_eOw_
12.11.07, 18:59
Isoisäni isä, Botvid muutti, minulle kerrotun mukaan, nimensä rippikouluikäisenä Verlander'ksi ja n 1900 Weurlanderiksi. Kumpikaan versio ei ollut hänen haluamansa, mutta vielä 1900 kirkkoherra oli "herra" joka määräsi. Weurlander-suku, se johon esim Elisabeth Rehn liittyy, ei "uusista sukulaisista pitänyt - jos vieläkään" (säätyerot ;-).
Toisaalta Bodvidin kirjoihin merkityt vanhemmat, Carl Hjort ja Ulrika Forss olivat, Kalle syntymästään "ofärdig" ja Ulrika silmäpuoli. Voisi olettaa Bodvidin olleen "lainalapsen".
Ulrikan isän, Forssin Jussin, elinpiirissä vaikutti räätäli Gustav Werlander. Hänetkin asiakirjat 1820-luvulta Nurmijärven rosvojen yhteydessä tuntevat ;-) Räätälin tytär, piikaihminen oli Ulrikan ikäinen ja tytöt epäilemättä tunsivat toisensa. Räätälin tyttären avioliitosta en äkkiseltään löydä merkintää. Joku tenava sensijaan taitaa löytyä (=luonteen/olosuhteiden kuvaus ;-)
Räätäli Werlander - olisiko tuo tupla-v se haettu nimimuoto - kuulunee Vörlöstä (Vörlö<->Weurlander) nimensä saaneeseen sukuhaaraan siinä kuin Lissukin (siis Elisabeth R). Nimen kirjoitusversioita dokumenteissa on "kaikki mahdolliset", mutta Bodvidin "Hjort med hornen"-luonteellaan voisi olettaa hakeneen tarkkaa muotoa. Ei siis Veurlander, Verlander, Weurlander, vaan ehkä Werlander. Tuo jo siksi, että Espoon Löfkullassa nuo "oikeat Weurlanderit" ja lähes samanniminen (muutoksen jälkeen ihan samanniminen) pelimanni-renki ovat reilu vuosisata sitten tavanneet (tosin renkinä ja isäntänä ;-), Tapaaminenkin on voinut nimen tarkistukseenkin yllyttää... Tavalla tai toisella
Ihmeellisempääkin sattuu, joten kyselen, josko joku olisi tuohon nurmijärveläisräätäliin, tyttäreen (Henrika Carolina, s 1823) tai yleensä Lepsämän alueen tuolloisiin asukkaisiin, ja tietty niihin Nurmijärven rosvoihin yleensä törmäillyt. Tietysti sepänpojan, yleismies Kallen (nybyggare, trädgårdsmästare..) ja vaimonsa Ulrikan liikkeet Espoon herraskartanoissa kiinnostavat. (Vaikka taisivatkin asua itsellisinä Esbo Nipärs'issä Dragontorp'issa)
Etsiskelen siis vihjeitä keinoiksi Bodvidin syntyperän todentamiseen puoleen eli toiseen.
_eOw_
Toisaalta Bodvidin kirjoihin merkityt vanhemmat, Carl Hjort ja Ulrika Forss olivat, Kalle syntymästään "ofärdig" ja Ulrika silmäpuoli. Voisi olettaa Bodvidin olleen "lainalapsen".
Ulrikan isän, Forssin Jussin, elinpiirissä vaikutti räätäli Gustav Werlander. Hänetkin asiakirjat 1820-luvulta Nurmijärven rosvojen yhteydessä tuntevat ;-) Räätälin tytär, piikaihminen oli Ulrikan ikäinen ja tytöt epäilemättä tunsivat toisensa. Räätälin tyttären avioliitosta en äkkiseltään löydä merkintää. Joku tenava sensijaan taitaa löytyä (=luonteen/olosuhteiden kuvaus ;-)
Räätäli Werlander - olisiko tuo tupla-v se haettu nimimuoto - kuulunee Vörlöstä (Vörlö<->Weurlander) nimensä saaneeseen sukuhaaraan siinä kuin Lissukin (siis Elisabeth R). Nimen kirjoitusversioita dokumenteissa on "kaikki mahdolliset", mutta Bodvidin "Hjort med hornen"-luonteellaan voisi olettaa hakeneen tarkkaa muotoa. Ei siis Veurlander, Verlander, Weurlander, vaan ehkä Werlander. Tuo jo siksi, että Espoon Löfkullassa nuo "oikeat Weurlanderit" ja lähes samanniminen (muutoksen jälkeen ihan samanniminen) pelimanni-renki ovat reilu vuosisata sitten tavanneet (tosin renkinä ja isäntänä ;-), Tapaaminenkin on voinut nimen tarkistukseenkin yllyttää... Tavalla tai toisella
Ihmeellisempääkin sattuu, joten kyselen, josko joku olisi tuohon nurmijärveläisräätäliin, tyttäreen (Henrika Carolina, s 1823) tai yleensä Lepsämän alueen tuolloisiin asukkaisiin, ja tietty niihin Nurmijärven rosvoihin yleensä törmäillyt. Tietysti sepänpojan, yleismies Kallen (nybyggare, trädgårdsmästare..) ja vaimonsa Ulrikan liikkeet Espoon herraskartanoissa kiinnostavat. (Vaikka taisivatkin asua itsellisinä Esbo Nipärs'issä Dragontorp'issa)
Etsiskelen siis vihjeitä keinoiksi Bodvidin syntyperän todentamiseen puoleen eli toiseen.
_eOw_