Paltamon Hurskaiset

[olanyk]

Mikkos-kekustelu herätti ajatuksen avata uuden viestiketjun, Paltamon Hurskaisista. olisin kiinnostunut tarkistamaan tietoja varhaisten sukupolvien osalta. Ketkä olivat Mårten Michelsson k. 1777 Melalahdessa 71 v (s n.1706). vanhemmat?

Olavi

[blue-eyed]

Mikkos-kekustelu herätti ajatuksen avata uuden viestiketjun, Paltamon Hurskaisista. olisin kiinnostunut tarkistamaan tietoja varhaisten sukupolvien osalta. Ketkä olivat Mårten Michelsson k. 1777 Melalahdessa 71 v (s n.1706). vanhemmat? Olavi

Olisiko tästä mitään osviittaa?


Suvusta kirjoittaa Veijo Saloheimo kirjassaan Viipurinkarjalaiset kotona ja muualla 1541-1620 s. 30:
HURSKAINEN näkyy 1541 kahdeksana talona Joroisissa. Näistä Heikki ja Matti asuivat Virtasalmella, Paavo ja Pekka Tikkalanmäessä, Lauri ja Paavo Längelmäellä sekä Matti, Paavo ja Pekka Suonenjoen Nuutilassa. Paltamoon tuli 1560 Matti, Pyhäjärvelle O.l. 1576 Paavo ja Sieviin 1579 Olli. Pekka tuli Töysän Ponnejärvelle 1601, Muolaassa mainitaan 1573 autiona Paavo, 1600 Viitasaarella Antti ja 1614 Sotkamossa Heikki. Loimaalla Hurskaalan kylä.

[Matti Lund]

Mikkos-kekustelu herätti ajatuksen avata uuden viestiketjun, Paltamon Hurskaisista. olisin kiinnostunut tarkistamaan tietoja varhaisten sukupolvien osalta. Ketkä olivat Mårten Michelsson k. 1777 Melalahdessa 71 v (s n.1706). vanhemmat?

Olavi


Oheisessa joitain poimintoja Kainuun Hurskaisista voudintilisarjoista ja ruodutusluetteloista.

Näihin varmaan kiinnostuksesi kohteessakin jouduttaneen.

Kainuun ensimmäinen Hurskainen siis oli Heikki Antinpoika Hurskainen, joka on asettunut vuoden 1550 paikkeila nähtävästi Jormasjärven rantaan ja jota on alettu verottaa vuodesta 1555 lähtien.

Matti Hurskainen on Paltamonkylän ( -> Paltaniemi) kanta -Hurskainen.

Rappasotien jälkeen vuonna 1599 palajaa Paltamonkylän Hurskalaan Antti Hurskainen ja hänen poikansa siellä sitten jatkavat.

Olen itsekin tämän Antti Hurskaisen jälkeläinen.

Hurskaiset ovat sitten keskeisiä talollisia Paltamossa, lautamiehiä ja seksmanneja, kirkkoväärtinäkin muistaakseni yksi heistä siellä oli. Ja monenlaista muuta vaikuttajaa.

Kantatila joutui kyllä sitten tuuliajolle ja veljekset siitä kiivaasti käräjillä riitelivät.

terv Matti Lund

[kajuntunen]

[Rappasotien jälkeen vuonna 1599 palajaa Paltamonkylän Hurskalaan AnttiHurskainen ja hänen poikansa siellä sitten jatkavat. ...
Kantatila joutui kyllä sitten tuuliajolle ja veljekset siitä kiivaasti käräjillä riitelivät.
terv Matti Lund]
Viittaan Matti Lundin viestin liitteenä olevaan luetteloon. Voiko kenties sen ja ehkä muiden lähteiden perusteella päätellä tilan jakaantuneen 1676 tienoilla. Hurskalahan tunnettiin koko 1700 luvun ajan numeroilla 10 (sittemmin Juusola 5) ja 18 (sittemmin Anttila 11/12 ja Toivoniemi 12) . Mihin aikaan ajoittuisi mainitut käräjöinnit ? Molemmissa taloissa Hurskaiset isännöivät 1800-luvun alkupuolelle asti. 10:ssä Hurskaiskausi päättyi kun vävy JuhoRimpiläinen tarttui auran varteen. 18 on mutkikkaampi- monia kauppoja tehtiin. Oma sukuhaarani päätyi Hannusrannalle eli Jormuan Byskytte no 7 tilalle (Pikkuhannus) 1815 tienoilla. Byskytte on ollut vahvasti sidoksissa Paltamon Mattilaan, joiden Tervoset sitä viljelivät 1700-luvun lopulla. Hurskaisia talosta 18 päätyy 1810-tienoilla Mattilan omistajiksikin ja se ehkä liittyy tehtyihin kauppoihin.

Hurskala 18:ssa Heikki Hurskaisen ainoa poika kuoli ja hänen sisarentyttärensä, Stiina Sivonen alkoi viljellä tilaa kirkkoväärti Juha Kemppaisen kanssa. Tässäkin tilaa pysyi vielä geneettisesti suvussa vaikka nimet vaihtuivat. Myöhemmin Hurskalan (Anttilan/Toivoniemen) omistajana olivat mm. kirkkoherra Andelin (1865), Karl Harlin 1883 ja mm. Naulala erotettiin tilasta 1888.
Vielä em. Lundin luettelosta- voisiko sen ja ehkä oheismateriaalin avulla johtaa todennäköisiä isä-poika suhteet 1600-luvulle ? 1700-luvun alkupuolella taloja 10/18 isännöivät Jooseppi ja Antti Martinpojat. (onko ensinnäkään varmaa että kyse on samasta isästä ? ) 1600-luvun maakirjoissa talot ovat Mikko ja Antti Hurskaisen nimissä yllättävän pitkään, mutta henkikirjaan ilmestyy Martti Hurskainen) Martti mainitaan Mikonpoikana ainakin yhdessä kellonsoittorahan yhteydessä 1705. Ja oliko e.m. Mikko sitten Antti Antinpojan poika ? Moniaana toistuvat samat nimetkään eivät aina helpota tilannetta. Mutta tilan vaiheet ovat lopulta noita tarkkoja henkilösuhteita kiinnostavampia.
Kari Juntunen

[Matti Lund]

[Rappasotien jälkeen vuonna 1599 palajaa Paltamonkylän Hurskalaan AnttiHurskainen ja hänen poikansa siellä sitten jatkavat. ...
Kantatila joutui kyllä sitten tuuliajolle ja veljekset siitä kiivaasti käräjillä riitelivät.
terv Matti Lund]
Viittaan Matti Lundin viestin liitteenä olevaan luetteloon. Voiko kenties sen ja ehkä muiden lähteiden perusteella päätellä tilan jakaantuneen 1676 tienoilla. Hurskalahan tunnettiin koko 1700 luvun ajan numeroilla 10 (sittemmin Juusola 5) ja 18 (sittemmin Anttila 11/12 ja Toivoniemi 12) . Mihin aikaan ajoittuisi mainitut käräjöinnit ? Molemmissa taloissa Hurskaiset isännöivät 1800-luvun alkupuolelle asti. 10:ssä Hurskaiskausi päättyi kun vävy JuhoRimpiläinen tarttui auran varteen. 18 on mutkikkaampi- monia kauppoja tehtiin. Oma sukuhaarani päätyi Hannusrannalle eli Jormuan Byskytte no 7 tilalle (Pikkuhannus) 1815 tienoilla. Byskytte on ollut vahvasti sidoksissa Paltamon Mattilaan, joiden Tervoset sitä viljelivät 1700-luvun lopulla. Hurskaisia talosta 18 päätyy 1810-tienoilla Mattilan omistajiksikin ja se ehkä liittyy tehtyihin kauppoihin.

Hurskala 18:ssa Heikki Hurskaisen ainoa poika kuoli ja hänen sisarentyttärensä, Stiina Sivonen alkoi viljellä tilaa kirkkoväärti Juha Kemppaisen kanssa. Tässäkin tilaa pysyi vielä geneettisesti suvussa vaikka nimet vaihtuivat. Myöhemmin Hurskalan (Anttilan/Toivoniemen) omistajana olivat mm. kirkkoherra Andelin (1865), Karl Harlin 1883 ja mm. Naulala erotettiin tilasta 1888.
Vielä em. Lundin luettelosta- voisiko sen ja ehkä oheismateriaalin avulla johtaa todennäköisiä isä-poika suhteet 1600-luvulle ? 1700-luvun alkupuolella taloja 10/18 isännöivät Jooseppi ja Antti Martinpojat. (onko ensinnäkään varmaa että kyse on samasta isästä ? ) 1600-luvun maakirjoissa talot ovat Mikko ja Antti Hurskaisen nimissä yllättävän pitkään, mutta henkikirjaan ilmestyy Martti Hurskainen) Martti mainitaan Mikonpoikana ainakin yhdessä kellonsoittorahan yhteydessä 1705. Ja oliko e.m. Mikko sitten Antti Antinpojan poika ? Moniaana toistuvat samat nimetkään eivät aina helpota tilannetta. Mutta tilan vaiheet ovat lopulta noita tarkkoja henkilösuhteita kiinnostavampia.
Kari Juntunen


Hei

Yksi Hurskais -jako pantiin vireille vuoden 1657 talvikäräjillä:


Paltamo ja Sotkamo 30.,31.1.1657:

Martti ja Antti Hurskaisen anomuksesta nimitettiin miehet Tuomas Matinp. Rimpiläinen ja Olli Kukkonen heidän talonsa kahtiajaon toimittajiksi
(mf ES2113 nide T1, vanha signum)


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Mihin aikaan ajoittuisi mainitut käräjöinnit ? Molemmissa taloissa Hurskaiset isännöivät 1800-luvun alkupuolelle asti.
Kari Juntunen

Antti Hurskaisen perillisillä oli riitaa maksamattomista perintöosista mm. näillä käräjillä:

Paltamo 7-9.2.1682

Paltamo 5.02.1695


Perunkirjoitus, jossa osat oli laskettu, oli vuodelta 1681.


terv Matti Lund

[Matti Lund]

Antti Hurskaisen perillisillä oli riitaa maksamattomista perintöosista mm. näillä käräjillä:

Paltamo 7-9.2.1682

Paltamo 5.02.1695


Perunkirjoitus, jossa osat oli laskettu, oli vuodelta 1681.


terv Matti Lund

Luetteloiden lukua kiemuraistaa se, että tosiaan oli kertynyt samannimisiä Hurskaisia, joita ei voida aina kustakin asiakirjasta erikseen/yksittäistapauksina erottaa toisistaan (ko. asiakirjasta puuttuu riittäviä tarkentavia tietoja), vaan se vaatii laajemmalle ajalle ulottuvaa samanimisten henkilöiden vertailua eri tilanteissa.

Tätä tapausta kiemuraistaa myös se, että Antti ja Martti Hurskat olivat aikanaan jakaneet isänsä talon kahtia, mutta Antti nuorempi myi perimänsä talon Mikko Martinpojalle.

Tämä käy ilmi mm. Paltamon talvikäräjillä 3.2.1698 (mf ES2040), kun Antti vanhemman veljen Erkin leski Elina Eskontytär Oulusta haki miehensä perintöä. Mikko joutui tyydyttämään leskeä 24 taalarin perintörästistä. Tällä Antilla ei siis juuri tässä vaiheessa ollut vanhaa Hurskalan perintöomaisuutta hallussaan.


Toisaalta ilmenee ,että huudatettiin 1698 Antti Antinp. Hurskaisen ¼ mtl perintötaloa Paltamonkylässä, jonka hän on ostanut ja lunastanut sukulaiseltansa Mikko Hurskaiselta samasta kylästä 260 taal kr. - Siis osti perinönsä takaisin?


Mutta sitten myös, edelleen vuonna 1698:

Mikko Hurskainen haluaa liittää Antti Hurskaisen ¼ manttaalin verohylyksi jättämän omaan ¼ manttaalin verotaloonsa samassa kylässä

Eli loiskiehuntaa, useita muutoksia jopa yhden vuoden sisällä, joita veroluettelot eivät kirjausajankohtansa tilanteen vuotuisasiakirjoina voi paljastaa!

Ja vuoden 1699 kesäkäräjillä tilanne tämä:

:579-580
Kun kerran Mikko Hurskainen esitti kauppakirjan 12.4.1697, jolla on ostanut sukulaiseltaan Antti Antinpoika Hurskaiselta vieraitten miesten läsnäollessa Paltamonkylässä sijaitsevan 1/4 manttaalin perintötalon 260 taalarilla kr ja on huud 3 kertaa, 7.8.1697, 3.2.1698 ja 25.6.1698, niin ...


terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Ei ollut Mikko Antti Antinpojan poika vaan Antin nuoremman veljen poika. Talo jakaantui kahden veljen perikunnille. Jooseppi Hurskaisen suku oli tätä nuoremman veljen sukua.
Kimmo Kemppainen

Vielä em. Lundin luettelosta- voisiko sen ja ehkä oheismateriaalin avulla johtaa todennäköisiä isä-poika suhteet 1600-luvulle ? 1700-luvun alkupuolella taloja 10/18 isännöivät Jooseppi ja Antti Martinpojat. (onko ensinnäkään varmaa että kyse on samasta isästä ? ) 1600-luvun maakirjoissa talot ovat Mikko ja Antti Hurskaisen nimissä yllättävän pitkään, mutta henkikirjaan ilmestyy Martti Hurskainen) Martti mainitaan Mikonpoikana ainakin yhdessä kellonsoittorahan yhteydessä 1705. Ja oliko e.m. Mikko sitten Antti Antinpojan poika ? Moniaana toistuvat samat nimetkään eivät aina helpota tilannetta. Mutta tilan vaiheet ovat lopulta noita tarkkoja henkilösuhteita kiinnostavampia.
Kari Juntunen

[Kimmo Kemppainen]

Kyllä Paltamon Hurskaisten polveutuminen 1600-luvulla on melko perusteellisestikin tiedossa, osin jopa naistenkin osalta, mutta taloistahan kysyjä halusi tietää, joten ei sukuasiasta tässä sen enempää.
Kimmo Kemppainen

[Kimmo Kemppainen]

Jaa, yksi kysymys jäi vastaamatta.
Nyt en voi olla täysin varma, puhummeko samoista henkilöstä, mutta Martti Mikonpoika Hurskaisella ja Liisa Joosepintytär Mikottarella oli ainakin kolme lasta: Maliina, Antti ja Jooseppi.
Kimmo Kemppainen


1700-luvun alkupuolella taloja 10/18 isännöivät Jooseppi ja Antti Martinpojat. (onko ensinnäkään varmaa että kyse on samasta isästä ? ) 1600-luvun maakirjoissa talot ovat Mikko ja Antti Hurskaisen nimissä yllättävän pitkään, mutta henkikirjaan ilmestyy Martti Hurskainen) Martti mainitaan Mikonpoikana ainakin yhdessä kellonsoittorahan yhteydessä 1705. Ja oliko e.m. Mikko sitten Antti Antinpojan poika ? Moniaana toistuvat samat nimetkään eivät aina helpota tilannetta. Mutta tilan vaiheet ovat lopulta noita tarkkoja henkilösuhteita kiinnostavampia.
Kari Juntunen

[Pietari Jörönpoika]

No olisi sitä ainakin minulla kiinnostusta tietää varhaisempien Hurskaisten sukuyhteyksistä. Omissa juurissani löytyy nimittäin ainakin kaksi kytköstä Hurskaisiin:

I) Juho Hurskainen, k. ennen vuotta 1717. Pso. Kaisa Kemiläinen, k.n. 1735. Kaisan 2. pso. oli Olavi Olavinpoika Karppinen, k.n.1748. Kaisa ja Olavi asuivat lapsineen Jormuan Leinolassa no:6, jota isännöi myöhemmin Juho Juhonpoika Hurskainen, s.1712, k.18.7.1779.

II) Valpuri Hurskainen, s.n.1675, k.n.1716. Pso. Tapani Heikinpoika Karppinen, k.n.1716-1723. He asuivat Ristijärven Karppilassa no:4.
Hänellä oli sisar Malin Hurskainen, s.n.1681, k.25.3.1753. Pso. Yrjö Pekanpoika Pääkkönen, s.n. 1673, k.30.1.1760. He asuivat Mieslahden Hiltulassa no:9.

Olisikohan kellään valmiiksi selvitettynä näiden henkilöiden esivanhempia?

Pietari

[Matti Lund]

No olisi sitä ainakin minulla kiinnostusta tietää varhaisempien Hurskaisten sukuyhteyksistä. Omissa juurissani löytyy nimittäin ainakin kaksi kytköstä Hurskaisiin:

I) Juho Hurskainen, k. ennen vuotta 1717. Pso. Kaisa Kemiläinen, k.n. 1735. Kaisan 2. pso. oli Olavi Olavinpoika Karppinen, k.n.1748. Kaisa ja Olavi asuivat lapsineen Jormuan Leinolassa no:6, jota isännöi myöhemmin Juho Juhonpoika Hurskainen, s.1712, k.18.7.1779.

II) Valpuri Hurskainen, s.n.1675, k.n.1716. Pso. Tapani Heikinpoika Karppinen, k.n.1716-1723. He asuivat Ristijärven Karppilassa no:4.
Hänellä oli sisar Malin Hurskainen, s.n.1681, k.25.3.1753. Pso. Yrjö Pekanpoika Pääkkönen, s.n. 1673, k.30.1.1760. He asuivat Mieslahden Hiltulassa no:9.

Olisikohan kellään valmiiksi selvitettynä näiden henkilöiden esivanhempia?

Pietari


Olisiko tämä kutonen se 1/8 manttaalin talo, jonka Yrjänä Yrjänänp. Leinonen myi Jormualta kauppakirjalla 25.1.1720 talon vanhojen velkojen maksamista vastaan Juho Mikonpoika Hurskaiselle ja jota JMH hudatti 1:o Paltamon kesäkäräjillä 29.8.1720? - Talon kyläkohtainen veronumero ei ilmene näissä huudatuksissa.

Toisaalta Jormuan Hurskalassa asuivat vuoden 1724 henkikirjan mukaan Matti ja Samuli Hurskaiset, toisen vaimo Elina emäntänä. Tästähän ei ole enää kymmentä vuotta, kun rippikirjat alkavat.

Sen sijaan Jormualla olevat kaksi Leinolaa, toinen Leinolan 1/8 m. verotila (Yrjänä eli Olli, emäntänä vo Kaarina) ja toinen Leinolan 1/8. kruununtila (isäntänä Pekka).

Jormualla tällöin itsellisenä Mikko Hurskaisen vaimo, raihnas ja rutiköyhä.

Mutta Juho Mikonpoika Hurskaisen huudatuksista ei näy kaikuja vielä tai enää vuoden 1724 henkiveroluettelossa, vaan Yrjänä Leinonen näyttäisi olevan edelleen isännän nimenä, mitä oli ollut jo pitkät ajat.

Ennen isoavihaa näyttävät Mikko ja Matti Hurskainen vaihtelevan Jormuan 1/4 manttaalin Hurskalan isäntänä, Mikko esim. v 1708, Matti 1712 ennen venäläisten hyökkäystä maahan, mutta enimmäkseen on Matti Hurskaisen nimi isäntänä.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

...

II) Valpuri Hurskainen, s.n.1675, k.n.1716. Pso. Tapani Heikinpoika Karppinen, k.n.1716-1723. He asuivat Ristijärven Karppilassa no:4.
Hänellä oli sisar Malin Hurskainen, s.n.1681, k.25.3.1753. Pso. Yrjö Pekanpoika Pääkkönen, s.n. 1673, k.30.1.1760. He asuivat Mieslahden Hiltulassa no:9.

Olisikohan kellään valmiiksi selvitettynä näiden henkilöiden esivanhempia?

Pietari


Vuoden 1720 kesäkäräjillä nimettiin kerrassaan kahdeksan kappaletta Hurskaisia kanssaperillisinä, mukana viestiketjussa jo esiintulleita, joukossa myös Mallu (tai Maliina) Mikontytär Hurskatar ja Yrjänä Pääkkönen. Mallulle nimetään siinä neljä täyssiskoa, muttei Valpuri -nimistä.

Tämä on senluontoinen juttu, jossa pitää mainita kaikki kanssaperilliset, koska he jakavat sivuperintönä lapsettomana kuolleen veljensä Matin jäämistöä.

Ellei tuomiokirjassa ole etunimivirhettä, niin Valpuri -nimistä siskoa ei ollut sille Mallulle, jolla oli puolisonaan Yrjänä Pääkkönen olettaen, että sillä hetkellä oli vain yksi pariskunta Mallu Hurskatar+Yrjänä Pääkkönen eikä useampia.


terv Matti Lund

[Pietari Jörönpoika]

Tämä Jormuan Leinola, johon viittaan, löytyy rippikirjoista:

(isäntänä Olavi Karppinen)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/73.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/155.htm

(isäntänä Juho Hurskainen)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/447.htm


Pietari

[Pietari Jörönpoika]

Malin Hurskainen ja Yrjö Pääkkönen löytyvät rippikirjasta:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik181/126.htm

Samassa heillä on syytinkimies Matti Karppinen (s.1714) vaimonsa Elin Korhosen kanssa.

Tämä Matti on ainakin Käkisaaren Karppisten sukukirjan mukaan [s.10] jäänyt pienenä (n. 2v) vanhemmistaan orvoksi ja elänyt lapsuutensa tätinsä perheessä Mieslahdessa. Tädille on tästä annettu lehmä hoitopalkaksi. Alkuperäistä lähdettä en tiedä, enkä ainakaan heti hoksaa lähdeviitettä sukukirjassa. Voisiko tämä Valpurin mainitsematta jättäminen olla selitettävissä sillä, että hän ja hänen miehensä olivat jo tuolloin 1720 kuolleita, vaikka heillä olikin jälkeläisiä?

Pietari

[Kimmo Kemppainen]

Samuli Hurskainen oli oikeasti Matin vävy Samuli Kaakinen, vaimonsa oli Elina Hurskatar. Elinan isän suku on kyllä minulla tiedossa, tuli Paltaniemeltä.
Kimmo Kemppainen


Olisiko tämä kutonen se 1/8 manttaalin talo, jonka Yrjänä Yrjänänp. Leinonen myi Jormualta kauppakirjalla 25.1.1720 talon vanhojen velkojen maksamista vastaan Juho Mikonpoika Hurskaiselle ja jota JMH hudatti 1:o Paltamon kesäkäräjillä 29.8.1720? - Talon kyläkohtainen veronumero ei ilmene näissä huudatuksissa.

Toisaalta Jormuan Hurskalassa asuivat vuoden 1724 henkikirjan mukaan Matti ja Samuli Hurskaiset, toisen vaimo Elina emäntänä. Tästähän ei ole enää kymmentä vuotta, kun rippikirjat alkavat.

Sen sijaan Jormualla olevat kaksi Leinolaa, toinen Leinolan 1/8 m. verotila (Yrjänä eli Olli, emäntänä vo Kaarina) ja toinen Leinolan 1/8. kruununtila (isäntänä Pekka).

Jormualla tällöin itsellisenä Mikko Hurskaisen vaimo, raihnas ja rutiköyhä.

Mutta Juho Mikonpoika Hurskaisen huudatuksista ei näy kaikuja vielä tai enää vuoden 1724 henkiveroluettelossa, vaan Yrjänä Leinonen näyttäisi olevan edelleen isännän nimenä, mitä oli ollut jo pitkät ajat.

Ennen isoavihaa näyttävät Mikko ja Matti Hurskainen vaihtelevan Jormuan 1/4 manttaalin Hurskalan isäntänä, Mikko esim. v 1708, Matti 1712 ennen venäläisten hyökkäystä maahan, mutta enimmäkseen on Matti Hurskaisen nimi isäntänä.

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Malin Hurskainen ja Yrjö Pääkkönen löytyvät rippikirjasta:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik181/126.htm

Samassa heillä on syytinkimies Matti Karppinen (s.1714) vaimonsa Elin Korhosen kanssa.

Tämä Matti on ainakin Käkisaaren Karppisten sukukirjan mukaan [s.10] jäänyt pienenä (n. 2v) vanhemmistaan orvoksi ja elänyt lapsuutensa tätinsä perheessä Mieslahdessa. Tädille on tästä annettu lehmä hoitopalkaksi. Alkuperäistä lähdettä en tiedä, enkä ainakaan heti hoksaa lähdeviitettä sukukirjassa. Voisiko tämä Valpurin mainitsematta jättäminen olla selitettävissä sillä, että hän ja hänen miehensä olivat jo tuolloin 1720 kuolleita, vaikka heillä olikin jälkeläisiä?

Pietari

Jakopyynnön oikeudelle teki sisko Kaarina Jaalangasta.

Kysymys oli vain kahdesta karoliinista per nokka. Mutta se ei sinsänsä merkkaa. Jos siskoilla olisi ollut yksi jo kuollut sisko, jolla vielä alaikäisiä lapsia elossa tai vaikka lapset olisivat jo kuolleet, mutta jos mies olisi elänyt jälkeen kuolleen lapsen, niin

a. Jos lapsia elossa. Alaikäisten lasten osuudet täytyi laskea eli yksi sisaruksen osuus elossaolevien lasten pääluvulla näille sisaruksen lapsille. Jako ei olisi laillinen, jos alaikäisillä ei olisi heidän oikeuttaan hoitamassa holhoojaa. Mainintaa sellaisesta holhoojasta ei ollut. Yksi sisaruksista Martti oli ilmeisesti jo edesmennyt, mutta hänen poikansa Antti olikin se, joka oli vastaajan roolissa. Toisin sanoen hän Martin lapsena peri isänsä osuuden ja joutui jakamaan muille isänsä sisaruksille samansuuruisen osuuden.

b. Jos vaimo oli kuollut ja kaikki lapsetkin, mutta mies elossa lapsen jälkeen, hän peri ko. sisaruksen osan lankonsa, vaimonsa ja lastensa jälkeen. Tällaistakaan ei mainita tässä jutusssa.

c. Tämä oli irtainta omaisuutta, jonka edesmenneen Matin sisarukset perivät tasajaon mukaan kulujen jälkeen. Matti ei ollut nähtävästi tehnyt testamenttia jäämistöstään eikä ilmennyt tällä erää myöskään joukossa edesmennyttä muuta sisarusta, joka olisi testamentannut jäämistönsä.

Matin jäämistö oli 80 karoliinia, josta vähennettiin 13 karoliinia hautajaiskustannuksiin. Tämän jälkeen vähennettiin hoidon ansainnan ja kustannusten mukaan Yrjänä Pääkköselle Matin hoitamisesta tämän sairaudessa (nähtävästkin siis Matti oli viimeiset hetkensä siskonsa Mallun huomassa) 14 taalaria ja Matin jättämät vähäiset irtaimet tavarat. Kun tämän jälkeen muodostuneesta jäännössummasta jako laskettiin, jäi kullekin kymmenelle (sanotaan 9 sisarusta tai Kaarina kahdeksan kanssaperillisen kanssa Antti Hurskaista vastaan, täten näille, oli veljen pojaksi sanottu Antti Martinpoika Hurskainen velvoitettu jakamaan) jakajalle 2 karoliinia.


terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Jormuan Matti Hurskainen oli aikanaan hankkinut Miilan talon. Hurskaisella oli ainakin viisi lasta, Anna, Liisa (muutti Ristijärvelle), Mikko (muutti Oulun pitäjään), Elina (puoliso Samuli Kaakinen) ja Riitta (puoliso muistaakseni sotilas Laatikainen)
Kimmo Kemppainen

Samuli Hurskainen oli oikeasti Matin vävy Samuli Kaakinen, vaimonsa oli Elina Hurskatar. Elinan isän suku on kyllä minulla tiedossa, tuli Paltaniemeltä.
Kimmo Kemppainen

[kajuntunen]

Tässähän tuli jo mukavasti sulateltavaa. Käräjöinti on ennenkin ollut kansan oikeus. Kyllä noista elkeistä oman suvun tunnistaa :) joskin edestakaisia kauppoja en tiedä enää 1800-luvun alun jälkeen tehdyn paitsi että ukki osti aikoinaan itselleen torpan maita, jotka alunperin olivat irrotettu edellisten polvien tiloista. Tietysti se aina ollut niin että se joka jaksaa raataa, se sitä maatakin tarvitsee.

Kimmo K:lle- kyllä esi-isien järjestys kiinnostaa. Kyse oli juuri mainitsemastasi perheestä, jossa Martin emäntänä on Liisa Mikotar. Siitä taaksepäin en ole juuri hakenut. Liisahan näkyy vielä 1731-37 rippikirjassa ja siinä on esim. Antin perheen lapsina Mikko ja Pekka, jotka isännöivät Hurskala 18:aa tovin. Martista taaksepäin kulkeva linja auttaisi kyllä hahmottamaan myös noita muita tapauksia ja toki sivuavat serkkulinjat ainakin jossain määrin. Ei niitä H:a kuitenkaan tavattoman paljon ollut.

t. Kari J

[kajuntunen]

Äsköinen taisi mennä väärään ketjuun, mutta Hurskaisista piti kommentoida Matti Lundille ja Kimmo Kemppaiselle.

[kajuntunen]

Eksyin näköjään ensin vastaamaan väärään ketjuun. Mielenkiintoista tietoa Matti Lundilta- kiitos. Kyllä Kemppaisen mainitsema perhe oli sama jota tarkoitin. Martti H ja Liisa Mikotar. Heistä linja taaksepäin kyllä kiinnostaisi, toki sivuavatkin linjat ja talonpitäjät.

[kajuntunen]

Näköjään oltava tarkka noiden ketjujen kanssa. Kiitos Lundille ja Kemppaiselle. Kyllä kiinnostaa linja Martti H:sta ja Liisa Mikottaresta taaksepäin, jos sellainen on kerran rakennettu.

[Kimmo Kemppainen]

Linja näyttää tältä:

Antti Hurskainen s. n. 1566 - Martti Hurskainen s. n. 1614 - Mikko Hurskainen - Martti Hurskainen - Jooseppi Hurskainen s. n. 1686.

Kimmo Kemppainen

Näköjään oltava tarkka noiden ketjujen kanssa. Kiitos Lundille ja Kemppaiselle. Kyllä kiinnostaa linja Martti H:sta ja Liisa Mikottaresta taaksepäin, jos sellainen on kerran rakennettu.

[Tapani Kovalaine]

No olisi sitä ainakin minulla kiinnostusta tietää varhaisempien Hurskaisten sukuyhteyksistä. Omissa juurissani löytyy nimittäin ... kytköstä Hurskaisiin:... Malin Hurskainen, s.n.1681, k.25.3.1753. Pso. Yrjö Pekanpoika Pääkkönen, s.n. 1673, k.30.1.1760. He asuivat Mieslahden Hiltulassa no:9.
Olisikohan kellään valmiiksi selvitettynä näiden henkilöiden esivanhempia?
Pietari
Esi-isälläni Pekka Pääkkösellä (kuoli n. 1703 Mieslahdessa) oli vaimonsa Kaisan kanssa neljä poikaa ja yksi tytär - siis netissä olevien henkikirjojen mukaan. Vasta vuoden 1681 henkikirjaan Pääkkösen perhe saapuu Mieslahteen. En ole tutkinut mistä tulivat.

Vähitellen pojat (syntyneet noin 1660-1675) ja tytär Kaarina putkahtavat 16 vuoden ikään tultuaan henkikirjaan henkiveron maksuperusteiksi sun muuta. Vanhin pojista on ollut Juho, joka vaimonsa Elinan kanssa muuttaa Korholaan ja Erkkien kautta siellä heidän suku jatkui.

Mieslahden Pääkkölään jäävät sotilaanakin ollut Jaakko Pekanp Pääkkönen ja vaimonsa Anna Hurskainen. He ovat esivanhempiani poikansa Pekan (1702-1759) kautta. Anna Hurskainen kuoli leskenä 1733. Jaakon velimies Pekka avioituu noin vuonna 1696 Lucian kanssa. Nuorin veli Yrjö Pekanp Pääkkönen avioitui vasta 1704 ja seuraavan vuoden henkikirjassa ensi kerran mainitaan vaimonsa Malin Mikontr Hurskainen. Sittemmin tämä pariskunta muuttaa Hiltulan taloon nro 9.

Lopuksi digikuva vuoden 1705 henkikirjasta Mieslahden kohdalta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6448&pnum=29

[Pietari Jörönpoika]

Esi-isälläni Pekka Pääkkösellä (kuoli n. 1703 Mieslahdessa) oli vaimonsa Kaisan kanssa neljä poikaa ja yksi tytär - siis netissä olevien henkikirjojen mukaan. Vasta vuoden 1681 henkikirjaan Pääkkösen perhe saapuu Mieslahteen. En ole tutkinut mistä tulivat.

Vähitellen pojat (syntyneet noin 1660-1675) ja tytär Kaarina putkahtavat 16 vuoden ikään tultuaan henkikirjaan henkiveron maksuperusteiksi sun muuta. Vanhin pojista on ollut Juho, joka vaimonsa Elinan kanssa muuttaa Korholaan ja Erkkien kautta siellä heidän suku jatkui.

Mieslahden Pääkkölään jäävät sotilaanakin ollut Jaakko Pekanp Pääkkönen ja vaimonsa Anna Hurskainen. He ovat esivanhempiani poikansa Pekan (1702-1759) kautta. Anna Hurskainen kuoli leskenä 1733. Jaakon velimies Pekka avioituu noin vuonna 1696 Lucian kanssa. Nuorin veli Yrjö Pekanp Pääkkönen avioitui vasta 1704 ja seuraavan vuoden henkikirjassa ensi kerran mainitaan vaimonsa Malin Mikontr Hurskainen. Sittemmin tämä pariskunta muuttaa Hiltulan taloon nro 9.

Lopuksi digikuva vuoden 1705 henkikirjasta Mieslahden kohdalta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6448&pnum=29

Käydyn keskustelun perusteella näyttää siltä, että esivanhempiini kuuluva Valpuri Hurskainen ei olisikaan ollut Malin Hurskaisen sisar, vaikka Valpurin orvoksi jäänyt poika Matti Karppinen asuikin syytinkiläisenä hänen luonaan:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik181/126.htm

Lapsia Valpurille on syntynyt ainakin 1696 ja 1714 (Matti), ehkä myös 1693? Tämän perusteella Valpurin voisi olettaa syntyneen noin suunnilleen 1675 tai vähän ennen?

Sopisiko sitten tämä Tapanin mainitsema Anna Hurskainen kuvioon onkin kiintoisa kysymys. Eli voisiko olla niin, että Valpuri ja Anna olisivat olleet sisaruksia? Lasten syntymäaikojen perusteella he lienevät olleet samaa ikäluokkaa? Annan liittyminen muihin Hurskaisiin lienee selvittämättä? Milloinka Yrjön siirtyminen Pääkkölästä Hiltulaan tapahtui?

Pietari

p.s. Aikaisemmin mainitsemassani Karppisten sukukirjassakin huomasin juuri nyt ristiriitaista tietoa: Matti Tapaninpoika Karppinen asui tätinsä perheessä (s.10) <> Matti Tapaninpoika Karppinen asui kasvattina äitinsä tädin perheessä 1717 alkaen (s.34).

Pietari

[Kimmo Kemppainen]

Anna Hurskatar jäi muuten leskeksi sillä tavalla, että Jaakko Pääkkönen oli ollut sairaana talvella 1716/17 kun muuan venäläinen sotilaskarkuri ja sittemmin jalkarakuuna Iivana oli hänet sairasvuoteelleen pahoinpidellyt. Jaakko kuoli tästä kolmantena päivänä.
Kimmo Kemppainen


Esi-isälläni Pekka Pääkkösellä (kuoli n. 1703 Mieslahdessa) oli vaimonsa Kaisan kanssa neljä poikaa ja yksi tytär - siis netissä olevien henkikirjojen mukaan. Vasta vuoden 1681 henkikirjaan Pääkkösen perhe saapuu Mieslahteen. En ole tutkinut mistä tulivat.

Vähitellen pojat (syntyneet noin 1660-1675) ja tytär Kaarina putkahtavat 16 vuoden ikään tultuaan henkikirjaan henkiveron maksuperusteiksi sun muuta. Vanhin pojista on ollut Juho, joka vaimonsa Elinan kanssa muuttaa Korholaan ja Erkkien kautta siellä heidän suku jatkui.

Mieslahden Pääkkölään jäävät sotilaanakin ollut Jaakko Pekanp Pääkkönen ja vaimonsa Anna Hurskainen. He ovat esivanhempiani poikansa Pekan (1702-1759) kautta. Anna Hurskainen kuoli leskenä 1733. Jaakon velimies Pekka avioituu noin vuonna 1696 Lucian kanssa. Nuorin veli Yrjö Pekanp Pääkkönen avioitui vasta 1704 ja seuraavan vuoden henkikirjassa ensi kerran mainitaan vaimonsa Malin Mikontr Hurskainen. Sittemmin tämä pariskunta muuttaa Hiltulan taloon nro 9.

Lopuksi digikuva vuoden 1705 henkikirjasta Mieslahden kohdalta:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6448&pnum=29

[blue-eyed]

Anna Hurskatar jäi muuten leskeksi sillä tavalla, että Jaakko Pääkkönen oli ollut sairaana talvella 1716/17 kun muuan venäläinen sotilaskarkuri ja sittemmin jalkarakuuna Iivana oli hänet sairasvuoteelleen pahoinpidellyt. Jaakko kuoli tästä kolmantena päivänä.
Kimmo Kemppainen

No, Jaakko Pääkkönenhän oli muutenkin kuolemaantuomittu päästettyään sarkasodan pääpukarin Hilppa Simonpojan vapaaksi. Joten Anna Hurskaisellehan oli vaan "kunniakkaampaa", että Jaakko tuli tapettua näin, kuin hirtettynä tai, millä tavalla silloin kuolemaantuomituista henki otettiinkaan.

Jos, joku on kiinnostunut Jaakkko Pääkkösen ja Anna Hurskaisen elämästä kannattaa lukea Jukka Kokkosen väitöskirja Rajaseutu liikkeessä ja Jussi Kukkosen historiallinen romaani Kainuu palaa.

Lisäksi Hannu Romppaisen Muistojen Mieslahti järjestelee näitä 1600- ja 1700- luvun Pääkkösiä.

Kokkosen mukaan Jaakko Pääkkönen oli Melalahdelta.

En nyt ruvennut kahlaamaan Kainuun historia kirjoja, mutta Bertta Hietamäen kirjasta Melalahden ihmisistä ja taloista virkistelin muistiani. Siellä sanotaan sivulla 201, että Keräsen selvityksen "Kainuun asutus vuonna 1650" mukaan Melalahden taloja ja talonpoikia oli 49, joiden joukossa mainitaan Jaakko Pääkkönen Melalahden Tenholassa. Sivulla 302 Bertta Hietamäki selvittää Moilalan, numero 7, Moilalan mäellä asukkaitta.

Alkuaan Moilala oli Tenhosen asuinpaikka. Melalahdessa asui Tenhonen jo 1570-luvulla ja vielä 1620-luvulla, mutta ei enää 1650 tienoilla. Vuoden 1655 maakirjassa Tenhosen paikalla mainittiin "Jacob Pääcköinen" 1/4 manttaalin tilalla. Pääkkösiä tilalla asui isoonvihaan asti.

Isonvihan jälkeisessä Pääkkölässä numero 5 asui Moilasia. Heitä ei mainittu Melalahdessa vielä vuoden 1695 sukujen sijoittumisselvityksessä.

Pääkkölän ensimmäinen Moilanen oli Simon perheineen. Vaimo Margeta saattoi olla Pääkkösiä. Heillä oli yhdeksän lasta.

Moilala nro 7 oli ennen suurjakoa siis Pääkkölä nro 5.

Hietamäen kirjan liitteessä nro 4 Jacob Pääcköinen löytyy 1/4 manttaalin tilaltaan maakirjojen vuosina 1655-56, 1675, 1685 ja 1712.

Olenkin ollut aika ymmällä varusmestari Jaakko Pekanpoika Pääkkösestä. Voiko hän olla samaaan aikaan kahdessa paikassa Melalahdessa ja Mieslahdessa?

Kaiken lisäksi Hannu Romppainen mainitsee kirjassaan Kuninkaallinen Kajaanin pataljoona sivulla 11 Pietari Brahen aikaisena sotilaana 1650-1670-lukujen Kajaanissa Antti Matinpoika Pääkkösen.

Onko tämä Antti sukua varusmestari Jaakko Pääkköselle.

Kuten huomaat Tapani, olen melko paljon perehtynyt esi-isäsi Jaakko Pääkkösen kohtaloon, johtuen siitä, että olen yrittänyt selvitellä muusani ja pikkupikkuserkkuni Virpi Pääkkösen esivanhempia. Asiasta on käyty myös melko vilkasta keskustelua aikoinaan tuolla Yahoon Kainuun ryhmässä. En muista olemmeko Hannu Romppaisen kanssa käyneet tätä keskustelua SSS:n postituslistoillakin.

Suosittelen tosiaan lukemaan nuo kaksi kirjaa; Rajaseutu liikkeesä ja Kainuu palaa. Ovat tietenkin ihan erilaisia kirjoja, koska toinen on tohtorinväitöskirja ja toinen romaani, mutta siksipä molempien lukeminen on mielenkiintoista. Tuohon Kainuu palaa-kirjaan voisi liittää merkinnän K-15.

Tunnen myös suurta häpeää oman esi-isäni teosta, jonka laiskuuden ja epäuskoisuuden vuoksi koko sarkasota pääsi syttymään niin varkain, vaikka se olisi ollut ehkä ehkäistävissä.

[Pietari Jörönpoika]

Jakopyynnön oikeudelle teki sisko Kaarina Jaalangasta.

Kysymys oli vain kahdesta karoliinista per nokka. Mutta se ei sinsänsä merkkaa. Jos siskoilla olisi ollut yksi jo kuollut sisko, jolla vielä alaikäisiä lapsia elossa tai vaikka lapset olisivat jo kuolleet, mutta jos mies olisi elänyt jälkeen kuolleen lapsen, niin

a. Jos lapsia elossa. Alaikäisten lasten osuudet täytyi laskea eli yksi sisaruksen osuus elossaolevien lasten pääluvulla näille sisaruksen lapsille. Jako ei olisi laillinen, jos alaikäisillä ei olisi heidän oikeuttaan hoitamassa holhoojaa. Mainintaa sellaisesta holhoojasta ei ollut. Yksi sisaruksista Martti oli ilmeisesti jo edesmennyt, mutta hänen poikansa Antti olikin se, joka oli vastaajan roolissa. Toisin sanoen hän Martin lapsena peri isänsä osuuden ja joutui jakamaan muille isänsä sisaruksille samansuuruisen osuuden.

b. Jos vaimo oli kuollut ja kaikki lapsetkin, mutta mies elossa lapsen jälkeen, hän peri ko. sisaruksen osan lankonsa, vaimonsa ja lastensa jälkeen. Tällaistakaan ei mainita tässä jutusssa.

c. Tämä oli irtainta omaisuutta, jonka edesmenneen Matin sisarukset perivät tasajaon mukaan kulujen jälkeen. Matti ei ollut nähtävästi tehnyt testamenttia jäämistöstään eikä ilmennyt tällä erää myöskään joukossa edesmennyttä muuta sisarusta, joka olisi testamentannut jäämistönsä.

Matin jäämistö oli 80 karoliinia, josta vähennettiin 13 karoliinia hautajaiskustannuksiin. Tämän jälkeen vähennettiin hoidon ansainnan ja kustannusten mukaan Yrjänä Pääkköselle Matin hoitamisesta tämän sairaudessa (nähtävästkin siis Matti oli viimeiset hetkensä siskonsa Mallun huomassa) 14 taalaria ja Matin jättämät vähäiset irtaimet tavarat. Kun tämän jälkeen muodostuneesta jäännössummasta jako laskettiin, jäi kullekin kymmenelle (sanotaan 9 sisarusta tai Kaarina kahdeksan kanssaperillisen kanssa Antti Hurskaista vastaan, täten näille, oli veljen pojaksi sanottu Antti Martinpoika Hurskainen velvoitettu jakamaan) jakajalle 2 karoliinia.


terv Matti Lund

Palaisin vielä tähän juttuun, koska yritän päästä selvyyteen Paltamon rippikirjoista löytyvien Hurskaisten keskinäisistä yhteyksistä. Jos olen oikein ymmärtänyt niin:

Matti Mikonpoika Hurskainen oli tuolloin kuollut perillisittä ja hänen jäämistöä jaettiin.

Mainittu Kaarina Mikontytär Hurskainen Jaalangasta lienee ollut, s.1679, k.10.3.1764, pso. Yrjö Leinonen, s.1679, k.27.11.1765, Jaalanka, Leinola no:4
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/143.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/59.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/103.htm


Malin Mikontytär Hurskatar, pso. Yrjö Pekanpoika Pääkkönen, s.1673, k.30.1.1760, Mieslahti, Hiltula no:9
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik181/126.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1738-1744_ik181/110.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/426.htm


Martti Mikonpoika Hurskainen oli tuolloin jo kuollut ja hänellä oli poika Antti.


Ketäs muita tähän sisarusparveen liittyy ja mistä päin heitä voisi etsiskellä (Kajaani)?


Pietari

[Tapani Kovalaine]

Kokkosen mukaan Jaakko Pääkkönen oli Melalahdelta.

En nyt ruvennut kahlaamaan Kainuun historia kirjoja, mutta Bertta Hietamäen kirjasta Melalahden ihmisistä ja taloista virkistelin muistiani. Siellä sanotaan sivulla 201, että Keräsen selvityksen "Kainuun
Hietamäen kirjan liitteessä nro 4 Jacob Pääcköinen löytyy 1/4 manttaalin tilaltaan maakirjojen vuosina 1655-56, 1675, 1685 ja 1712.

Olenkin ollut aika ymmällä varusmestari Jaakko Pekanpoika Pääkkösestä. Voiko hän olla samaaan aikaan kahdessa paikassa Melalahdessa ja Mieslahdessa?

Kyllä niin on, että vuositolkulla henkikirjoitettiin Melalahdessa Jaakko Pääkkönen ja vaimonsa Elin sekä samoina vuosina Mieslahdessa Jaakko Pekanpoika Pääkkönen ja vaimonsa Anna Huskainen. Esimerkkinä mainitsen vuoden 1698:

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6443&pnum=9
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6443&pnum=12 (http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6443&pnum=12)

Melalhdessa asui vuonna 1683 Jacob Pääkkönen ja poikansa Paavo Pääkkönen sekä Paavon vaimo Elina. Heidät löytää aukeaman oikeasta laidasta viimeisinä.
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6433&pnum=21

[Tapani Kovalaine]

Huskaisilla ja Pääkkösillä on aviositeitä ja muita liittymiä.
Pääkkösille pitänee avata oma viestiketjunsa. Jos nimittäin lukee Jöns Karjalainen -viestiketjua ja siellä olevaa viestiä 2, niin siinäpä Matti Lund on laittanut näytille ruodutusluettelon 1678 Melalahdesta ja myllytulliluettelon vuodelta 1691 sekä Melalahdesta että Mieslahdesta.

Pääkkösistä saa avartavan havainnekuvan Matti Lundin viestistä. Poimin kuitenkin tähän pienen pätkän myllytylli 1691 tietoja viestistä:

ES2477: 9024

Melalahti, myllytulli 1691
---------
¼ Jaakko Pääkkösen vävy Antti
vo Riitta
pj:vo Elina
---------

Mieslahti, myllytulli 1691
----------
⅛ Pietari Pääkkösen pk Juho
vo Elina
pk Pietari
---------
TK: Henkikirjoja katsellessa on avainvuosi 1681, jolloin Melalahden Pääkkösten määrä vähenee ja Mieslahteen ilmestyy Pietari/Pekka Pääkkönen vaimonsa kera...

[Kovanen]

Tervehdys!

Kiitos tästä mielenkiintoisesta ja minullekin erittäin hyödyllisestä ketjusta.

Anna Pekantytär Hurskainen s. 12.6.1776 Paltamo 18 Hurskala, k. 17.1.1852 Paltamo näyttää olevan esivanhempiani, Pekan perheen nuorin lapsi.

Anna avioitui 9.5.1811 Heikki Jussinpoika Sivosen s. 4.2.1781 Paltamo kanssa 9.5.1811. Heikki kuoli 4.5.1863 Paltamossa.

Annan vanhemmat: Pekka Antinpoika ? Hurskainen s. 1728 k. 2.11.1797 Paltamo Hurskala ja Christina Kaakinen s. 20.6.1734 Paltamo, k. 9.4.1822.

Pekka Hurskaisen ja Christina Kaakisen vanhempia en ole onnistunut löytämään. Toivoisin saavani heistä tietoja, kiitos.

Terveisin Eila

[Kovanen]

Tervehdys!

Lainaan katkelmaa tämän ketjun aikaisemmasta viestistä:

"Hurskala 18:ssa Heikki Hurskaisen ainoa poika kuoli ja hänen sisarentyttärensä, Stiina Sivonen alkoi viljellä tilaa kirkkoväärti Juha Kemppaisen kanssa. Tässäkin tilaa pysyi vielä geneettisesti suvussa vaikka nimet vaihtuivat. Myöhemmin Hurskalan (Anttilan/Toivoniemen) omistajana olivat mm. kirkkoherra Andelin (1865), Karl Harlin 1883 ja mm. Naulala erotettiin tilasta 1888."

Onko kyseessä tämä pariskunta:
Stiina Heikintytär Sivonen s. 4.2.1812 Paltamo 13, k. 11.8.1877 Paltamo, vihitty 30.12.1838 Johan Heikinpoika Kemppaisen s. 2.11.1811 Paltamo 18 Hurskala, k. 31.8.1885?

Käsittääkseni Stiina on Anna Pekantytär Hurskaisen s. 1776 ja Heikki Sivosen s. 1781 tytär, olenkohan oikeilla jäljillä?

Terveisin Eila

[Tapani Kovalaine]

Annan vanhemmat: Pekka Antinpoika ? Hurskainen s. 1728 k. 2.11.1797 Paltamo Hurskala ja Christina Kaakinen s. 20.6.1734 Paltamo, k. 9.4.1822.

Pekka Hurskaisen ja Christina Kaakisen vanhempia en ole onnistunut löytämään. Toivoisin saavani heistä tietoja, kiitos.
Terveisin Eila
Paltaniemessä oli 1720-luvulla kaksi perhettä, joissa mies oli Antti Hurskainen ja vaimo Marketta tai Kaarina. Kun kuitenkin Antti Joosepinpoika Hurskainen avioitui vasta 9.11.1729 Marketta Sivosen kanssa, niin heitä paremmin voisi ehdottaa, että Pekka Hurskaisen s. 1728 vanhemmat ovat ehkä olleet Antti Huskainen ja Kaarina Laatikainen ja samasta Huskalan pihapiiristä. - Saattaahan tuo Pekan syntymävuosi 1728 olla vaikka virheellinenkin, jolloin olisi kisassa isyydestä mukana kummatkin Antit.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3ao65w?fi+0380+vihityt+53) 9.11.1729 Paldamo Anders Josephss. Hurskainen Margeta Jör.dr Siwotar Paldamo
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/84.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/84.htm)

Vuosien 1702, 1713 ja 1724 henkikirjoista saa käsityksen, että yhden ja saman Mikko Hurskaisen jälkeläisiä nämä Antti Hurskaiset olisivat. Toinen oli Jooseppi Martinpoika Hurskainen ja Kaarina Leinosen poika Antti. Toinen taas voisi olla vuoden 1713 henkikirjan mukaan Joosepin veli Antti Martinp Hurskainen ja hänen puolisonsa olisi sitten Kaarina Laatikainen. - Tutkimista piisaa.

Oman esivanhemmiston kohdalla on vahvasti alkanut näyttää siltä, että Anna Matintr Hurskainen on yksinään vuonna 1691 henkikirjoitettu Jormuassa ja jo seuraavana vuonna hänet löytää Jaakko Pääkkösen puolisona Mieslahdesta. Että siis tuo noin vuonna 1673 syntynyt Anna on ollut Matin tytär - siltä näyttää.

Jooseppi Hurskainen jäi leskeksi ja solmi ennen vuotta 1734 avioliiton Liisa Arffmanin (Artfman) kanssa:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/166.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/166.htm)
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3ao65w?fi+0380+vihityt+260) 6.5.1753 Paldamo Borg i Cajana enkl. Joh. Johansson Rahicain Enk. Lisa Johansdr Arffman Paldamo

[Kimmo Kemppainen]

On totta, että Jooseppi Hurskainen oli toisessa avioliitossa Lisa Arffmanin kanssa, mutta Jooseppi oli kyllä vielä vuonna 1734 naimisissa Kaarina Leinottaren kanssa. Lisan Jooseppi nai vasta usean vuoden kuluttua.

Ks. esimerkiksi
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1727-1740_ik185/87.htm

Kimmo Kemppainen

[kajuntunen]

Tervehdys!

Onko kyseessä tämä pariskunta:
Stiina Heikintytär Sivonen s. 4.2.1812 Paltamo 13, k. 11.8.1877 Paltamo, vihitty 30.12.1838 Johan Heikinpoika Kemppaisen s. 2.11.1811 Paltamo 18 Hurskala, k. 31.8.1885?

Käsittääkseni Stiina on Anna Pekantytär Hurskaisen s. 1776 ja Heikki Sivosen s. 1781 tytär, olenkohan oikeilla jäljillä?

Terveisin Eila
Hei Pekka Hurskainen (s.1728) on esim rippikirjassa 1761-1766
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/17.htm samoin kuin v. 1731-37 RK:n mukaan Kaarina Laatikaisen ja Antti Martinp. Hurskaisen poika Hurskala 18:ssa.(Antti näkyy varhaisemmassa rippikirjassa)
Täällä aiemmin käydyn keskustelun perusteella heihin liittyvä sukulinja voisi mennä näin:
1) Antti Hurskainen s. n. 1566 2) Martti (Antinp.) Hurskainen s. n. 1614 (Hänellä veli Antti Antinp, jonka kanssa jakoi tilan 1657 alk.) 3) Mikko (Martinp) Hurskainen 4) Martti (Mikonp.) Hurskainen 5) Antti (Martinp.) Hurskainen vmo Kaarina Laatikainen, veli Jooseppi (Martinp) pso. Kaarina Leinotar 6) Mikko Antinp. Hurskainen (1714-1788) , Pekka Antinp. Hurskainen( 1728-1797) etc. Nuo veljekset Mikko ja Pekka Hurskala 18:n isäntiä ja Jooseppi Martinpojan suku Hurskala 10:n isäntiä. Näyttää siis siltä että kun Hurskalasta käräjöitiin (kts ketjun alkua), niin tila jäi kokonaan kuitenkin Mikko Martinpojan jälkeläisille 1600-1700 lukujen vaihteessa. Katovuonna 1696 Mikko Hurskainen sai Kainuun suurimman sadon.(Keränen, Kainuun historia s.519)
Ketjussa mainitti Anna Pekantr. (s.1776) meni Sivolaan emännäksi ja osti miehensä Heikin kanssa 1811 e.m. Mikon (s.1714) pojanpojalta Antilta osan Hurskala 18:aa, samoin 1833 veljeltään Heikiltä . Heiltä tila päätyi 1839 vävylle kirkonisäntä ja räätäli Juho Kemppaiselle ja Stiina-vaimolle. Monia muita kauppoja tehtiin Pekka Hurskaisen jälkipolvien kesken 1820-30 luvuilla. (Maakunta-arkiston lainhuutokorttien perusteella)
t: Kari J (äidin puolelta Hurskainen)

[olanyk]

Oliko tuon Mikko Andersinpoika Hurskaisen puolisot Carin Sopatar ja Elin Arboelin? Minulla laskettu syntymäaika 1698. k 1772. ?

[kajuntunen]

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3aux47?fi+0380+haudatut+6603)23.8.1788(kuoli) 28.8.1788(haud) Paldamo Michel Andrea Hurskainen Ålderd 74 ( Nämä otettu nopeasti Hiskistä, mutta samat tiedot myös alkuperäislähteissä)
Tämän Hurskala 18:n Mikon vaimo oli Elin(a) Rusanen ja tilanne näyttää tältä Mikon kuoleman aikoihin. Siinä alempana on myös veljensä Pekka (Pehr), josta aiemmin ketjussa oli puhetta.
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1786-1791_ik183/82.htm

[Kovanen]

Tervehdys!

Kiitos mielenkiintoisista kirjoittamistanne aikaisemmista tiedoistanne. Olen kuullut Kainuussa ikäihmisten sanovan: "paljon kanssa pärjejöö".

Minulla tuo teoria ei ainakaan nyt toimi tai sitten olen saanut ajatukseni täysin solmuun. Yritystä on kyllä ollut.

Mikko Hurskaisia löytyy reilunlaisesti. Saisiko vielä täsmennystä Mikkoihin?

Terveisin Eila

[olanyk]

Kiitos korjauksesta !

Tietääkö joku tuosta Michel (onkohan patronyymi Anders? poika Carinin kanssa on Mårten)) Hurskaisesta s.n. 1697 kuoli 1771 (tai 72) Vuottolahden Olikkala 5:ssä. Oli ensin naimisissa Carin Spoataren kanssa on Paltniemellä rk 131-37 toimien Flagellatorena (piiskuri). 1738-44 ovat jo Vuottolahdessa jossa Carin kuolee 1741 ja Michel avioituu Elin Johansdr Arboeliuksen kanssa.

Olavi

Googlaamalla sana "Kaakinpuussa" löytyy tekstiä tuosta Piiskurin tehtävästä

Lainaus:

Kun tornikellon kahdestoista lyönti oli kaikunut, reväistiin vangilta paita halki seljästä vyötäreeseen saakka ja resut käärittiin kylkien suojaksi; käsiraudoista riippuvasta rautaketjusta vedettiin vangin kädet niin ylös paaluun, että ainoastaan varpaat koskivat juurella olevaan pölkkyyn. Piiskuri, jo elähtänyt, kaikinpuolin kolkko mies, astelee vakavana, suuri nippu karsituita vitsoja kainalossa, vangin takapuolelle; pistää suuren tukon venäjänlehtiä poskeensa, ja oikeen murhaavan näköinen ivanhymy leikkii hänen suupielissään. Kaupungin viskaali, harmaapää vanhus, joka ensikertaa ijässään oli semmoisen rangaistuksen käytännössä, ottaa kellon taskustaan ja nostaa keppinsä ilmaan, kuin laulunjohtaja tahtikapulansa; piiskuri samoin seisoo käsi ojennettuna, jossa oli kaksi vitsaa, ja mulkoillen odottaa viittausta.
Kuolon hiljaisuus vallitsi muutaman silmänräpäyksen. Viskaali viittaa tahtikapulallaan, ja samassa räjähtää ensimäinen vitsanlyönti vangin paljaille hartioille, jättäen jälkeensä sormenpaksuisen mustan rannun. Uih! uuih! kuuluu yht' aikaa sekä vangin suusta että väkijoukosta, ja lyödyn roteva ruummis värähteli suonenvedon tapaisesti. Tahtikapula nousee ja laskee säännöllisesti kolme kertaa parillaan, joista jokainen teki alussa mustan raidan. Muutamain parien perästä alkoi veri juosta alas lanteille.
Ei oltu vielä ehditty kahteenkymmeneen pariin kun vanki, joka siihen saakka oli vuoroon kironnut, vuoroon siunannut, päästää sydäntä särkevän tuskanhuudon: "Älkää hyvät ihmiset lyökö niin kovasti - minä -k-kuo-kuolen - voi voi voi vooih!" Pää alkoi vaipua alas toiselle olalle, - lyötävä oli mennyt tainnoksiin. Otettiin vanki alas paalusta ja annettiin kylmää vettä, joten hän vähän ajan perästä alkoi taas tointua. [...]
Taas vedettiin vanki uudelleen paaluun ja annettiin joku esine hampaitten rakoon. tahtikapula alkoi taas säännöllisen johtonsa, jota jatkettiin siksi kuin oli määrä täysi. Lopulta oli vangin selkä yleensä mätänä luita myöten ja verisiä nahan-kirpaleita alkoi jo lennellä kandennella kymmennellä parilla

[Kalervo Jaakonpoika]

Palaisin vielä tähän juttuun, koska yritän päästä selvyyteen Paltamon rippikirjoista löytyvien Hurskaisten keskinäisistä yhteyksistä. Jos olen oikein ymmärtänyt niin:

Matti Mikonpoika Hurskainen oli tuolloin kuollut perillisittä ja hänen jäämistöä jaettiin.

Mainittu Kaarina Mikontytär Hurskainen Jaalangasta lienee ollut, s.1679, k.10.3.1764, pso. Yrjö Leinonen, s.1679, k.27.11.1765, Jaalanka, Leinola no:4
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/143.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1744_ik180-181/59.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/103.htm


Malin Mikontytär Hurskatar, pso. Yrjö Pekanpoika Pääkkönen, s.1673, k.30.1.1760, Mieslahti, Hiltula no:9
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik181/126.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1738-1744_ik181/110.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/426.htm


Martti Mikonpoika Hurskainen oli tuolloin jo kuollut ja hänellä oli poika Antti.


Ketäs muita tähän sisarusparveen liittyy ja mistä päin heitä voisi etsiskellä (Kajaani)?


Pietari

Kenen poika on siis itse Mikko Hurskainen? Liekkö Matti, Kaarina, Malin, ja Martti sisaruksia?

Olisiko Mikko tämän ketjussa mainitun haaran mies:
Antti Hurskainen s. n. 1566 - Martti Hurskainen s. n. 1614 - Mikko Hurskainen - Martti Hurskainen - Jooseppi Hurskainen s. n. 1686

t. Kalervo

[Pekka M]

Liisa Antintytär Hurskainen syntyy noin 1705 kuolinmerkinnässä mainitusta iästa 62 v laskien. Hän siis kuoli 10.4.1767 Paltamon Uralassa. Oletan, että hän olisi tässä viestiketjussa mainitun Antti Martinpoika Hurskaisen ja vaimonsa Kaarina Laatikaisen tytär. En siis ole varma, voiko kenties joku vahvistaa olettamustani?

Liisa Hurskainen oli ensikerran aviossa Matti Junkkarin kanssa. Aviosta syntyi poika Matti Matinpoika Junkkari 15.5.1731 Paltamon Mieslahdessa. Liisan mies Matti Junkkari kuollee noin 1732? Tietääkö joku ketkä olivat Matti Junkkarin vanhemmat?

Toinen Liisan puoliso oli Esko Kemppainen, joka vihittiin noin 1732. Lapsia heille syntyi kuusi, joista vanhin Perttu 5.3.1733. Asko Kemppainen kuollee ennen 1761, koska? Ketkä olivat Eskon vanhemmat?

Kiittäen mahdollisista lisätiedoista omiin hatariin tietoihini.

[Matti Lund]

---

Liisa Hurskainen oli ensikerran aviossa Matti Junkkarin kanssa. Aviosta syntyi poika Matti Matinpoika Junkkari 15.5.1731 Paltamon Mieslahdessa. Liisan mies Matti Junkkari kuollee noin 1732? Tietääkö joku ketkä olivat Matti Junkkarin vanhemmat?

---.

Ks. tarkemmin lähdettä Juho Härkösen perinnönjakajista:
Pohjanmaan laamanninkäräjät 4-5.7.1700 (mf ES1716), TMA Ö10, fol. 205

Matti Junkkarin vanhemmat:

Lauri Heikinpoika Junkkari ja Anna Juhontytär Härkönen.

terv Matti Lund

[Pekka M]

Kiitos Matti vastauksestasi.

Liisa Antintytär Hurskainen s.1705 ja kuollut 10.04.1767 Paltamon Uralassa ei voine olla epäilemäni Antti Martinpoika Hurskaisen ja vaimonsa Kaarina Laatikaisen tytär koska Kaisa Laatikainen näkyy Paltamossa tyttärensä Liisa Hurskaisen kanssa:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148479

Paltamossa näkyvä Liisa Hurskainen s. 1716 ja kuolee 9.12.1779 Paltamossa.

Etsimäni Liisa s. 1705 näkyy kuvassa:http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6148575

Hänen patronyyminsä mainitaan kuolinmerkinnässä. Kuka Antti Hurskainen voisi olla kyseessä?

[Tapani Kovalaine]

Digikuvan 126 innoittamana olen pitänyt Margetta Koukkaria äitinä Liisa Hurskaiselle. Molemmat asuivat samassa taloudessa vuosina 1731-1733.

Digi 126 rk, Mieslahti: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik181/126.htm

Vuoden 1723 henkikirjassa on Margeta Koukkaritar mainittu Mieslahdessa sotilaan leskeksi ja hänen kanssaan on mainittu tytärpuoli Anna.

Digi 12, henkikirja 1723: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6453&pnum=12

[Pekka M]

Kiitos Tapani vastauksestasi.

Niin näyttää olevan. Innoituksesi tuloksesta voinee todeta, että Marketta Koukkari lienee Suuren pohjansodan sankarivainajan (nykytermein) Antti Hurskaisen leski. Antti siis kuollut ennen 1723 ja syntynyt kaiketi ennen 1685, jos arvioidaan Liisan syntymävuodesta.

Marketta Koukkari lienee syntynyt suurinpiirtein samoihin aikoihin kuin Antti ja kuollut joskus 1733 jälkeen.

Tietääkö juku heistä enemmän?

Tuo innoituksesi tulos suorastaan herkistää: huomenna puolustusvoimain lippujuhlan paraatissa marssii vanhin miespuolinen pojanpoikani Helsingissä valtakunnallisessa paraatissa ja nuorin lapsenlapseni, reipas reilusti puolivuotias tyttönen, Antti Hurskaisen todennäköinen jälkeläinen on autuaan tietämätön maailman pahuudesta.

[Tapani Kovalaine]

Nykytermein sanottuna Hiljainen Tieto on sellaista, joka löytyy rivien välistä vanhoista asiakirjoista. Niinpä voidaan makustella mikä merkitys on annettava Margeta Koukkarittaren jälkeen kirjatulle styfdotter Annalle. Onko hänen sukuasemastaan pääteltävissä, että sotilas Antti Hurskainen on ollut aviossa ja perheeseen syntyi Anna Hurskainen. Sitten Antti on avioitunut Margeta Koukkarin kanssa ja tähän uusperheeseen syntyi Liisa Hurskainen. Lopuksi pähkäillään voisiko Liisa olla isänsä ensimmäisestä vaiko toisesta avioliitosta. Tällä keinoin voidaan estää etteivät tutkittavat asiat ihan helpolla pääse loppumaan näiden Hurskaisten kohdalta. :)

[Pekka M]

Samaa pähkäilin, kuka lie ollut Antin ensimmäinen vaimo. Merkkaan kysymysmerkillä.

[Kalervo Jaakonpoika]

Anna Hurskatar jäi muuten leskeksi sillä tavalla, että Jaakko Pääkkönen oli ollut sairaana talvella 1716/17 kun muuan venäläinen sotilaskarkuri ja sittemmin jalkarakuuna Iivana oli hänet sairasvuoteelleen pahoinpidellyt. Jaakko kuoli tästä kolmantena päivänä.
Kimmo Kemppainen

Nämä kaksi rippikirjaa näyttää Pekka Pääkkösen s.1702 ja vaimon Elin Mikkosen:
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/422.htm
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik181/131.htm

Pekan äiti on Anna Hurskainen.

Pekan kuolema on:
*7.11.1759 25.11.1759 Mieslax Petrus Pehrs Pääckönen Styng 57
original - PIK: g.
original - ALKUPKOMM:

niin siis että Anna Hurskaisen puoliso on Pekka, mutta pitäsi olla Jaakko? Missä on virhe?