Kanttorin valinta seurakuntaan

[Heikki Koskela]

Kerrotaan totena, että kanttorin valinta eräissä seurakunnissa perustui mm. kriteeriin siitä kuinka kauas kanttorin ääni kantautui kirkon ulkopuolelle. Tällainen valinta olisi tehty Alajärven seurakunnassakin 1800-luvulla. Kirkon ulkopuolella oli kuuntelijoita, jotka merkkasivat kepillä sen kohdan, jonne kanttorin ääni oli kantautunut. Pisimmälle kuulunut ääni oli valitun kanttorin ääni.

Luin äskettäin saman asian Sortavalan seurakunnan (maalaiskunnan) kanttorin valinnasta. Erityisesti mainittiin kansakoulunopettaja Teittinen, jonka ääni kantautui pisimmälle ja hänet valittiin kanttoriksi. "Teittisen seiväs oli ollut Uijalanrannalla ja kauempana kuin toisten," kertoo Sortavalan historia. Vielä kertoo eräs vanhus, että pienellä myötätuulella laulu kuului aina Tuokslahteen saakka. Sinne oli matkaa kirkosta noin viisi kilometriä.

Jäin miettimään miillaisen kuulijakokoemuksen kirkon sisällä olleet seurakuntalaiset saivat "kauaskantavasta ja sydäntä särkevästä äänestä" niin kuin em. historiankirja kertoo.

[ristojohannes]

Minun erään esi-isäni valinnasta lukkariksi kirjoittaa eräs historioitsija myöhemmin :
( J.F.Ansas:Historiallisia tietoja Marttilasta.Ilm.1941)
"Kirkoissamme oli siihen asti ollut vain lukkari,joka tavallisesti yksin veisasi kirkossa,ja johon toimeen pääsi usein vain se,jolla oli suurin ääni.
V.1780 valittiin esim. Karinaisiin lukkariksi Henrik-niminen kraatari."

Seuraavan lukkarin valinta oli helpompaa, usein se löytyi vanhan lukkarin pojista. Näin syntyi tyypilliset lukkarisuvut.

Henrik-kraatarin pojan valinnassa isänsä työn jatkajaksi korostettiin myös seuraavia seikkoja :
"kirjoitustaitoinen, perehtynyt lauluun ja suonen iskentään sekä kunnollinen ja raitis."

[Irja Paredes]

Samaan tyyliin valittiin esi-isäni Johan Kahelin lukkariksi Pielavedelle. Hän oli Viitasaarelaisen lukkari suvun poika. Kahelin valittiin maaliskuun 1805 lopussa pidetyssä pitäjänkokouksessa lähes yksimielisesti. Toimien 28 vuoden ajan lukkarina. Oli opiskellut Kokkolassa laulua, erik virsilaulu ja nuottien hallintaa. Vaasassa lääninlääkäri Hastin opissa.
Osallistui Oulussa lukkarien laulukilpailuun ja ensimmäisestä sijasta palkinnoksi kuorma suolaa, tuolle ajalle huomattava palkinto.

Komea lauluääni kulkee vieläkin Kahelin suvussa.

[Kataja]

Nurmeksen lukkarin Anders Ullgrenin ja kirkkoherra Depnerin väleistä kerrotaan seuraavaa:
Kirkkoherra oli kiivasluonteinen. Vuonna 1739 hän antoi korvatillikan Ullgrenille, koska tämä oli laulanut väärin. Kanttori oli puolustautunut, että virsi oli ollut outo. Saman vuoden palmusunnuntaina Ullgren oli saanut niin ankaran läksytyksen, ettei pitkänäperjantainakaan kyennyt jalkeille. Kumminkin vuonna 1752 Depner myi Kotalahden tilan Ullgenille.

Tuntemillani Ullgrenin jälkeläisillä on joko erittäin hyvä lauluääni taikka ei ollenkaan lauluääntä.
Marjatta