Sotilasnimi

[keiraa]

Pyrin selvittämään esi-isäni, vuonna 1777 syntyneen, Matts Raak'in sukunimen alkuperää. Sen verran tiedän, että se on sotilasnimi, sillä Matts mainitaan joissakin kirkonkirjoissa sekä reserviläisenä että entisenä sotilaana. Ensimmäiset havaitsemani merkinnät on rippikirjassa vuodelta 1851. Kiinnostaa saada selville menikö (joutuiko) hän sotaväkeen Raak'ina vai saiko hän nimensä vasta rivissä ollessaan. Iisalmen komppaniassa mainitaan eri katselmuksissa (1788 - 1804) ruodussa 67 syntymäaikojen perusteella kolme eri Petter Raak nimistä soturia ja vielä yksi Petter Rak niminen. Tuo 1753 syntynyt Petter sopisi, ikänsäkin puolesta, vaikkapa Matts'in isäksi ja mainitaanhan Matts jossakin rippikirjassa "Petterinpojaksi".
Mistä noiden sotilasnimien taakse kätkeytyvien henkilöiden alkuperäisiä nimiä voi lähteä haeskelemaan?

[Tapani Kovalaine]

Sotilasnimien alkuperän selvittäminen on joskus mahdotonta, joskus vaikeaa ja joskus pelkästään arvuuttelua. Tällä kertaa vaikeusasteen voi arvioida, kun on katsellut läpi seuraavat digikuvat, joissa toki käsiala on mitä sattuu olemaan.

Johtolanka on kuitenkin se, että Magnus Raatikainen 1740 ja Margareetta Huttunen 1742 olivat aviossa noin vuodesta 1761 lähtien ja heidän poikansa Matti Raatikainen 1777 meni sotilaaksi ja sai sotilasnimen Raak. Hän muutti 26.11.1832 leskeksi jäätyään tyttärensä Anna Greta Raatikaisen perheen luo Riitlammelle asumaan ja sitten muutti "isän veljenä" kaksi vuotta aikaisemmin 1833 kuolleen veljensä Mikko Raatikaisen taloon Haapamäki no 3:een... Hän ei ollut veli, koska isännyys oli juuri siirtynyt veljen pojalle.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1795-1803_tk1091/215.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1781-1794_tk1091/265.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1832-1842_tk1093_1/74.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1832-1842_tk1094/325.htm
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1815-1821_tk1092/36.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1815-1821_tk1092/36.htm)

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2wmv73?fi+0445+kastetut+7647)12.3.1775 7.4.1775 Hapamäki Magnus Ratikain Marg: Huttuin Michael
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2wmv73?fi+0445+kastetut+8048)20.7.1777 16.8.1777 Hapamäki Magnus Radikain Marg: Huttuin Mats

Eräässä rippikirjassa sanotaan Magnuksen syntyneet 1736 ja se voi olla oikeampi tieto sillä näyttää siltä, että joulukuussa 1753 hän pääsi ripille ensi kerran. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1748-1754_tk1090/62.htm

[Tapani Kovalaine]

Digikuva 206 osaa kertoa sotilas Matti Raakin vanhemmat ja isänsä äidin, joka oli Liisa Mangitar. http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/rautalampi/rippikirja_1761-1766_tk1090/206.htm

[keiraa]

Kiitos erittäin mielenkiintoisista tiedoista ja ennenkaikkea vaivannäöstä. Se suvussa kulkenut perimätieto, että nimi on aluperin ollut Raatikainen on näköjään saanut aika tukevan vahvistuksen. Olen itse tainnut keskittyä liikaa etsimään yhteyttä Iisalmen komppanian Raak'ien ja Matts Raak'in välille; olisi pitänyt näköjään malttaa keskittyä Rautalammin Ritlammen kylään ympäristöineen. Olen mielestäni saanut rakennettua sukupuun Matts'ista eteenpäin aika tukevalle pohjalle. Sitä en tiennyt, että Matts'illa oli Anna Greta (Raatikainen) niminen tytär. Sen olin saanut selville, että Matts'illa oli kolme lasta Valborg Tossavaisen kanssa: Eva Stina s. 1804, Matts s. 1810 ja Adam s. 1815(?). Matts Matts'inpoika oli naimisissa Brita Caisa Djerf'in kanssa. Hauska yhteensattuma, vai mikä sitten lieneekään, on se, että vihityt-kirjassa Matts'in sukunimeksi on merkitty Radikainen (tai Raatikainen), vaikka kaikissa löytämässäni kirjoissa ennen jä jälkeen vihkimisen Matts esiintyy nimellä Raak.
Taitaa olla niin, että sen kauempaa, mitä nyt saamistani vinkeistä selviää, ei suvustamme tietoa saa. Tuskin omin avuin olisin noihin viimeisiin tietoihin päätynyt.
Vielä kerran,


Kiitos tiedoista!

[tkukkonen]

Saimaan kanavan rengeissä on yksi Raak.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=17308&pnum=3

Numero 13 viitteen sivulla. Valitan jos et näe.

[keiraa]

Kiitos viestistä!

Saimaan kanavan renki on sotilas Mat(t)s Raak'in samanniminen poika, joka muutti perheineen Rautalammilta 1846 Viipuriin, näköjään kanavaa kaivelemaan, joka ilmeisesti olikin syy Viipuriin muutolle. Isä Matin "siivili"-nimikin on selvinnyt, hän oli Rautalammin Raatikaisia (Radikain).

[P. Pihlman]

Sotilasnimet tiettävästi periytyivät. Jos ruodusta kaatui joku s-niminen,
jonka tilalle tuli uusi mies, hän peri edeltäjän sukunimen. Lähde edesmennyt sukututkimustoimiston johtaja.

[JaskaS]

Sotilasnimet tiettävästi periytyivät. Jos ruodusta kaatui joku s-niminen, jonka tilalle tuli uusi mies, hän peri edeltäjän sukunimen. Lähde edesmennyt sukututkimustoimiston johtaja.
Tämä on vain yksi nimeämistapa monista, muttei ainoa.
Esimerkkeinä Turun läänin jalkaväkirykmentin Perniön komppanian ruodut 47-88, jotka pari vuotta sitten keräsin tänne:
Ruodut 47-65 (http://www.sci.fi/%7Ejaskas/gen/div/Kiskon_ruodut.html) (Kisko)
Ruodut 66-88 (http://www.sci.fi/%7Ejaskas/gen/div/Kiikalan_ruodut.html) (Kiikala)

:) Jaska

[Regina]

Löytyisikö apua sotilasnimi Zijradin jäjittämisessä? Esiintyy kirkonkirjoissa myös muodoissa Sirad, Serad, Zerath.
Sysmässä syntyi 7.7.1746 ruotusotilas Lars Larsson Rask, joka asui Likolan kylässä, "Sourunlaxin" sotilastorpassa. Puutteellisine salapolisiintaitoineni :rolleyes: olen päätellyt, että hänen isänsä olisi ollut samalla paikkakunnalla elellyt rakuuna Lars Simonsson Zijrad, josta en tiedä muuta kuin kuolinajankohdan, 26.4. 1767. Zijrad asui Sysmässä "Luhangon" rakuunatorpassa ja kuoli 59 vuotiaana. Syntynyt siis vuonna 1708.
Kyseinen sotilasnimi on mielestäni aika erikoinen, ei ole tullut ennen vastaan missään yhteydessä. Tietääkseni Ruotsissa saman nimisiä esiintyy edelleen.

Kiinnostaisi selvittää ensinnäkin, oliko Lars Zijrad Lars Raskin isä ja toiseksi se, mistä Lars Zijrad oli kotoisin, mahtoiko tulla Ruotsin puolelta. Miten tässä kannattaisi edetä? Tutkimusta ei tietenkään helpota se, että asun tällä hetkellä Etelä-Afrikassa. Olisiko kenelläkään kokeneemmalla sukututkijalla antaa vinkkejä, miten pitkälle netin avulla voisi päästä näissä arvoituksissa ja miten?

[Tapani Kovalaine]

Löytyisikö apua sotilasnimi Zijradin jäjittämisessä? Esiintyy kirkonkirjoissa myös muodoissa Sirad, Serad, Zerath.
Sysmässä syntyi 7.7.1746 ruotusotilas Lars Larsson Rask, joka asui Likolan kylässä, "Sourunlaxin" sotilastorpassa. Puutteellisine salapolisiintaitoineni :rolleyes: olen päätellyt, että hänen isänsä olisi ollut samalla paikkakunnalla elellyt rakuuna Lars Simonsson Zijrad, josta en tiedä muuta kuin kuolinajankohdan, 26.4. 1767. Zijrad asui Sysmässä "Luhangon" rakuunatorpassa ja kuoli 59 vuotiaana. Syntynyt siis vuonna 1708.
Kyseinen sotilasnimi on mielestäni aika erikoinen, ei ole tullut ennen vastaan missään yhteydessä. Tietääkseni Ruotsissa saman nimisiä esiintyy edelleen.

Kiinnostaisi selvittää ensinnäkin, oliko Lars Zijrad Lars Raskin isä ja toiseksi se, mistä Lars Zijrad oli kotoisin, mahtoiko tulla Ruotsin puolelta?
Netissä on Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Sysmän komppanian sotilaiden värväys- ja katselmusluetteloita mm. vuosilta 1727 ja 1734. Kun vertailee ruodun nimeä ja sotilasnimeä keskenään, voi havaita selviä merkkejä nimenantoperusteesta. On pyritty antamaan hyvin monessa tapauksessa sotilasnimi muistuttamaan asemapaikan nimeä.

Sourulahti ja Zijrad (melkein: Sourad) olisivat tuon kaavan mukainen yhdistelmä. Tosin Luhanko ja Sourulahti eivät taida olla yksi ja sama paikka?

Onko Lars Zijrad Lars Raskin isä? Lars Raskin veli Christer Larsinpoika on vaimonsa kanssa asustellut samassa torpassa Laurin kanssa ja hänen kauttaan voisi löytyä näyttöä siitä, että molemmat ovat kenties ruodussa 62 palvelleen sotilas Lars Simonpoika Zijradin poikia.
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3b0752?fi+0526+kastetut+252)14.8.1743 25.9.1743 Luhango Drag. t. Lars Simonsson Maria Påhlsdr. Christer
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14510&pnum=268

[P. Pihlman]

Löytyisikö apua sotilasnimi Zijradin jäjittämisessä? Esiintyy kirkonkirjoissa myös muodoissa Sirad, Serad, Zerath.
Sysmässä syntyi 7.7.1746 ruotusotilas Lars Larsson Rask, joka asui Likolan kylässä, "Sourunlaxin" sotilastorpassa. Puutteellisine salapolisiintaitoineni :rolleyes: olen päätellyt, että hänen isänsä olisi ollut samalla paikkakunnalla elellyt rakuuna Lars Simonsson Zijrad, josta en tiedä muuta kuin kuolinajankohdan, 26.4. 1767. Zijrad asui Sysmässä "Luhangon" rakuunatorpassa ja kuoli 59 vuotiaana. Syntynyt siis vuonna 1708.
Kyseinen sotilasnimi on mielestäni aika erikoinen, ei ole tullut ennen vastaan missään yhteydessä. Tietääkseni Ruotsissa saman nimisiä esiintyy edelleen.

Kiinnostaisi selvittää ensinnäkin, oliko Lars Zijrad Lars Raskin isä ja toiseksi se, mistä Lars Zijrad oli kotoisin, mahtoiko tulla Ruotsin puolelta. Miten tässä kannattaisi edetä? Tutkimusta ei tietenkään helpota se, että asun tällä hetkellä Etelä-Afrikassa. Olisiko kenelläkään kokeneemmalla sukututkijalla antaa vinkkejä, miten pitkälle netin avulla voisi päästä näissä arvoituksissa ja miten?


Sysmässä on kuolleissa 25.3.1757 Gl: Drag: Simon Sirat 80 v Luhango

Sysmän synt. 7.7.1746 Luhango Darg:t: Drag: Lars Zijrad, hru Maria
Pålsdotter, son Lars. Lars Zirath (nimeä luettu tai kirjoitettu eri tavoin)
k.26.4.1767 Luhango (Luhanka) gamla by

Sysmä Sourunlax Lars Rash s.1744 fru Eva Mattsdotter s.1742, son Matts s.1771. Sivulla Christer Larsson s.1750 (?)

P. Pihlman

[P. Pihlman]

Sysmän kirjat digiarkisto

Rippikirja 1782-1786 TK 841 I Aa:2 kuva 99 Liikola Sourlax

Chriter Larsson s.1748
Hru Lena Adamsdotter s.1750

Sold. Lars Rask s.1744
Hru Eva mattsdotter s.1742

Rippikirja 1787-1790 TK 842 I Aa:3 Kuva 107
Liikola N:o 7
Knihtilä Sourlax

Sold. Lars Rask s.1744
Hru Eva Mattsdotter s.1742 Vihityt Sysmä 4.1.1768 Liikola sold.tp.
son Simon s.1768 (kaste 28.10.68)
son Matts s.1771
dr Eva s.1774

P. Pihlman

[Regina]

Terveisiä Pretoriasta ja suuret kiitokset teille, Tapani ja P.Pihlman. Hienoa, että noinkin paljon tietoa on jo netissä, vielä kun oppisi lukemaan noita - sinänsä kauniita mutta - vaikeaselkoisia menneiden aikojen kirjureiden raapustuksia. Mahdankohan oppia tätä hommaa koskaan oikein kunnolla, niin monimutkaiselta kaikki vaikuttaa? Hiskiä ja Katihaa nyt oppii jotenkin käyttämään, mutta se on vasta alkua!
Ymmärsinkö P.P oikein, että rakuuna Lars Zijradin isä oli rakuuna Simon Sirat? Onko sinulla muuten teoriaa tuosta kummallisesta sukunimestä? Sen verran olen piipahdellut Ruotsin sukututkimusseuran vastaavilla sivuilla, että myös siellä esiintyy sama nimi, taisi siellä olla muotoa Zerad. Ymmärtääkseni se on termi, joka jollain tavalla liittyy vaakunoihin, aseisiin tms. esi-isiemme sotilaalliseen kalisteluun.

[P. Pihlman]

Terveisiä Pretoriasta ja suuret kiitokset teille, Tapani ja P.Pihlman. Hienoa, että noinkin paljon tietoa on jo netissä, vielä kun oppisi lukemaan noita - sinänsä kauniita mutta - vaikeaselkoisia menneiden aikojen kirjureiden raapustuksia. Mahdankohan oppia tätä hommaa koskaan oikein kunnolla, niin monimutkaiselta kaikki vaikuttaa? Hiskiä ja Katihaa nyt oppii jotenkin käyttämään, mutta se on vasta alkua!
Ymmärsinkö P.P oikein, että rakuuna Lars Zijradin isä oli rakuuna Simon Sirat? Onko sinulla muuten teoriaa tuosta kummallisesta sukunimestä? Sen verran olen piipahdellut Ruotsin sukututkimusseuran vastaavilla sivuilla, että myös siellä esiintyy sama nimi, taisi siellä olla muotoa Zerad. Ymmärtääkseni se on termi, joka jollain tavalla liittyy vaakunoihin, aseisiin tms. esi-isiemme sotilaalliseen kalisteluun.

Luhango Drag.torppa

Vanhemmat Dag. Lars Zirad, vaimo Maria Påhlsdotter, lapset:
26.9.1741 Brita
15.5.1745 Christer (isän nimi Lars Simonsson)
7.7.1746 Lars
24.3.1752 Lisa
1.6.1755 Eva (äidin nimi luettu ilm. väärin Maria Johansdotter)*
6.4.1757 Maria
4.5.1759 Christer

* Löytyy digiarkiston sivulta huonosti luettavana Luhangasta, sisä
Lars Sirath. Simon Sirat on kirjoitettu S:llä kuolleissa Luhangassa.
Luhangassa on myöhemmin omat seurakunnan kirjat ja nämä eivät
näy.Hiski Sysmä syntyneet haku Luhago.

Sukunimen alkuperä lienee vaikea jäljittää, ei onnistu netissä.
Eri kirjoittajilla on saattanut olla oma tyylinsä ja virheitäkin
esiintyy. Esimerkiksi Schulman Sysmästä Hartolaan, jossa
nimi on kirjoitettu Hiskiin Sehulman, jolla se hakee nimen.

P. Pihlman

[P. Pihlman]

Luhango Drag.torppa


Vanhemmat Dag. Lars Zirad, vaimo Maria Påhlsdotter, lapset:
26.9.1741 Brita
14.8.1743 Christer (isällä patronyymi Simonss.)
15.5.1745 Sophia
7.7.1746 Lars
24.3.1752 Lisa
1.6.1755 Eva (äidin nimi luettu ilm. väärin Maria Johansdotter)*
6.4.1757 Maria
4.5.1759 Christer

* Löytyy digiarkiston sivulta huonosti luettavana Luhangasta, sisä
Lars Sirath. Simon Sirat on kirjoitettu S:llä kuolleissa Luhangassa.
Luhangassa on myöhemmin omat seurakunnan kirjat ja nämä eivät
näy.Hiski Sysmä syntyneet haku Luhago.

Sukunimen alkuperä lienee vaikea jäljittää, ei onnistu netissä.
Eri kirjoittajilla on saattanut olla oma tyylinsä ja virheitäkin
esiintyy. Esimerkiksi Schulman Sysmästä Hartolaan, jossa
nimi on kirjoitettu Hiskiin Sehulman, jolla se hakee nimen.

P. Pihlman

Viestiin tuli virhe Riston syntymäaikaan ja Sophia jäi pois.

P. Pihlman

[P. Pihlman]

Terveisiä Pretoriasta ja suuret kiitokset teille, Tapani ja P.Pihlman. Hienoa, että noinkin paljon tietoa on jo netissä, vielä kun oppisi lukemaan noita - sinänsä kauniita mutta - vaikeaselkoisia menneiden aikojen kirjureiden raapustuksia. Mahdankohan oppia tätä hommaa koskaan oikein kunnolla, niin monimutkaiselta kaikki vaikuttaa? Hiskiä ja Katihaa nyt oppii jotenkin käyttämään, mutta se on vasta alkua!
Ymmärsinkö P.P oikein, että rakuuna Lars Zijradin isä oli rakuuna Simon Sirat? Onko sinulla muuten teoriaa tuosta kummallisesta sukunimestä? Sen verran olen piipahdellut Ruotsin sukututkimusseuran vastaavilla sivuilla, että myös siellä esiintyy sama nimi, taisi siellä olla muotoa Zerad. Ymmärtääkseni se on termi, joka jollain tavalla liittyy vaakunoihin, aseisiin tms. esi-isiemme sotilaalliseen kalisteluun.

Sotilasnimet ruotujakolaitoksessa saattoivat periytyä ruodusta poistu-
neelta edeltäjältä. Sukunimiä ovat todennäköisesti antaneet papit.
Olen kiinnostuksen vuoksi ja ajankuluksi tutkinut sekavaa Sysmän
aineistoa. Drag. Lars Zirad (isä Simon), hru Mara Påhlsdr. Viite Sysmä
Wirdois Pyöriä 1734 - 1781 TK841 Kuva 402, tytär Sophian avio, sisar
Christina, äiti Maria Påhlsdr. Viite Karilanma N:2 Rusthol 1781 -1796
TK842 Kuva 74 Drag. Johan Leopard, hru ChriStina Larsdotter.
Viite HisKi syntyneet Rapala Drag, Tp. 1.3.1784 son Johan; Karilanma
29.12.1798 dr. Anna. Kuolleissa Drag. hru Stina Larsdr 51 v, 30.4.1810.
Johan Leopard vih. 2avl 7.4.1811, lena Jöransdr. rapala gård.

Sukunimiin ei kannata liiaksi kiinnittyä. Zirad on voinut puhekielessä
kuulostaa Sirat tai on muuntunut tuosta. Rask on voitu antaa nimeksi
erotukseksi kahden drag. Laurin nimestä. Drag. Simon Sirat oli kuollut
Luhangassa 25.3.1757, 80v. Drag. Lars Zirad ensimmäinen esiintyy patronyymillä Simonpoika. Sysmän kirjoissa on aukko 1770-luvuilla.

P. Pihlman

[P. Pihlman]

Löytyisikö apua sotilasnimi Zijradin jäjittämisessä? Esiintyy kirkonkirjoissa myös muodoissa Sirad, Serad, Zerath.
Sysmässä syntyi 7.7.1746 ruotusotilas Lars Larsson Rask, joka asui Likolan kylässä, "Sourunlaxin" sotilastorpassa. Puutteellisine salapolisiintaitoineni :rolleyes: olen päätellyt, että hänen isänsä olisi ollut samalla paikkakunnalla elellyt rakuuna Lars Simonsson Zijrad, josta en tiedä muuta kuin kuolinajankohdan, 26.4. 1767. Zijrad asui Sysmässä "Luhangon" rakuunatorpassa ja kuoli 59 vuotiaana. Syntynyt siis vuonna 1708.
Kyseinen sotilasnimi on mielestäni aika erikoinen, ei ole tullut ennen vastaan missään yhteydessä. Tietääkseni Ruotsissa saman nimisiä esiintyy edelleen.

Kiinnostaisi selvittää ensinnäkin, oliko Lars Zijrad Lars Raskin isä ja toiseksi se, mistä Lars Zijrad oli kotoisin, mahtoiko tulla Ruotsin puolelta. Miten tässä kannattaisi edetä? Tutkimusta ei tietenkään helpota se, että asun tällä hetkellä Etelä-Afrikassa. Olisiko kenelläkään kokeneemmalla sukututkijalla antaa vinkkejä, miten pitkälle netin avulla voisi päästä näissä arvoituksissa ja miten?

Zira, Zirat,Sira,Sirat (koristus)

Rask nimiä Sysmässä muillakin (rivakka)
Sold.
Lars Rask k.1789 (ei luetteloa). Leski Eva Mattsdotter 2 avl 29.12.1791,
mies leski Lb. Esaias Jagobsson Sysmä Käenmäki N:3 Väihkölä Kangas
1791-1796 digikuva 139; 1803-1813 digikuva 107. Esaias k.12.7.1804 81v.
Leski Eva Mattsdr. k.16.11.1820 78v. Väihkölä Kangas digikuva 133,
1814-821.

Poika Matts Larsson s. 1771, vih.3.4.1794; drag. dr. Anna Esaiasdr.
Saaris Nujala. Tytär Eva Larsdr. s.1774, vih. 23.7.1798; Käenmäki
Tp leski David Jagobsson.

P. Pihlman

[Regina]

Aivan mahtavaa, PP. Kiitos. Zirad olisi siis jonkinlainen koriste. Voin siis olla hyvillä mielin, koska esi-isäni ovat olleet paitsi kauniita myös rivakoita. Tai sitten nimien antajat ovat olleet luontaisia kyynikoita ja esi-isäni ovat olleet rumia ja hitaanpuoleisia. :rolleyes:

[Oku]

Anoppini suvussa Kurussa on epäselvuuttä kuka oli vararuotosotilas Mikko Matinpoika Kursk ( Korsk) s. 24.6. 1760 ? On epäselvyyttä henkilöllisyydessä. kuka hän syntyjään oli ?

Erkki Rautalin on tutkinut Kurulaista sukua ja hän arveli. että Mikon isä olisi Viholan talon sotilas Matti Bollstedt s. 7.3. 1728.
Mikko Kurskille on merkitty toinenkin syntymäaika, hän avioitui 1781 Sormusen talon Julia tyttären kanssa ja kuoli 1788.

[Oku]

Sirkka Paikkalan Tampereen seudun sukunimien kehtittymistä koskevassa jutussa mainitaan juuri tuo sama Bollstedt sotilasnimi, mutta nyt Suutarilan ( Sormusen) talon pojan s. 1775 sotilasnimenä. Seuraavana vuonna sama poika oli Paikkalan mukaan sotilasnimellä Svart nyt toisessa ruodussa.
Hakemani Mikko Matinpoika sai vaimonsa Julia Mikontyttären Kuru, Aurejärvi, Sormunen , kanssa pojan Henrik Mikonpoika s. 10.1. 1788, k. 4.3. 1874.

[Tapani Kovalaine]

Oku: ...arveli. että Mikon isä olisi Viholan talon sotilas Matti Bollstedt s. 7.3. 1728.
Mikko Kurskille on merkitty toinenkin syntymäaika, hän avioitui 1781 Sormusen talon Julia tyttären kanssa ja kuoli 1788.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/3bmbrz?fi+0253+kastetut+560)24.9.1760 26.9.1760 Wihola Matths Ericss: Bollstedt Maria Henricsd:r Mich:

Kyseessä näyttäisi olevan kolmen ihmeellisen rippikirjan sivun vertailu. Sormusen d 46, Bollstedtin d 44 ja Wiholan d 39. Kaikissa kuvissa esiintyy Michel Mattsson, joka on aivan luontevasti kahdessa kuvassa saanut sen syntymäajan, joka Hiskistäkin löytyy Mikko Matinp Bollstedtille. Mutta sitten kolmannessa kuvassa on ikäänkuin päreen valossa tai muutoin tullut ihan saman tyyppinen syntymäaika, joka löytyy Julia-vaimon veljeltä Antilta. Antin syntymäaika (digikuvassa 46) on suttuinen ja sitä kautta identtisen oloinen Mikon s-ajan kanssa.

Mahtaisikohan löytyä Bollstedtin Matin perukirjaa? Mikon ja Julianan antama etunimi tyttärelleen - Maria - on sattumoisin sama kuin rouva Bollstedtin.

D 46: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuru/rippikirja_1777-1789_tk217/46.htm
D 44: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuru/rippikirja_1777-1789_tk217/44.htm
D 39: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuru/rippikirja_1777-1789_tk217/39.htm

[Oku]

Sainkohan nostettua Kurun syntyneisyä oletetun Bollstedtin pojan Mich (Mikko) syntymisen. Syntymäaika saattaisi olla 24.9. 1759, mikä löytyy Kurun syntyneistä 1759.
HISKIssä tuo aika on vuotta myöhemmin.
Aloittelijalle liitteiden saaminen palstalle on arvoitus

[Tapani Kovalaine]

Alimmalla aukeaman rivillä näkyvät Mikko Mattsson, hänen vanhempansa ja kummit.
Digikuva 12: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuru/syntyneet_1750-1774_tk220/12.htm

Kastekirjan laatija on saanut mahtumaan samalle aukeamalle melkein kahden vuoden tiedot. Oikean puoleisella mies- ja naiskummitietojen sivulla on aina vuosiluku heti joulukuisten kasteiden jälkeen.

[P. Pihlman]

Aivan mahtavaa, PP. Kiitos. Zirad olisi siis jonkinlainen koriste. Voin siis olla hyvillä mielin, koska esi-isäni ovat olleet paitsi kauniita myös rivakoita. Tai sitten nimien antajat ovat olleet luontaisia kyynikoita ja esi-isäni ovat olleet rumia ja hitaanpuoleisia. :rolleyes:

Suomalais-ruotsalainen sanakirja painos 1883
Z, Zirat, se Siara, Sirat
S, Sirat m. koristus, koriste (suomennokset)


Nimi kirjoitettuna Zirat, Zirath, Sirat tarkoitanee samaa nimeä eritavoin
kirjoitettuna. Tuskin on ollut muuta tarkoitusta kuin sukunimi.
Eräs esi-isäni oli räätäli Tirberg, hänen vaimolleen on vihittyihin
merkitty sukunimi Peronia, ehkä siksi, että miehellä oli ammatin
johdosta sukunimi. Nimi peronia esiintyy vain vihityissä, muutoin
Johansdotter.

Sysmän Rippikirjat alkavat vuodesta 1769 ja Luhangan myöhemmin, joten
ei voi todeta onko Simon Sirat varmuudella Lars Ziratin isä. Simon
on ollut rakuuna, samoin Lars Zirat Luhangan rakuuna torpassa.

Ruotujakolaitoksessa miesmäärän hankkimiseksi talot ryhmitettiin
ruoduiksi, jotka ylläpitivät sotamiestä. Ruotusotamies sai asuttavakseen
torpan. Luhangassa torppa on nimetty Darg. torppa. On pääteltävä,
että Drag. Simon Sirak on asunut Luhangassa tuota torppaa ja hänen
jäkeensä Dag. Lars Zirak.

Ruotujakolaitoksessa sukunimi kuitenkin saattoi periytyä edelliseltä
ruodun sotamieheltä, jos sattui kuolemaan, seuraajalle, joka ei
välttämättä ollut sukua edeltäjälle. Penessä kylässä voi olla
oletettavaa, että Lars Simonpoika Zirato lisi Simo Siratin poika.

P. Pihlman

[Ritvany]

Tuon tähän keskusteluun oman ongelmani: etsin selitystä joutsenolaiselle talon- ja sukunimelle Frosti.

Olen yleisesti todennut, että Hiskissä löytyy ympäri Suomea Fråst/Frost-nimisiä henkilöitä ja kolme talonnimeäkin (Frosti). Useimmiten kysymys on sotilasnimestä, mitä tässä Joutsenon Frosti-nimessäkin pidän lähtökohtana, mutta riittävätkö perusteluni tälle otaksumalle, vai olenko mielestänne täysin hakoteillä? Tässä se, mitä olen saanut selville rippikirjoja, historiakirjoja ja HisKiä selaamalla. (En ole ns. rutinoitunut sukututkija, joten nimen ilmeisestä sotilasnimiluonteesta riippumatta en sotilasrullia ole näillä taidoillani lähtenyt kuin kurkistamaan - ja vetäytynyt pikaisesti, sillä en tiedä, minkä nimistä komppaniaa tai rykmenttiä pitäisi ensisijaisesti yrittää kaivella, ja nuo käsialatulkinnatkin ovat minulle melkoinen arvoitus):

v. 1639 (jolloin pitäjä muodostettiin), ei löydy taloa nimeltä Fråsti/Frosti.
1736 - rippikirjajaksolla, talo on rippikirjassa. Kylänimeä ei ole. (Kirkonkirjat)
Henkikirjassa 1739 mainitaan Nevalassa talo, jonka isäntänä on Mikko Frosti.
(lähde: Joutsenon historia) Tämännimistä isäntää en kuitenkaan ole löytänyt rippikirjoista enkä HisKistäkään. Ylipäänsä ainoa löytämäni Mikko oli tilattoman poika, joka syntyi ja kuoli Frostissa 1-vuotiaana v. 1808.

Kirkonkirjoissa 1736 Fråsti-niminen talo on siis olemassa, siellä on 1738 merkitty kuolleeksi eronnut ratsumies Matti Pärttylinpoika, s. 1668. Isäntänä oli tuolloin Juho Nuutinpoika. V. 1759 kuoli isäntä Pietari Kaapronpoika, s. 1768 ja v. 1684 isäntä Juho Nuutinpoika, s. 1684 (1/2 hemm: ). !738 lähtien ensimmäisinä syntyneiden lasten isien nimet ovat Tuomas Juhonpoika ja Juho Juhonpoika. He lienevät Juho Nuutinpojan poikia.

Ensimmäiset maininnat Frosti -nimellä merkityistä henkilöistä olen löytänyt Tulenpolkijoiden tarinoista ja Jousenon historiasta. Varhaisin maininta on jo vuodelta 1642, jolloin taipalsaarelainen Paavali Saikko syytti Nevalan kylän Lassi Frostia siitä, että tämä oli vetänyt nuottaansa Saimaan kalavesillä "suureksi vahingoksi" hänen omalle pyynnilleen. Lassi myönsi tapahtuneen, mutta väitti kalastavansa vanhoilla nautinta-alueillaan. Hänelle rapsautettiin sakkoja kolmen taalarin edestä, sillä puolustus lienee ollut ontuva, sillä Nevala sijaitsee melkoisen kaukana Saimaan rannoilta. (Lähde: Joutsenon historia) .
Tulenpolkijoista löytyy kertomus, miten V. 1672 Klemetti Frosti oli syyllistynyt rikokseen, eli viemään olutta kirkkomäelle myytäväksi. Köyhyyden vuoksi hän selvisi 3 markan sakolla ja ankaralla varoituksella.

Joutsenossa oli paljon kyliä ja tiloja, mutta 1600-luvulla ja myös isonvihan jälkeen paljon myös autioita taloja. Sotaväkeen otto koski pitkälti talon isäntiä ja poikia, sillä tilatonta väkeä oli vähän. Ratsutilojen lukumäärä oli suuri. 1642 alettiin ruoduttaa taloja. 1648 nihtejä saatiin 7 , joista vain 3 oli renkejä; ratsumiehiä ja rakuunoita 29 + 13.

Joutsenon kylässä 1639 on asunut Risto Antinpoika Pakkainen ja Tuomas Matinpoika Pakkainen.

Voisiko olla mitenkään mahdollista, että yllä mainittu Lassi Frosti olisi Pakkaisen talon sotaväkeen otettu poika, joka vapauduttuaan sotaväestä olisi palannut kotiin, pitänyt sotilasnimensä Frosti, ja asettunut Nevalaan, ikivanhan Viipuri - Savonlinna -(talvi)tien varrella olevalle autiotilalle, ja antanut sitten nimensäkin tilalle, jossa Frosteja v. 1738 - 1868 on syntynyt n. 110, ehdottomasti enemmän kuin muualla Suomessa.

Jos ensimmäinen Frosti olisi tuo yllä mainittu Lassi, joka perusteli kalanpyyntinsä vanhoilla nautinta-alueillaan, niin Pakkaisen talolla niitä lienee ollut, sijaitsijan se Joutsenonkylässä, Saimaan rannoilla. Eli että Frosti Joutsenossa olisi samaa sukua kuin Pakka(i)nen, joita myöhemmin 1800-luvulla asui Karsturanssassa. Sukunimenä Frostia aletaan käyttää 18oo-luvun puolivälin paikkeilla Joutsenossa.

Nimenmuodostusta perustelen esimerkillä, jonka luin eräästä keskusteluketjusta vuodelta 2009: Vihavainen -niminen mies oli sotaväessä saanut sotilasnimen Arg, myöhemmin merkitty myös nimellä Böös (saks. Böse).
Siten ehkä Pakkasesta on tullut Frost?

Suurin osa nykyään elävistä Frosti-nimisistä tulee ilmeisimmin Joutsenon Nevalasta. Frost-nimisiä on elossa suurin piirtein sama pienehkö määrä n. 50) , ja oletan, että nämä kaksi ovat alunalkaen olleet yksi ja sama sotilasnimi "Frost", joka suomenkielisten parissa on venynyt muotoon Frosti.

Onkohan joku törmännyt nimeen sotilasrullissa, ja voisi siten selventää tätä oletuskuviota? Olen hyvin kiitollinen kaikesta lisätiedosta, oikaisuista yms.

[tkukkonen]

Lappeella (ja Joutsenossa, joka aluksi oli Lappeen osa) on tapahtunut hyvin usein, että tila autioitui vuoden 1700 tienoilla tai kohta sen jälkeen ja uudet asukkaat alkoivat käyttää vanhaa tilan ja suvun nimeä. Nevalasta etelään ja lounaaseen olevissa Lappeen hallintopitäjän tutkimuskohteissani (alle 20 km etäisyydellä Nevalasta) näin on käynyt useimmissa ellei sitten kaikissa tapauksissa. Vain yhdeltä tilalta noin 20 joukosta löytyy jäljitettävissä oleva sukulinja joka vie vuoteen 1680. Siinäkin tapauksessa tulijoiden nimi vaihtui vanhaksi tilan nimeksi (Kotoin/Kotonen/Kotola). Muut linjat katkeavat vuoteen 1700 tai myöhemmin. Nevalan vanhat asukkaat lienevät lähteneet Käkisalmen voittomaalle 1600-luvulla ja silloin tuli tilaa uusille tulijoille.

Olisi hyvä lähteä jäljittämään Frost-nimeä vanhimmasta tunnetusta tapauksesta 1600-luvulta. Veikkaisin,että et saa kokoon ehjää Frostin sukulinjaa vuoden 1740 tienoille asti, mutta jos voit sen osoittaa, olen hyvin yllättynyt.

Olen törmännyt mm Nevalan Frostin talossa asuneeseen Sparre sukuun, jonka arvelen olevan sotilasnimi. En ole syvällisesti perehtynyt Frost nimen taustaan enkä Joutsenoon yleensä muuten kuin Lappeen puolelle siirtyneiden kautta. Jos on kyse sotilaaksi asettuneista, nämä kaksi saattaisivat mielestäni olla jossain yhteydessä toisiinsa, jolleivät sitten verisukulaisia. Pääkysymyksessä en voi suoraan auttaa.

[Julle]

< Sainkohan nostettua Kurun syntyneisyä oletetun Bollstedtin pojan Mich (Mikko) syntymisen. Syntymäaika saattaisi olla 24.9. 1759, mikä löytyy Kurun syntyneistä 1759.
HISKIssä tuo aika on vuotta myöhemmin.
Aloittelijalle liitteiden saaminen palstalle on arvoitus >

Minusta se on helppoa ja estää jopa virheiden syntymisen, ei mitään pelkoa väärin tekemisestä! Tosin nimi "Hallinnoi liitteitä" on juhlava sana?

Kokeilemisiin

[66SM]

Tuo nimi viittaa saksalaiseen palkkasotilaaseen 30 vuotisen sodan ajalta. Niitä tuli tänne ja Ruotsiin jonkinverran sodan päätyttyä.

Alkuosa on saattanut olla Zwi, Zwey, Zweyg, Zi, Zie, loppuosa rath, rat, grath, rad. Pitäisi löytää mahdollisimman vanha kirjoitusversio. Nuo papithan kirjoittivat miltä kuulosti ymmärtämättä saksankielisiä sanoja. Myös flaaminkieliset kirjoitusasut mahdollisia. Sieltäkin niitä tuli.

Ainakin nimi Zierath löytyy saksankielestä.

[66SM]

Saksassa oli kielletty muuttamasta kirjaintakaan nimestään. Siksi nimissä säilynyt vanhoja kirjoitusmuotoja. Suomessa taas ei papeilla ollut mitään estoja.