Pitäjänräätäli Petter Åman

[millapayne]

Hei,

Olen vuosia yrittänyt jäljittää mistä seuraavat henkilöt Korpilahdelle tulivat ja koulutuksensa saivat– apua, ehdotuksia ja vinkkejä otettaisiin nyt mielellään vastaan.
Isä, pitäjänräätäli Petter Mattson Åman (patronyymi ei varma). Syntynyt n. 1729-34 ja kuollut 07.01.1809 (Korpilahden Srk), Myllymäen torppa (s. 1734 rk:jan mukaan, s. 1729 kuolintiedon mukaan). Äiti Eva Henricsdötter syntynyt n. 1734-36 ja kuollut 31.01.1796 myöskin Myllymäen torpassa (s. 1736 rk: jan mukaan, s. 1734 kuolintiedon mukaan)

Pariskunta löytyy Myllymäestä Korpilahden ensimmäisistä rippikirjoista (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1141&pnum=250 (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1141&pnum=250)). Korpilahden ensimmäiset rippikirjat ovat todella ylisotketut, mutta niiden sekä Erkki Rupan puhtaaksikirjotetun version perustella pariskunnalla olivat seuraavat lapset:

- Tytär Helena s.n. 1758 ja kuollut 30.05.1800 (KL Srk), Koppelmäki. Helena vihittiin 12.04.1784 Koppelmäen isännän Henric Marcussonin kanssa.
- Tytär Elisabeth s. 11.01.1760 (rk:an mukaan) ja kuollut 19.06.1840 leskenä Mäkikylän, Oksniemen torpassa. Liisa vihittin 26.12.1789 Oksniemen tulevan torpparin Carl Michel Ericssonin kanssa.
- Tytär Eva Stina s.1762 (rk:jan mukaan) ja kuollut 19.05.1795 Tikkalan Rimmin torpassa. Eeva vihittiin Rimmin torpparin Matts Mattssonin kanssa.
- Tytär Hedvig s. 1767 (rk: jan mukaan) ja kuollut 04.06.1808 Anttilassa. Hedda vihittiin 21.06.1795 Anders Henricsson Palanderin kanssa.
- Poika Johan s. 1770 (rk: jan mukaan) ja kuollut 08.07.1810 (KL Srk), Kantolahdessa. Hänen vihittiin 13.03.1808 Hedvig Philipsdötterin kanssa.
- Poika Jonas s. 1773 (Korpilahden Srk), Corpilax, Petersaari/ Pietarsaaren trp ja kuollut 24.01.1837 Rautalammilla. Joonas vihittiin I. avioliitoon vuonna1800 Magdalena Junbergin kanssa ja II. avioliittoon Anna Huttusen kanssa.
- Poika Alexander s. 15.12.1780 (KL Srk), Pietarsaari ja kuollut 15.01.1818 (KL Srk), Punamäen trp. Alexander oli naimsissa Hedvig Philipsdötterin kanssa.

Suur-Jämsän historia III kertoo, että Pekka Åman (Peter) toimi räätälinä Korpilahdella Hämeen läänin käsityöläisluettelon v:n 1758 mukaan. Pekka Åhman mainitaan tulleen pitäjänräätäliksi Petäjävedellä joskus 1739 jälkeen Suur-Jämsän historia III: n mukaan. Sama kirja opastaa, että ammattilaiset, kuten Jämsän pitäjänräätäli Aksel Coveen, tulivat usein kaupungista jossa olivat omaksuneet ruotsinkieliset nimet. Peterin pojista Juho ja Alexander olivat suutarin hommissa Korpilahdella ja Joonas pitäjäräätälinä Rautalammilla.

En ole vielä alkanut tutkia Suur-Jämsän historian käsityöläisluettelon lähteitä. Hiskistä Peteriä tai Eevaa ei löydy. Toki on mahdollista, että he olivat Korpilahdelta/ Petäjävedeltä kotoisin ja heidän tarkkaa syntymäaikaa on siten mahdotonta selvittää. Minua on aina askarruttanut tuo Pietarsaaren torppa. Sitä ei löydy rippi –tai lastenkirjoista. Voisiko Pietarsaaren torppa viitata räätälinopin saamiseen Pietarsaaressa? Onko kukaan tutkinut suutareita/ räätäleitä/ seppiä Korpilahden/ Petäjäveden/ Jämsän seudulla? Missä he olivat oppinsa saaneet?

Etukäteen avusta kiittäen, Milla Payne

[Varsell]

Tervehdys!

Petter Matinpoika Åhman on mahdollisesti Jämsässä asuneen ruotsalaisen sotamiehen Matts Åhmanin ja tämän vaimon Riitta Heikintyttären(vihitty Jämsässä 1722) poika.

Kyseinen perhe löytyy esim. Jämsän Heikkilästä RK 1728-1743:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1726-1746_tk445/378.htm

Sivulta löytyy myös Petter Mattson. Lieneekö kysessä hakemasi Petter Åman?

Petter on syntynyt mahdollisesti Keuruulla, jossa Matti Åhmannille ja Riitta Heikintyttärelle on syntynyt tytär Maria 26.12.1731:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/keuruu/syntyneet_1731-1750_uk395/3.htm

Keuruun syntyneet alkaa vuodesta 1731, joten Petter syntynyt ennen tätä Keuruulla.

Sami Varsell, Hattula

[Varsell]

...tässä vielä lisää:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/jamsa/rippikirja_1747-1756_tk445/189.htm

Eiköhän tämä riitä todisteeksi, että Petter on sotamies Matts Åhmanin ja Riitan poika?

[millapayne]

Hei Sami,

Erittäin paljon kiitoksia vastauksesta. Olen aikaanaan miettinyt samaa sukujohtoa, mutta sen jostain syystä (typeryyttäni?) poissulkenut. Mahdollisesti sen takia, että en ole löytänyt Petteriä syntyneitten luettelosta. Kyllä se nyt aika varmasti siltä näyttää, että Petter oli Mattsin poika. Tämä sotilas Matts on 9-kertainen iso-isäni suorassa polvessa. Tästä pääsee taas vähän eteenpäin. Lämpimät kiitokset!

T. Milla

[Pekka Hiltunen]

Petter Matinpoika Åhman on mahdollisesti Jämsässä asuneen ruotsalaisen sotamiehen Matts Åhmanin ja tämän vaimon Riitta Heikintyttären(vihitty Jämsässä 1722) poika.

Mistä on päätelty, että sotamies Matts Åhman oli ruotsalainen?

Pitäjänkäsityöläiset luettiin maaseudulla yleensä säätyläistöön ja siten sotamies Åhmankin on voinut olla lähtöisin muualtakin kuin talonpoikaistosta. Keuruu ei sijaitse kovinkaan kaukana Akaasta, missä vaikutti 1700-luvun alussa Åhman-niminen lukkarisuku. Hyväksi laulajaksi todettu Jaakko Erkinpoika Åhman valittiin 1727 lukutaitoisena nuorena miehenä Akaan lukkariksi ja vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla lukkarina toimi hänen poikansa Matti. (Seppo Suvanto; Akaan historia I, s. 369.)
PH

[Varsell]

"Ison vihan jälkeen maassa vallitsevan miesten puutteen takia sijoitettiin jämsäläisiin ruotuihin, jotka eivät olleet saaneet hankituksi sotamiestä, ruotsinmaalaisia sotilaita. Esim. v:n 1728 pääkatselmusrullan mukaan 10:llä jämsäläisellä ruodulla oli ruotsinmaalainen sotamies palveluksessaan; Kelhän ruodulla Matts Åhman..."

Suur-Jämsän historia II

[Pekka Hiltunen]

"Ison vihan jälkeen maassa vallitsevan miesten puutteen takia sijoitettiin jämsäläisiin ruotuihin, jotka eivät olleet saaneet hankituksi sotamiestä, ruotsinmaalaisia sotilaita. Esim. v:n 1728 pääkatselmusrullan mukaan 10:llä jämsäläisellä ruodulla oli ruotsinmaalainen sotamies palveluksessaan; Kelhän ruodulla Matts Åhman..."

Suur-Jämsän historia II

Kiitos tiedosta!

Nyt sitten jää tehtäväksi vain Akaan Åhmanien alkuperän selvittäminen. (Onneksi ovat kaiketikin vain lasteni sukua eikä omaani, se Akaan väki...)
PH

[karikukka]

Heikki Vuorimiehen artikkelissa 'Syksyllä 1721 Hämeen läänin jalkaväkirykmentin pohjoishämäläisiin komppanioihin siirretyt ruotsalaissotilaat' (SSV 45 s. 173-4) maintaan Matts Åman tulleen Ruotsin puolelta.
Tutustuppa artikkeliin.
Karikukka

[marjatellervo]

Lahden seudun sukututkijoiden lehdessä Sukuset 2/1999 kerrotaan, että Matts Åhman/Oman on siirretty Ruotsin puolelta ensin Keuruulle ja sitten Jämsään.

Hän on syntynyt Upplandissa ja ollut vuonna 1721 23 vuotias, 5 palvelusvuotta.

Pso Brita Henriksdotter, vihitty 27.5.1722 Heickilä
Lapsia:
Christer 2.11.1722 Jämsä
Maria 26.12.1731 Liettu (Keuruu)
Helena 22.2.1735 Pietilä
Benjamin 30.8.1736 Pietilä
Anna, ripille 1745
Petter, ripille 1745
Benjamin

Edesmennyt Tore Blomqvist on laatinut ansiokkaan tutkielman "Isovihan jälkeen syksyllä 1721 Ruotsista Hämeeseen siirrettyjä sotilaita". Artikkelisarja on kahdeksanosainen ja ilmestynyt Sukuset-lehdissä 1/1998 - 2/2001.

[Jukka H]

Petterin pikkuveljen Benjaminin jälkeläisenä olen kirjannut heidän isästään Mats Persson Åmanista alla olevaa, mutta 2.9.1722 Jämsässä syntyneen Christerin isäksi on syntyneiden luetteloon merkitty rakuuna Matts Wijkberg, mutta ei nähdäkseni lainkaan äitiä. Kyseessä lienee kuollut
17.5.1743 22.5.1743 Witickala drag. Mats Wijckberg 61 eli Christer ei kuulune Åmanin joukkoon.

Mats Persson Åman, ent rakuuna, räätäli, s. n. 1697 Faringe(?), Uppsalan lääni Ruotsi., k. 30.03.1762 Jämsä Iso-Heikkilä
Vanhemmat Per ?. Mats Åman oli niitä ruotsalaisia ruotusotilaita, jotka kuningas siirrätti v. 1721 suomalaisiin rykmentteihin, koska Iso Viha oli minimoinut maan miespuolisen väestön. Hän oli Upplannin rakuunarykmentin 8. komppanian sotilas nro 119 ja hänet siirrettiin Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Jämsän komppaniaan. Kotipaikka Roslagen viittaa Tukholman saaristoon/Norrtälje alueelle. Jossain näkynyt tieto Faringe voi olla oikea, sillä tällainen pieni paikka on Uppsalasta n. 30 km itään.http://www.genealogia.fi/hakem/regem/indexr.htm , http://hem.passagen.se/runslingan/soldatgr1.htm ,

Puoliso: 27.05.1722 Jämsä Riitta (Brita) Heikintytär (Iso-Heikkilä), s. 1699 Jämsä Heikkilä, k. 16.01.1777 Jämsä Kauhkiala.
Vanhemmat Heikki Sipinpoika ja Maria Matintytär

Lapsia:

Anna, s. Keuruulla? 1745 Jämsän RK:ssa
Petter, s. Keuruulla? 1745 Jämsän RK:ssa

Maria , s. 26.12.1731 Keuruu Liettu
Helena , s. 22.02.1735, Jämsä Pietilä
Benjamin Matsinpoika, s. 30.08.1736 Jämsä Pietilä.


Matts ei aikaillut kieliongelmien kanssa lähtiessään Suomeen toteuttamaan kuninkaan toivetta (Rauha oli solmittu 30.09.1721). Matts palveli aluksi ruotusotamiehenä Jämsän Kelhän ruodussa (esim. vuoden 1728 pääkatselmusrullassa.). Aviopari muutti sitten Keuruulle, jossa syntyi myös lapsia ja missä Matts ryhtyi harjoittamaan räätälinammattia (mihin hänellä ei liene ollut asianmukaista koulutusta). Myöhemmin he palasivat Jämsään ja asettuivat asumaan Riitan kotitaloon. Leskeksi jäänyt Riitta siirtyi myöhemmin poikansa Benjaminin nurkkiin. Heidän jälkeläisensä jatkoivat räätäleinä ja suutareinakin myös lähipitäjissä. - Matts itse on päässyt Jämsän historiaan ryyppäiltyään pyhä-aamuna Turkkilan vanhan isännän kanssa niin, että isäntä sitten piti poistaa kirkosta.Vanha mies tuomittiin sakkoihin ja jalkapuuhun.



Heikkilän eli Lemmittylän kahden talon (Iso-Heikkilä ja Kottila) kylä sijaitsi Jämsänjoen länsirannalla suunnilleen vastapäätä Jämsän kirkkoa. Heikkilällä oli keskiaikana vankat eräperinteet. Eräsijoja Rautalammilla, Lestijärvellä ja Pielavedellä.

Petterin muutto Korpilahdelle näkyy täällä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7286&pnum=189 , mutta en saa selvää, mitä hänen "tittelikseen" son'in lisäksi on merkitty.

Perheen vaiheita Keuruulla voi yrittää sivuilta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4738&pnum=8 ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4738&pnum=16. Minulta ei onnistunut.

Terveisin
Jukka H

[Essimi]

en saa selvää, mitä hänen "tittelikseen" son'in lisäksi on merkitty.

= Petter Sockn(e?) Skrädd eli pitäjänräätäli