Raportteja seurakuntien tutkimuslupapäätöksistä

[P. T. Kuusiluoma]

Helsingin seurakuntayhtymän lehti Kirkko & kaupunki kertoi tänään, että Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisteri on päättänyt, ettei sukututkijoille myönnetä keskusrekisterissä enää tutkimuslupia lainkaan. Tämän päätöksen myötä sukututkijoiden ulottumattomiin menevät myös vuosien 1856-1910 kirkonkirjat.

En uskonut Kirkko & kaupunki -lehden juttua, vaan tarkistin suoraan keskusrekisterin johtajalta Hannu Houtsoselta aikooko keskusrekisteri todella kieltää näin vanhojen kirkonkirjojen tutkimisen sukututkijoilta. Houtsonen vahvisti asian ja kertoi syyksi sen, että tutkijatila on keskellä maisemakonttoria, jossa tutkijat voivat kuunnella virkailijoiden keskusteluja. Olen itse useita kertoja käynyt Helsingin keskusrekisterissä tutkimassa ja - kuten Houtsoselle mainitsin - tutkijatila on todella huonossa paikassa, sillä kaikista suunnista tulviva virkailijoiden kovaääninen keskustelu pahasti häiritsee tutkimustyötä.

Esitin johtaja Hannu Houtsoselle vakavan toiveen, että keskusrekisteri pikaisesti harkitsisi tutkijatilan sijoittamista uuteen paikkaan, missä ne sukututkijat, jotka eivät pidä korvatulppia korvissaan, eivät uhkaa kansalaisten tietosuojaa, ja toisaalta virkailijoiden taukoamaton pälpätys ei häiritse tutkimustyötä.

Ei ole missään tapauksessa hyväksyttävissä, että seurakuntayhtymä kieltää näin vanhojen kirkonkirjojen tutkimisen sukututkijoilta (ja nähtävästi myös kaikilta muilta tutkijoilta) ottaen huomioon Helsingin jakamattoman seurakunnan kirkonkirjojen erityislaadun. On kestämätön tilanne, jos tutkijat joutuvat perustamaan tutkimuksensa puhtaasti toisen käden tietoon.

* * *


Ehdotan, että sukututkijat raportoivat tässä viestiketjussa kirkollisilta väestörekisteriviranomaisilta saamistaan tutkimuslupapäätöksistä ja havainnoistaan siitä, missä seurakunnissa kirkonkirjojen tutkiminen on sukututkijoilta evätty. Mahdollisimman kattava raportointi on tärkeää, jotta voimme muodostaa tulevia toimenpiteitä varten kokonaisnäkemyksen kirkonkirjojen tutkimustilanteesta.

Ne jotka eivät halua raportoida julkisesti, voivat lähettää minulle sähköpostia osoitteella pt.kuusiluoma*genealogia.fi.

[Heikki Koskela]

Ehdotan, että sukututkijat raportoivat tässä viestiketjussa kirkollisilta väestörekisteriviranomaisilta saamistaan tutkimuslupapäätöksistä ja havainnoistaan siitä, missä seurakunnissa kirkonkirjojen tutkiminen on sukututkijoilta evätty. Mahdollisimman kattava raportointi on tärkeää, jotta voimme muodostaa tulevia toimenpiteitä varten kokonaisnäkemyksen kirkonkirjojen tutkimustilanteesta.

Ne jotka eivät halua raportoida julkisesti, voivat lähettää minulle sähköpostia osoitteella pt.kuusiluoma*genealogia.fi.

Minä kävin oman seurakuntani kirkkoherranvirastossa kysymässä samaa asiaa tänään aamupaivällä. Paikalla ei ollut tuolloin kirkkoherraa mutta kanslisti selitti minulle saapuneesta kirkkohallituksen toiveesta rajoittaa mainitut 100 vuotta sukututkijan ulottumattomiin ja piti sitä omalta osaltaan päätettynä asiana.

Mutta selitin asiaa tarkemmin sukututkijan kannalta ja hän antoi ymmärtää, että lopullisen päätöksen tekee kirkkoherra. Hän siis päättää saako tutkia omakätisesti mikrokorteilta nuorempia rippikirjoja (kuten olen tähän saakka saanut tehdä luvan perusteella).

Tarpeeni on tällä hetkellä minimaalinen mutta olen päättänyt pyytää tarvittaessa luvan suoraan kirkkoherralta. Muutoin minä vain tyydyn annettuun päätökseen.

[P. T. Kuusiluoma]

Tarpeeni on tällä hetkellä minimaalinen mutta olen päättänyt pyytää tarvittaessa luvan suoraan kirkkoherralta. Muutoin minä vain tyydyn annettuun päätökseen.

Kannatan lämpimästi, että sukututkijat edelleenkin pyytävät kirkkoherranvirastoilta tutkimuslupia, koska uskon kirkkoherrojen joukossa olevan sellaisia, jotka eivät kirkkohallituksen suositusta purematta niele.

Mikäli kuitenkin saa tutkimuslupahakemukseensa kielteisen vastauksen, kannattaa pyytää päätös kirjallisena valitusosoituksineen. Se kirkkoherran pitäisi joka tapauksessa automaattisesti tehdä, mutta jos se unohtuu, kannattaa muistuttaa. Päätöksestä tulee käydä ilmi syy siihen, miksi kirkollinen väestörekisteriviranomainen ei viranomaisharkintansa jälkeen ole katsonut hyväksi suostua hakemukseen sekä luonnollisesti viittaukset lainsäädäntöön.

Jokaisen oma asia on kuinka suhtautuu kielteiseen päätökseen. Vaihtoehtoja on vain kaksi: tyytyä siihen tai olla tyytymättä.

[Käppi]

Kysyin eilen kahdeltakymmeneltä keskisuomalaiselta seurakunnalta heidän toimintatavoistaan. Näistä 13 on tähän mennessä vastannut.

10 seurakuntaa kieltää 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojen tutkimisen kirkkohallituksen suositukseen vedoten.

2 seurakuntaa sallii kirkonkirjojen tutkimisen, kunhan valvonta on järjestetty ja allekirjoitukset annettu.

1 seurakunta kieltää kaiken tutkimisen tilaongelmaan vedoten.

[eeva häkkinen]

Mikkelin seurakuntayhtymä on pyytänyt takaisin MMAssa tähän asti säilytetyt mikrokortit, joita on ollut alueen useimmista seurakunnista n. vuoteen 1960-65 asti. Näitä kortteja ovat "clearance"-lomakkeen täyttäneet tutkijat saaneet tähän asti käyttöönsä kuittausta vastaan, mutta kopiointia ei ole sallittu. Eli 1.4. lähtien ovat päivystäjän takana sijaitsevat hyllyt tyhjillään.

Itse en näkisikään seurakunnan tehtäväksi tutkijatilojen ylläpitoa, vaan se on mielestäni arkistojen tehtävä. Paikallisten arkistojen tulisi säilyttää nämä kirjat joko alkuperäisinä tai mikrofilmeinä ja seurakunnan pitäisi sallia näiden tietojen käyttö tutkimukseen aiemmin hyväksi todetulla menettelyllä.

[RayaTu]

Loimaan seurakunnassa saa tutkia 11.4 2011 alkaen ainoastaan yli 100-vuotta vanhoja kirkonkirjoja. Päätöstä perusteltiin sillä, että "Korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen perustuva Kirkkohallituksen esitys sitoo seurakunnan noudattamaan lakia väestötietojärjestelmästä ja Väestöreksiterikeskuksen varmennepalveluista 661/2009" (suora lainaus kirkkoneuvoston pöytäkirjasta).

[Matti Lund]

Mikkelin seurakuntayhtymä on pyytänyt takaisin MMAssa tähän asti säilytetyt mikrokortit, joita on ollut alueen useimmista seurakunnista n. vuoteen 1960-65 asti. Näitä kortteja ovat "clearance"-lomakkeen täyttäneet tutkijat saaneet tähän asti käyttöönsä kuittausta vastaan, mutta kopiointia ei ole sallittu. Eli 1.4. lähtien ovat päivystäjän takana sijaitsevat hyllyt tyhjillään.

Itse en näkisikään seurakunnan tehtäväksi tutkijatilojen ylläpitoa, vaan se on mielestäni arkistojen tehtävä. Paikallisten arkistojen tulisi säilyttää nämä kirjat joko alkuperäisinä tai mikrofilmeinä ja seurakunnan pitäisi sallia näiden tietojen käyttö tutkimukseen aiemmin hyväksi todetulla menettelyllä.


Tuskinpa vain tässä juuri kukaan kirkkoherra "on ruodusta livennyt", eli myös kaikki seurakuntayhtymien omistamat kortistot lienee jo poispyyhitty kaikista maakunta-arkistoista.

Tämä joidenkin seurakuntayhtymien tapa antaa koko manuaalisen kirjanpitonsa mikrokortisto maakunta-arkistoille on ollut sukututkimuksen menestyksellisyyden kannalta hieno juttu. Itse olen hyötynyt siitä merkittävästi. Ja kenellekään siitä ei ole ollut mitään haittaa.

Se on siis ollutta ja mennyttä. Tai se tulee joskus vähän kaukaisemmassa tulevaisuudessa varmasti takaisin, kun jonkinlainen uusi tiedon valon ja luottamuksen aika jälleen koittaa ja laki uudistuu, muttei varmaankaan enää sellaisen tutkijapolven aikana, jonka ikä nyt on noin 45 vuotta tai yli.

Olen Sinun kanssasi aivan samaa mieltä, eli ettei seurakuntien tehtävänä ole eikä välttämättä tule ollakaan tutkijoitten palvelemiseen panostaminen, vaan juuri tämä tapa luovuttaa mikrokortistot maakunta-arkistoille on ollut eräs rationaalinen tapa ratkaista hyvä tietojen saavutettavuus ja käytettävyys tutkijoille, joihin näillä on ollut täysi oikeus.

Kun tämä pimeän ihmishengen tunkkainen home on lähtenyt meistä riippumattomasti valloilleen ja leviämään kuin kulovalkea, se leviää väjäämättä yhteiskunnassamme johonkin pisteeseen asti, kunnes on kyllääntynyt ja sen haittavaikutukset alkaneet ulottua eri käytännön elämänalueille.


Hyvin huomattava osa seurakunnista tulee epäämään totaalisesti kaikenlaisilta tutkijoilta pääsyn omatoimiseen tutkimiseen tiloihinsa, kuten olen jo aikaisemmin ennustanut. Tämä näyttää käyvän vain nopeammin mitä olen ennakoinut.

Eihän tässä vielä olisi kovin fataalia ongelmaa, mutta kun kopiot putsataan kaikista muistakin arkistoista pois niin, ettei jäljelle jää mitään, niin ovat tiedon janon sammuttamisen keitaat jääneet kauas selän taakse pitkäksi ajaksi, monet edessäolevat keitaat myrkytetty pilalle, ja edessä on loputon uuvuttava kuiva erämaa, joka sukututkimuksen korpivaelluksessa täytyy tiedonjanoisen jatkossa ylittää, jotta pääsee perille.


terv Matti Lund

[Erkki Järvinen]

Olen Sinun kanssasi aivan samaa mieltä, eli ettei seurakuntien tehtävänä ole eikä välttämättä tule ollakaan tutkijoitten palvelemiseen panostaminen, vaan juuri tämä tapa luovuttaa mikrokortistot maakunta-arkistoille on ollut eräs rationaalinen tapa ratkaista hyvä tietojen saavutettavuus ja käytettävyys tutkijoille, joihin näillä on ollut täysi oikeus.

asiaan enempää ruutia tuhlaamatta, jos aina pitää lähteä maakunta-arkistoon tutkimusta tekemään niin hankalaa ja kallista on mikäli ei asu arkiston lähellä.

[Käppi]

asiaan enempää ruutia tuhlaamatta, jos aina pitää lähteä maakunta-arkistoon tutkimusta tekemään niin hankalaa ja kallista on mikäli ei asu arkiston lähellä.

Kaikki on suhteellista ja sama pätee toisin päin. Itselläni Jyväskylän maakunta-arkisto on 6km päässä, mutta tutkimani seurakunnat paljon kauempana...

[PäiviKL]

Minäpä teen tässä aamupäivän kuluessa "kokeen". Pyydän Lahdesta erään siinne 1906 muuttaneen nuoren miehen (isoisäni veljen) virkatodistusta (vaimo ja lapset ja heidän jälkeläiset mukana).
Katsotaan milloin tieto tulee minulle postissa ja lasku mukana parin tunnin työstä.
Lappeenrantaan kirjoitan sinne palvelijattareksi samana vuonna menneen siskolikan myöhempää eloa.

Edelleenkään en usko, etteikö seurakunnista tietoa saa.
Ei minulla ole mahdollisuutta reissata ympäri Suomea näitä tietoja kaivamassa. Ja jos joku argumentoi tähän, että se maksaa, niin kysyn eikö matkustaminen maksa ja miksi sukututkimukseen liittyvät virkatodistuksen pitäusi olla ilmainen.

PäivKL

[Tuiju Olsio]

..., niin kysyn eikö matkustaminen maksa ja miksi sukututkimukseen liittyvät virkatodistuksen pitäusi olla ilmainen.

PäivKL Mieluummin maksan matkustamisesta kuin vääristä virkatodistuksista, joita on saanut odotella monia viikkoja, niitäkin on tullut vuosien aikana kerättyä.
Miksi Ruotsista saa virkatodistukset ilmaiseksi ja nopeasti? Tai ainakin minä olen saanut.

[Matti Lund]

asiaan enempää ruutia tuhlaamatta, jos aina pitää lähteä maakunta-arkistoon tutkimusta tekemään niin hankalaa ja kallista on mikäli ei asu arkiston lähellä.


Hei Erkki,


Arvioni mukaan on ainakin ollut kaksi "suurkuluttajaryhmää", jotka ovat eritoten käyttäneet kirkkoherranvirastojen tiloja omatoimiseen tietojensa keruuseen. On ollut muitakin merkittäviä ryhmiä, mutta otan nyt nämä kaksi tähän esiin.


1. Ne "pitkämatkalaiset", jotka ovat käyneet noutamassa 1900 -luvun tietoja lähisuvustaan. Itse kuuluin muinoin näihin. Tosin sanoen, olin hyvin kerännyt tiedot 1800 -lopulle rullilta ja korteilta. Esitäytin muistiinpanoarkkeihini nämä tiedot, suunnittelin ja aikataulutin hyvin kunkin keruuprojektin, menin ja otin sitten ylös kirkonkirjoista vielä puuttuvat tiedot siitä alkaen, mistä aikaisemmat muistiinpanoni loppuivat. Kynät kuluivat ja tuhansia ajokilometrejä kertyi, kymmeniä kiloja paperiarkkeja tuli täytettyä. Joissakin seurakunnissa suunnitteluun kuului ehtiä ensimmäisenä jonoon kirkkoherranvirastoon jo vähän ennen ovien avautumista, sillä muuten sinne ei päässyt tutkimaan, kun joku paikallinen aina jo muuten miehitti paikan.

Tätä ryhmää ei näissä käynneissä kiinnosta muut kuin 1900 -luvun tiedot, niiden täydennykset, sillä sitä vanhemmat ja edelliseltä kerralta ei-kesken jääneet tiedot on kerätty jo valmiiksi.


2. Toinen ryhmä on juuri nuo paikalliset alvariinsa siellä istujat, jotka ovat yrittäneet kerätä koko seurakunnan tiedot itselleen, vanhimmista uusimpiin.


Nythän tehty päätös on tähdätty nimenomaan ryhmää 1 vastaan. Toisaalta tämä tilanne näyttää kehittyvän siihen suuntaan, että useimmat kirkkoherranvirastot sulkevat totaalisesti kaikenlaisten tutkijoiden pääsyn tiloihinsa. Siten myös ryhmältä 2 ollaan vetämässä tylysti matto alta.

Useat virastot yksinkertaisesti lopettavat nämä tilat ja vastaavat tutkijoiden pyyntöihin kehottamalla kääntymään arkistoyksiköiden ja kirjastojen puoleen ja tilaamaan käyttökopiot sieltä tutkimuksiansa varten tai keräämään ne netistä arkistolaitoksen digitaalisista jäljenteistä, koska niiden ei ole tästedes lupa antaa tutkittavaksi mitään tietoa, mitä ei ole käyttökopioina KA:ssa ja maakunta-arkistoissa.

Jälkimmäinen tietysti aivan oikeutetusti "kyrsii" niitä syrjemmällä eläviä tiedonkeruuharrastajia, jotka ovat tottuneet käyttämään "tutkimuksiinsa" omaa kirkkoherranvirastoa.


terv Matti Lund

[Olarra]

Miksi Ruotsista saa virkatodistukset ilmaiseksi ja nopeasti? Tai ainakin minä olen saanut.

Koska Ruotsi on sivistysvaltio ja länsimaa, jossa avoimmuus ja pääsy arkistoihin ymmärretään keskeiseksi demokratian ja kansalaisyhteiskunnan periaatteeksi. Suomi on matkalla Itä-Euroopan maaksi (pelkään). Nämä viimeaikaiset, huonot uutiset eivät ole ainoat indikaattorit meneillään olevasta kehityksestä, mutten käy tässä kommentoimaan muita asioita.
t. Olavi A.

[Käppi]

Tähän mennessä keskisuomalaisille seurakunnille lähettämääni kysymykseen on vastannut 15 seurakuntaa. Näistä 13 kieltää ja 2 sallii 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojen tutkimisen.

Eräs seurakunta ilmoitti, että sen jälkeen kun he saivat tiedotteen kirkkohallitukselta, seurakunnan 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja ei ole enää voinut tutkia omatoimisesti. Seurakunnan mukaan tutkimisen sallimisista ei ole tapauskohtaisesti harkittu, vaan sääntö koskee kaikkia.

Tutkimustilojen järjestäminen tuntuu olevan useimmille seurakunnille vaivalloista. Näkemykseni mukaan kirkkohallituksen suosituksen myötä kirkkoherrat ovat huokaisseet helpotuksesta, koska heillä ei enää ole velvoitetta järjestää 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojen tutkimismahdollisuutta. Suosituksen sallivaa tapauskohtaista harkintaa ei ole käytännössä hyödynnetty ollenkaan...

[M.Sjostrom]

125 vuoden raja lakiin perustumaton

kiinnitän toimijoiden huomion siihen että mikäli yli 100 v vanhoja, mutta vielä alle 125 v kirkonkirjoja yritetään evätä tutkimasta omatoimisesti, se ei perustu ainakaan lakiin
- ja että tietosuojavaltuutettu on nyt julkisesti kritisoinut sellaista menettelyä jossa julkista tietoa (muun muassa, yli 100 v vanhaa) yritetään pimittää
http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=90328&postcount=1

Kirkon toimijat epäilemättä nykyisen asenteensa vallitessa yrittävät käytellä tuota 125 v rajaa. Mutta sellaiseen tulisi kaikissa yksittäistapauksissa mielestäni puuttua, koska se itsessään on laitonta.

Älkää päästäkö kirkkoherranvirastoja ja seurakuntien keskusrekistereitä läpi siitä missä aita on matalin, vaan korottakaa aitaa siltä kohdin: yli 100 v vanhoja kirkonkirjoja pitää saada tutkia, ja nyt siihen on tietosuojavaltuutetunkin tuki.
Voitte toki myös vedota siihen, että seurakunnat saavat ruhtinaallisia rahamääriä valtion keräämän yhteisöveron tuotoista, jota peritään yhtiöiltä joissa on kirkkoon kuulumattomiakin (osakkeen) omistajia, ja jollaisen rahan antamista seurakunnille perustellaan tällaisilla kaikkia palvelevilla tehtävillä. Niinpä seurakuntien tulee suoriutua mallikkaasti kaikista noista laillisista velvoitteistaan palvella.

[P. T. Kuusiluoma]

Tietoja seurakunnista, jotka ovat pyytäneet 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojensa mikrokortit pois maakunta-arkistoista, löytyy arkistolaitoksen verkkosivustolta: http://www.arkisto.fi/fi/news/565/61/Seurakuntiin-palautetut-kirkonkirjojen-mikrokorttikopiot/

[Anssi K.]

Tietoja seurakunnista, jotka ovat pyytäneet 100 vuotta nuorempien kirkonkirjojensa mikrokortit pois maakunta-arkistoista, löytyy arkistolaitoksen verkkosivustolta: http://www.arkisto.fi/fi/news/565/61/Seurakuntiin-palautetut-kirkonkirjojen-mikrokorttikopiot/

Pettyneenä saa todeta, että siellähän ne on kaikki itseäni kiinnostavat seurakunnat.. Kiitos ilmeisesti tämän Mikkelin seurakuntayhtymän(?) päätöksen(?).

[eeva häkkinen]

Yes, niinkuin edellisellä sivulla raportoin, on Mikkelin seurakuntayhtymä pyytänyt takaisin kaikki MMAssa olleet kortit, joita olikin hyvä valikoima. Arkisto ei tuntunut päätöksestä ilahtuneelta, vaikkei sitä kommentoinutkaan.

[Käppi]

Arkisto ei tuntunut päätöksestä ilahtuneelta, vaikkei sitä kommentoinutkaan.

Yleisesti ajatellen arkistoidun materiaalin poistaminen arkistoista ei liene yhdenkään arkistonpitäjän mieleen.

[jlaurinaho]

Tein eräälle kansanedustajaehdokkaalle (uusi sellainen) kysymyksen kirkkohallituksen suosituksesta. Sain häneltä alla olevan vastauksen:

"Hei!

Tästä on jo jonkun aikaa, jolloin tämä "ongelma" tuli esiin. Erään tapauksen johdosta kirkkohallitus päätyi suositukseensa. Niin, onko kyseessä ylireagointi vai jotain muuta? Jotenkin minulla on sellainen tunto, että taitaa harvassa olla ne henkilöt, jotka haluaisivat näitä kirkon dokumentteja väärässä mielessä tutkia.

Tämä on asia, joka kaipaa varmaan tarkennusta. Kenties olisi paikallaan lain ja asetuksen tarkistaminen? Täytyy tätä asiaa tutkia. Käsitykseni myös on se, että sukututkimus kiinnostaa nykyisin yhä enemmän, jopa nuorempaa väestöä ja tällöin keinotekoisten (ylireagointi) ohjeistusten antaminen vaikeuttaa mielenkiintoista harrastusta.

Mikäli työ tehdään virkatyönä, niin sehän maksaa!"

[JaMaHa]

Helsingin seurakuntayhtymän lehti Kirkko & kaupunki kertoi tänään, että Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisteri on päättänyt, ettei sukututkijoille myönnetä keskusrekisterissä enää tutkimuslupia lainkaan. Tämän päätöksen myötä sukututkijoiden ulottumattomiin menevät myös vuosien 1856-1910 kirkonkirjat.

En uskonut Kirkko & kaupunki -lehden juttua, vaan tarkistin suoraan keskusrekisterin johtajalta Hannu Houtsoselta aikooko keskusrekisteri todella kieltää näin vanhojen kirkonkirjojen tutkimisen sukututkijoilta. Houtsonen vahvisti asian ja kertoi syyksi sen, että tutkijatila on keskellä maisemakonttoria, jossa tutkijat voivat kuunnella virkailijoiden keskusteluja. Olen itse useita kertoja käynyt Helsingin keskusrekisterissä tutkimassa ja - kuten Houtsoselle mainitsin - tutkijatila on todella huonossa paikassa, sillä kaikista suunnista tulviva virkailijoiden kovaääninen keskustelu pahasti häiritsee tutkimustyötä.

Esitin johtaja Hannu Houtsoselle vakavan toiveen, että keskusrekisteri pikaisesti harkitsisi tutkijatilan sijoittamista uuteen paikkaan, missä ne sukututkijat, jotka eivät pidä korvatulppia korvissaan, eivät uhkaa kansalaisten tietosuojaa, ja toisaalta virkailijoiden taukoamaton pälpätys ei häiritse tutkimustyötä.

Ei ole missään tapauksessa hyväksyttävissä, että seurakuntayhtymä kieltää näin vanhojen kirkonkirjojen tutkimisen sukututkijoilta (ja nähtävästi myös kaikilta muilta tutkijoilta) ottaen huomioon Helsingin jakamattoman seurakunnan kirkonkirjojen erityislaadun. On kestämätön tilanne, jos tutkijat joutuvat perustamaan tutkimuksensa puhtaasti toisen käden tietoon.

* * *


Ehdotan, että sukututkijat raportoivat tässä viestiketjussa kirkollisilta väestörekisteriviranomaisilta saamistaan tutkimuslupapäätöksistä ja havainnoistaan siitä, missä seurakunnissa kirkonkirjojen tutkiminen on sukututkijoilta evätty. Mahdollisimman kattava raportointi on tärkeää, jotta voimme muodostaa tulevia toimenpiteitä varten kokonaisnäkemyksen kirkonkirjojen tutkimustilanteesta.

Ne jotka eivät halua raportoida julkisesti, voivat lähettää minulle sähköpostia osoitteella pt.kuusiluoma*genealogia.fi.


Hei!

Kyselin eilen sähköpostitse sekä Ruokolahden kirkkoherranvirastosta että Nilsiän, saako heille tulla tekemään sukututkimusta 100-vuotta nuoremmista tiedoista. Tänään tuli kielteinen vastaus molemmista paikoista.

Terv. Jaana

[jlaurinaho]

Hei!

Kyselin eilen sähköpostitse sekä Ruokolahden kirkkoherranvirastosta että Nilsiän, saako heille tulla tekemään sukututkimusta 100-vuotta nuoremmista tiedoista. Tänään tuli kielteinen vastaus molemmista paikoista.

Terv. Jaana

Pyysitkö päätöksen kirjallisena ja valituskelpoisena?

[JaMaHa]

Pyysitkö päätöksen kirjallisena ja valituskelpoisena?

En pyytänyt. Halusin vain tiedustella, kannattaako kesälomareissulla pyörähtää noilla kulmilla. Harmikseni ei tarvitse.


Terv. Jaana