Geenitutkimuksesta

[Juha]

Mielenkiintoista


Sisäsiittoinen Kuusamo on geenitutkijoiden aarreaitta
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sisäs... (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sis%C3%A4siittoinen+Kuusamo+on+geenitutkijoiden+aa rreaitta/1135265116030/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset)
Sisäsiittoisuudesta on tullut suomalaisille valtti geenitutkimuksen alalla. Suomessa on perinteisesti vältetty sukulaisen naimista, mutta pitkien välimatkojen takia puoliso on haettu lähikyliltä.

[Matti Lund]

Mielenkiintoista


Sisäsiittoinen Kuusamo on geenitutkijoiden aarreaitta
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sisäs... (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sis%C3%A4siittoinen+Kuusamo+on+geenitutkijoiden+aa rreaitta/1135265116030/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset)
Sisäsiittoisuudesta on tullut suomalaisille valtti geenitutkimuksen alalla. Suomessa on perinteisesti vältetty sukulaisen naimista, mutta pitkien välimatkojen takia puoliso on haettu lähikyliltä.


Mielenkiintoista,

Onnea ja menestystä projektille,

Itsekin lukeutunen siitä hyötyjiin.


Tuossa Kuusamon tapauksessahan ei ole sukututkijan edessä sitä läpitunkematonta seinää, mikä on esimerkiksi suurimmaksi osaksi Kainuun sukujen osalta, kun yritetään jäljittää "yksilöllisesti" kanta-asuttajien alkuperää siihen asti, mistä henkilörekisteriasiakirjat alkavat eli 1500 -luvun alkuun.

Koska lähes kaikkia Kuusamon kyliä ryhdyttiin asuttamaan vasta 1600 -luvulla, kanta-asuttajien lähtöpaikat ja -suvut selviävät pitkälle käymällä läpi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan pitäjien käräjäpöytäkirjoja 1600 -luvulta jonkin verran 1700 -luvun puolelle asti.

Siis Kuusamon osalta päästään perinteisellä sukututkimuksella aika hyvin eteenpäin; eikä yleensä mysteerin kohteeksi jää se, mistä tarkalleen ottaen kanta-asuttajat ovat tulleet. Mysteerikohta tulee eteen ja alkaa lähestyä vasta sadan vuoden päässä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joista Kuusamon asuttajat ovat pääosin tulleet. Tietysti jonkinlaisena vaikeutena genealogeille on selvittää kuusamolaisten vienalaisia juuria, joita kuitenkin jonkin verran heillä on ja joissakin yksittäistapauksissa paljoltikin, koska tältä osalta lähteet ovat vähäisempiä. Kuusamolaiset kyllä näyttävät olevan hyvin perillä omista etnisistä juuristaan, mutta tieto tarkasta sukupuusta usein puuttuu tai se on "tynkä" ja päätyy kuin kanan lento juuri sillä kohtaa, mistä genealogisen alkuperän analysoinnin pitäisi alkaa.


Mielenkiintoista olisi nähdä nuo Ervastin värkkäämät sukupuut, eli se, mihin asti hän on niissä suvut johtanut.


terv Matti Lund

[Tuulakki]

Mielenkiintoista
Sisäsiittoinen Kuusamo on geenitutkijoiden aarreaitta
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sisäs... (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sis%C3%A4siittoinen+Kuusamo+on+geenitutkijoiden+aa rreaitta/1135265116030/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset)
...

Poikkeankohan liikaa aiheesta? Asia kolahti aika lailla.

Toinen geenitutkimuksellinen aarre lieneen kätkettynä Varsinais-Suomen hautamultiin. Olen tähän mennessä selvittänyt noin 550 esivanhempani syntymäpaikan ja niistä valtaosa 1600-luvulta alkaen pyörii n. 50 km halkaisijaltaan olevan ympyrän sisällä - keskipisteenä Mynämäki - paitsi iäi:n (s. 1840-luv.) sukujuuret, jotka lähtevät Hämeeseen ja Satakuntaan.

Mynämäessä :) syntyi v. 1750 105 lasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/mynamaki/vakilukutauluja_1749-1775_va134/8.htm), joten paljonkohan siellä on ollut "perheitä" v. 1600? Onko joku teistä tutkinut Mynämäkeä perheiden määrää asutuksen yleisluettelosta laskemalla: http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1322

Kuusamon kiistaton "etu" lienee voimakas muuttoaalto lyhyen ajan sisällä.

[Matti Sandqvist]

Muistuin mieleen, että joskus 1988-90 kävin lahjoitusta luovuttamassa yhdessä Kuusamon pohjoisessa kylässä. Leimallista kylälle oli silmäsairauksien yleisyys. Vastaanottajaperheessäkään ei tainnut olla yhtään tervesilmäistä. Joku valistuneempi kertoi juuri suppeasta geeniperimästä.
MS

[Matti Lund]

Muistuin mieleen, että joskus 1988-90 kävin lahjoitusta luovuttamassa yhdessä Kuusamon pohjoisessa kylässä. Leimallista kylälle oli silmäsairauksien yleisyys. Vastaanottajaperheessäkään ei tainnut olla yhtään tervesilmäistä. Joku valistuneempi kertoi juuri suppeasta geeniperimästä.
MS


Perä-Pohjolan ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosien kylien miesten ruodutusluettelot aikavälillä 1627-37 ovat aika korutonta luettavaa sen suhteen, että tyrävikaisia, kaatumatautisia, rampoja ja sokeita on selvästi enemmän kuin muualla Pohjanmaalla. Mietityttää jopa, ovatko kaikki totta?

Myös keski-ikäisten miesten joukossa on näissä luetteloissa enemmän heikkoutta tai työkyvyttömyyttä potevia kuin muualla?

Tämä on huono juttu sukusutkimuksenkin kannalta, sillä niin moni on näitten valuvikojen, puutostautien ja ehkä suuremman työtapaturmien määränkin takia vapautettu henkiveroista eivätkä siksi näy luetteloissa.

Varmaan on karuilla ja ankarilla ympäristötekijöillä oma vaikutuksensa, mutta myös perinnöllisyys näytellee jotain osaa.


Muistan, kun 14-16 -vuotiaana asuimme Oulaisissa. Vaikka tämä paikkakunta ei olekaan siellä pohjoisosassa Pohjanmaata, vaan sen jälkeen alkaa jo Keski-Pohjanmaa, niin tutustuin siellä ensi kertaa sellaiseen omituisuuteen kuin "kuvevika". Kysyin Ruokolan Matilta, että mitä se tämä kuvevika oikein on, ja sain selvityksen tyräviasta.

Joka tapauksessa "kuvevika" oli ollut ukon kuin ukon kiusana Oulaisissa ja sen ympäristössä. Se oli puhjennut kovasti ponnistellessa. No tyräleikkaus siihen nykyaikana auttaa eikä sillä ole työkykyyn kuin tilapäinen vaikutus. Mutta nähtävästikin, ennen kuin kirurgia tuli avuksi tähän vaivaan, seudulla lienee liikuskellut melkoinen joukko tuskissaan kiemurtelevia miehiä, joiden olisi pitänyt kovia maa- ja metsätöitä tehdä. Nähtävästi jokin perinnöllinen alavatsan rakenneominaisuus taipumuksessa sellaiseen herkkään liiskahtamiseen täytyi olla syynä.

Ei olekaan odottamatonta, vaikkakin aivan sattuma, että Taivalkoskella on se Tyrävaara.


terv Matti Lund

[Tuulakki]

...Perä-Pohjolan ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosien kylien miesten ruodutusluettelot aikavälillä 1627-37 ovat aika korutonta luettavaa sen suhteen, että tyrävikaisia, kaatumatautisia, rampoja ja sokeita on selvästi enemmän kuin muualla Pohjanmaalla. Mietityttää jopa, ovatko kaikki totta?

Myös keski-ikäisten miesten joukossa on näissä luetteloissa enemmän heikkoutta tai työkyvyttömyyttä potevia kuin muualla?
.... Varmaan on karuilla ja ankarilla ympäristötekijöillä oma vaikutuksensa, mutta myös perinnöllisyys näytellee jotain osaa.
... terv Matti Lund

Rivien välistä tulee mieleen, että olikohan ruodutus kovinkin suuri haittatekijä tuottoisalle tervanpolton elinkeinolle?
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/maaseutuhistoria/pohjanmaa_ja_tervatalous

[Matti Lund]

Rivien välistä tulee mieleen, että olikohan ruodutus kovinkin suuri haittatekijä tuottoisalle tervanpolton elinkeinolle?
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/maaseutuhistoria/pohjanmaa_ja_tervatalous



Kaarle herttua pisti "turboruuvin" päälle tervanpoltolle, eli 1600 -luvun alkupuolella terva meni enimmäkseen Ruotsin suurvallan sotalaivaston varustamiseen. Taas ruoduista piti varustaa miehiä sotiin, joita silloin käytiin kuten se kolmikymmenvuotinenkin. Mieshävikki oli siis suuri.

Joka tapauksessa Kaarle herttua ja hänen seuraajansa tarvitsivat manöövereihinsä kipeästi tervaa ja siis riittävästi tervanpolttajia, mutta myös pohjattomasti sotamiehiä. Siinä oli yhtälöä ratkaistavaksi.


terv Matti Lund

[blue-eyed]

Tuo Helsingin sanomien linkki on vain pisara suuresta jutusta. Ne joille ei tule Hesaria kannattaa maksaa euro ja ostaa juttu Helsingin Sanomien verkkosivuilta.

Otin jutusta kopion, niin siitä tuli luettavaa 5,5 A-nelosta. Varsinkin me, jotka olemme lappalaisista kiinnostuneita kannattaa perehtyä tähän artikkeliin. Ajattelin kertoa siitä tuolla DNA-ketjussa, jossa olemme lappalaisuuttamme pohtineet, mutta olkoon nyt sitten täällä.

Sairauksista mainittakoon skitsofrenia, jota tavataan kuusamolaisilta kaksi kertaa useammin kuin muilta suomalaisilta.

[Jaska]

Tässä on pidettävä erillään kaksi eri tason asiaa:
1. sukulaisten välinen lisääntyminen eli sisäsiittoisuus
2. geneettinen isolaatti eli se että samat geenit kiertävät pienen populaation sisällä.

Toimittajalla nuo ovat menneet sekaisin, kun taas jutussa haastatellut asiantuntijat osaavat pitää ne erillään. Toki tämän Kuusamon isolaatin sisällä on varmasti myös oikeasti sisäsiittoisempia sukuja, mutta ei kaikkia kuusamolaisia suinkaan voi nimittää sisäsiittoisiksi.

Samanlaisia isolaatteja on ollut ympäri maailmaa: on yleinen ilmiö, että geenierot kylien ja pitäjien välillä ovat suuret, läänien välillä pienemmät ja maan osien välillä tasoittuneemmat. Perustajavaikutus ja ajautuminen ilman uutta verta johtaa kaikkialla geneettisiin isolaatteihin. Nykyinen helppo liikkuvuus ja netti esim. parinvalinnan apuna taas johtaa isolaattien hajoamiseen.

[ajv]

Onko tarkempaan tutkimusta tehty tai jotakin artikkelia olemassa mistä
asiaa voisi lukea.

Koskien
1. sukulaisten välinen lisääntyminen
2. geneettinen isolaatti

t.ajv



Tässä on pidettävä erillään kaksi eri tason asiaa:
1. sukulaisten välinen lisääntyminen eli sisäsiittoisuus
2. geneettinen isolaatti eli se että samat geenit kiertävät pienen populaation sisällä.

Toimittajalla nuo ovat menneet sekaisin, kun taas jutussa haastatellut asiantuntijat osaavat pitää ne erillään. Toki tämän Kuusamon isolaatin sisällä on varmasti myös oikeasti sisäsiittoisempia sukuja, mutta ei kaikkia kuusamolaisia suinkaan voi nimittää sisäsiittoisiksi.

Samanlaisia isolaatteja on ollut ympäri maailmaa: on yleinen ilmiö, että geenierot kylien ja pitäjien välillä ovat suuret, läänien välillä pienemmät ja maan osien välillä tasoittuneemmat. Perustajavaikutus ja ajautuminen ilman uutta verta johtaa kaikkialla geneettisiin isolaatteihin. Nykyinen helppo liikkuvuus ja netti esim. parinvalinnan apuna taas johtaa isolaattien hajoamiseen.

[Jaska]

Onko tarkempaan tutkimusta tehty tai jotakin artikkelia olemassa mistä
asiaa voisi lukea.

Koskien
1. sukulaisten välinen lisääntyminen
2. geneettinen isolaatti

t.ajv
En tiedä, olen tässä noiden asiantuntijoiden lausuntojen varassa.

[Jaska]

Pannaan tännekin tämä:
Myytti suomalaisten sisäsiittoisuudesta
http://www.elisanet.fi/alkupera/Sisasiitto.pdf

[Pekka Hiltunen]

Pannaan tännekin tämä:
Myytti suomalaisten sisäsiittoisuudesta
http://www.elisanet.fi/alkupera/Sisasiitto.pdf
En kyllä ole perehtynyt mytologiaan, mutta tässä on tehty puhtaasti statistisia tutkielmia eikä niitten varaan voi rakentaa semmoista ajatelmaa, ettei esim. 1200-luvun Kustavissa tai missä tahansa muussa kylässä olisi naitu neljänsiä serkkuja. Tiedetään perin hyvin se, että esim. Etelä-Pohjanmaalla oli puoliso saatettu valita lapselle ennen tämän syntymää, jotta fyrkka pysyisi himassa eikä tarvitsisi jakaa maita viljelykelvottomiksi mummonmökeiksi Muualtakin toki on esimerkkejä, vaikka oman isoäitini lähtökotikunnasta Luumäeltä, mistä ei juuri löydy ajalta jälkeen kirkonarkiston palon pariskuntaa - ainakaan omasta suvustani - jolla ei olisi "täydellistä matchiä". Esim NY:ssa varmaankin harvemmin törmää serkkuunsa vallankaan makuukammarissa ja 23andMe and those others etc. on perin väärässä esittäessään minulle neljänsiä serkkuja Jenkeistä, kun on kyse kuudensista tai kaukaisemmista - tosin hiukan kerrattuina, genetiikan kannalta.
PH