se yksi linkki tässä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=374667

Vuoden 1860 henkikirjassa mainitaan Luotolahti 4:ssä 30-vuotias Gabriel vaimonsa kera. Näin ollen Gabriel olisi syntynyt noin 1830. Ja Gabrielilla on myös 5-vuotias poika, joka näin ollen on syntynyt 1855.

Gabriel on siis Taavetin (David) veli ja heidän äitinsä tuo 61-vuotias "mor" Sofia.

[Partakarhu]

No

pannahinen, tämähän se on. Sokea olen ollut. Kiitos!!!! (Sitten vielä vaimojen suvut selville, niin vot. Eiköhän sieltä joku Töllikkö tai Väärä löydy :))

[sanelma]

Mutta kuka oli Margaretha Tuomaantytär Parta,oliko alkujaankin Parta ja Risto vain vävynä talossa,ottaet vaimonsa kotitalon nimen niinkuin siihen aikaan oli tapana.Korealle arvostettu suku koska molemmat haudattu kirkon alle.
:cool:

[Anssi K.]

Pahanpa pistit.

Tuo Kiesilä nro 4 on ollut autiona (joko asumaton tai veronmaksukyvytön) jo jonkin aikaa ennenkuin Risto on taloa alkanut isännöimään. Tuo esittämäsi vaihtoehto voi hyvinkin pitää paikkaansa. Täytyy katsoa henki- ja maakirjoja tarkemmin esim. 1720-luvulta, josko siellä esiintyisi Kiesilän kylässä Parta-nimeä.

Mutta kuka oli Margaretha Tuomaantytär Parta,oliko alkujaankin Parta ja Risto vain vävynä talossa,ottaet vaimonsa kotitalon nimen niinkuin siihen aikaan oli tapana.Korealle arvostettu suku koska molemmat haudattu kirkon alle.
:cool:

[sanelma]

Kyllä tässä täytyy olla skarppina kun noita tietoja hekee.Sukunimet saattaa vaihtua lennossa talon nimen mukaan.Esim.Mäntyharjun Mattisia etsiessäni sukunimi kastetuissa vaihtuikin Tipakkaan Mattisen sijaan.Onneksi huomasin,muuten olisi jäänyt muutama lapsonen löytymättä.
:rolleyes:

[Anssi K.]

No niin, asiaa selvitelty ja mm. vuosien 1712, 1722, 1723 ja 1736 maakirjoista selviää, että tilaa on joskus hallinnut Pekka Ristonpoika Parta (Pähr/Peer Christersson Parda):

1712: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13772609
1722: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13771197
1723: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10597944

Vuoden 1736 maakirjassa mainitaan autiotilaksi:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12665787

Eli Risto Kakko tullut siis Parran taloon ja saanut lisänimensä sen mukaan.

[Anssi K.]

Ei liity Suomenniemen Kiesilän Parta-sukuun, vaan Savitaipaleen Luotolahden Parta-sukuun.

Vuoden 1619 voudintileistä löytyy Luotolahden kylästä Lauri Lyytikäinen Pitkäparta.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2662&pnum=268

"Lahrs Lydikein Pitkäparda"

[Partakarhu]

Hyvä löytö. Kannattako Larsin vanhempia etsiä nyt Lyytikäisistä?

[Anssi K.]

Hyvä löytö. Kannattako Larsin vanhempia etsiä nyt Lyytikäisistä?

Näin asian tulkitsisin. Eli Lauri Lyytikäinen ollut myöhemmin Lauri Pitkäparta. Aikojen saatossa nimi on lyhentynyt vielä muotoon Parta. Suomenniemellä esim. Väärä-nimi ollut aiemmin muodossa Vääräjalka.

[Anssi K.]

Palataan näihin Savitaipaleen Partoihin.

Vuoden 1627 maakirjassa Luotolahden kylässä mainitaan Lauri Laurinpoika Lyytikäinen (Lasse Larsson Lydikein):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2554077

Vuoden 1628 maakirjassa samalla paikalla onkin sitten Lauri Laurinpoika Pitkäparta (Lars Larsson Pitkaparda):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2554481

Tämän jälkeen Lauri kulkee siis nimellä Pitkäparta, eikä nimeä Lyytikäinen enää mainita.

[Partakarhu]

Hienoa, kiitos Anssi!

Mikäli osaan oikein lukea, on Larsson kirjoitettu kaksois-s -kirjaimella, ß.

Oliko se ajalle tyypillistä, vai oliko kirjuri ehkä saksalaissyntyinen?

- Lea

[Heikki Särkkä]

Käytössä siitä lähtien kun Kustaa Vaasa kutsui saksalaisia kirjureita kansliaansa.

[Anssi K.]

Palataan näihin Savitaipaleen Partoihin.

Vuoden 1627 maakirjassa Luotolahden kylässä mainitaan Lauri Laurinpoika Lyytikäinen (Lasse Larsson Lydikein):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2554077

Vuoden 1628 maakirjassa samalla paikalla onkin sitten Lauri Laurinpoika Pitkäparta (Lars Larsson Pitkaparda):

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2554481

Tämän jälkeen Lauri kulkee siis nimellä Pitkäparta, eikä nimeä Lyytikäinen enää mainita.

Itse asiassa vuosien 1644-1652 henkikirjoissa Lauri kulkee nimellä Lyytikäinen. Tämän jälkeen talon asujat kulkee henkikirjoissa joko ilman lisänimeä tai nimellä Pitkäparta. 1730-luvulla nimi on jo muodossa Partanen.

Vuosien 1601-1618 maakirjoissa mainitaan Luotolahdella Lasse Lyytikäinen ja vuodesta 1619 mainitaan patronyymi Laurinpoika (Lasse Larsson Lydikäin). Tuossa kohden voisi mahdollisesti tapahtua isännän vaihdos, eli aiemmin mainittu Lauri Lyytikäinen ja sitten vuodesta 1619 eteenpäin maakirjoissa mainittaisiin hänen poikansa Lauri Laurinpoika Pitkäparta. Maakirjojen perusteella toki ei pidä tehdä liian pikaisia päätelmiä, mutta tuo edellä voisi olla mahdollista.

Ensimmäinen löytämäni maininta Lasse/Lauri Lyytikäisestä on vuoden 1601 maakirjasta.

Tässä maininnat vuosilta 1601 ja 1602.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3065357
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3040473

[Anssi K.]

Vuoden 1600 maakirjassa mainitaan peräkäin Laamalan kylässä Lauri Laurinpoika ja Olli Antinpoika (Lasse Larssonn, Oluf Anderssonn).

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3064372

Lienevät samat henkilöt kuin vuoden 1601 maakirjassa Suomenniemellä mainitut Lauri Lyytikäinen (Lasse Lydickein) ja Olli Antinpoika (Oluf Anderson). Vuoden 1602 maakirjassahan sitten Luotolahdella mainitaan Lauri ja Olli Lyytikäinen peräkkäin (Lasse Lydikein, Oluf ibm.). Näihin maakirjoihin olikin jo linkit aiemmassa viestissä.