PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Ruotsin itärajan synty


Matti Sandqvist
11.05.11, 20:36
Aikaisemmin keskusteltiin (en muista minkä otsikon alla) itärajasta ja sen vaikutuksesta asutuksen leviämiseen, kulkureiteistä Karjalasta Perämerelle yms. Ruotsin itärajan synnystä Suomessa ja Lapinmaassa on ilmestynyt uusi mielenkiintoinen tutkimus, joka löytyy osoitteesta http://www.ennenjanyt.net/?p=455 (http://www.ennenjanyt.net/?p=455)

Tekijä Voitto Viinanen on eläkkeellä oleva rajamies, joka on aikaisemmin tutkinut ja kirjoittanut Inarin rajahistoriaa I ja II.

Matti Sandqvist

Matti Lund
12.05.11, 09:17
Aikaisemmin keskusteltiin (en muista minkä otsikon alla) itärajasta ja sen vaikutuksesta asutuksen leviämiseen, kulkureiteistä Karjalasta Perämerelle yms. Ruotsin itärajan synnystä Suomessa ja Lapinmaassa on ilmestynyt uusi mielenkiintoinen tutkimus, joka löytyy osoitteesta http://www.ennenjanyt.net/?p=455 (http://www.ennenjanyt.net/?p=455)

Tekijä Voitto Viinanen on eläkkeellä oleva rajamies, joka on aikaisemmin tutkinut ja kirjoittanut Inarin rajahistoriaa I ja II.

Matti Sandqvist


Mielenkiintoinen artikkeli "rajamieheltä" ja huolellisesti tehty niin, että kelpaisi yliopistolliseksi opinnäytteeksikin. Tästä nähdään, että lahjakas harrastaja voi päästä "innon voimalla" pitkällekin.

Monilta osin Viinasen näkemyksiin voi yhtyä. Toisaalta artikkelissa on muutamia luonnehdintoja ja sanamuotoja, joita voi vain opponoida, tai sitten itselläni on jokin puute, jonka vaikutuksesta näen vain niillä kohdin opponoitavissa olevia väittämiä, eräästä kohdasta jopa kategorisesti.

Mutta esimerkiksi tapaa nähdä ikimuistoiset intressirajat vähemmän suoraviivaisina ja siirtää niiden arvioimisen painopistettä paikallisiin lähtökohtiin vanhastaan omaksutuista nautintaoikeuksista, on juuri sitä, mitä olen itsekin ajanut aikaisemmissa asiaan liittyvissä ketjuissa. Itse asiassa sikäli voi hieman kritisoida Jalmari Jaakkolan käyttämää "valtaraja" -termiä, vaikkakaan hänen uraauurtavia tutkimuksiaan ei voida vähätellä. Pähkinäsaaren rauhassa määritelty raja oli ehkä ensimmäinen, jota voisi nimittää "valtarajaksi", mutta vielä silloinkaan on turha liikaa tätä valtaulottuvuutta painottaa, kun oikeastaan sitä edellyttävää vallan keskittymää ja riittävän järjestynyttä tällaista valtaa ilmaisevaa intressiä ei kukaan vielä kyennyt sillä alueella, jossa Suomeniemi sijaitsi, edustamaan.






terv Matti Lund

Pekka Paavola
17.05.11, 20:50
Kovan ja arvokkaan työn on rajamies evp. Viinanen. Kiinnitin Matin esiin nostamaan sanaan "valtaraja" huomoioni, joka ei liene mikään virallinen ja yleisesti käytetty yhdyssana, mutta hyvin kuvaava on , kun sillä halutaan kertoa rajan luonteesta.
Mutta mitä on haluttu sanalla Valtavaara-sanoa, kun Rukan koillispuoleinen vaara on nimetty. On (Onko?) sen kautta mennyt joskus Ruotsin ja Venäjän raja? Ja milloin. Toinen selitys nimelle voisi olla, että vaara on näkynyt vallitsevana maastossa. Tuo viimeksi mainittu ei oikein minusta tunnu olevan perusteena nimitykselle Valtavaara.

Terv. Pekka

kkylakos
18.05.11, 09:01
Mielenkiintoinen artikkeli "rajamieheltä" ja huolellisesti tehty niin, että kelpaisi yliopistolliseksi opinnäytteeksikin. Tästä nähdään, että lahjakas harrastaja voi päästä "innon voimalla" pitkällekin.

Viinasen artikkeli on kyseisen Turun yliopiston verkkojulkaisun luokassa referee-artikkelit eli on käynyt läpi tuon tieteellisen arvioinnin.

Matti Lund
18.05.11, 11:54
...
Mutta mitä on haluttu sanalla Valtavaara-sanoa, kun Rukan koillispuoleinen vaara on nimetty. On (Onko?) sen kautta mennyt joskus Ruotsin ja Venäjän raja? Ja milloin. Toinen selitys nimelle voisi olla, että vaara on näkynyt vallitsevana maastossa. Tuo viimeksi mainittu ei oikein minusta tunnu olevan perusteena nimitykselle Valtavaara.

Terv. Pekka


Mielestäni vaaran nimellä ei ole tarkoitettu mitään valtaan liittyvää siinä merkityksessä, että olisi jokin johtuma vallan käyttöön tai jotain laajempaa yhteyttä valtaan.

Varma mielipiteeni on, että nimi on aivan paikallinen, vaikka sattuukin olemaan kohtalaisen lähellä Täyssinän rauhasta alkaen muodostunutta valtakunnanrajaa.

Tietämättä sitä, kuinka vanha vaaran nimi on, ei voi antaa varmaa vastausta, sillä nimen etuliite "valta" voi periaatteessa merkitä monta aivan eri asiaa.


Katselmoimalla valokuvia Valtavaaran vaaramaisemasta ja yrittämällä muistaa omia mielikuvia, kun olen sen vaaran ohittanut mennessäni Kitkajärvelle päin, tulee itselläni sellainen juolahdus mieleen, että se on huipultaan hyvin laajantyyppinen vaara profiililtaan ja sen nimi voisi kuvata juuri sitä asiaa.


Toisin sanoen se on niin sanoakseni "valtava vaara" eli sen synonyymiksi kelpaisi esimerkiksi "Isovaara" tai "Laajavaara". Iso -sanan synonyymi valtava on kai vanhempaa perua ja muinainen väki on käyttänyt enemmän valtava -sanaa kuin iso -sanaa, kun ajassa mennään tarpeeksi taaksepäin.


Valtavasta vaarasta nimi olisi saanut lyhyemmän muodon "Valtavaara".


terv Matti Lund

mika68
18.05.11, 13:14
Voi se kyllä tarkoittaa vallan käyttöön liittyvää vaaraa.
http://suomisanakirja.fi/valta . tuon selitysten 5. kohta "(mytologia) yliluonnollinen henki" voisi olla sopiva selitys tai sitten kahden valtapiirin raja (Ruotsin ja Venäjän).
Tuntematta tarkemmin vaaran sijaintia, mutta päätellen että se on lähellä Täyssinän rauhan rajaa niin voisi tosiaan olla kahden valtakunnan rajavaara.

Itä-Lapissa on käytössä paljon myös Iso-alkuisia paikannimiä kuten Isokuru, Isokuusikko, Isohalme, Iso Vanavaara, Iso Kaltavaara, Iso Marjavaara, Iso Suopettivaara. Kansalaisen karttapaikassa ei löydy Valta-eikä valtava-alkuisia paikannimiä sieltä.

Iso-sana on varmasti nuorempi kuin valtava-sana, joten on ymmärrettävää, että Itä-Lappi, joka asutettiin varsin myöhään suomenkielisillä, käytettiin Iso-sanaa valtava-sanan asemasta.
Valtavaara voi olla jo ennen pysyvän asutuksen alkamista oleva paikannimi siellä ja merkinnyt jotain valtaan liittyvää.