Kun kirkonkirjoista tehdään tiedettä

[kkylakos]

Valtteri Kangasmäen gradu Tilan väkeä ja naapureita : varhaismodernin maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus Vuorimäen tilalla 1807-1883 on luettavissa verkossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011041210632

Otsikon ymmärrän, mutta tiivistelmästä en ihan kaikkea:
Tutkimuksen aiheena on maaseutuyhteisön sosiaalinen kenttä ja kontaktinmuodostus, jota tutkin kummi-, avioliitto- ja palkolliskontaktien kautta. Tutkimuskohteena on keskisuomalainen Vuorimäen tila vuosina 1807–1883. Tutkimuksessa käytän yhteisöelämänkerrallista tutkimusotetta, jonka avulla saadaan koottua pienistä yksittäisiä ihmisiä käsittelevistä tiedon rippeistä laaja kuva koko yhteisöstä ja sen rakenteista ja mentaliteeteista. Tärkeä tutkimusmetodi on ollut myös sosiaalisten kenttien luominen, jossa olen soveltanut Juhani U.E. Lehtosen avioliittokenttä mallia ja kartallistamista. Keskeisinä lähteinä käytän rippi- ja historiakirjoja, joiden avulla olen selvittänyt tilan asukkaiden avioliitot, keitä on pyydetty tilan lapsille kummeiksi, sekä minne vuorimäkeläisiä itseään pyydettiin kummeiksi. Rippi- ja historiakirjojen avulla selviävät myös palkolliskontaktit sekä tilan asukkaiden palvelussuhteet ympäristössä. Näiden tietojen pohjalta olen pyrkinyt rakentamaan kokonaiskuvan Vuorimäen tilan sosiaalisesta kentästä. Tilan sosiaalinen kenttä paljastui melko suppeaksi. Aktiivinen toimintakenttä rajoittui noin 10 kilometrin säteelle tilasta. Maksimietäisyys sosiaalisille kontakteille oli poikkeuksetta 30 kilometriä, eli noin päivämatkan kävelyn verran. Vuorimäen tila jäi hieman syrjään alueen keskuksista, mutta tilan ympärille kehittyi selkeä toiminta-alue, jonka alueella tilan asukkaat elämänsä viettivät.

Jos joku innostuu lukemaan, voisiko laittaa tänne suomennetun tiivistelmän?

[Antti Järvenpää]

Vilkaisin päällisin puolin ja luen ehkä läpi myöhemmin, koska aihe liippaa alueita, johon osa mielenkiinnostani suuntautuu. Tässä on ollut merkittävimpänä lähteenä juuri kirkonkirjat ja niihin näytetään tutustutun SSHY:n sivujen kautta. Sinällänsä mielenkiintoinen asia SSHY:n kannalta, mutta mielestäni viitteessä ei tarvitsi kertoa, missä sijaitsevaa kopiota on tutkinut.

Itseäni kiinnostaa tässä myös se, että tässä on kysymys teoksesta, jota ei luokitella sukutukimukseksi, mutta tämä sisältää kaiken sen informaation mitä sukukirjatkin, mutta oleellista on, että tällaisen julkaistaessa, ei tule muodostaneeksi virtuaalista sukututkimusrekisteriä, kuten sukukijassa tulkitaan tapahtuvan. Toisaalta tässä pysytään myös turvallisesti kuolleissa henkilöissä.

Toisaalta, kun toisaalla on pohdittu, mitä lihaa luiden päälle voisi sukirjoihin sisällyttää, on tässä eräs esimerkki, mitä kaikkea karttojen ja kirkonkirjojen avulla voi tehdä. Tosin epäilen, että jokainen sukutukija katselee ja seurailee karttoja sillä silmällä, millaisesta sosiaalisesta piiristä eri perheiden kohdalla on kysymys.

[Tuulakki]

Tiivistelmän epävirallinen "suomennos" voinee olla: Vuorimäen tilan sosiaalinen verkosto. Mielenkiintoinen esitys - tämän aion lukea kannesta kanteen, koska erityisesti kummiutta on tullut käytetyksi suvun tietojen etsinnässä.

Antti Järvenpää kertoi tästä jo oleelliset asiat. Mikä aarre kyseistä sukua nykyään tai myöhemmin tutkiville!

Seuraavaksi olisi mielenkiintoista lukea muiden säätyjen sosiaalisesta verkostosta. Ehkä niistäkin on tehty vastaavanlaisia tutkielmia?

[Olarra]

Tässä on ollut merkittävimpänä lähteenä juuri kirkonkirjat ja niihin näytetään tutustutun SSHY:n sivujen kautta. Sinällänsä mielenkiintoinen asia SSHY:n kannalta, mutta mielestäni viitteessä ei tarvitsi kertoa, missä sijaitsevaa kopiota on tutkinut.

Itseäni kiinnostaa tässä myös se, että tässä on kysymys teoksesta, jota ei luokitella sukutukimukseksi, mutta tämä sisältää kaiken sen informaation mitä sukukirjatkin, mutta oleellista on, että tällaisen julkaistaessa, ei tule muodostaneeksi virtuaalista sukututkimusrekisteriä, kuten sukukijassa tulkitaan tapahtuvan. Toisaalta tässä pysytään myös turvallisesti kuolleissa henkilöissä.

Toisaalta, kun toisaalla on pohdittu, mitä lihaa luiden päälle voisi sukirjoihin sisällyttää, on tässä eräs esimerkki, mitä kaikkea karttojen ja kirkonkirjojen avulla voi tehdä. Tosin epäilen, että jokainen sukutukija katselee ja seurailee karttoja sillä silmällä, millaisesta sosiaalisesta piiristä eri perheiden kohdalla on kysymys.

Hyvä esimerkki tapauksesta, jossa kirkonkirjoja tutkivalta ei voi evätä tutustumista alkuperäislähteisiin. Kiitos esimerkin nostamisesta framille.

En pitäisi huonona sitä, että tutkija tuo lähdeviitteissään esiin SSHY:n aineiston. Mielestäni SSHY:n aineisto on tavallaan lähdejulkaisu ja sellaisten käytöstä on tapana mainita. Ainakin painetut lähdeaineistot on tapana merkitä lähdeluetteloon mainiten se kirja, josta dokumentti on tarkasteluun poimittu.

Totta on, että SSHY on tavallaan kopio alkuperäisestä, mutta tarkkuus on hyve sinänsä. On myös nähty esimerkkejä (ainakin muistelen niin) siitä, että skannatessa on jotain unohtunut pois tai skannauksen jälki on niin vaaleaa, ettei rippikirjan sivuilta kaikkea tekstiä näe. Yleensähän tällä ei ole lopputuloksen kannalta merkitystä.
t. Olavi A.

[mvlk]

Vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, kiitos vinkistä! Olen itsekin miettinyt, voisiko jotain vähän vastaavaa tehdä oman sukuni Kirkkonummen haarasta, ja tästähän saan hyvän mallin jatkotyöskentelylle.

[Seppo Niinioja]

Tiivistelmän epävirallinen "suomennos" voinee olla: Vuorimäen tilan sosiaalinen verkosto. Mielenkiintoinen esitys - tämän aion lukea kannesta kanteen, koska erityisesti kummiutta on tullut käytetyksi suvun tietojen etsinnässä.

Antti Järvenpää kertoi tästä jo oleelliset asiat. Mikä aarre kyseistä sukua nykyään tai myöhemmin tutkiville!

Seuraavaksi olisi mielenkiintoista lukea muiden säätyjen sosiaalisesta verkostosta. Ehkä niistäkin on tehty vastaavanlaisia tutkielmia?

Tällainen Vuosikirjassa 46(2005) julkaistu tuli mieleen:
Jukka Lund: Ruotsin suurvaltakauden hallitseva eliitti. Horn-suku ja vallan strategia ennen isoa reduktiota 1600-78. (s. 92-115, 393-394). Ei liene SSS:n verkkosivustossa.

[kkylakos]

Tällainen Vuosikirjassa 46(2005) julkaistu tuli mieleen:
Jukka Lund: Ruotsin suurvaltakauden hallitseva eliitti. Horn-suku ja vallan strategia ennen isoa reduktiota 1600-78. (s. 92-115, 393-394). Ei liene SSS:n verkkosivustossa.

Arvid Hornin verkostoista ja kirjeenvaihdosta on tulossa myös Ulla Koskisen väitöskirja mahdollisesti tämän vuoden puolella. Mutta ehkä kaipaus kohdistui väliin jääviin vuosisatoihin ja säätyihin.

[Matti Lund]

On monia (historia)tieteenaloja, joissa kirkonarkistoa voidaan käyttää hyvin merkityksellisenä lähteenä.

Muistaakseni oli aika suurisuuntainen poikkitieteellinen projekti 1980 -luvulla, jossa tutkittiin vuosien 1867-68 suurten kuolonvuosien taustatekijöitä. Useita opinnänäytteitä ja raportteja annettiin. Muistan lukeneeni siihen liittyen mm. Turpeisen väitöskirjan, jossa pohdittiin sitä, kumpi tappoi enemmän, nälkä vai taudit, vai voidaanko näitä syitä edes erottaa toisistaan. Muistaakseni akateemikko Eino Jutikkala oli hankkeen käyntiinpaneva voima. Siis kirkonarkistoilla oli keskeinen rooli hankkeen lähteissä.


Itsekin pystyisin tempaisemaan tältä istumalta kymmenkunta aihetta, joiden merkittävyyttä jonkin tieteenalan näkökulmasta ei voitaisi kiistää, mutta jos ei saataisi käyttöön 1900 -luvun kirkollisia lähteitä, niiltä putoaisi joko pohja kokonaan pois tai ainakin kunnianhimoisuus tutkimusaiheen selvittämisen kannalta.


Otetaan nyt esimerkiksi lapsikuolleisuuden kehitys: ilman kirkollisia arkistoja ei siihen tarkasteluun saataisi laadittua mitään kelvollisia tilastoja aiheesta. Taas suurin mielenkiinto aiheessa olisi kuvata lapsikuolleisuuden jyrkkä aleneminen 1900 -luvulla. Mutta jos seurakunnista ei heru tätä aineistoa jonkun takapajuisen kirkkoherran urputtamisen takia koko merkittävä hanke kariutuu.


Näin nähdään jälleen kerran, mitä idiotiaa henkilötietosuojalainsäädäntö edustaa, kun siihen vetoamalla hyvät lähteet on saatu piilotettua pois tutkijoitten ulottuvilta.


terv Matti Lund