PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Gustaph Adolf Samuelinpojan vanhemmat, Liljendal, Myrskylä ja ympäristö


Kurki
14.03.11, 13:06
Kyselinkin jo aiemmin Sjöholm -sukunimeä ja Iittiä ja sainkin KSihvolalta arvokkaita vinkkejä, joista kiitos!

Nyt olen Iitin sijasta jumissa Myrskylässä ja Liljendalissa, joten kysyisin teiltä kokeneimmilta sukututkijoilta neuvoja, mihin suunaan tulisi edetä. Jossain vaiheessa ehkä on uskottava, että tässä sukuhaarassa ei kenties enää päästä eteenpäin eli ajassa taaksepäin.

Etsin Gustaph Adolf Samuelinpojan, s. 3.11.1805 vanhempia ja syntymää, hän löytyy nuorena renkinä Liljendalin rippikirjasta ja hänet on konfirmoitu 1822. Täältä hän on käynyt 1823 papinkirjan kanssa jossain (Laftar? tms 12/4), Porvoossa 1824 ja lähtee lopulta Iittiin 3.2.1827, jossa menee naimisiin ja jonne jää.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liljendal/rippikirja_1819-1829_es333-334/80.htm

Liljendalin Lastenkirjassa on tiukkaan kirjoitettujen rivien vuoksi vaikea lukea, tarkoittavatko ao linkistä löytyvät lisämerkinnät häntä vai edelliselle riville merkittyjä henkilöitä.
Lisämerkinnöissä hänen kohdallaan mainitaan, että tullut ilman papinkirjaa Myrskylästä 1808, mutta Myrskylästä en häntä löydä. Koskeekohan lisämerkinnät "ikä äidin ilmoittama" ja "till Frekdrikshamn mb den aug1815..." häntä; minusta ne näyttäisivät kuuluvan edelliselle riville.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7955229

Miten tulisi tulkita Lastenkirjassa Gustaphin nimen yllä oleva otsikko Inh. Gästen (Itsellisen vieras); tarkoittaako se, että hän on asunut itsellisenä asuvan henkilön elätettävänä/kanssa, joten äidin voisi olettaa eläneen myös Liljendalissa ainakin jos uskotaan, että lisämerkintä "ikä äidin ilmoittama", koskee Kustaata. Isä ilmeisesti hänellä on ollut, koska hän on Samuelinpoika.

Jos teillä kokeneimmilla on aikaa, antakaa ainakin uskoa siihen, että kannattaa jatkaa kirkonkirjojen ja papintodistusten lukemista ympäristökunnista!

KSihvola
14.03.11, 21:40
Moi,

Aika paha on varmaksi sanoa, mutta kävisikö Gustaphin syntymäajaksi tuo 15.05.1803 ja paikaksi Liljendahl?
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun rippikirjoissa olisi väärä syntymäaika.
Tuon sain itse oppia kantapään kautta.

Niin sitten jonkinlaista perustelua edelliselle ehdotukselle.
Tässä löytämässäsi lastenkirjassahan kerrotaan äiti eli Anna Hammaren
ja myös Gustaphin veli Henric.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7955229

No hiskiin kastettuihin äidin kohdalle tuo Hammar ja löytyy Gustaph ja Henric sekä Myrskylässä syntynyt Carl Adam. Huomaa Carlin syntymäaika 25.12.1805 mikäli on oikein, ja kyseessä on Gustaphin veli, niin eiväthän he voi olla syntyneet samana vuonna. Carl taitaa tosin kuolla jo 2.7.1806 Liljendahlissa.
Tuossa vielä kuitenkin mielestäni Anna ja poikansa Henric Myrskylässä.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/myrskyla/rippikirja_1813-1823_tk817/149.htm

Taitaa olla tässäkin tuo Anna ?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/liljendal/rippikirja_1805-1811_es333/33.htm

Voihan tämä väärinkin olla, mutta kannattanee tarkistella.

Terv. Kimmo

Kurki
15.03.11, 10:23
Kiitos taas kerran Sinulle! etenkin uskon valamisesta !
Minua hämäsi Liljendalin Lastenkirjassa piika Anna Hamarin lasten alla oleva otsikko Inh Gästen, joka erottaa Kustaa Adolf Samuelinpojan Hamarin lapsista ikäänkuin itsenäiseksi eläjäksi; johtuneeko siitä, että hän on nyt ripillä käytyään aikuinen ja "itsellisen vieras". Ovat ehkä kuitenkin, kuten arvioit, samaa poppoota. En ole ennen tavannut, että avioton lapsi saa isänsä nimen, kuten tässä Lastenkirjaan merkittynä Annan perheessä olisi aviottomia kaksi ja sitten kuitenkin Kustaa Adolf, joka on Samuelin poika. Mutta ehkä kirjuri on vain kirjoittanut ylös, mitä piika on lapsistaan ilmoittanut? Jatkan nyt tämän reitin tarkastelua!

Muut sukuhaarat ovat minulla itäisessä Suomessa, jossa talollinen istuu 150 vuotta ja plussat päälle samassa kylässä savupirtissään ja äidit pitävät sukunimensä, joten näiden eteläisten pitäjien itsellisten elämänpolkujen seuranta on todella haastavaa! Olen siis tosi kiitollinen tuesta!