Martinus Olai,Tyrvään ja Porin khr

[Benedictus]

Tyrvään ja Porin khr Martinus Olain vävy Hans Ram käräjöi vaimonsa perintömaista Tyrväällä.

Kiinnostavaa on, että nuo perintömaat ovat samassa kylässä, kuin kamreeri Sigfrid Sigfridssonin ratsutila, jonka hän peri Järvenpään muistin mukaan isältään.
Samaten samassa kylässä on pormestari Nils Torkilssonin omistus ratsutilaan, jonka omistajia tai asujia mainitaan alla olevassa käräjäpöytäkirjassa.

Koska olen kyvytön tulkitsemaan tuota pöytäkirjaa, voisiko joku expertti tutkia sitä ja kertoa, selviääkö siitä Hans Ramin vaimon Rakelin sisaruksien tietoja, sekä onko siinä mainittu Simon Jacobsson Tyrvään nimimies ja vaimonsa Karin Sigfridsdr, miten ja miksi mukana käräjäjutussa.
Kyse on Hans Rafwalssonin (till Pennes) vaimon perimästä maasta, joka on ollut siskosten omistuksessa. Simon Jakobsson on ilmeisesti vain saanut luvan viljellä tilaa, mutta ei taida muuten liittyä sukuun. Joku osaavampi voisi yrittää aukaista vyyhtiä. Ohessa linkki käräjäjuttuun.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3851374

Karin saattaa olla Porin kappalaisen Sigfrid Borgin vaimona myöhemmin.

Hans Ramin äiti oli Märtta Torstensdr Örneram. Torsten Salomonsson Ramin tytär.
Olisiko mahdollista, että pormestari Nils Torkilsson on Nils Torstensson Ram, Märttan veli, porvarina ei aatelisnimeä?
Ajallisesti sopisi kuvioon.Olisi silloin Hans Ramin eno.

Hans Ram omisti myös Kiikan Vakkalan kylässä tiloja, jotka mahdollisesti myös tulivat vaimon peruna hänelle.

Martinus Olain seuraajana Porissa oli khr Ericus Laurentii Wenno, jonka vaimoksi arvelisin Martinuksen tytärtä.

Nämä jutut liittyvät Abraham kronikan puolella viimevuonna käytyyn pohdintaan Mårten Stodiuksen ja pormestari Mårten Sigfridssonin sukulaisuudesta.
Pormestari Nils Torkilssonin vaimohan oli Stodiuksen äiti.
Kamreeri Sigfrid taas Mårtenin isä.

[pietheik]

Kovin oli vaikeaselkoinen kysymys!
Mutta kun tutkii kysymyksessä mainittuja henkilöitä, he löytyvät Juhani Piilosen kirjasta Sastamalan historia 2, ja tapaukset liittyvät Tyrvään Tyrväänkylään ja Kiikan Ritalaan, Ruotsilaan ja Vakkalaan. Tekstiä löytyy perintöriidoista, nimismiesten luettelosta jne. ja lähdemerkinnöistä lisää tutkittavaa.

[Benedictus]

Kiitokset PietHeikille!

Sitä tuntee itsensä tyhmäksi kun ei ole mennyt ensin tiedon lähteelle,vaan kyselee valmiita asioita.
Tässä en voi kyllä vedota aivovammaani, vaan puhtaasti tyhmyyteeni.

Tosin en osannut arvata, että Sastamalan historiassa olisi noin hyviä tietoja.

Vilaisin vain kirjaa Turun kirjastossa ja silti löytyi monta vastausta avoimiin kysymyksiin.

Kirjan mukaan Martinus Olai oli Tyrvään nimismies Olofin poika ja äitinsä Tyrvään Junnilan tytär(mahdollisesti), sieltä nuo Vakkalan tilukset.

[Timo W]

Martinus Olai.

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1594

[Benedictus]

Laitan tähän Seppo Suvannon vanhan satakunna henkilöhakemiston tyrvään osion.
Asiantuntijat voisivat pohtia, mikä kumma juoni liittyy tuohon,että Tyrvään pitäjän Tyrväänkylän omistajat ovat 1600-luvun vaihteessa Suomen kamreeri, Turun pormestari, Porin kirkkoherra ym?
Äkkiä katsoen tuntuisi, että he ovat jopa suomalaisia alkuperältään.

Tyrvään Kiikoisten puolelta löytyy Collinus-suvun alkuperä, jotka olivat Turussa Kyrö nimisiä porvareita.
Samaten Tyrväältä löytyy Suikin talo, ja taas Turussa on Suikkien porvarit, jotka toropainen mainitsee Genoksen Pytty jutussa 2010/4.

http://www.narc.fi/suvanto/sivut_0001-0190_ALA-SASTAMALA_ELI_TYRVAA.pdf

Tuosta tiedostosta löytyy myös Martinus Olain isä ja äitikin.

[Benedictus]

Laitan tähän pohtimaani hypoteesia Martinus Olain jälkeläisistä ja sukuklaanista. Tiedän, että siinä on virhearvioita, mutta siksi Te arvoisat tutkijat voittekin pohtia mikä on oikein ja mikä väärin.
Se sujuu hyvin pääsiäisenä parin mämmiroppisen tyhjennyksen jälkeen.


Marcus Gregorii (mainitaan 1560–1575) Markus Grelsson
Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kappalainen noin 1560; Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra 1562 Turun piispan ja tuomiokapitulin tietämättä hankkimallaan kuningas Eerik XIV:n antamalla valtakirjalla ja syrjäyttäen piispan Närpiön pitäjänmiesten anomuksesta ja Juhana-herttuan hyväksynnän saatuaan virkaan nimittämän Mustasaaren kappalaisen Olaus Nicolain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1872). Närpiössä syntyneiden rettelöiden takia asian käsittely jatkui "ja Eerik XIV kehotti jo välillä Marcusta luopumaan virasta Olauksen hyväksi. Molemminpuolisen kirjeenvaihdon tuloksena Marcus kuitenkin sai jäädä virkaan vastoin herttuan, piispan ja ilmeisesti suurimman osan pitäjän talonpoikien mieltä".
Marcus Gregoriin elatusta käsiteltiin kuningas Eerik XIV:n kirjeessä 24.10.1564. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hänellä (”Kirckeherden Marcus Gregorij”) oli omaisuutta 750 markan 4 äyrin arvosta, ja hänen maksettavakseen langennut hopeavero oli 59 markkaa ½ äyriä. Omaisuuteen sisältyi 40 luotia hopeaa, 16 naulaa tinaa ja 4 leiviskää kuparia, 6 hevosta, 21 lehmää, 70 lammasta, 6 härkää, 7 sikaa ja nuorta karjaa 46 päätä.
Närpiöläiset valittivat lokakuussa 1574 ja kesäkuussa 1575 kuninkaan kansliassa käsitellyissä valituskirjelmissään kirkkoherran "vaatineen pitäjän talonpojilta ahneuksissaan liian paljon papinveroja ja vielä vaatineen maksusuorituksia erilaisina harvinaisina tavaroina, kuten vanhoina rahoina ja jäniksen- ja kärpännahkoina. Näin saamillaan tavaroilla kirkkoherra sitten harjoitti kaupankäyntiä, mistä hän valittajien mukaan piti huolta enemmän kuin virkansa hoidosta." Kuninkaan kansliassa tehtyjen merkintöjen mukaan Turun tuomiokapituli oli kuitenkin jo alkuvuodesta 1575 erottanut Marcus Gregoriin Närpiön kirkkoherran virasta. (Paarma). Elatuksekseen hänen ("Her marcus j Nerpes") mainitaan saaneen 96 tynnyriä viljaa 1576.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583159
tässä näkyy präste Måns, sekä myöh. Måns Grelsson.





Henricus Marci (K viimeistään 1587)
Henricus Martij, Henrik Markusson
Lapväärtin pitäjänhistorian (K. V. Åkerblom 1938) mukaan todennäköisesti Närpiön edellisen kirkkoherran Marcus Gregoriin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1572) poika.
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 1577.
Ajoi rahtia kruunun laskuun 1582.
K Närpiö viimeistään 1587.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581469
Tässä mainitaan Måns Grelsson, jota seuraa Poval Olofsson

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581467
Tässä Escill Henrici ja vaimo Anna Olofsdr.
Yllä Olof Mårtensson ja leski karin.Aeschillus Henrici (K noin 1600)

Eschillus Henrici, Eskell / Eskil / Eskill Henriksson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 20.8.1588.
Aeschillus Henrici (”Her Eskill i Närppis”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 30 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Hän (”D. Eschillus in Närpis”) osallistui Uppsalan kokoukseen helmikuussa 1593 ja allekirjoitti (”Eschillus Hen. Nerpensium pastor propria manu supscribsi”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Eschillus Henrici Nerpisisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Tultuaan kykenemättömäksi hoitamaan enää virkaansa hän (”Her Eskell Kijrcke heerde vdi Närpis”) sai elatuksekseen käskynhaltija Tönne Jörenssonin (Gyllenmåne) kirjeellä 25.6.1600 kolmasosan palkkatuloistaan.
K Närpiö noin 1600.



Ericus Henrici (K 1636)

Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.
Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Lemu 12.5.1636.
P1 N.N.; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.
Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.


Ulvila 22-23.9.1641
Gabriel Eskilsson Nårmarkista ja joku kirje (daterat fält i Pryssen Junij 1628) jalosukuiselle Göstaf Ifwarssonille. Mainitaan vaimo Anna ja tämän velipoika Påfvel Olsson Porissa.
TÄMÄ LIENEE YLLÄ OLEVA ANNA OLOFSDR, ESCILL HENRICIN VAIMO JA VELJENSÄ TILAA VILJELEVÄ PÅFVEL OLSSON.
Gabriel lienee, Eckilin ja Annan poika.

GABRIEL ECKILSSON NÄKYY NOORMARKUN FINBYN KAAPELIN TILALLA JOKA ON HÄNELLÄ VEROVAPAANA ELINIKÄNSÄ.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576730
Kuten yllä näkyy Gabrielin tila ei ollut mikään pikkutila vaan toistamanttaalin kokonaisuus.
Jatkuuko Gabrielin suku yhä Normarkussa olisi mielenkiintoista.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576790
Tässä näkyy Påvel Olofsson pappilan tilalla ja seurtaajana on Grels Tomasson , Porin khr Arctopolitanus
Lainaus Latva-Rasku:

Näyttäisi, että Her Eskill Henrici on ollut Olof Mårtenssonin vävy ja anoppi on ollut nimeltään Karin. Ohessa katkelma Satakunta-sarjasta.

Tuorsniemen kylään kuului vanhimpaan aikaan 5 ja myöhemmin 6 tilaa. Yksi näistä annettiin kesäk. 18 p. 1582 Porin porvarille Olavi Martinpojalle. Tämä oli ehkä sama tila, jonka tulipalo sittemmin hävitti ja johon heinäk. 8 p. 1589 Porin porvari Olavi Olavinpoika sai verovapauden. Maalisk. 13 p. 1593 sai sitäpaitsi talonpoikainen ratsumies Maunu Gregoriuksenpoika yhteen tilaan ratsupalvelusvelvollisuutta vastaan verovapauden. V. 1632 otti Herman Meijer, joka oli nainut Pietniemen herran Hannu Ragvaldinpoika Örneramin tyttären, Britan, viljeltäväkseen yhden Tuorsniemen tilan. Pian hän kuitenkin luopui tilastaan, koska tämä näkyy liitetyn Porin kreivikuntaan, kun se maalisk. 26 p. 1651 perustettiin. Tuorsniemen muutkin tilat yhtä lukuunottamatta liitettiin kreivikuntaan. Kun nämä reduktsionissa oli peruutettu kreivi Kustaa Hornin perillisiltä, tehtiin aluksi yksi näistä aukumenttitilaksi, mutta muut neljä jäivät toistaiseksi jakamattomiksi kruununtiloiksi.


Pappilan rustholli, 5/6 mt., oli ainoa Tuorsniemen tila, jota ei oltu liitetty Porin kreivikuntaan. Sitä oli 1620-luvulla viljellyt eräs Paavali Olavinpoika, mutta hänen jälkeensä oli tila 13 vuotta autiona,

Närpiössä vaikutti noin vuonna 1600 kuollut kirkkoherra Eskill Henriksson, josta mainitaan seuraavaa:

Men även efterträdaren till herr Henrich, kyrkoherden Eschillus Henrici drev som företrädaren skeppningsverksamhet på sidan om sitt prästeliga kall

Närpiön papit harrastivat kauppapurjehdusta ja Närpiö sijaitsi kohtuullisella etäisyydellä Porista. Olisiko Tuorsniemen her Eskill Henrici sama kuin Närpiön kirkkoherra Eskill? Eskill olisi virasta luovuttuaan tullut kuolemaan Tuorsniemeen appensa omistamalle tilalle. ISOISÄNSÄ TILALLE, APEN TILA VIERESSÄ.

Eschillus ja Ericus Henricin voisi arvella olleen Närpiön kirkkoherran poikia. Närpiön kirkkoherran Henricus Marcin on arveltu olleen Närpiön kirkkoherran Marcus Gregoriin poika. Marcus oli ilmeisesti Porin kappalainen ennen saapumistaan Närpiöön.

Näyttäisi,että Tuorsniementila on kuulunut Närpiön khr Martinuksen jälkeläisille, joihin näyttäisi kuuluvan ehkä myös lemun khr Ericus Henrici, jonka jälkeäiset kuuluvat myös Tammelan sukuun, koska Ericuksen poika oli Paimion khr, jonka tytär oli Tammelan khr Ericus Mathiae Abogiuksen vaimo.

Täten Tuorsniemen toisella tilalla on pappissuku, joka liittyy myös toiseen.

Tämä paketti on aika suuri, mutta siihen liittyy toinen yhtä iso osio, jonka yritän tarjota teille huomenna.

[Benedictus]

Ulvila 25.5.1625
Olof Jakobsson (i Leistialla)RYTTARE,NIMISMIES JAAKOLAN ISÄNTÄ ja Olof Påhlsson, Bertil Påhlsson NÄKYVÄT YYTERISSÄ ERI TILOILLAsekä Karin Påhlsdr Ytterööstä kiistelevät isänäidin Britan ISÄ PÅHL MICHELSSON perinnöistä. Mainitaan Olof Jakobssonin isänsisko Anna Peerdr ja tämän poika Mats Matsson (i Birckalla i Cumå)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576533

Ulvila 31.3.1634
Edesmenneen Olof Påhlssonin perinnönjakoa. Mukana Bengt Olofsson (i Ytteröö), Hr Grels Olai (kyrkioherde i Pöyttis), Markus Olofsson, Brita Olofsdr ja Thomas Olofsson (jota edusti poika Henrik Thomasson) PORMESTARI CURNOVIUS?

I. Paavali Mikonpoika on tämän Sticku-suvun vanhin tunnettu jäsen. Hän oli nyk. Porin maaseurakunnan Yyterin kartanon lampuoti 1586 - 1600. Hänen äitinsä Briitta Jaakontytär oli kotoisin nyk. Nakkilan Leistilästä. Lapsia oli Paavalilla
II. Olavi, lampuoti isänsä jälkeen; Pärttyli, joka asui Harjavallan Suomenkylässä ja Kaarina, mainittu Yyterissä 1625. - Olavi Paavalinpojan lapsia olivat
III. Pentti, Yyterin lampuoti; Gregorius, Pöytyän kirkkoherra ja Utter-sukuhaaran alkaja; Markku, neuvosmies Porissa sekä Mariina, Briitta ja Tuomas, joista kaikista maininta 1634[1 (http://www.genealogia.fi/genos/24/24_61.htm#1)]. Pentti Olavinpojan lapsia olivat
IV. Juho, lampuoti isänsä jälkeen; Kerttu, main. 1635 - 38; Olavi, porvari Porissa (taulu 1); Marketta, main. 1639; Simo, porvari Porissa ja Hakuri-sukuhaaran alkaja. Juho Pentinpojan lapsia olivat


GRELS UTTERIN TYTÄR OLI JOHANNES FRISIUKSEN 3. VAIMO.



Ulvila 17-19.9.1638
Henrik Thomasson ja nihti Mats Olofsson kiistelevät tilasta Svartsmarkissa. Tila kuului Matsin vaimon perintöihin. Vaimon äidin isäpuoli Eskill Käyrä oli jättänyt talon verohylyksi ja muuttanut Inderöön. Sitten oli Påfvel Olsson ottanut tilan ja poika Hans Påhlsson ottanut vaimoksi Matsin vaimon äidin. Påfvelin kuoltua oli Eskil Käyrä tullut takaisin ja ottanut talon uudestaan verolle. Eskilin, vaimon ja tytärpuoli Gertrudin kuoltua tila jäi Mats Olofssonin vaimon vanhemmalle siskolle Britalle ja tämän miehelle. Ja lopulta Henrik Thomassonille. Tai jotain sinne päin. (onkohan tämä Henrik Thomasson sama kuin samanniminen lainlukija tai samanniminen Porin pormestari?)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576595
TÄSSÄ NÄKYY TUORSNIEMEN PÅVEL OLOFSSON JA LAINLUKIJA HENRIK THOMASSON CURNOVIUS
ESKILL KÄYRÄN ISÄNIMI MÅRTENSSON

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581513
TÄSSÄ PÅVEL OLSSON UNDERFOUGDE JA HUSTRU KARIN ENCKIA, SIIS TUORSNIEMEN OLOF MÅRTENSSONIN LESKI JA POIKANSA PÅVEL.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=576847
TÄSSÄ SVARTZMARKIN TILA ROTKUS, JOKA SIIRTYY CURNOVIUKSEN TYTTÄREN KAUTTA ALEKSANDER MOLIISILLE.

Ulvila 25.9.1632
Herman Meyer (i Torsnäs) haluaa ottaa 6 vuotta verohylkynä olleen tilan Torsnäsistä, jota Påfvel Ollsson ennen asunut
HERMAN MEYERIN VAIMO MÄRTA, RAKEL MÅRTENSDR:N JA HANS RAMIN TYTÄR.
MEYER MAINITAAN GABRIEL ESKILSSONIN TILALLA ELI SAMA KUIN ESKILL HENRICIN TILA.

http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssira.htm
-RAMIN JUURET

Ulvila 10-12.12.1639
Porin kirkkoherra Grels Thomae haluaa ottaa 13 vuotta verohylkynä olleen tilan, joka on viimeksi ollut verolla Påfel Olssonilla
PÅVELIN TILA SAMA KUIN OLOF MÅRTENSSONIN JA POIKANSA PÅVELIN ASUMA.

TÄSSÄ SIIS MARTINUS OLAIN TYTTÄREN VÄVY JA KHR GRELS THOMAE HANKKIVAT TUORSNIEMEN TILOJA ITSELLEEN.

Vs: Indrenius-Curnovius | Porin porvareita Catharina Grelsdotter Arctopolitanuksen vanhemmat olivat Ulvilan kirkkoherra Grels Thomasson Arctopolitanus ja Anna Mattsdotter. Hänen veljensä Gabriel Grelsson Arctopolitanus oli kirkkoherra ja lääninrovasti ja oli aviossa Kristina Pettersdotter Udnien kanssa. Toinen veli Grels Grelsson Arctopolitanus oli Porin koulun rehtori ja naimisissa Katarina Gustavsdotter Curnoviuksen kanssa.

Katarina Gustafsdotter Curnoviuksen veljiä olivat amiraaliteetinsihteeri Gustaf Gustafsson Curnovius ja laamanni Johan Gustafsson Curnovius, joka aateloitiin Adlerström-nimisenä.

Kapteeni Simon Polvianderin tytär Katarina oli naimisissa kauppias Engelbert Kellanderin kanssa.

Gabriel Keckoniuksen ja Kristina Gabrielsdotter Arctopolitanuksen tytär Anna oli aviossa Mouhijärven kirkkoherra Mikael Polvianderin kanssa. Mikael Polviander oli kapteeni Simon Polvianderin poika ja hänen sisarensa oli siis Kristina Polviander, jonka puoliso oli Catharina Grelsdotter Arctopolitanuksen poika. Catharina Arctopolitanan puoliso oli siis Pirkkalan kirkkoherra ja lääninrovasti Isak Stenius.

Karkun kirkkoherra oli Georgius Nicolai Prytz, jonka 1. puoliso oli Anna ja 2. NN. Kirkkoherran poikia olivat velipuolet Korppoon kirkkoherra Georg Prytz ja Porin raatimies Gabriel Prytz. Karkun kirkkoherran vanhemmat olivat siis Claes Prytz ja Marketta Laurintytär Inderö l. Storfinger.

Lauri Storfingerin lapsia olivat raatimies Heikki Laurinpoika (kuoli lapsettomana), Marketta Laurintytär (p:so Claes Prytz), Mikko Laurinpoika (lautamies, Vähä-Rauman talollinen?) sekä Anna Laurintytär (p:so Petrus Svenonis Notenbergius). Tuomas Mikonpoika oli siis Indrenius-suvun kantaäidin Agneta Tuomaantyttären isä. Indrenius-suku jakautui kahteen haaraan Agnetan 1. puolison (Karl Marsvin) ja 2. puolison (Simuna Antinpoika) jälkeen.

Pormestari Henrik Curnoviuksen tytär oli Susanna Henrikintytär Indrenius, jonka puoliso oli Alexander Wolterinpoika Moliis. Olen esittänyt, että Henrik Thomasson Curnoviuksen isä on saattanut olla eräs Tomas Olavinpoika, jonka puolison Margaretan mainitaan olleen Porin kirkkoherra Mårten Olofsson Svärdin nimeltä tuntemattoman tyttären tytär. Mårten Svärdin toinen tytär Rakel oli Inderön Karl Marsvinin äidinäiti. Tämä selittäisi Indrenius-nimen käytön Curnoviusten yhteydessä.

Mikko Laurinpojan isä oli Kokemäensaaren rusthollari Lauri Heikinpoika Suursormi, jonka veli oli Harjunpään omistaja Pentti Heikinpoika. Heidän isänsä oli Kokemäensaaren ja Harjunpään omistaja, lautamies Heikki Olavinpoika. Harjunpään Pentti Heikinpojan poikia oli mm. raatimies Olavi Pentinpoika, joka jätti jälkeensä Indraeus-nimisen pappissuvun. Hypoteesini mukaan Olavi Pentinpojalla oli siis poika Thomas Olofsson, oletettu Henrik Thomasson Curnoviuksen isä.
PH
http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/quote.gif (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&p=21432)

OLISIKO NIIN, ETTÄ TUORSNIEMEN OLOF MÅRTENSSONIN VAIMO KARIN OLISI KHR MARTINUS OLAIN TYRÄR, JONKA TYTÄR OLISI TUO HILTUSEN MAINITSEMA THOMAS OLOFSSONIN VAIMO, SIIS PORMESTARI HENRIK THOMSSON CURNOVIUKSEN ÄITI.

THOMAS OLOFSSON ON ILMEISESTI YYTERIN OLOF PÅHLSSONIN POIKA.

Arctopolitanus, Gregorius Thomae (K 1663)

Biörnburgensis, Grels Tomasson
Porin pedagogion koulumestari eli rehtori (Rector Scholae Biörneburgensis), mainitaan 1628, 1630 ja vielä myöhemminkin; Ulvilan ja Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kirkkoherra 1631, sai kollaatiokirjeen virkaan 14.3.1633; Porin rovastikunnan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=6123) lääninrovasti ainakin jo vuoden 1639 alussa, suoritti 1639–1641, 1643, 1646–1647 ja 1649–1663 yhdessätoista eri seurakunnassa (viimeksi Vampulassa 28.1.1663) yhteensä noin 70 rovastintarkastusta (Lempiäinen 1967, Heininen 1977).
Osallistui Turun akatemian vihkiäisjuhlaan heinäkuussa 1640. Pappissäädyn valtiopäiväedustaja kuningatar Kristiinan kruunausvaltiopäivillä Tukholmassa 1650.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 12.12.1649, 19.6. ja 6.12.1651, helmikuu 1653, 27.5. ja 3.12.1654, 22 (19).3. ja (20.6.)1656, 1657 ja 6.6.1662.
K Ulvila tai Pori ilmeisesti (jälkeen 28.1.) 1663.
P Agneta Mattsdotter, kotoisin Porin maaseurakunnan Tuorsniemen ratsutilalta.
OLISIKO AGNETA MATS SIGFRIDSSON DELPININ JA MÄRTA RAMIN TYTÄR?
-KALR MARSVININ SISKO?
ERÄISSÄ LÄHTEISSÄ MAINITAAN AGNETAN NIMEKSI MATSDR LADD


? Thomas Gregorii. Nat. Fransén tekee tutkimuksessaan »Henricus Thomae-boken» (KSV XIX-XX, ss. 5-8) selkoa eräästä käsikirjoituksesta, joka on uskonpuhdistuksen ajan alkuajoilta ja joka sisältää suomenkielistä ordinarium-ainesta. Kirjan oli ruotsimnaalaiselle Andreas Bellanderille aikoinaan lahjoittanut Thomas Gregorii (Dedit hunc librum dono Thomas Gregorii). Fransén otaksuu, kuitenkin mainitsematta perusteita, että tämä Thomas Gregorii oli Gregorius Thomae Arctopolitanuksen poika. Jos tämä olettamus pitää paikkansa, on mahdollista, että käsikirjoituksen aikaisempi omistaja, josta siinä on seuraava merkintä »Henricus Thomae Hattulasta Anno 1611 (vuosiluku epäselvä) i pelkoila», olisi Thomas Gregoriin setä ja siis Gregorius Thomaen veli. Pelkoila on Hattulassa sijaitseva kylä parinkymmenen kilometrin päässä Hämeenlinnasta.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12435
HENRIK MAINITAAN SKRIVARENA 1604 JA VIELÄ 1621, SITTEN KATOAA.
-VOISIKO OLLA HENRIK CURNOVIUS

LISÄKSI LÖYTYY VIELÄ YKSI PORILAINEN THOMSSON

LOKALAHDEN 1. KHR LAURENTIUS THOMAEN TIEDOT MAINITSEVAT, ETTÄ ON PORILAINEN. KUOLLUT 1640.

OVATKO SIIS HENRIK THOMSSON CURNOVIUS
GRELS THOMASSON ARCTOPOLITANUS
LAURENTIUS THOMASSON,
VELJEKSIÄ. JOIDEN ISÄ OLI UTTER-SUKUINEN JA ÄITI MARTINUS OLAIN TYTTÄREN TYTÄR.

MIELELLÄNI LAITTAISIN TUORSNIEMEN OLAUS MARTININ MARTINUKSEN POJAKSI, MUTTA SE TIETO OLISI VARMAANKIN SÄILYNYT NYKYAIKAAN.

MARTINUS OLAIN LESKI ASUI PENNÄSISSÄ, JONNE HANS RAM KESKITTI ASUMISENSA, TÄMÄ VIITTAISI, ETTÄ AINAKIN RAMIN VAIMO OLI 2. VAIMON TYTÄR.

Kuka pystyy laittamaan nämä Torsnäsin suvut järjestykseen?

[olanyk]

Kävin läpi miellenkinnolla huonosti tuntemiani Satakunnan sukuja.

Tekee esittää pari kysymystä, autaisiko tuo esitetty sijoittamnaan:

1. Mathias Laurentii Björneburgis
kirkkoherra 1628-44 Paltamossa, mainitaan Oulun kappalaisena v. 1618-19 ja 1628 eli hän tuli Paltamoon Oulun kautta. On epäselvää oliko Paltamossa kaksi Mathias pappia. Toinen Mathias kuitenkin asui Paltamon Koutaniemessä ja avioitui Erikin k. n. 1620 (Swahn suvun kantaisä) lesken kanssa. Mathiaksen vävy Samuel Paldanius tuli kirkkoherraksi Mathiaksen jälkeen. Käräjäpöytäkirjoissa on mainittu Mathiaksella olleen poika Lars.

Kun Koutaniemen viereistä Sokanssaari tilaa myöhemmin asui kirkkoherra kirkoherra Johan Antilius, joka oli naimisissa Samuel Paldaniuksen sekä Brita Mathiaksentytär Björneburgiksen tyttären kanssa. Tuota Pulkkila/ Koutaniemi tilaa isännöi 1633 alkaen täysysikäiseksi tullut Hans Eriksson (eli poikapuoli).

Olen joskus pohtinut olisko Mathias Lokalahden kirkkoherran Laurentius Björneburgiksen poika? Jos tuo oletamus että Laurentius olisi Henrik Curvoniuksen veli olisivat Paltamon kirkkoherra ja kihlakunna tuomari ja Kajaanin Pormestari Johan Curvonius serkuksia.

Kun vielä näyttää että Rantsilan kappalainen Petrus Schroderus liittyy noihin Koutaniemen sukuihin. Olen häntä jopa sijoittanut tuon Mathiaksen poikapuolen Hans Erikssonin (Swahn) pojaksi. Schroderukset liittyy vielä Tammelander sukuun jotka toimi vouteina ja pormestareina Kajaanissa.

Olavi

[Ingeborg Palmén]

Kysymys: Paimenmuisto (Biografiakeskus) antaa Samuel Paldaniukselle ainoana vaimona Dorotea Limingian tämän toisessa avioliitossa. Onko tietoa näiden avioliittojen perusteena olevista alkuperäislähteistä ?
Pohjalaiset pappissuvut ovat pohjaton suo !
Pääsiäisterveisin Ingeborg

[Kimmo Kemppainen]

Kyllä, Samuel Paldaniuksen molempien avioliittojen lähteet ovat selvillä. Mainitsin ne Kainuun Cajanus-ketjussa, mutta selvemmin ne löytyvät Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelista Johannes Paldaniuksen kohdalta.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1141

Kimmo Kemppainen

Kysymys: Paimenmuisto (Biografiakeskus) antaa Samuel Paldaniukselle ainoana vaimona Dorotea Limingian tämän toisessa avioliitossa. Onko tietoa näiden avioliittojen perusteena olevista alkuperäislähteistä ?
Pohjalaiset pappissuvut ovat pohjaton suo !
Pääsiäisterveisin Ingeborg

[Ingeborg Palmén]

Kiitos Kimmo !. Asia harvinaisen selvä. - Pitäisi aina muistaa lukea pienellä präntillä kirjoitettua, kaikissa tilanteissa. Aurinkoista pääsiäisen jatkoa !
Ingeborg

[AndersH]

Arctopolitanuksista Gregorius Thomae näyttäisi olevan Virroilta kotoisin ilm. talonpoikaissukua:

http://juhansuku.blogspot.com/2008/11/porin-ja-ulvilan-archtopolitanukset.htm

Gregoriuksen sinetistä on päätelty hänen olevan ehkä aatelissukua vaan johtuisiko tuo sinetin aateluus puolison Agneta Matsdotterin aatelisesta suvusta. Jospa hän oli Mats Sigfridsson Delpinin ja Märta Ramin tytär. Eräissä lähteissä mainitaan Agneta Matsdotter Ladd vaan olisikin mielenkiintoista tietää mihin asiakirjaan tämä Ladd-nimi on kirjoitettuna. Olen itse nähnyt lähinnä nettisivuja joissa Ladd mainitaan vaan en lähdeviittausta siihen. Vai käyttikö Mats Sigfridsson Delpin joskus lisänimeä Ladd?

[Benedictus]

Arctopolitanus

ANITA TUURALA

Porin kirkkoherran, rovasti Gregorius Arctopolitanuksen (k.v. 1662) syntyperästä eivät tutkijat ole selvillä (Genos 1944, s. 147). Koska tämä tuntuu olevan visainen ongelma, lienee paikallaan julkaista seuraava pieni löytö, jonka tiedoista asiaa tutkivalle voi olla hyötyä. Ruoveden talvikäräjillä v. 1678 syytettiin Virtain Hauhuun kylän Morrin talon emäntää Brita Antintytärtä noituudesta (Ylä-Satakunta KO a 6, s. 285, ja Jokipii, Vanhan Ruoveden historia I, s. 528). Hän oli tyttärensä häissä pistänyt käärmeen pään vadin alle. Tästä kauheasta syytteestä hänet kuitenkin vapautettiin saman vuoden syyskäräjillä (s. 409-410), jolloin kolme Ruoveden seudun pappia, kappalaiset Tuomas Laxenius ja Erik Frosterus, sekä apulainen Kristoffer Laxenius todistivat, että Brita Antintyttärestä ja hänen pojastaan Juho Tapaninpojasta ei koskaan oltu kerrottu mitään noituuteen viittaavaa. Lisäksi Britasta ilmoitettiin, että hän oli kunniallista syntyperää ja entisen Porin rovastin, autuaan herra Gregorius Arctopolitanuksen serkku ("Denne Brita är aff ährligt afkombst och Syskonebarn med fordom Probsten i Björneborg Sahl Hr Grels Arctopolitanus"). Tiesivätkö sukulaisuuden lautamiehet, vai edellä mainitut kolme pappia, sitä ei ilmoiteta, mutta tuskinpa tieto oli Britan oman ilmoituksen varassa. Ei kai häntä silloin olisi uskottu näin vakavan syytteen ollessa kysymyksessä.
Brita Antintytär lienee ollut Virroilta kotoisin. Siihen viittaa erään toisen oikeusjutun antama todiste. Britan pojantytär oli syytteessä aviottoman lapsen saamisesta, ja asian yhteydessä oli haastettu todistajaksi Virtain lukkari Yrjö Heikinpoika, josta ilmoitettiin, että hän oli syytetyn isän, Juho Tapaninpojan äidin sisaren poika, siis Brita Antintyttären sisaren poika (Ylä-Satakunta KO a 30, v. 1708, s. 911). Lukkari Yrjö Heikinpojan vanhemmista ei ole tarkempaa tietoa, mutta lieneekö sattuma, että hän otti viljelykseensä Uotilan kruununtilan Rautaveden kylässä, tila oli vuosina 1696 ja 1697 ollut rakuunarykmentin saarnaajan Gregorius Arctopolitanuksen (Yrjön pikkuserkun) virkatalo (Ylä-Satakunta KO a 19, v. 1699, s. 138).
Britan aviomies oli Morrin talon isäntä Tapani Laurinpoika (1638 - 1651). Hänen isänsä oli Lauri Laurinpoika Morri (1621 - 1637) ja hän oli jo alkuaan virtaalainen, minkä todistaa Laurin käymä oikeusjuttu v. 1628 veljenpoikiensa kanssa perintöosasta erääseen eräveteen (Vanhan Ruoveden historia, I s. 285).

Genos 48(1977), s. 99


Tässä on löytö jolla perustellaan Grels Arctopolitanuksen syntyperää.

En ole oikein pätevä ruotsin kielessä. mutta tarkoittaako tuo suomenkielinen merkitys serkku, ruotsiksi syskonebarn med fordom....,
minä kun luulin siskonlapsen tarkoittavan tässä Grelsin sisaren tytärtä Brita Andersdr:a. Ei serkkua.





Mielenkiintoista, että eräs toinen Andersin lapsi on myös samaan aikaan noitajuttujen aihe. Nimittäin siikaisten Otamon 1. isäntä Staffan Andersson Skytt
Tapani Antinpoika Skytte mainitaan kreivi Kustaa Hornin metsästäjänä Ulvilan käräjillä 8.-9.12.1643. Tapani oli maannut erään turkulaisen laivamiehen lesken ja sai siitä 40 markan sakon.

**********************
Asui SAYn mukaan 1646 Ulvilan Booskärissä vaimonsa Karinin kanssa.

**********************
1651 ammatti tarkentuu "siäl skytt" eli hylkeenpyytäjä ja useilla käräjillä esiintyy sukunimenä Kiiskinen.

**********************
Euran talvikäräjillä 1652 pääsyytettynä oli kuppari Maisa Erkintytär Kepolan kylästä. Tapani oli vain sivuosassa. Hän oli sitä paitsi asiaa käsiteltäessä jo paennut Pohjanmaalle, kuten pöytäkirja
mainitsee.

Jutussa Köyliön kirkkoherra Anders kertoi oikeudelle, että eräs noita nimeltään
Stafan Skytte oli sanonut, että eräs nainen Kepolasta pohjan puolelta kylää,
missä kuppari (Maisa Erkintytär) oleskeli, oli noitunut pahasti sairaaksi hänen
vaimonsa, mutta vaimo kyllä paranisi, kuten myös tapahtui.

Kirkkoherran mukaan Tapani oli samalla viikolla Virtsanojalla sanonut, että
kahdeksan päivän sisällä tämä kylä palaa, ja niin oli käynytkin. Kirkkoherra oli
myös kuullut Porin porvarin Markku Laurinpojan kuulleen Tapanista puhuttavan,
että tämä olisi Tukholmassa eräänä iltana sanonut, että Porissa ja Suomessa
palaa tänä yönä muutamia taloja, kuten myös tapahtui.

Tätä käräjäjuttua on selostettu myös Viktor Salmisen kirjassa Köyliön Pitäjän
Historia (1905). Tapanista kerrotaan sivuilla 117-118 ja kuppari Maisasta
sivuilla 125-129.

***********************
Tapani oli jonkin aikaa myös Kristiikaupungin porvari, mutta muutti pian Karijoelle vaimonsa kotitaloon, jossa ryhtyi appiukkonsa Heikki Martinpojan yhtiömieheksi Marttusen talossa.

Kristiinan käräjillä 11.12.1652 Tapani oli syytettynä noituudesta. Hän oli kulkenut vuonna 1651 pormestari Ståhlbomille tehtävien rakennusten ohi juuri kun miehiä oli työssä valmistamassa huoneita, otti lastun maasta, puhalsi sen tuuleen ja totesi rakennusten palavan ennen pyhäinpäivää. Hän oli täysin oikeassa. Kun hänen muitakin toteutuneita ennustuksiaan oli raastuvassa perusteellisesti tutkittu ja hän oli selittänyt osaavansa ennustaa onnettomuudet siitä, että näki unessa kettujen tulon, oikeus kysyi häneltä peloissaan Kristiinan tulevaisuutta. Tapani vastasi, ettei mitään vahinkoa ole odotettavissa, minkä jälkeen hänet todettiin syyttömäksi.

**********************
Lapväärtin käräjillä hän oli useita kertoja noituussyytteessä. Lähinnä kyse oli ihmisten parantamisesta ja hänet kutsuttiinkin aina toivottoman sairastapauksen vuoksi paikalle parantavan viininassakkansa kanssa.

**********************
Muutti Karijoelta loppuvuonna 1655 Merikarvian Otamoon.

**********************
Ulvilan käräjillä 18.1.1669 Tapani oli jälleen kerran syytettynä noituudesta, mutta oli karannut jonnekin Uudellemaalle. Oli oleskellut välillä vävynsä Franz Mickelinpojan luona Otamolla, välillä kirkkoherra Olaus Martinin luona Merikarvialla sekä Porin koulun kollegan Sven Notenbergiuksen luona Porissa.

sl. 1640 Sven Notenbergius Sveno Petri 7 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7). Syntyperä ei ole tiedossa. Ylioppilas Turussa sl. 1640 Notenbergius Sveno Petri _ 1. — Porin triviaalikoulun kollega (1643). ‡ Porissa 20.6.1669. Pso: Magdalena Henriksdotter Curnovius tämän 2. avioliitossa († 1677).
Poika: Porin triviaalikoulun ent. kollega Per Notenbergius 1866 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1866) (yo 1666/67).
Lanko: Kajaanin pormestari, kihlakunnantuomari Johan Curnovius 8 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8) (yo 1640, † 1665).


Ulvilan käräjillä 1634 esiintyy yksi varteenotettava isäehdokas Staffan Skyttelle . Jöns Peerssonin Roosnäsistä ryttare oli Staffan Grelsson Fodermarsk Porista, jonka leski Beata kiisteli vävynsä Anders Staffanssonin kanssa Saksasta tuodusta pistoolista. Lyhyt juttu enkä ole ihan varma sukunimestä, mutta kannattaisi etsiä Porista Anders Stanssonia, jolla vaimo N.N Staffansdr.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846526

Kuka voisi olla Anders, joka voisi passata, sekä Britan, että Staffanin isäksi?

Tuo tieto toisi Grels Arctopolitanuksenkin alkuperän arvailuun uutta linjaa.
Jos Brita ja Staffan olisivat sisarukset ja yllä Sven Notenbergiuksen vaimo on Magdalena Henriksdr Curnovius jota isää ehdotin Gels Arctopolitanuksen veljeksi, olisivat Magdalena ja Brita sekä Staffan serkkujaan.

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=14983

tässä Hattulan Pelkolan Henrik Thomasson ja samalla rivillä Anders Eriksson Hara, aateloitu ym.

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=9967

Forumin artikkeli Majuri Anders Harasta.

Linkki lähteeseen: http://www.elisanet.fi/matti.ruostela/Talot

Salon kartanon omistajat v:sta 1607 lähtien: Tuomas Juhaninpoika, ratsumies, 1607-16; Anders Hara, majuri, 1618-46; Lorens Håkansson, pormestari, 1648-86; hänen poikansa Johan Laurentz, oikeuspormestari, 1693-1720; Ernst Johan Laurentz, kanslisti, 1723-72; Karl Laurentz, kornetti (ja vaimonsa Elisabeth Aminoff), 1773-96; Karl Gustav Laurentz, vääpeli, 1796-1850; hänen vävynsä Adolf Fredrik Sohlman, ruukinpatruuna, 1851-68; Karl Fredrik Sohlman 1868- 1908; Solmu Toivo Matti Helle (ent Sohlman) vuodesta 1908 lähtien.

Artikkelissa mainitaan, että Andersilla oli pojat ja mahdollisesti tytär edellisestä avioliitosta.

Ajatusrakennelma.

Jos Salon kartanon omistajana mainittu Tomas Johansson oli Grels Thomasson Arctopolitanuksen ja Henrik Thomasson Curnoviuksen isä, niin sisarensa voisi olla Anders Haran 1. vaimo, jolla tytär Brita Andersdr ja mahdollisesti poika Staffan Andersson.

Tämä ajatus sotkee Porin kuviota, mutta on yksi vaihtoehto

[Pekka Hiltunen]

Eräissä lähteissä mainitaan Agneta Matsdotter Ladd vaan olisikin mielenkiintoista tietää mihin asiakirjaan tämä Ladd-nimi on kirjoitettuna. Olen itse nähnyt lähinnä nettisivuja joissa Ladd mainitaan vaan en lähdeviittausta siihen. Vai käyttikö Mats Sigfridsson Delpin joskus lisänimeä Ladd?

Matts Sigfridsson (aat. Delphin) käytti kai Mietoisten Aarlahden vaakunakuviosta väännettyä Marswin-nimeä kuten poikansa Kaarlekin. Porissa vaikutti 1600-luvun alkupuolella eräs saksalainen Ladde-niminen kesti Grels Henrikinpoika, k. < 21.2.1669. Puoliso oli Maria Andersdotter, k. > 1684. Heidän eräs poikansa oli Porin porvari Anders Grelsson Ladde, jonka puoliso oli Maria Davidintytär Åkeshovista, Tukholman pohjoispuolelta. Joku Matts on tietenkin voinut hankkia omistukseensa Grels Henrikinpoika Ladden talon saaden sitten nimen kaupan päälle.
PH

[Pekka Hiltunen]

Eschillus Henrici, Eskell / Eskil / Eskill Henriksson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 20.8.1588.
Aeschillus Henrici (”Her Eskill i Närppis”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 30 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Hän (”D. Eschillus in Närpis”) osallistui Uppsalan kokoukseen helmikuussa 1593 ja allekirjoitti (”Eschillus Hen. Nerpensium pastor propria manu supscribsi”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Eschillus Henrici Nerpisisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Tultuaan kykenemättömäksi hoitamaan enää virkaansa hän (”Her Eskell Kijrcke heerde vdi Närpis”) sai elatuksekseen käskynhaltija Tönne Jörenssonin (Gyllenmåne) kirjeellä 25.6.1600 kolmasosan palkkatuloistaan.
K Närpiö noin 1600.

Nousiaisten kkhra Melchior Eschillii Kennitius oli ensin Närpiön kpl 1587, kunnes siirtyi Turkuun ja myöhemmin Nousiaisiin. Hänen syntyperänsä on tuntematon. Melchior-Mölkkäri-nimi ei ole kovin yleinen ja lienee peräisin jostain Hollannin seuduilta. Kennitius taas voisi viitata esim. pohjalaiseen Kenniin tai Könniin (Königsbeck).
PH

[Benedictus]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721

Tässä yllä Merkior Esckilin leski ja luultavasti Melkiorin isä Eckill Markusson Nousiaisten Killaisen tilalla






Etusivu (http://www.kansallisbiografia.fi/) > Paimenmuisto (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto) > Artikkeli
Kennitius, Melchior Aeschilli (K 1610)

Melchior / Melker Mälckier / Mällchier Eschilli / Eskilsson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kappalainen, mainitaan 1587; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon ruotsalaisen seurakunnan kappalainen (archidiaconus), mainitaan 1590–1593; Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra 1599.
Allekirjoitti ("Melchior Eschilli chora: Aboensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn valtiopäiväedustaja Linköpingissä 1600.
Viljeli Nousiaisissa Alakylän Pankkilan tilaa 1604–1607.
K Nousiainen 1610.
P Walborg Mårtensdotter, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1627. Walborg Mårtensdotter omisti Nousiaisten Killaisten Joulun tilan 1611–1627. Hänen elatuksekseen oli määrätty valtionvaroista suoritettavaksi 63 tynnyriä viljaa. Kuningas Kustaa II Aadolf antoi asiasta kirjeen 26.4.1614. Kun korvauksen suorittamiseksi ei löytynyt varoja, leski anoi 1615 ja 1616 sen vastineeksi verovapautta Joulun tilalleen.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757725
Tässä alakylän tila, jolla Melkior viljelee.

[Pekka Hiltunen]

[quote=Benedictus;91133Tässä yllä Merkior Esckilin leski ja luultavasti Melkiorin isä Eckill Markusson Nousiaisten Killaisen tilalla.[/quote]

No näinpä varmaankin on. Olenkin vähän kysellyt itseltäni, että miksi Walborg halusi varovapauden juuri Jouluun eli Mölkkäriin. Kennitius-nimi sekä ajautuminen juuri Närpiöön jättää vielä avoimiksi kysymyksiä. Melchior lienee opiskellut Tartossa ja hänen poikansa ja nimikaimansa mainitaan Liivinmaalla viranhakukiellossa myöhemmin.
Matias Ryökkaan (Röökman) vaimoksi on kaavailtu Walborg-lesken tytärtä, jolla kuitenkin patronyyminä on nähty Jesper eikä Melchior. Molemmat nimet ovat kyllä harvinaisia ja on voinut tapahtua virhemerkintä. Jesper Mattsson kylläkin toimi Liivinmaalla sopivaan aikaan eikä nähtävästi ruotsin kielisen Melchiorin kirkkoherraksi nimittämisen taustoja ole - ainakaan ak:n - tiedoissa. Walborgin verovapauden ehdoksi asetettu siveellinen elämä vaikuttaa vähän kummalliselta, kun oli kyseessä sentään kirkonpalvelijan leski.
Tämä nyt ei varsinaisesti kuulu ketjun aihepiiriin, mutta Melchiorin syntyperä varmaankin olisi tutkimuslöytö.
PH

[AndersH]

Agneta Matsdotter Ladde s. 1671 Porissa joten ei ole Porin kirkkoherran Gregorius Thomae Arctopolitanuksen vaimo, ajankohta ei täsmää.

http://finlander.genealogia.fi/sfhswiki/index.php/Suku_2006_11_009936.html

Näyttää vahvemmalta vaihtoehto että isä mahdollisesti Mats Sigfridsson(Delphin) jonka vaimon Märta Ramin isotäti oli Agneta Torstensdotter josta tuo Agneta nimi voi olla periytynyt.

[Benedictus]

Marcus Gregorii (mainitaan 1560–1575) Markus Grelsson
Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kappalainen noin 1560; Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra 1562 Turun piispan ja tuomiokapitulin tietämättä hankkimallaan kuningas Eerik XIV:n antamalla valtakirjalla ja syrjäyttäen piispan Närpiön pitäjänmiesten anomuksesta ja Juhana-herttuan hyväksynnän saatuaan virkaan nimittämän Mustasaaren kappalaisen Olaus Nicolain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1872). Närpiössä syntyneiden rettelöiden takia asian käsittely jatkui "ja Eerik XIV kehotti jo välillä Marcusta luopumaan virasta Olauksen hyväksi. Molemminpuolisen kirjeenvaihdon tuloksena Marcus kuitenkin sai jäädä virkaan vastoin herttuan, piispan ja ilmeisesti suurimman osan pitäjän talonpoikien mieltä".
Marcus Gregoriin elatusta käsiteltiin kuningas Eerik XIV:n kirjeessä 24.10.1564. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hänellä (”Kirckeherden Marcus Gregorij”) oli omaisuutta 750 markan 4 äyrin arvosta, ja hänen maksettavakseen langennut hopeavero oli 59 markkaa ½ äyriä. Omaisuuteen sisältyi 40 luotia hopeaa, 16 naulaa tinaa ja 4 leiviskää kuparia, 6 hevosta, 21 lehmää, 70 lammasta, 6 härkää, 7 sikaa ja nuorta karjaa 46 päätä.
Närpiöläiset valittivat lokakuussa 1574 ja kesäkuussa 1575 kuninkaan kansliassa käsitellyissä valituskirjelmissään kirkkoherran "vaatineen pitäjän talonpojilta ahneuksissaan liian paljon papinveroja ja vielä vaatineen maksusuorituksia erilaisina harvinaisina tavaroina, kuten vanhoina rahoina ja jäniksen- ja kärpännahkoina. Näin saamillaan tavaroilla kirkkoherra sitten harjoitti kaupankäyntiä, mistä hän valittajien mukaan piti huolta enemmän kuin virkansa hoidosta." Kuninkaan kansliassa tehtyjen merkintöjen mukaan Turun tuomiokapituli oli kuitenkin jo alkuvuodesta 1575 erottanut Marcus Gregoriin Närpiön kirkkoherran virasta. (Paarma). Elatuksekseen hänen ("Her marcus j Nerpes") mainitaan saaneen 96 tynnyriä viljaa 1576.

Olisiko tässä Nousiaisten khr Melker Eskillsson kenniuksen vaimon Valborgin Mårtensdr:n isä. sopii ajallisesti ja teknisesti, samalla selittää, miksi Kennius oli kappalaisena Närpiössä.

P Walborg Mårtensdotter, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1627. Walborg Mårtensdotter omisti Nousiaisten Killaisten Joulun tilan 1611–1627. Hänen elatuksekseen oli määrätty valtionvaroista suoritettavaksi 63 tynnyriä viljaa. Kuningas Kustaa II Aadolf antoi asiasta kirjeen 26.4.1614. Kun korvauksen suorittamiseksi ei löytynyt varoja, leski anoi 1615 ja 1616 sen vastineeksi verovapautta Joulun tilalleen.

[Benedictus]

Rakennan tähän erään spekulaation Henrik Curnoviuksen ja Grels Arctopolitanuksen alkuperäksi.

Henrik Thomasson Curnoviuksen isä on saattanut olla eräs Tomas Olavinpoika, jonka puolison Margaretan mainitaan olleen Porin kirkkoherra Mårten Olofsson Svärdin nimeltä tuntemattoman tyttären tytär. Mårten Svärdin toinen tytär Rakel oli Inderön Karl Marsvinin äidinäiti. Tämä selittäisi Indrenius-nimen käytön Curnoviusten yhteydessä.Lainaus Hiltuselta.

Yllä mainitaan, että Henrikin äiti olisi Martinus Olain tyttärentytär Margareta.
Missähän tämä tieto löytyy?

Etusivu (http://www.kansallisbiografia.fi/) > Paimenmuisto (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto) > Artikkeli
Rauthia, Johannes Thomae (K 1573)

Rautia / Rautian, Jonns / Jönns / Jöns Thomasson / Tomasson
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) linnansaarnaaja ja Juhana-herttuan kappalainen ainakin 1557–1561, sai herttualta elatustaan koskevan kirjeen 16.5.1560, mainitaan herttuan kappalaisena 22.7.1560; Ulvilan ja Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kirkkoherra 1561, kantoi tästä virasta elatuksekseen määrätyt viljaerät 1562, sai kollaatiokirjeen virkaan 30.7.1563.
Rauthia ("Her Jöns i Björnborg") mainitaan tinan pakko-ostajana veroluettelossa 1567. Hänet oikeutettiin kuningas Juhana III:n kirjeellä 15.6.1569 kantamaan kymmenykset Ulvilan pitäjästä. Hän ("Her Jonss kyrckieherde vtj Biörnborg") maksoi hopeaveroa 38 markkaa, 2,5 äyriä 1571.
K ilmeisesti Ulvila 1573.
P Karin N.N., mainitaan tiliasiakirjoissa miehensä palkkasaatavien kuittaajana 9.9.1559.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=581467


Voisiko tässä näkyvä hru Karin olla sama kuin Rautian vaimo Karin?




Abrahamus Henrici (Rauthia) (K 1646)

Abraham Henriksson
Lopen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5058) kirkkoherra, mainitaan 20.7.1632, 15.3.1637 ja vielä 1645.
K Loppi ilmeisesti viimeistään 1646, jolloin häntä seurasi kirkkoherran virassa Nicolaus Erici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1810).
P Elisabeth N.N.
Abrahamus Henricistä polveutuu Suomen Warnstedt-suku (Gerald Enckell, Genos 1994).


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=981009
Tässä Lopen Saloisten kartanon Anders Eriksson Hara, Henrik Thomasson(Curnovius?), edellinen omistaja Thomas Jönsson.


Onko siis Thomas Jönsson Porin khr Rautian poika?


Martinus Olai tuli Porin khr:ksi Johannes Rautian jälkeen.

Onko Thomas Jönssonin vaimo siis Martinuksen tyttärentytär?


Rauthia, Henricus Martini (mainitaan 1560–1583)

Henrich Marthini, Henrik Mårtensson
Janakkalan (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5019) kirkkoherra, mainitaan 1560–1583.
Rauthia (”her Henrich i Janackala”) mainitaan tinan pakko-ostajana veroluettelossa 1567. Hän asui Kernaalan kylässä ja sinetöi (”Henrich Morthenson sochneprest j för:ne Janackala sochnn”) Janakkalan pitäjän hopeaveroluettelon 4.8.1571. Rauthia maksoi itse kyseisen veroluettelon mukaan hopeaveroa 49 markkaa, 3 äyriä ja lisäksi hopeavarallisuudestaan erikseen kolme luotia hopeaa. Hän oli hyvin varakas mies, sillä hänellä oli veronalaista omaisuutta 30 luotia hopeaa, ½ leiviskää tinaa, 3 leiviskää kuparia, 2 (ori)hevosta, 2 tammaa, 2 nuorta hevosta, 23 lehmää, 26 lammasta, 5 härkää, 6 vuohta, 13 sikaa ja 9 päätä nuorta karjaa.


Tämä ajatus on raakale, mutta voisiko olla, että tässä on runkoa Curnovius ja Arctopolitanus suvuille?

[Pekka Hiltunen]

Yllä mainitaan, että Henrikin äiti olisi Martinus Olain tyttärentytär Margareta.
Missähän tämä tieto löytyy?

En tiedä. Olen kait sijoittanut kkhra Filippuksen

http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1992

Olavi Tuomaanpojan anopin veljeksi ja Martinus Olaiin pojaksi. Kts. alla olevan linkin n:o 344 "Olavinpoika Tuomas, mainitaan 1636"

http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo077as.htm

PH

[Benedictus]

339

Olavinpoika, Markus,porv., jonka isä Olavi Martinpoika. Main. 1635-80. Vainaja 1684.P:o 1635-37 Anna. (V. 1654 main. M. O:n appivainaja raatimies Steen Antinpoika.)
Heidän poikansa Mikko 257.
340

Olavinpoika, Paavali.Raatimies 1618 ja 1621-39, pormestarina 1621 ja 1625. Kaup. edusm. valiokunnan kokouksessa Tukholmassa 1636. Main. vain. 1647.P:o Beata, eli 1646, jonka vhmt olivat P. K. H:n (siv. 498) mukaan Simo Olavinpoika ja Kerttu. Vrt. kuitenkin seuraavaa.
341

Olavinpoika, Paavali, vainaja 1654.P:o Beata Maununtytär, main. 1654 ja 1659.
Eräs P. O. mainittu 1638, on myynyt Klemola nim. talon Söörmarkussa asuvalle Gothart Zechlerille (537).
342

Olavinpoika, Sigfrid (isä Olavi Martinpoika). Raatimies 1523-28.P:o Kaarina Berntintytär, leski 1631, jonka toinen p:o raatimies Markus Laurinpoika, 226.
343

Olavinpoika, Simo.Main. vainajana 1635.P:o Kerttu, leski 1635.
Heidän tyttärensä mahd. Beata, 340.
344

Olavinpoika, Tuomas.Main. 1636.P:o Margareta, jonka äidin veli Porin entinen kappalainen, khra Filippus.


Yllä lienee, sekä Olof Mårtenssonin(Torsnäs) ja Olof Påhlssonin(Utter) jälkeläisiä.

[AndersH]

Tässähän SAY kertoo näitä Torsnäsin isäntiä 1500-luvun lopulta:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=583157

Gregorius Thomae Arctopolitanuksen appiukko voisi olla myös tuo Torsnäsin Mats Kelcka.

[Benedictus]

Alla on Närpiön, Porin ja Nousiaisten ja Lemun kirkkoherroja.
Tuntuisi, että heillä on yhteys toisiinsa.
Onkohan tuosta Närpiön khr Markus Grelssonin suvusta mitään arviota. Hän pystyi hankkimaan viran suoraan kuninkaalta. Oli rikas ja omavaltainen. tämä viittaisi, etä oli mahtavia suhteita ja sukulaisia.

Alla Nousiaisten khr Melkiörin mahdollinen isä ja äiti?? Tiedetäänkö noista Killaisen asujista.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231
Eskill Markusson ja leski Birita,mitä merkintä mahtaa tarkoittaa, onko yksi viljelijä vai kaksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721

Marcus Gregorii (mainitaan 1560–1575) Markus Grelsson
Porin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5109) kappalainen noin 1560; Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra 1562 Turun piispan ja tuomiokapitulin tietämättä hankkimallaan kuningas Eerik XIV:n antamalla valtakirjalla ja syrjäyttäen piispan Närpiön pitäjänmiesten anomuksesta ja Juhana-herttuan hyväksynnän saatuaan virkaan nimittämän Mustasaaren kappalaisen Olaus Nicolain (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1872). Närpiössä syntyneiden rettelöiden takia asian käsittely jatkui "ja Eerik XIV kehotti jo välillä Marcusta luopumaan virasta Olauksen hyväksi. Molemminpuolisen kirjeenvaihdon tuloksena Marcus kuitenkin sai jäädä virkaan vastoin herttuan, piispan ja ilmeisesti suurimman osan pitäjän talonpoikien mieltä".
Marcus Gregoriin elatusta käsiteltiin kuningas Eerik XIV:n kirjeessä 24.10.1564. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hänellä (”Kirckeherden Marcus Gregorij”) oli omaisuutta 750 markan 4 äyrin arvosta, ja hänen maksettavakseen langennut hopeavero oli 59 markkaa ½ äyriä. Omaisuuteen sisältyi 40 luotia hopeaa, 16 naulaa tinaa ja 4 leiviskää kuparia, 6 hevosta, 21 lehmää, 70 lammasta, 6 härkää, 7 sikaa ja nuorta karjaa 46 päätä.
Närpiöläiset valittivat lokakuussa 1574 ja kesäkuussa 1575 kuninkaan kansliassa käsitellyissä valituskirjelmissään kirkkoherran "vaatineen pitäjän talonpojilta ahneuksissaan liian paljon papinveroja ja vielä vaatineen maksusuorituksia erilaisina harvinaisina tavaroina, kuten vanhoina rahoina ja jäniksen- ja kärpännahkoina. Näin saamillaan tavaroilla kirkkoherra sitten harjoitti kaupankäyntiä, mistä hän valittajien mukaan piti huolta enemmän kuin virkansa hoidosta." Kuninkaan kansliassa tehtyjen merkintöjen mukaan Turun tuomiokapituli oli kuitenkin jo alkuvuodesta 1575 erottanut Marcus Gregoriin Närpiön kirkkoherran virasta. (Paarma). Elatuksekseen hänen ("Her marcus j Nerpes") mainitaan saaneen 96 tynnyriä viljaa 1576.

Olisiko tässä Nousiaisten khr Melker Eskillsson kenniuksen vaimon Valborgin Mårtensdr:n isä. sopii ajallisesti ja teknisesti, samalla selittää, miksi Kennius oli kappalaisena Närpiössä.


Henricus Marci (K viimeistään 1587)
Henricus Martij, Henrik Markusson
Lapväärtin pitäjänhistorian (K. V. Åkerblom 1938) mukaan todennäköisesti Närpiön edellisen kirkkoherran Marcus Gregoriin (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1572) poika.
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 1577.
Ajoi rahtia kruunun laskuun 1582.
K Närpiö viimeistään 1587.

Eschillus Henrici, Eskell / Eskil / Eskill Henriksson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kirkkoherra ainakin jo 20.8.1588.
Aeschillus Henrici (”Her Eskill i Närppis”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 30 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Hän (”D. Eschillus in Närpis”) osallistui Uppsalan kokoukseen helmikuussa 1593 ja allekirjoitti (”Eschillus Hen. Nerpensium pastor propria manu supscribsi”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Eschillus Henrici Nerpisisä”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593. Tultuaan kykenemättömäksi hoitamaan enää virkaansa hän (”Her Eskell Kijrcke heerde vdi Närpis”) sai elatuksekseen käskynhaltija Tönne Jörenssonin (Gyllenmåne) kirjeellä 25.6.1600 kolmasosan palkkatuloistaan.
K Närpiö noin 1600.

Ericus Henrici (K 1636)

Erik Henriksson
S ilmeisesti Pori noin 1560 (Björneburgensis).
Lemun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5051) kappalainen ainakin jo 1592, kirkkoherra viimeistään 1615.
Allekirjoitti ("Ericus Hen. sacellanus Lemoensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Lemu 12.5.1636.
P1 N.N.1. VAIMO LUULTAVASTI EDELTÄJÄN OLOF SPÅRAN TYTÄR; P2 (Strandbergin mukaan P3) Kristina Tomasdotter (Christina Thomae) Blum eli Blom, K Lemu 21.10.1635, P2 V linnankirjuri Turun linnassa Tomas Eskilsson ja N.N.
Lemun kirkossa on Jac. M. Hammermanin laatima kirkkoherra Ericus Henricin ja hänen puolisonsa Christina Blumin epitafi.Onkohan epitafin kuvattu lapset nimillä?

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721

Tässä yllä Merkior Esckilin leski ja luultavasti Melkiorin isä Eckill Markusson Nousiaisten Killaisen tilalla

Kennitius, Melchior Aeschilli (K 1610)

Melchior / Melker Mälckier / Mällchier Eschilli / Eskilsson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kappalainen, mainitaan 1587; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon ruotsalaisen seurakunnan kappalainen (archidiaconus), mainitaan 1590–1593; Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra 1599.
Allekirjoitti ("Melchior Eschilli chora: Aboensis") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
Pappissäädyn valtiopäiväedustaja Linköpingissä 1600.
Viljeli Nousiaisissa Alakylän Pankkilan tilaa 1604–1607.
K Nousiainen 1610.
P Walborg Mårtensdotter, eli leskenä miehensä jälkeen vielä 1627. Walborg Mårtensdotter omisti Nousiaisten Killaisten Joulun tilan 1611–1627. Hänen elatuksekseen oli määrätty valtionvaroista suoritettavaksi 63 tynnyriä viljaa. Kuningas Kustaa II Aadolf antoi asiasta kirjeen 26.4.1614. Kun korvauksen suorittamiseksi ei löytynyt varoja, leski anoi 1615 ja 1616 sen vastineeksi verovapautta Joulun tilalleen.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757725
Tässä alakylän tila, jolla Melkior viljelee.

[Benedictus]

Tytär. Isä Mårten Filpunpoika taulusta 7 (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#T7). Hän on myynyt osuutensa kotikartanoon Jöns Paavalinpojalle, koska tämän jälkeläisille kuului puolet Isonkylän säteristä. Hän on ollut Pietarsaaren kirkkoherra ja kaniikki Jacobus Blomen emännöitsijänä, koska Kristoffer Blome on merkitty vuosina 1559, 1560 ja 1562 Tahvion omistajaksi, kuten myös Mårten Friis, huomautuksella, ettei Blomella ollut rälssintarkastuksessa edes jalkamiestä. [84] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#84) Kristoffer Blome olikin hankkinut 30.8.1558 Juhana-herttualta luvan pitää omistamansa tila hallussaan rälssioikeuksin. [85] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#85) Kristoffer on ollut Jakob Blomen poika, koska häntä 1571 kutsutaan Kristoffer Jakobssoniksi. [86] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#86) Kristoffer ei aviottomana lapsena voinut periä. Siksi Jakob Blomen hankkimat maat joutuivat hänen sisarensa perillisille [87] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#87) ja Tahvion Tanskilan omistajaksi tuli Mårten Friis, kuten edellä on todettu. Kristoffer Blome oli hyvin luotettu virkamies. Hän meni naimisiin Vehmaan Piiloisten perijättären Elsa Lassentyttären kanssa. Avioliitosta ei ollut lapsia. Elsa solmi leskeksi jäätyään uuden avioliiton rälssimies Lasse Påvelinpojan (Piiloisten sukua) kanssa. [88] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#88)
Kaniikin ja hänen emännöitsijänsä suhteesta on syntynyt myös tytär, joka on mennyt naimisiin jonkun Eskon kanssa. Sitä todistaa se, että Turun linnankirjuri Tomas Eskilinpoika aloitti uransa Kristoffer Blomen apulaisena 1574, ja Tomaksen pojat käyttivät sukunimenään joko Blom tai latinalaistettua Florinus-nimeä. [89] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#89) Tomas Eskilinpojasta tuli Tahvion Peder Friisin lasten holhooja. Maanlain mukaan pääsääntöisesti isänpuoleinen lähin sukulainen joutui holhoojaksi. Kristoffer Blomen lesken Elsa Lassentyttären perimän Piiloisen omistussuhteista ei ollut täyttä selvyyttä. Niinpä Jesper Matsinpoika Kruusin rälssintarkastuksen yhteydessä 1619 Piiloisen omistajaksi on merkitty Tomas Eskilinpoika. [90] (http://www.genealogia.fi/genos/69/69_125.htm#90)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757799
Valborg enkia
Biritta e.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757721
Eskill Markusson ja Birita enkia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757231
Eskill Markusson ja Birita Enkia 1585

Yllä olevassa Tapio Vähäkankaan Peder Dansken jälkeläiset otteessa mainitaan, että Mårten Filpussonin tyttärellä ja Kaniikki Jacobus Blomella oli myös tytär, joka oli nainut jonkun Eskillin.
Heidän poikansa oli linnankirjuri Thomas Eskillsson Blom-Florinus suvun kantaisä.

Heitän ajatuksen!

Voisiko yllä oleva Eskill Thomasson ja Biritta olla tuo pariskunta, jonka poika olisi linnankirjuri Thomas Eskillsson ja veljensä

Melchior / Melker Mälckier / Mällchier Eschilli / Eskilsson
Närpiön (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5072) kappalainen, mainitaan 1587; Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon ruotsalaisen seurakunnan kappalainen (archidiaconus), mainitaan 1590–1593; Nousiaisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5071) kirkkoherra 1599.

Melchiorin vaimon Valborg Mårtenssdr:n isäksi olen ajatellut Närpiön khr Martinus Gregoriita, jonka pojan Henricus Martin pojaksi arvelen Lemun khr Erikus Henrici Björneburgensista.
Ericuksen 2. vaimo oli Cristina Thomasdr Blom

Siis tässä tapauksessa Melckiorin veljentytär olisi Valborgin veljenpojan puoliso.

Nousiaisten Alakylässä viljelee tilaa myös Naantalin khr Olof.
Olaus Aeschilli (1547–1612)

Olaus / Olavus / Oluff Eschilli, Olof Eskilsson
S 1547.
Vihittiin papiksi 21-vuotiaana ilmeisesti Turun tuomiokirkossa 1568.
Naantalin-Raision (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5069) kappalainen 1590; Naantalin emäseurakunnan ja Raision anneksiseurakunnan kirkkoherra 1592.
Olaus Aeschilli sai kuningas Juhana III:n kirjeellä 20.7.1590 muiden kaupunginpappien tavoin vapautuksen kaupungin ja muista veronluontoisista maksuista. Allekirjoitti (”Olaus Eschill. pastor in Reso”; Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa “Olaus Eschilli Raisiosa.”) Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6.1593.
K Naantali 20.3.1612, haudattiin Naantalin kirkkoon.
P Margareta Larsdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ainakin vielä 1617 ja asui viljelemällään entisellä autiotilalla, sai tilaan verovapauskirjeen 28.4.1614.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757724
Her Olof Eskillsson Naantalin khr.

Olisiko tässä yksi veli lisää Melckiorille, joka otti myös autiotilan Alakylässä viljelyyn, mikä mainitaan seuraavalla sivulla.

[olanyk]

Hei Asiasta sivuun !

Alkoi kovasti kiinnostaa tuosta pappissikermästä vanha paljon keskuteltu kysymys Ii-Kemi-Tornio ja Hailuoto suvuista. Kuka oli kristofer Bylow ja mikä läheinen sukuyhteys Johan Tuderuksella, Bylovilla oli Hailuodon Sigfrid Canutukseen.

Alkoi tuntua että että ratkaisu voisi liittyä esitettyjen pappissukujen siirtymisessässä eteläisen Lapin alueelle?

Olavi

[Benedictus]

Nousiaisten Killaisen Eskill Thomasson ja leski Biretaa ei näy siellä ennne 1585, joten voisi ajatella, että Bireta siirtyy omistamalleen tilalle miehensä kuoltua.

Onko Turun tai linnan virkamiehistössä ketään tuon nimistä. Miksei porvarikin, vaikka epäilen ennemmin virkamiestä.

Blom -Florinus suvun esi-isä Eskill on kuitattu tähän asti maininnalla, että kaniikki Jacob Blomen tytär nai jonkun Eskon.

Jos puolisoiden poika on toiminut linnankirjurina, jonka eno on Kristoffer Blome, erinomaisen merkittävä virkamies aikanaan, niin voidaan arvella ettei tuon linnakirjurin isä ole voinut olla vain joku Esko.

Tuon Eskon on pitänyt olla jotain, muutakin kuin vain tavallinen talonpoika.

Siksi arvelisin, että tuo Killaisissa mainittu Eskill Thomasson, joka oman käsitykseni mukaan olisi jo 1585 ollut vainaja, olisi juuri mahdollinen Blom-suvun Esko.

Biretan kuoleman aikaa ei liioin voi sanoa noista tila tiedoista, koska nayttäisi, että on merkitty vielä paljon kuolemansa jälkeen, kuten usein oli tapana.

Turku expertit, onko tuollaista Eskiliä tullut vastaan?

[Pekka Hiltunen]

Nousiaisten Killaisen Eskill Thomasson ja leski Biretaa ei näy siellä ennne 1585, joten voisi ajatella, että Bireta siirtyy omistamalleen tilalle miehensä kuoltua.

Onko Turun tai linnan virkamiehistössä ketään tuon nimistä. Miksei porvarikin, vaikka epäilen ennemmin virkamiestä.

Blom -Florinus suvun esi-isä Eskill on kuitattu tähän asti maininnalla, että kaniikki Jacob Blomen tytär nai jonkun Eskon.

Jos puolisoiden poika on toiminut linnankirjurina, jonka eno on Kristoffer Blome, erinomaisen merkittävä virkamies aikanaan, niin voidaan arvella ettei tuon linnakirjurin isä ole voinut olla vain joku Esko.

Tuon Eskon on pitänyt olla jotain, muutakin kuin vain tavallinen talonpoika.

Siksi arvelisin, että tuo Killaisissa mainittu Eskill Thomasson, joka oman käsitykseni mukaan olisi jo 1585 ollut vainaja, olisi juuri mahdollinen Blom-suvun Esko.

Biretan kuoleman aikaa ei liioin voi sanoa noista tila tiedoista, koska nayttäisi, että on merkitty vielä paljon kuolemansa jälkeen, kuten usein oli tapana.

Turku expertit, onko tuollaista Eskiliä tullut vastaan?

Raisiossa syntyneenä ja Tahvion kansakoulua käyneenä tiedän vain sen, että Tahviosta pääsi aikoinaan "suoraa tietä" Maskun kautta Nousiaisten kirkolle ja Killaisiin hitaammallakin hevospelillä parisssa tunnissa.

Melchior Eschilliin vaimon patronyymi oli kai Mårten eikä Marcus. Melchiorin käyttämä sukunimi Kennitius voisi viitata esim. pohjalaiseen Könni-nimiseen taloon. HisKin mukaan oli Närpiössä kappalaisena joku Mårten 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, mutta ehkä liian varhain ollakseen Mölkkärin appi.

Olen joskus koettanut sijoittaa Nousiaisten khra Mathias Benedictiin vaimoa Walborgia Melchior Kennitiuksen tyttäreksi, kunnes sitten ilmeni, että hänen patronyyminsä olikin Jesper. Walborg Jesperintyttären suku on kyllä jäänyt selvittämättä. E.o. linkeissä näkyy Killaisissa kylläkin olleen Jesper Mattssonin lippukunnan ratsumiehiä, mutta itse Jesper Mattsson Kruus taisi vaikuttaa Liivinmaalla. Mölkkärin leskeltä Walborg Mårtenintyttäreltä edellytettiin Aulis Ojan Nousiaisten historian mukaan Killaisten Joulun eli Mölkkärin verovapautta vastaan, että paitsi pysyy leskenä elää lisäksi "kunniallisesti", mikä kai tarkoittaa sitä, että elämällä avioliiton omaisessa suhteessa jonkun miehenpuolen kanssa olisi hän menettänyt verovapautuksensa - joka kuitenkin oli vastine hänen omista saatavistaan kruunulta. Ehkä tällaisen ehdon kirjaaminen oli kuitenkin yleinen käytäntö ilman että siitä voitaisiin tehdä päätelmiä khran lesken elämänkerrasta ja sen kunniallisuudesta. Jossain olen kuitenkin aiemmin todennut, että Melchiorilla näyttää olleen saman niminen poika, joka on nähtävästi toiminut Baltiassa, kun on saanut hankittua itselleen virkakiellon siellä. Tästä olen arvaillut, että hänen äitinsä Walborg Mårtensdotter on voinut olla tekemisissä Jesper Mattssonin kanssa ennen avioliittoa Nousiaisten tulevan khran kanssa. Melkiorin vanhempien löytyminen Killaisista kyllä ainakin osittain kumoaa tällaiset turhat spekulaatiot, vaikkakin Matias Ryökkäälle on edelleen vaikeaa löytää Jesper-nimistä appea.

Mielenkiintoisia kuvioita joka tapauksessa, vallankin kun Matias Ryökkään äiti oli Spåra-suvusta.

PH

[Pekka Hiltunen]

Pontus De la Gardie järjesti jalkavaimonsa tyttärelle Elisabetille ja tämän sulhaselle Matts Erikssonille (till Kallela och Agerbo) suureelliset hääjuhlat Turun linnassa 1500-luvun lopulla. Vieraslistassa mainitaan joku hustru Brita. Elisabetilla oli kai tämän niminen sisar. Mutta kuka oli kirjuri?
PH

[Benedictus]

Yhdyn Hiltusen näkemykseen, ettei Valborg Mårtensson olisi Marcus Gregoriin tytär, koska ero Markus ja Martinus nimissä on selvä monessa kohdin, ettei ole kirjuri virhe.

Koska Melckior on ollut Närpiön kappalainen mainitaan 1587, mutta voi olla kauemminkin, koska edeltäjä mainitaan 1573.

Masrcus Gregorii
Henricus Marci (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=980) ainakin jo 1577 † viimeistään 1587
Aeschillus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=25) 1588 † noin 1600

Yllä olevat papit, arvatenkin isät ja poika olivat pappeina Närpiössä Kennitiuksen aikana.
He omistivat Porin Vähärauman Tuorsniemellä tiloja.

Martinus Olai (K 1582/83)

Morthen / Mårtthen Olaui / Olofsson / Olsson
S Tyrvää. V talollinen Tyrvään Tyrvään kylässä, nimismies Olavi (Olof) N.N. ja N.N.
Tyrvään (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5108) (Kallialan) kappalainen, mainitaan Tyrvään käräjillä 7.5.1558, kirkkoherra ilmeisesti jo 1559; Porin ja Ulvilan kirkkoherra kuninkaallisella valtakirjalla (piispan virantäyttöehdotuksesta poiketen) 1573, astui virkaan ilmeisesti 1574, samalla Porin koulumestari.
Pappissäädyn edustaja Tukholman valtiopäivillä 1574; osallistui Tulholmassa myös arkkipiispan vaaliin. Hän sinetöi seurakuntalaistensa uskollisuudenvakuutuksen kuningas Juhana III:lle 15.11.1568.
Herra Martinus ("her Morthen i Tyrves") mainitaan tinan pakko-ostajana ao. veroluettelossa 1567. Hän ("Her Mårtthen Olaui kyrkie herren") maksoi hopeaveroa 77 markkaa, 6 äyriä ja sinetöi ("Martinus Olaui Pastor Calliolens") 1571 Tyrvään pitäjän hopeaveroluettelon, jonka mukaan hänellä oli irtainta omaisuutta 4 leiviskää kuparia sekä karjavarallisuutta 5 hevosta (joista tammoja kaksi) arvoltaan 80 markkaa, 15 lehmää, 40 lammasta, 7 härkää, 4 pukkia, 4 (naaras)vuohta, 8 sikaa sekä nuorta karjaa 38 päätä.
Kirkkoherra Martinus vastusti kuningas Juhana III:n liturgiaa, ja hänen kymmenystulonsa peruutettiin kruunulle 1579 ja 1580. Hän taipui kuitenkin taloudellisen painostuksen edessä, sai tavanomaisen palkkansa taas kesästä 1581 ja kuninkaalta uuden virkaanvahvistuskirjeen 24.4.1581. Hänet ("Her Mårthenn ij Biörneborgh") mainitaan pappien palkkausluettelossa 1582.
K Ulvila 1582/83 (mainitaan vainajana 10.1.1583).
P1 luultavasti N.N. Sigfridsdotter, P1 V Tyrvään Kiikan Vakkalan kylän Junnilan talollinen Sipi Juhonpoika / Sigfrid Johansson ja N.N.; P2 Margareta Persdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja anoi eläkettä 1583. Hänen Ulvilan Pietniemessä pitämänsä talo oli autiona 1586.


Martinus Olain tytär Rakel oli Hans Ragvalsson Ramin vaimo, joka josain vaiheessa omisti Tuorsniemen ratsutilan.

Martinus Olai omisti Tyrvään Tyrvään kylässä Finskan ratsutilan ja Vakkalan Junnilan tiloja 1. vaimonsa seruja.
Ramin vaimo lienee 2. vaimon tytär, koska asui Pietniemellä.

Kennitius asui Närpiössä varmaankin pidemmmän aikaa. Hänellä oli vaimo Valborg Mårtensdr.

Voitaisiinkin speculoida, että Valborg voisi olla Porin khr Mårten Olofssonin tytär.
Naimakauppa olisi voinut syntyä sitä kautta, että olen epäillyt, että Närpiön khr Henricus Marcin vaimo olisi ollut Martinuksen tytär.

Mårten Olofssonin 2. vaimon tytär olisi voinut olla juuri sopivan ikäinen Valborgiksi.

Eräs asia saa minut ejattelemaan tätä seikkaa.
Nimittäin Tyrvään Tyrväänkylässä Turun pormestari Nils Torkillsson omisti nimismies ja kestikievari talon. Martinus Olain isähän oli Tyrvään nimismies Olof Eskillsson. tila siirtyi myöhemmin Ramin haltuun.

Nils Torkilsson haki 1582 verovapauden Tyrvään tiloille. Hänen 1. vaimonsa oli Turun porvari Mårten Persson Kyrön leski Valborg Olofsdr , joiden tytär Elisabeth Mårtensdr oli Henrik Hanssonin (Stodius) vaimo.
Luulen, että tuo Tyrvään talo on Valborg Olofsdr:n perua eli Valborg olisi luultavasti nimismies Olof Eskilssonin tytär siis Porin khr Martinus Olain sisko.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=757723
Tässä Nousiaisten Killainen: Henrik Joulu
Alla mainitaan Nils Torkilsson ja muita

Samassa kylässä Killaisessa Valborg her Melkiorin enka sai Verovapauden Joulun tilaansa.

Tuo Nils torkilsson yhteys saa kuitenkin ajattelemaan mahdollisuutta, että yhteys onkin nurinpäin.

Nils Torkilssonin 1. vaimo Valborg Olofsdr:n 1. puoliso porvari Mårten Persson Kyrö mainitaan kuolee 1559. Leski Valborg jatkaa kauppahuonetta hyvällä menestyksellä.

Olisiko niinpäin, että Tytär Valborg Mårtensdr on nainut Nousiaisten Killaisissa 1585 mainitun Eskill Thomasson pojan Melckiorin ja Melckiorille on järjestetty kappalaisen paikka sukulaisen Henrik Markussonin seurakuntaan Närpiöön.

Valborg Olofssonin 2. puoliso Nils Torkillsson on sitten ollut tilakaupoilla myös nousiaisissa.
Nousiaisissahan on myös Valborgin tyttären Elisabeth Mårtensdr:n miehellä Henrik Hanssonilla tiluksia. Mistä Abraham kronikassa aiemmin keskusteltiin.

[Benedictus]

Alla mielenkiintoinen lisä Blom-Florinus suvun vaiheille.


http://www.mesterton.net/sinetit/I.9.jpgBlomm, Matti Eskelinpoika. Katselmuskirjuri eversti Rikard Rosenkrantzin komppaniassa 1618-21. Ylä-Satakunnan vouti 1625-27. Piikkiön ja Halikon lainlukija 1628-32, pantu viralta. Harjoitti sitten mm. laajaa luvatonta maakauppaa. Vehmaan kihlakunnanvouti 1647 (?). Eli Halikon Immalassa 1650. Sin. I: 9.
Suku- ja isännimestä päätellen saattaisi olla yhteydessä Turun linnankirjurin Tuomas Eskelinpojan, Florinus-suvun kantaisän kanssa (lat. flos, floris, ruots. blomma).
Wilskman, Släktbok II, s. 385. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 155. Ruuth, Kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimän elämä ja toiminta, s. 35. VA: cc 3: 18, cc 7: 14v. VA: 4912: 140, 4926: 117, 4933: 108. Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494

voidaan päätellä, että tällä linnankirjuri Thomas Eskilssonilla on veli lainlukija vouti Matts Eskilsson.
Siten veljeksi voidaan hyvin ajatella myös Melckior Eskilsson Nousiaisten khr ja Olof Eskilsson Naantalin khr.

Matts Eskilsson mainitaan Halikon Immalassa viimeksi 1635, saattaisi olla vaikka vaimon kotitila ?

Luulisi, ettei tuon Eskilin löytäminen voi olla kovin hankalaa, koska jos lapset ovat virkamies luokkaa ja vaimo puoliaatelinen, niin Eskilistä pitäisi olla jälkiä.

[Ossian]

Alla mielenkiintoinen lisä Blom-Florinus suvun vaiheille.


http://www.mesterton.net/sinetit/I.9.jpgBlomm, Matti Eskelinpoika. Katselmuskirjuri eversti Rikard Rosenkrantzin komppaniassa 1618-21. Ylä-Satakunnan vouti 1625-27. Piikkiön ja Halikon lainlukija 1628-32, pantu viralta. Harjoitti sitten mm. laajaa luvatonta maakauppaa. Vehmaan kihlakunnanvouti 1647 (?). Eli Halikon Immalassa 1650. Sin. I: 9.
Suku- ja isännimestä päätellen saattaisi olla yhteydessä Turun linnankirjurin Tuomas Eskelinpojan, Florinus-suvun kantaisän kanssa (lat. flos, floris, ruots. blomma).
Wilskman, Släktbok II, s. 385. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 155. Ruuth, Kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimän elämä ja toiminta, s. 35. VA: cc 3: 18, cc 7: 14v. VA: 4912: 140, 4926: 117, 4933: 108. Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494

voidaan päätellä, että tällä linnankirjuri Thomas Eskilssonilla on veli lainlukija vouti Matts Eskilsson.
Siten veljeksi voidaan hyvin ajatella myös Melckior Eskilsson Nousiaisten khr ja Olof Eskilsson Naantalin khr.

Matts Eskilsson mainitaan Halikon Immalassa viimeksi 1635, saattaisi olla vaikka vaimon kotitila ?

Luulisi, ettei tuon Eskilin löytäminen voi olla kovin hankalaa, koska jos lapset ovat virkamies luokkaa ja vaimo puoliaatelinen, niin Eskilistä pitäisi olla jälkiä.

Hei,

Suothan anteeksi, mutta minun mielestäni Sinulla on hieman outo tapa 'repiä' noihin viesteihisi pätkiä muilta sivuilta (http://www.mesterton.net/lainlukijat.htm#blomm) ilman mitään viittauksia.

Ystävällisesti, harrastusintoasi kunnioittaen
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

Opeteltavat taidot opitaan tekemällä,
kuten rakentajaksi tullaan rakentamalla
ja kitharistiksi kitharaa soittamalla.
-Aristoteles-

[Benedictus]

Kiitos Osssianille ihan sopivasta kommentista.

Tuossakin minulta todella jäi sivusto ottamatta mukaan, kuten usein muutenkin tapahtuu minun kirjoituksissani.

Tämä ongelma harmittaa minua, mutta en voi sille mitään, koska minulla on aivovamma, jonka sain 3 vuotta sitten autokolarissa. Menetin siinä osan muististani ja keskittymiskyky meni hajalle.
Samaten minulta katosi kielitaidot, aiemmin luin englanninkielisiä kirjoja, nyt en hanki pystyä lukemaan mitään raskaampaa edes suomeksi.
Ruotsin taito katosi melkein kokonaan, noiden käräjä otteiden tulkkauskin on arvuuttelua.

Lukeminen ja muut "aivo"harrastukset olivat mahdottomia kolarin jälkeen.

Se, mikä tuli tilalle, on tämä sukututkimusharrastus, sillä vaikka muisti pelleilee, niin tietokoneelta tiedon saa esille omalla vauhdilla ja niitä voi vertailla ja tutkia ilman häiriöitä.

Olen maantieteilijä, joten paikat ja alueet ovat minulle selviö, digiarkiston asutuksenyleisluettelon sivuilla tajuan paikkojen ja tilojen merkityksiä ehkä paremmin kuin moni muu, toisaalta koska en pysty tulkitsemaan alkuperäislähteitä, moni asia tulee sekotettua, mutta silti yritän luoda koosteita, joista toiset pätevämmät voisivat saada uusia ideoita tutkimuksiinsa.

Minulta jää usein juuri viitetiedot pois, kun ajattelen jotain kiinteästi, niin toinen asia unohtuu.
Yleensä yritän saada aina tekstiin mukaan aktiivisen viitteen, josta pääsee sivulle, jolta lainaan. Tuo lainlukijat sivustonkin lainaus, piti täydentää sivuosoitteella, mutta ..

Eli tässä on tausta minun sekoiluilleni.

Blom-Florinusten alkujuuret ovat mielestäni jääneet liian vähälle tutkimukselle, vaikka heistä luulisi löytyvän tietoa paljonkin, koska ei voutien, kirjureiden ja pappien isä, joka nai tärkeän suvun tyttären ole ollut pelkkä, joku Esko, kuten Tapio Vähäkangas upeassa Peder Dansken jälkeläiset kirjoituksessaan toteaa.

t. Benedictus

[Ossian]

Kiitos Osssianille ihan sopivasta kommentista.

Tuossakin minulta todella jäi sivusto ottamatta mukaan, kuten usein muutenkin tapahtuu minun kirjoituksissani.

Tämä ongelma harmittaa minua, mutta en voi sille mitään, koska minulla on aivovamma, jonka sain 3 vuotta sitten autokolarissa. Menetin siinä osan muististani ja keskittymiskyky meni hajalle.
Samaten minulta katosi kielitaidot, aiemmin luin englanninkielisiä kirjoja, nyt en hanki pystyä lukemaan mitään raskaampaa edes suomeksi.
Ruotsin taito katosi melkein kokonaan, noiden käräjä otteiden tulkkauskin on arvuuttelua.

Lukeminen ja muut "aivo"harrastukset olivat mahdottomia kolarin jälkeen.

Se, mikä tuli tilalle, on tämä sukututkimusharrastus, sillä vaikka muisti pelleilee, niin tietokoneelta tiedon saa esille omalla vauhdilla ja niitä voi vertailla ja tutkia ilman häiriöitä.

Olen maantieteilijä, joten paikat ja alueet ovat minulle selviö, digiarkiston asutuksenyleisluettelon sivuilla tajuan paikkojen ja tilojen merkityksiä ehkä paremmin kuin moni muu, toisaalta koska en pysty tulkitsemaan alkuperäislähteitä, moni asia tulee sekotettua, mutta silti yritän luoda koosteita, joista toiset pätevämmät voisivat saada uusia ideoita tutkimuksiinsa.

Minulta jää usein juuri viitetiedot pois, kun ajattelen jotain kiinteästi, niin toinen asia unohtuu.
Yleensä yritän saada aina tekstiin mukaan aktiivisen viitteen, josta pääsee sivulle, jolta lainaan. Tuo lainlukijat sivustonkin lainaus, piti täydentää sivuosoitteella, mutta ..

Eli tässä on tausta minun sekoiluilleni.

Blom-Florinusten alkujuuret ovat mielestäni jääneet liian vähälle tutkimukselle, vaikka heistä luulisi löytyvän tietoa paljonkin, koska ei voutien, kirjureiden ja pappien isä, joka nai tärkeän suvun tyttären ole ollut pelkkä, joku Esko, kuten Tapio Vähäkangas upeassa Peder Dansken jälkeläiset kirjoituksessaan toteaa.

t. Benedictus

Hei,

Kiitos Pentti viestistäsi, jota lukiessani kiitin Luojaani siitä, että Hän ohjasi minua antamaan Sinulle omassa viestissäni vain ikäänkuin 'motivoivan moitteen'.

Tsemppiä!! (http://naurunappula.com/471996/internet-ylavitonen.jpg)
_________________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

Opeteltavat taidot opitaan tekemällä,
kuten rakentajaksi tullaan rakentamalla
ja kitharistiksi kitharaa soittamalla.
-Aristoteles-

[Pekka Hiltunen]

Ei foorumeilla kirjoittelu ole eikä sen tarvitsekaan olla aina niin kovin vakavaa ja pedanttia, kunhan edes yritetään parhaamme mukaan noudattaa foorumin sääntöjä.

"Muuan kapakanpitäjä valitti primischlanilaiselle rabbi Meirille kilpailijasta, joka oli asettunut samoille kulmille ja vei osan hänen voitoistaan. "Oletko", rabbi kysyi, "nähnyt hevosen juovan joesta? Se potkaisee jalallaan jotain, mitä me emme näe. Hevonen tekee niin siksi, että se näkee peilikuvansa ja luulee, että toinen hevonen juo sen veden ja sitten potkaisee sitä. Samalla tavalla sinäkin pelkäät itseäsi ja tahdot potkaista itseäsi. Sillä naapuri ei ole kukaan muu kuin sinä: ihminen, jonka Jumala on asettanut maailmaan tekemään siinä työtä ja nauttimaan siitä."
(Martin Buber: Tie on jalkojesi alla)

Kukin taplatkoon vain omalla tyylillään.
PH

[Benedictus]

Ok, palataan aiheeseen Blom.

Blomm, Matti Eskelinpoika. Katselmuskirjuri eversti Rikard Rosenkrantzin komppaniassa 1618-21. Ylä-Satakunnan vouti 1625-27. Piikkiön ja Halikon lainlukija 1628-32, pantu viralta. Harjoitti sitten mm. laajaa luvatonta maakauppaa. Vehmaan kihlakunnanvouti 1647 (?). Eli Halikon Immalassa 1650. Sin. I: 9.
Suku- ja isännimestä päätellen saattaisi olla yhteydessä Turun linnankirjurin Tuomas Eskelinpojan, Florinus-suvun kantaisän kanssa (lat. flos, floris, ruots. blomma).
Wilskman, Släktbok II, s. 385. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 155. Ruuth, Kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimän elämä ja toiminta, s. 35. VA: cc 3: 18, cc 7: 14v. VA: 4912: 140, 4926: 117, 4933: 108. Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002661
Matts Eskilsson mainitaan Moisiossa viimeksi 1618-19

http://www.enges.org/gene/main.php?s=5570
Tässä pääsee osaan spåria

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=12357
tässä kristoffer Blome

Pekka Hiltunen on laittanut sukutaulukon, josta poimin allaolevan osan.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6457
Taulu 29
10. Thomas Jacobsson till Moisio, Spåra, rälssimies, s. Juwa Marttila, k. välillä 1572-1583. Vanhemmat taulusta 14.
Puoliso: Mårtensdotter Manna, s. Lemu Manna. Vanhemmat taulusta 31.
Lapset:
Karin Thomasdotter. Tauluun 26.
Eskil Thomasson, rälssimies
Margareta

Hyvin mielenkiintoinen nimi yllä on Eskil Thomasson, rälssimies.

Laskeskelin, että ajallisesti ja suvullisesti tuo Eskill sopisi hyvinkin linnankirjuri Thomas Eskilssonin isäksi.

Eskil mainitaan isänsä jälkeen Liedon Moisiossa, viimeksi 1589

Karin Thomassdr siskonsa on siis tässä.
Taulu 26
9. Bengt Jacobsson Ryökäs, Ryökkään isäntä 1585-1618, lautamies, k. ennen 15.10.1636 Lieto Rähälä Ryökäs. Vanhemmat taulusta 27.
Puoliso: Karin Thomasdotter Spåre, k. jälkeen 1644. Vanhemmat taulusta 29.
Lapset:
Mathias Bengtsson, s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs. Tauluun 25.
Per Bengtsson


8. Mathias Bengtsson Ryökäs, Nousiaisten kirkkoherra 1631-1648, s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs, k. 1648 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 26.
Puoliso: Walborg Melkiorsdr Kennitius?, k. 1651 Nousiainen.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=999832
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000403
tässä Eskil Thomasson 1589, mutta alla merkintöjä vain 1583 saakka.
Onko tietoa kuoliko milloin?
Entäpä vaimo?

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=68734&postcount=514
tässä pikkusen lisää spåria.

Olisiko todella näin yksinkertainen selitys linnankirjuri Thomas Eskilssonin suvuksi?

Eräs ulottuvuus on vielä se, että Cristina Thomasdr Blomen puoliso Ericus Henrici Björneburgensis, Lemun kirkkoherran ensimmäinen puoliso on luultavasti ollut edeltäjänsä Olof Spåran tytär tai pojan tytär, tällöin Ericus olisi nainut samaa sukua kahdesti.

Ratkaisevaa lienee tässä, onko Matts Eskilsson Blomm sama henkilö kuin Moision Matts Eskilsson?

Jos on, niin voidaan jo aika varmasti väittää, että Thomas Eskilsson on hänen veljensä, saanut nimensä isoisä Thomas Jacobsonin mukaan.

[Pekka Hiltunen]

Ok, palataan aiheeseen Blom.

Blomm, Matti Eskelinpoika. Katselmuskirjuri eversti Rikard Rosenkrantzin komppaniassa 1618-21. Ylä-Satakunnan vouti 1625-27. Piikkiön ja Halikon lainlukija 1628-32, pantu viralta. Harjoitti sitten mm. laajaa luvatonta maakauppaa. Vehmaan kihlakunnanvouti 1647 (?). Eli Halikon Immalassa 1650. Sin. I: 9.
Suku- ja isännimestä päätellen saattaisi olla yhteydessä Turun linnankirjurin Tuomas Eskelinpojan, Florinus-suvun kantaisän kanssa (lat. flos, floris, ruots. blomma).
Wilskman, Släktbok II, s. 385. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 155. Ruuth, Kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimän elämä ja toiminta, s. 35. VA: cc 3: 18, cc 7: 14v. VA: 4912: 140, 4926: 117, 4933: 108. Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9597
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9494
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1002661
Matts Eskilsson mainitaan Moisiossa viimeksi 1618-19

http://www.enges.org/gene/main.php?s=5570
Tässä pääsee osaan spåria

http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=12357
tässä kristoffer Blome

Pekka Hiltunen on laittanut sukutaulukon, josta poimin allaolevan osan.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6457
Taulu 29
10. Thomas Jacobsson till Moisio, Spåra, rälssimies, s. Juwa Marttila, k. välillä 1572-1583. Vanhemmat taulusta 14.
Puoliso: Mårtensdotter Manna, s. Lemu Manna. Vanhemmat taulusta 31.
Lapset:
Karin Thomasdotter. Tauluun 26.
Eskil Thomasson, rälssimies
Margareta

Hyvin mielenkiintoinen nimi yllä on Eskil Thomasson, rälssimies.

Laskeskelin, että ajallisesti ja suvullisesti tuo Eskill sopisi hyvinkin linnankirjuri Thomas Eskilssonin isäksi.

Eskil mainitaan isänsä jälkeen Liedon Moisiossa, viimeksi 1589

Karin Thomassdr siskonsa on siis tässä.
Taulu 26
9. Bengt Jacobsson Ryökäs, Ryökkään isäntä 1585-1618, lautamies, k. ennen 15.10.1636 Lieto Rähälä Ryökäs. Vanhemmat taulusta 27.
Puoliso: Karin Thomasdotter Spåre, k. jälkeen 1644. Vanhemmat taulusta 29.
Lapset:
Mathias Bengtsson, s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs. Tauluun 25.
Per Bengtsson


8. Mathias Bengtsson Ryökäs, Nousiaisten kirkkoherra 1631-1648, s. ennen 1600 Lieto Rähälä Ryökäs, k. 1648 Nousiainen. Vanhemmat taulusta 26.
Puoliso: Walborg Melkiorsdr Kennitius?, k. 1651 Nousiainen.


http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=999832
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000403
tässä Eskil Thomasson 1589, mutta alla merkintöjä vain 1583 saakka.
Onko tietoa kuoliko milloin?
Entäpä vaimo?

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=68734&postcount=514
tässä pikkusen lisää spåria.

Olisiko todella näin yksinkertainen selitys linnankirjuri Thomas Eskilssonin suvuksi?

Eräs ulottuvuus on vielä se, että Cristina Thomasdr Blomen puoliso Ericus Henrici Björneburgensis, Lemun kirkkoherran ensimmäinen puoliso on luultavasti ollut edeltäjänsä Olof Spåran tytär tai pojan tytär, tällöin Ericus olisi nainut samaa sukua kahdesti.

Ratkaisevaa lienee tässä, onko Matts Eskilsson Blomm sama henkilö kuin Moision Matts Eskilsson?

Jos on, niin voidaan jo aika varmasti väittää, että Thomas Eskilsson on hänen veljensä, saanut nimensä isoisä Thomas Jacobsonin mukaan.




Niin, Matias Ryökkään vaimo taulusta 8 oli siis Walborg Jesperintytär, kuten jo on todettukin. Tuli tästä mieleeni yksi tyhmä kysymys, johon joku varmaankin osaa vastata: miksi ja milloin Spåra-suvun vaakuna on nostettu juuri Turun linnankirkon seinälle, missä se edelleenkin on?
PH

[Benedictus]

Spåra, Henric Thomasson *
d. före 1563
Thomas Jacobsson * d. efter 1572


Mor :
Karin Olavsdotter *
d. efter 1577


Spåra, Måns Henriksson


Befallningsman, fogde

Gift


8.3.1584 Tawast, Birgitta Henriksdotter 307

Maka:


Tawast, Birgitta Henriksdotter

Maka:


Boije av Gennäs, Margareta Eriksdotter * d. före 8.3.1584

Son


Spåra, Nils Månsson * d. före 1634

Son


Spåra, Henric Månsson



Till Tirmula (Tinnula, Tormila, Ternula och Jermala äfven kalladt) i Lampis socken och Wohentaka i Janakkala socken. Befallningsman på Åbo slott 1571. Fogde på Tawastehus slott 1572 och 1574. Han egde Tirmula från medlet av 1570-talet och Wanantaka åtminstone under åren 1565-84.



(Anrep 4, s 92)

Yllä olevan mukaan Eskil Thomasson Spåran veli oli Henrik Thomasson, jonka poika Måns Henriksson oli Turun linnan befalningsman 1571 ym.

Tuohon sopisi hyvin, että serkkunsa Thomas Eskilsson oli Turun linnakirjuri.

Onkohan olemassa mitään arvausta, kuka olisi ollut Thomas Eskilssonin puoliso?

[Benedictus]

Yhdyn Hiltusen näkemykseen, ettei Valborg Mårtensson olisi Marcus Gregoriin tytär, koska ero Markus ja Martinus nimissä on selvä monessa kohdin, ettei ole kirjuri virhe.

Koska Melckior on ollut Närpiön kappalainen mainitaan 1587, mutta voi olla kauemminkin, koska edeltäjä mainitaan 1573.

Masrcus Gregorii
Henricus Marci (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=980) ainakin jo 1577 † viimeistään 1587
Aeschillus Henrici (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=25) 1588 † noin 1600

Yllä olevat papit, arvatenkin isät ja poika olivat pappeina Närpiössä Kennitiuksen aikana.
He omistivat Porin Vähärauman Tuorsniemellä tiloja.

Lainasin yllä itseäni, koska yritän tuoda esille ajatusta, että tuohon aikaan sukuverkko oli tärkein tukiryhmä ihmisellä, avioliitot ja suhteet muuhun yhteiskuntaan hoituivat sen kautta.

Olen heilellyt erilaisia ajatuksia Melkior Eskili Kennitiuksen vaimosta ja sukulaisista.

Eräs ajatus heräsi, koska Pekka Hiltunen huomautti, ettei Kennitiuksen vaimo Valborg Mårtensdr voi olla Närpiön khr Marcus Georgiin tytär.

Mutta entäpä jos ollaan kuitenkin suvun sisällä, nimittäin Nousiaisten Killaisten Eskil Markusson 1585, voisi hyvinkin olla Närpiön khr Marcus Georgiin poika, jolloin Melkior olisi Marcuksen pojanpoika. Uran alku perheen pitäjässä sopisi kuvaan.
Eskil Marcusson ei näy Killaisissa ennen 1585, ja mainitaan vain leski Biritan yhteydessä, hän siis on vaikuttanut jossain muualla.Luultavasti Killaisten tila onkin leski Biritan omistama.

Kennitius nimi ei passaa Könniin, eikä Melkior oikein ole pohjalaisnimi.
Mistä latinansanasta voisi tuo nimi olla väännös?

Marcus Georgiin pojalla Henrikillä oli yllänäkyvä poika Aeschillus, sopisi myös pojanpojan nimeksi.

Marcus Georgiin alkuperästä ei tiedetä, mutta oli erinomaisen varakas ja omasi suhteet suoraan kunings Erikiin.
Kuka voisi olla tuollainen Georg, joka olisi lähellä hovia?, jonka poika voisi olla tuossa asemassa.

[Ossian]

Ei foorumeilla kirjoittelu ole eikä sen tarvitsekaan olla aina niin kovin vakavaa ja pedanttia, kunhan edes yritetään parhaamme mukaan noudattaa foorumin sääntöjä.

"Muuan kapakanpitäjä valitti primischlanilaiselle rabbi Meirille kilpailijasta, joka oli asettunut samoille kulmille ja vei osan hänen voitoistaan. "Oletko", rabbi kysyi, "nähnyt hevosen juovan joesta? Se potkaisee jalallaan jotain, mitä me emme näe. Hevonen tekee niin siksi, että se näkee peilikuvansa ja luulee, että toinen hevonen juo sen veden ja sitten potkaisee sitä. Samalla tavalla sinäkin pelkäät itseäsi ja tahdot potkaista itseäsi. Sillä naapuri ei ole kukaan muu kuin sinä: ihminen, jonka Jumala on asettanut maailmaan tekemään siinä työtä ja nauttimaan siitä."
(Martin Buber: Tie on jalkojesi alla)

Kukin taplatkoon vain omalla tyylillään.
PH

Hei,

Pahoittelen, että en ole aiemmin ollenkaan huomannut tuota kannanottoasi, jota en kyllä ymmärrä. Minähän reagoin siihen, että nimimerkki 'Benedictus' oli käynyt minun kotisivustollani ja ottanut sieltä leikkaa-liimaa systeemillä tietoja omaan viestiinsä ilman mitään viittausta. Katson, että minulla oli reagointiini, joka sitäpaitsi oli lievästi sanottuna erittäin lievä, suorastaan anteeksipyytelevä, oli ja on vastakin täysi oikeus. Yhdyn kyllä siihen, että jokainen taaplaa tyylillään:)
________________
Ystävällisesti

Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

"Uudessa elämässä haluan
kirjaksi kirjastoon,
nautin jo nyt niistä
lukemattomista hyväilyistä."
-Timo Pusa

[Pekka Hiltunen]

Hei,

Pahoittelen, että en ole aiemmin ollenkaan huomannut tuota kannanottoasi, jota en kyllä ymmärrä. Minähän reagoin siihen, että nimimerkki 'Benedictus' oli käynyt minun kotisivustollani ja ottanut sieltä leikkaa-liimaa systeemillä tietoja omaan viestiinsä ilman mitään viittausta. Katson, että minulla oli reagointiini, joka sitäpaitsi oli lievästi sanottuna erittäin lievä, suorastaan anteeksipyytelevä, oli ja on vastakin täysi oikeus. Yhdyn kyllä siihen, että jokainen taaplaa tyylillään:)
________________
Ystävällisesti

Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

"Uudessa elämässä haluan
kirjaksi kirjastoon,
nautin jo nyt niistä
lukemattomista hyväilyistä."
-Timo Pusa
Juu-u. Joskus on ollut vaikeaa saada selkoa Pentin tekstistä, kun on lainauksia ilman sitaatteja tai lähdettä useampiakin samassa viestissä, mutta kun olen sitten löytänyt viesteissä tekstinpätkää omistakin kirjoituksistani Suku Foorumilla, olen koettanut toisella tavalla suhtautumalla päästä jyvälle logiikasta, joka sitten on usein auennutkin. En aio ottaa pulttia siitä, että joku lainaa tekstiäni ilman lähdemerkintää, kun googlaamalla omaa nimeä törmää usein ensimmäiseksi omiin vanhoihin virheisiinsä. Sinulla on sentään ollut ehkä enemmän itsekritiikkiä, kun netissä julkaisemasi taulut ovat ainakin suurimmalta osalta pitäneet kutinsa.
PH

[Pekka Hiltunen]

Kennitius nimi ei passaa Könniin, eikä Melkior oikein ole pohjalaisnimi. Mistä latinansanasta voisi tuo nimi olla väännös?

Tietääkseni Pohjanmaalla oli 1600-luvun alussa useitakin Könni- tai Känni-nimistä taloja, mutta ehkä näistä voisi juontua esim. Kennius tms.
Melcior-etunimeä on 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa esiintynyt vähän kaikkialla keski-Euroopassa, ja luulenkin että jossain sukuhaarassa voisi olla yhteyksiä turkulaiseen porvaristoon, mihin Nousiaisten Killainen kyllä hyvin passaa.
PH

[Jouni Kaleva]

Melcior-etunimeä on 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa esiintynyt vähän kaikkialla keski-Euroopassa, ja luulenkin että jossain sukuhaarassa voisi olla yhteyksiä turkulaiseen porvaristoon, mihin Nousiaisten Killainen kyllä hyvin passaa.
PH
Melkior on raamatullinen nimi. Melkior, Kaspar ja Baltasar olivat ne kolme itäisen maan viisasta miestä.

[Kimmo Kemppainen]

Olet tavallaan oikeassa, mutta itse asiassa kolmea viisasta miestä ei mainita Raamatussa lainkaan nimeltä. Heidän nimensä perustuvat apokryfisempään perimätietoon. Nimien etymologia kuitenkin viittaa Lähi-idän ja Persian suuntaan.
Kimmo Kemppainen

Melkior on raamatullinen nimi. Melkior, Kaspar ja Baltasar olivat ne kolme itäisen maan viisasta miestä.

[Ossian]

Juu-u. Joskus on ollut vaikeaa saada selkoa Pentin tekstistä, kun on lainauksia ilman sitaatteja tai lähdettä useampiakin samassa viestissä, mutta kun olen sitten löytänyt viesteissä tekstinpätkää omistakin kirjoituksistani Suku Foorumilla, olen koettanut toisella tavalla suhtautumalla päästä jyvälle logiikasta, joka sitten on usein auennutkin. En aio ottaa pulttia siitä, että joku lainaa tekstiäni ilman lähdemerkintää, kun googlaamalla omaa nimeä törmää usein ensimmäiseksi omiin vanhoihin virheisiinsä. Sinulla on sentään ollut ehkä enemmän itsekritiikkiä, kun netissä julkaisemasi taulut ovat ainakin suurimmalta osalta pitäneet kutinsa.
PH

Hei,

Kiitos vastauksestasi.
Minä en niitä 'ylipitkiä' viestejä ole jaksanut edes lukea enkä miettiä mikä teksti niissä on omaa mikä 'varastettua'. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa tunnistin omani heti lukemattakin - ja siksi tässä nyt keskustelemme. -Jukka Korpelan (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/alkeita.html) sivustolta löytyy hyviä ohjeita mm. tekijänoikeuksista.

Tällainen leikkaa-liima-tapa on minun mielestäni vaarassa levitä ja muuttua sallituksi jollei asiaan puututa. Tämähän on sentään Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä Forumi.

Minä itse en rakennusmestarin koulutuksen saaneena ole mikään tutkija, olen vain eräänlainen pedanttinen diletantti. En takaa omien tietojeni oikeellisuutta, mutta olen pyrkinyt siihen, että ne ovat käyttämieni lähdemerkintöjen mukaisia. Käydessäni taannoin neljän talvikauden ajan edesmenneen Taisto Suontaustan sukututkimuskursseilla sain häneltä hyvät ohjeet toimintaani: "Jos tiedot ovat käyttämiesi lähteiden mukaisia niin usko niihin. Jos joku väittää ne virheellisiksi niin hänen velvollisuutensa on osoittaa väitteensä todeksi."
_______________
Ystävällisesti
Ossian Mesterton (http://www.mesterton.net)
of that (http://www.mesterton.net/kolmensuora.htm) Ilk

"Uudessa elämässä haluan
kirjaksi kirjastoon,
nautin jo nyt niistä
lukemattomista hyväilyistä."
-Timo Pusa-

[Leo Suomaa]

Tekijänoikeudet ovat yksi asia, enkä puutu nyt siihen. Toinen asia on leikkaa-liimaa -tapaan sisältyvä mahdollisuus monistaa ja levittää tehokkaasti paikkansapitämättömiä tietoja. Tämä on yleinen huoli, enkä siis väitä, että tässä keskusteluketjussa olisi levitetty sellaisia. Ossianin korostamat lähdemerkinnät ovat tärkeitä paitsi tietojen uskottavuuden erityisesti niiden tarkistamisen ja tarvittaessa korjaamisen kannalta. Vuosilomallani 2010 kirjoittelin vähän eri tarpeeseen alla olevan jutun, mutta liittyy se ehkä tähänkin aiheeseen.

***

Kesällä minua otettiin hihasta kiinni ja muistutettiin vääräksi osoittautuneen tiedon levittämisestä sukututkimuksen tuloksena.

Totta se oli. Olin pannut kirjoitukseeni tiedon, joka ei pitänyt paikkansa. Mutta niin oikeastaan pitääkin tapahtua. Tulokset julkaistaan, jotta niissä mahdollisesti olevat virheet paljastuisivat ja tulisivat korjattua. Joskus tuntuu olevan vaikea käsittää, että julkaisemisen yhtenä tarkoituksena on mahdollisten erehdysten paljastaminen ja tutkimustulosten korjaaminen ellei peräti – kumoaminen!

Julkaisemisessa on omat vaikeutensa. Täytin ja palautin jokin aika sitten lomakkeen, jolla pyydettiin tietoja matrikkeliin. Aikaisemmin antamiini tietoihin verrattuna lyhensin niitä olennaisesti. Siitä pääsemmekin keskusteluun, joka käytiin, kun samantapainen matrikkeli tehtiin kuutisenkymmentä vuotta sitten.

Silloin Suomen Insinöörejä ja Arkkitehtejä 1948 Ingenjörer och Arkitekter i Finland -matrikkelista käytiin kipakka sananvaihto (Genos 1949:4, 1950:3 ja 1950:4). Luultavasti siinä nousivat esille asiat, jotka todennäköisesti voivat tulla esille jokaisen sukukirjan tai matrikkelin kohdalla. Kaikkia, joiden kuuluisi olla kirjassa, ei siihen ole otettu. Kaikista ei ole esitetty – tai saatu esittää – yhtä kattavia tietoja. Nimiä on kirjoitettu väärin, eikä ainakaan kaikkia virheitä voida selittää pelkiksi painovirheiksi. Tietoja on lainattu toisen käden lähteistä tarkistamatta niitä alkuperäislähteistä. Arvonimet ja ammatit on esitetty väärässä järjestyksessä.

Jokaiselle padasjokelaisiakin sukuja tutkivalle on edelleen ajankohtainen huomautus, joka koskee nimien suomentamista. Onko esimerkiksi kirjoitettava Johan Adolf vai Juhana Aadolf? Oliko isoisäni oikeasti Karl Johan, kuten kastettujen luettelossa lukee, vai Kalle Juho taikka Kalle, millä nimellä hän eli suurimman osan elämästään; mutta esimerkiksi Kaarlo Juhana hän ei ainakaan ollut. Hänen isänsä oli kirkonkirjojen mukaan Erik Johan, mutta perheelleen hän ei ollut Erkki eikä edes Eerik vaan Jussi.

Tiedon jäljentäminen aikaisemmasta julkaisusta ilman, että se tarkistetaan alkuperäislähteistä, johtaa helposti väärän tiedon periytymiseen. Y.S. Koskimies kirjoitti (Genos 1941:2) varoittavia sanoja väärän tiedon leviämisestä. Hänen aikanaan vaarana oli varsinkin vanhan ja usein väärän perimätiedon periytyminen. Koskimiehen mukaan se yksinkertaistaa tosiasioista ja usein myös suurentelee esivanhempien arvoa ja kunniaa.

Koskimiehen yhtenä esimerkkinä perimätiedosta oli – edelleen voimissaan oleva – tarina erään Padasjoellekin levinneen suvun kantaäidistä, joka olisi ollut kuningas Eerik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tyttärentytär.

Esivanhempien valintatilanteessa näyttää olevan houkuttelevaa kallistua tunnetun suvun kannalle, vaikka sen puolesta ei olisi täyttä näyttöä. Jos olisi laissa rangaistavaksi säädetty rikos olla esimerkiksi Virmailan suvun kantaäiti, niin Virmailan suku -kirjassa esitetyn näytön perusteella Rapalan Hannua ei tuomittaisi Virmailan suvun appiukoksi. Silti kirjassa on tultu siihen tulokseen, että hänen tyttärensä on suvun kantaäiti, vaikka sitä ”ei sanota missään asiakirjassa”. Toisaalta asioita voidaan tietää, vaikka niitä ei olisi kirjoitettu viranomaisen paperille. Silloin pitäisi etsiä kaikki mahdolliset todisteet, joilla olettamus voitaisiin osoittaa vääräksi, ja jos se tämänkin testin kestää, se voidaan ainakin toistaiseksi hyväksyä.

Nykyisin voisi varoittaa tarkistamattoman nettiselailutiedon leviämisen vaaroista. Vaikka internet on tuonut kotikäyttöön paljon mikrofilmattuja alkuperäisasiakirjoja, se on antanut myös mahdollisuuden tehdä nopeita johtopäätöksiä pelkkien hakukoneiden antamien tulosten perusteella. Vaikka hakuohjelmalla sattuisi löytymään esimerkiksi joku Brita Hannuntytär ja samasta seurakunnasta joku Hannu, jolla on Brita-niminen tytär, sen perusteella ei vielä tiedetä, kuka Hannu oli Britan isä.

Ei ole aivan harvinaista, että painettuna julkaistun sukukirjan sivuilla on mainittu henkilöitä, jotka uudemman tutkimuksen perusteella eivät kuulukaan sukuun. On luonnollista, että suvun tai peräti sukuyhdistyksen jäseniä kiinnostaa enemmän kysymys, saataisiinko tietoa siitä, keitä muita kuuluu sukuun jo tiedossa olevien lisäksi, tai voitaisiinko saada tietoja vieläkin vanhemmista sukupolvista, kuin sen tarkistaminen, onko jo julkaistuissa tuloksissa erehdyksiä. Silti virheetkin pitäisi korjata.

Vaikka tiedot olisivat paikkansapitäviä, ei ole samantekevää miten ne julkaistaan. Kaarlo Wirilanderin arvostelu Militaerbiografier-teoksesta (Genos 1951:4) koskettelee muun ohella tätä asiaa. Miten tulokset olisi julkaistava, jollei niitä ole ajateltu pelkästään seurallisen uteliaisuuden tyydykkeeksi?

Wirilander huomauttaa, että upseerien esittäminen aakkosjärjestyksessä ei, ilman suurta vaivaa, anna mahdollisuutta kronologisen, topografisen eikä sosiaalisen kokonaisuuden hahmottamiseen. Upseerien tapauksessa aakkosjärjestystä hedelmällisempi ryhmittely voisi olla esimerkiksi sellainen, mistä näkyy ketkä palvelivat samoihin aikoihin samoissa joukko-osastoissa.

Myös talonpoikaissukujen tutkimisen kannalta mielenkiintoinen on se lähiympäristö, missä tutkittava suku tai suvunjäsen on vaikuttanut. Silloin on ainakin yhtä kiinnostavaa katsoa, ketkä olivat puolison isovanhemmat, kuin selvittää, ketkä olivat avioparin lapset. Monesti ympäristö- ja säätytietoisuus auttaa myös tutkimusoletuksen muotoilemisessa: puoliso löytyy todennäköisesti vertaisryhmästä.

[Jaakontytär]

Tämä vanha ketju tuli vastaan, ja asia alkoi kiinnostaa:


Pekka Hiltunen on laittanut sukutaulukon, josta poimin allaolevan osan.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=6457
Taulu 29
10. Thomas Jacobsson till Moisio, Spåra, rälssimies, s. Juwa Marttila, k. välillä 1572-1583. Vanhemmat taulusta 14.
Puoliso: Mårtensdotter Manna, s. Lemu Manna. Vanhemmat taulusta 31.
Lapset:
Karin Thomasdotter. Tauluun 26.
Eskil Thomasson, rälssimies
Margareta

Hyvin mielenkiintoinen nimi yllä on Eskil Thomasson, rälssimies.

Laskeskelin, että ajallisesti ja suvullisesti tuo Eskill sopisi hyvinkin linnankirjuri Thomas Eskilssonin isäksi.

Eskil mainitaan isänsä jälkeen Liedon Moisiossa, viimeksi 1589

---

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=999832
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1000403
tässä Eskil Thomasson 1589, mutta alla merkintöjä vain 1583 saakka.
Onko tietoa kuoliko milloin?
Entäpä vaimo?

http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=68734&postcount=514
tässä pikkusen lisää spåria.

Olisiko todella näin yksinkertainen selitys linnankirjuri Thomas Eskilssonin suvuksi?

Eräs ulottuvuus on vielä se, että Cristina Thomasdr Blomen puoliso Ericus Henrici Björneburgensis, Lemun kirkkoherran ensimmäinen puoliso on luultavasti ollut edeltäjänsä Olof Spåran tytär tai pojan tytär, tällöin Ericus olisi nainut samaa sukua kahdesti.

Ratkaisevaa lienee tässä, onko Matts Eskilsson Blomm sama henkilö kuin Moision Matts Eskilsson?

Jos on, niin voidaan jo aika varmasti väittää, että Thomas Eskilsson on hänen veljensä, saanut nimensä isoisä Thomas Jacobsonin mukaan.



Onkohan tässä asiassa tehty sittemmin tutkimusta? Onko vakavasti otettavaa näyttöä tai "suurta todennäköisyyttä" sille, että linnankirjurille olisi löydetty vanhemmat?

[Jaakontytär]

Palaan vielä uudestaan toiveikkaana kyselemään tähän ketjuun, jossa Benedictuksen mielenkiintoinen johtopäätös jäi oikeastaan kokonaan vaille huomiota. Uskon että kokeneilla sukututkijoilla on asiasta joku näkemys tai vähintäänkin tuntuma siitä, onko yo. lainaamassani postissa esitetty sukujuonto mahdollinen, todennäköinen vai jotakin sillä välillä. Tähän ketjuun olisi hienoa saada joko varmistus tai tyrmäys kyseiselle juonnolle, tai edes keskustelua aiheesta. Kaivataanko asialle esim. vedenpitävämpää todistetta kuin sopiva nimi, sääty ja ajankohta?

Benedictus voisi myös halutessaan perustaa - tai minä voisin hänen luvallaan ja häntä lainaten perustaa - uuden ketjun aiheelle "Tomas Eskilinpojan esivanhemmat"...?

Olen varma että täällä foorumilla on monia joita aihe koskettaa ja kiinnostaa, vaikka emme pystykään itse tulkitsemaan aiheeseen liittyviä vanhoja tekstejä. Sanokaa nyt joku jotakin, kiitos. :D:

[Hela]

Jarl Gallén totesi 1961 (SSV 1957-1959, s. 206), että vuonna 1600 tehdyn perinnönjaon mukaan Eskil Thomasson jätti jälkeensä kaksi poikaa (Matts ja Zakarias) ja yhden tyttären (Karin). Matts Eskilsson lunasti veljensä ja sisarensa osuudet Moisiosta. Linnankirjuri ei siis kuulunut tähän sukuun.

Henrik Impola

[Benedictus]

Näyttäisi, ettei Moision suku passaa Thomas Eskilsson Blomin isän suvuksi.

Tuntuisi, ettei Eskiliä ole oikein toisissaan haettukaan. Hän on kuitenkin erään Suomen merkittävimmän pappissuvun kantaisä ja nykyisellä nettitutkimuksella on ratkaistu jo monta muutakin suurta kysymysmerkkiä.

Thomas Eskilssonin vaimohan on ollut myös hukassa. Kaivelin Naantalin Luonnonmaan ratsutiloista esille Thomas Eskilssonin tilan, joka on sivulla 1. sieltä kävittääkseni löytyy vaimonsa suku.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=850347

Harmi, että suuri pimennys hävitti nuokin tiedot, mutta jos uusin voimin alamme taas kaivautua syvemmälle, niin ehkäpä tas löytyy uutta ja jännää tietoa.

[Jaakontytär]

Suuri kiitos nimimerkeille Hela ja Benedictus! Hyvä että saatiin tämäkin tieto esille tänne julkisesti, jotta me aloittelijat emme joudu hakoteille.

Omasta puolestani voin vain nöyrästi todeta, että tutkisin erittäin mielelläni Tomas Eskilssonin alkuperää jos vaan rahkeet riittäisivät, ts. olisi tarpeeksi kokemusta ja taitoa etsiä oikeat lähteet ja tulkita niitä. Toivon hartaasti että kokeneemmat tutkijat vielä lyövät viisaat päänsä yhteen aiheen timoilta ja sukujuuri selkenee. Nyt kuitenkin poistun kuormittamasta ketjua ja annan suunvuoron heille jotka ketjun aiheista jotakin tietävät.