Tuulakki
23.03.11, 09:00
Kun keskustelut usein käyvät täällä kiivaana esivanhempiemme elämän paljastumisesta sukukirjoissa yms., niin onko yleisesti havaittavissa, että meillä on "esivanhempiriippuvuutta"? Vai olenko väärä henkilö arvioimaan tällaista, kun perheeni suvuista ei ole löytynyt mitään ihan järisyttävää? Ei hyvässä eikä pahassa. Kun nykyajassa painotetaan vain yksilöllisyyttä ja yksilönvapautta, niin miksi ottaisimme herneitä nenään siitä, mitä joku suvussamme on tehnyt aikoja sitten? Onko esim. sillä lopulta väliä, kuka on kenenkin isä - syytön jälkeläinen usein laitetaan kärsimään isänsä teoista biologisen suvun kieltäessä hänen oikeutensa "olemassaoloonsa".
Oletko sinä "esivanhempiriippuvainen"? Minä en ole riippuvainen esivanhemmistani tai muista suvun esipolvista. He ovat minulle kaikki yhtä rakkaita ja tärkeitä ihmisiä, jotka ovat antaneet oman panoksensa aikakautensa arkeen ja pyhään. Minulle riittää se, että olen saanut heiltä tämän ainoan elämäni, jota omilla tekemisilläni ohjaan... :D: - aijai, mitä tyhjää klisettä taas pukkaa!
Oletko sinä "esivanhempiriippuvainen"? Minä en ole riippuvainen esivanhemmistani tai muista suvun esipolvista. He ovat minulle kaikki yhtä rakkaita ja tärkeitä ihmisiä, jotka ovat antaneet oman panoksensa aikakautensa arkeen ja pyhään. Minulle riittää se, että olen saanut heiltä tämän ainoan elämäni, jota omilla tekemisilläni ohjaan... :D: - aijai, mitä tyhjää klisettä taas pukkaa!