Luonnonilmiöt ja sukututkimus

[Antti Järvenpää]

Tämän päivän lehdessä oli uutinen, että Ruoveden Virtain alueella on nähty palava pallo taivaanrannalla. Ehkä ilmiö on käynyt Visuveden Erkinkin silmään. Uutisen aihe kirvoitti ajattelemaan, kuinka paljon tällaisia erikoisia luonnonilmiötä on tullut tavalla tai toisella kirjatuksi ylös eripuolilla Suomea.

Suuria ja isoja muutoksia on ollut esim. Sarsan koskien kuivuminen tai Ähtärinjärven laskusuunnan muuttuminen Ähtävänjoesta alas Pirkkalaan. Pienempiä ovat nämä meteoriitti ilmiöt, joita ilmeisesti myös tämän viikkoinen Ruoveden ilmiö oli. Omiin silmiini on käynyt joitakin rajuja myrskyjä, joissa rakeet ovat hakaneet kaikki lehdet alas puista, mutta oletettavasti tällaiset ilmiöt ovat olleet hyvin paikallisia. Pohjois-Karjalassa järvenlaskija Nuutinen on päässyt osaksi Pohjois-Karjalan historiaa, aiheutettuaan itse luonnonilmiön, jossa kokonainen 10 km. pitkä järvi tyhjeni Pielisjokeen. Kun tässä Mäntsälässä sattui 2,8 magnitudin maanjäristys, niin jäin miettimään, että se oli elämäni ensimmäinen sen sortin ilmiön kokemus, mutta onko tällaisia sattunut aiemmin?

Monenmoisia ilmiöitä on siis tapahtunut, ja olisi mielenkiintoista kuulla millaisia ilmiöitä historian lehdiltä on sukutukijoiden silmiin sattunut eri puolilla Suomea.

[Juha]

Ainakin

tämä (http://juhansuku.blogspot.com/2010/10/maanjaristys-riihimaella-ja-viipurissa.html)

- maanjäristys Riihimäellä ja Viipurissa

tämä (http://juhansuku.blogspot.com/2010/04/maanjaristys-ahvenanmaalla-1823.html)

- maanjäristys Ahvenanmaalla

ja


tämä (http://juhansuku.blogspot.com/2009/06/aurajoen-partaalta.html)

- maanvyörymä Aurajoella


sekä


tämä (http://juhansuku.blogspot.com/2010/04/rajuilma-marttilassa.html)

- rajuilma Marttilassa

Heinäkuun kuudentena päivänä 1899 raivosi Marttilassa kaikkien aikojen rajuilma. Noin kello yhden aikoihin päivällä alkoi salamoida, mutta yhtäkkiä täydellinen pimeys laskeutui koko tienoolle. Ankara vihuri puhalsi maantien sannat ja peltojen mullat läpinäkymättömäksi tomupilveksi. Puista varisi runsaasti lehtiä, huoneiden seinät tärisivät ja salamoita jysähteli tihenevään tahtiin.

Tuulen mukana tuli ankara rankka- ja raesade, jota ei tiedetty miesmuistiin nähdyn. Rakeiden läpimitaksi mitattiin myöhemmin jopa kaksi senttiä. Ne eivät olleet muodoltaan pyöreitä, vaan terävän kulmikkaita. Maa peittyi niistä täydellisesti vain muutamien minuuttien aikana. Koko rajuilmaa salamoineen ja sateineen kesti noin tunnin ajan.

Sen jäljiltä pelkästään nimismies Sjömanin talosta särkyi 57 ikkunaruutua, kattoja lensi tuulen mukaan ja jopa vuorilautoja irtosi talojen seinistä. Heinämaat lakosivat täysin ja ruispelloilta katkesivat lähes kaikki oljet. Kaurapellot näyttivät siltä, kuin ne olisi vedetty useampaan kertaan läpi piikkiäkeellä.

Eräissä taloissa, joiden huoneet ikkunoineen antoivat myrskyn tulosuuntaan, luoteeseen, olivat täyttyneet kahden tuuman paksuudelta vedellä. Metsää tuhoutui melko tavalla ja marjapensaat olivat myös pilalla. Onneksi katastrofi ei koskenut koko pitäjää, vaan myrsky keskittyi lähinnä Ollilan ja Loven kyliin. Koivukylässä tosin paikallisen meijeriosakeyhtiön omistamaan taloon iski salama sytyttäen seinäsammaleet tuleen ja rikkoen ikkunan. Sjömanin hevonen, joka sattui onnettomuudekseen olemaan juuri mainitun talon seinustalla, menehtyi silmänräpäyksessä.


Ihmishenkiä tämä lyhyt rajuilma ei vaatinut.

[Matti Sandqvist]

Paulaharju kertoo myös menneestä kultakuumeesta, menneistä kalamajoista, eikä Laestadiuskaan enää saarnaa. Kuitenkaan vire ei ole alistunut, valittava, Paulaharju vain kertoo tapausten kulun, usein humoristisesti, sillä ei siinä itku auta, kun ojankaivuu päättyy siihen, että joki löytää uuden uoman ja järvi valuu olemattomiin. Näin käy luvussa ”Rovan Nikun järvenlasku”. Rovan Niku asui Enontekiön Vuontisjärvellä ja oli ahkera mies. Hän päätti kerran laskea niitylleen hieman vettä Vuontisjärvestä, mutta pitkä ja ankara kaivuuprosessi päättyi siihen, että vuonna 1861 Vuontisjärven vedet syöksyivät Rovan Nikun niitylle ja Markkajoen kautta suureen Ounasjokeen. Jylinä kuului kymmenien kilometrien päähän, Ounasjoki meni sellaiseen kuntoon ettei sille noussut kala kolmeen vuoteen ja Vuontisjärvi oli entinen kalajärvi. Rovan Niku uhattiin tappaa ja hän sai kuulla monenlaista vitsiä, mutta Paulaharju toteaa selostuksensa päätteeksi: ”Ja tämän on saanut aikaan Rovan Niku, äijäpoika, toimen mies.”

Mm. tällainen täällä Lapissa. Samuli Paulaharju kuvannut kirjassaan Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa (1923). Uusi painos otettu 2010.

Matti Sandqvist

[kkylakos]

Kaikki Suomen tunnetut maanjäristykset koottu tähän: http://www.seismo.helsinki.fi/pdf/Report_S51_ISUH.pdf

[tkukkonen]

Kaakkois-Suomessa esiintyy ajoittain metsää kaatavia kovia tuulia. Itse koin vuonna 1971 sellaisen, joka mm tukki valtatien 6 Joutsenon ja Imatran väliltä, repi kattoja jne. Vuonna 1957 (?) myrsky kaatoi metsää Tainionkoskella ja Immolassa Imatralla.

Muun muassa parin talon hirsirungosta tiedän kerrotun, että ne oli joskus yli 100 vuotta sitten tehty myrskyn kaatamista puista. Eräässä tietyssä kangasmaastossa oli käynyt silloin vahinko. Kyse ei siis ole aivan tuoreesta sääilmiöstä.

[Erkki Järvinen]

Tämän päivän lehdessä oli uutinen, että Ruoveden Virtain alueella on nähty palava pallo taivaanrannalla. Ehkä ilmiö on käynyt Visuveden Erkinkin silmään. Uutisen aihe kirvoitti ajattelemaan, kuinka paljon tällaisia erikoisia luonnonilmiötä on tullut tavalla tai toisella kirjatuksi ylös eripuolilla Suomea.

uutisotsikoista minäkin asiasta luin mutta itse en ole ilmiötä havainnut.

terveiset vain Visuvedeltä,

[TerhiA]

Harmikseni totesin, etten olekaan laittanut ylös, mistä allaolevat merkinnät joskus olen poiminut, mutta mielenkiintoisia havaintoja jokatapauksessa:

Kuopio 6.10.1748
‘Hördes starck skått från skyn lijka som af en Canon, och Trumbslag, och det på alla Orten här, i Österbotten och Carelen till lijka på samma dag.’
Iisalmi lokak. 1748
‘Kuultiin taivaalta kuin tykkien jyskettä.’

Iisalmi jouluk. 1759
‘Myöhään illalla II joulupäivänä kovan pakkasen vallitessa kolme eri kertaa salamoi ja pilvet vallankuin avautuivat kirkkaudella ja kuultiin ukkosen jyrinää.’
Iisalmi 12.1.1760
‘Illalla 10-11 välillä nähtiin kirkkaalla taivaalla etelästä yli taivaan kulkeva nopea valo kuin salama jyrinöineen, nähty koko pitäjässä ja myös Pyhäjoen emäkirkolla, täältä 22 peninkulman päässä.’

[Antti Järvenpää]

Kaikki Suomen tunnetut maanjäristykset koottu tähän: http://www.seismo.helsinki.fi/pdf/Report_S51_ISUH.pdf

Olitko Kaisa tarkoittanut laittaa jonkin toisen linkin, koska tämä dokumentti taitaa käsitellä vain yhtä maanjäristystä.

[Heikki Koskela]

Alajärvellä koettiin aivan oma maanjäristys helmikuun 17. päivänä 1979. Taisi olla launatai-ilta ja makailin olohuoneen sohvalla kun kuului hyvin voimakas jyrinä, joka mielestäni eteni likimain lännestä itään. Aluksi luulin, että lumi olisi ruhjonut minun taloni kuistin alleen mutta se oli ehjä. Sitten mietin, että lentokone meni talon yli savupiippuja hipoen. Sekään ei tunutnut uskottavalta.

Ajoin uteliaisuuttani isäni kotiin kysymään oliko siellä kuultu kummallisia ääniä ja tärinää. Isä seisoikin valmiina ulkorappuislla ja katseli silmät suitsen renkaina taivaalle. En edes ehtinyt kysyä mitään kun kuului toinen yhtä voimakas jyrinä uudelleen. Silloin tiesin mistä oli kyse.

Soitin Vaasaan yhdelle tutulle ja kysyin oliko järissyt siellä. Ei ollut ainakaan tuntunut mitään oli vastaus.

Soitin vielä Helsingin yliopiston seismologian asemalle Nurmijärvelle. Sieltä ilmoitettiin lukuisista asiaa koskevista soitiosta ja henkilö oli tarkastamassa syntyneitä järistyksen antamia tuloksia.

Näin on lyhykäisesti kerrottu Paalivuoren järistyksen historia joka sai nimekseen "Väinön värinät".

[Juha]

Tuon Kaisan antama linkki vie seismologian laitoksen sivuille, mutta vanhoihin sanomalehtitietoihin verrattunna sieltä puuttuu jonkin verran maassamme tapahtuneita järistyksiä.

Olen yrittänyt raportoida näistä puutteista ao. sivujen ohjeiden perusteella, mutta toistaiseksi tuloksetta :)


ja tässä parempi linkki
http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/suomi.html


Juha

[kkylakos]

Olitko Kaisa tarkoittanut laittaa jonkin toisen linkin, koska tämä dokumentti taitaa käsitellä vain yhtä maanjäristystä.

Niinpä näyttää, Juha ehti jo korjata kiireessä tekemäni mokan.

[Matti Lehtiö]

Ote Isonkyrön kirkonarkiston asiakirjoista:

V.1777 maaliskuun 29 p:nä eli Pääsiäisen aattoiltana klo 9 kulki tämän pitäjän läpi jonkunverran maanalaista jylinää ja suhinaa aiheuttanut maanjäristys, joka ei ollenkaan joissakin taloissa tuntunut, mutta toisissa oli niin voimakas, että astias kalisivat toisiaan vasten ja lattiat laskeutuivat.

Matti Lehtiö

[Villel]

Åbo Underrättelser uutisoi 14.7.1880 seurravasti:

"Sju menniskor dödade af blixten. Under det åskwäder, som i söndags wid elfwatiden på f.m. urladdade sig öfwer staden och dess omgifningar, slog blixten ned uti Liinoja torp i Kurki by af Pemar socken och antände boningshuset, hwilket nedbrann. Sorligt nog, tillintetgjordes wid samma tillfälle sju menniskolif, i det torparen, hans barn och tjänstehjon samt en gosse från en af Grannbyarna, hwilka samtliga befunno sig i torpstugan, blfwo träffade af blixten och innebrända. Torparens hustru war då olyckan inträffade stadd på kyrkfärd och undgick derigenom att dela de sinas sorgliga öde. - De omkomnas illa brända lik hafwa blifwit framdragna ur spillorna af bygnaden och jordade."

Ville Lehtinen