Elias Nurro?

[ENo]

Muhoksen Utajärvellä n. 1650 syntyneen Juho Eliaanpoika Nurron hallussa oli kuollessaan 1699 joku Postilana tunnettu talo. Olikohan isä-Eliaskin jo mahdollisesti tunnettu samalla sukunimellä? Mistä kanavasta tietoa löytyisi – etsisin mielelläni.

[Alapo]

Vuonna 1962 ilmestyneessä Utajärven vaiheita-kirjassa on professori Pentti Virrankosken kirjoittama osa "Utajärven asutushistoria".
Sen mukaan Olli Matinpoika on perustanut Nurron uudistilan (myöhemmin pappilana) vuoteen 1608 mennessä.
Pelto- ja karjamääräluetteloiden mukaan isäntinä olisi ollut 1624 Matti Ollinpoika ja 1626 taas Olli Matinpoika.

Seuraavia Nurron isäntiä ei ole nimetty, mutta ilmeisesti poikia on ollut ainakin Olli, Putaalan viljelykseenottaja 1669, Heikki, Paavolan isäntä 1673.
Myös Niskankylän Nurron perusti Heikki Nurro 1673-80 välillä.

Postilan perustamisesta 1690-luvulla Virrankoski kirjoittaa, suora lainaus: "Seuraavalla vuosikymmenellä ehdittiin vielä jakaa vanha Nurro, jonka tytärtalon isäntä asettui asumaan Laitilan yläpuolelle Postilaan, vanhan Torvisten aution paikalle."
1698 sanoo Virrankoski Nurron olevan autiona ja isännän Olli Nurron paenneen koko perheensä kanssa talostaan nälkävuosien vuoksi.
Elias Nurron nimeä ei tuossa kirjassa ole kuitenkaan mainittu, mutta kuten sanottu, Nurron isäntien nimet puuttuvat välillä 1627-1697.
Lähteinä on mainittu valtionarkistossa olevat, vuosien 1653 ja 1673 maakirjat, vuoden 1663 henkikirja ja autioluettelo, sekä vuosien 1669,1680 ja 1697 henkikirjat. Eipä taida noita löytyä diginä.

Postila on sijainnut alkuperäisestä Nurrosta n. 800 metriä yläjuoksulle päin. Nykyinen keskustaajama sijaitsee osittain entisen Postilan mailla.

[jukkaukkola]

tuossapa linkki Utajärven vanhaan karttaan:Digitaaliarkisto (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6276412)
löytyy Postila ja Nurro ja jos en aivan väärin suunnista niin entinen Utajärven S-market oli tässä Postilan paikalla.

[Alapo]

Entinen S-Market on oikeastaan Laitilan paikalla, ja Postila siitä parisataa metriä oikealle.
Vanha hirsinen päärakennus purettiin 80-luvulla.

[jukkaukkola]

Näinhän se on .J.B Heikkinen Muhokselta taisi olla tuon Laitilan viimeinen isäntä ,kuka lie ollut tuossa Postilassa,kunnan rivitaloja taitaa olla niemi täynnä,mikähän on tuon Postilan virallinen paikannimi nykyään?

[Alapo]

Kyllä kai sitä Postilan alueeksi sanotaan.
Tie joka sinne menee entisen Shellin nurkalta on Postilantie, siellä on Postilanrivin rivitalo ja oja joka näkyy tuossa vanhassa kartassakin ja tulee Salen ja koulun väliin tehtyyn lampeen on Postilanoja.
Eipä ole kyllä tullut käytyä katsomassa, onko vanhan talon paikalle rakennettu jotakin. Mutta kun tietää, kuinka nopeasti kehittyvä keskus Utajärvi on, niin epäilemättä on rakennettu:rolleyes:

[ENo]

Elias jäänee siis edelleen arvoitukseksi, vaikka yhteys noihin Olleihin kai on jotakin kautta todennäköinen.
Tunnen siis samannimisistä esivanhemmistani vain ketjun
i. Arvo Iikanp. Nurro 1911 – 1943, ii. Iisakki Matinp. Nurro 1851 – 1921, iii. Matti Iisakinp. Nurro 1823 – 1898, iiii. Iisakki Pekanp. 1795 – 1862, iiiii. Pekka Erikinp. Postila eli Nurro 1759 – 1811, iiiiii. Erik Juhonp. Nurro 1728 – 1803, iiiiiii. Juho Juhonp. Nurro 1689 – 1756, iiiiiiii. Juho Eliaanp. Nurro n. 1650 - n. 1699.
No, onhan noita tuossakin, kiitos vinkeistä, tiedostan tilanteen!

Esa N.
:cool:

[Eero Aitamurto]

Matti Nurro mainitaan Utajärvenkylän talollisena vuoden 1675 henkikirjassa. Hän oli silloin leskimies jolla mainitaan olevan Elias-niminen avoitunut poika ja Valpuri-niminen tytär. Talossa asui myös Olli Nurro, joka mainitaan Utajärvenkylän talollisena vuosien 1669-70 henkikirjassa. Ei tiedetä, oliko Olli Matin isä vaiko veli. Vaimojen nimiä ei mainita, ei myöskään sitä mistä Nurrot Utajärvelle tulivat. Nämä Utajärven vanhimmat Nurrot asuivat nykyisen Pappilan paikalla, sillä Matin talon sanottiin olleen uudistila. Nurrojen toinen talo, nykyinen Postila oli aikaisemmin asuttu kun Matti Nurron poika Juho otti sen käyttöönsä. Kylän kolmannen Nurron, nykyisen Putaalan ensimmäinen isäntä oli Matin Kalle niminen poika.

Tämä tieto on minulla, saatu Pekka Oilingilta.

[Raimo Ranta]

Elias jäänee siis edelleen arvoitukseksi, vaikka yhteys noihin Olleihin kai on jotakin kautta todennäköinen.
Tunnen siis samannimisistä esivanhemmistani vain ketjun
i. Arvo Iikanp. Nurro 1911 – 1943, ii. Iisakki Matinp. Nurro 1851 – 1921, iii. Matti Iisakinp. Nurro 1823 – 1898, iiii. Iisakki Pekanp. 1795 – 1862, iiiii. Pekka Erikinp. Postila eli Nurro 1759 – 1811, iiiiii. Erik Juhonp. Nurro 1728 – 1803, iiiiiii. Juho Juhonp. Nurro 1689 – 1756, iiiiiiii. Juho Eliaanp. Nurro n. 1650 - n. 1699.
No, onhan noita tuossakin, kiitos vinkeistä, tiedostan tilanteen!

Esa N.
:cool:

Hei, josko tästä olis apuja

Elias Matinp Nurro s.n 1630 k. ennen 1712 vmo Anna Eliaksen tytär

Henkikirjoista en ole tavannut, että hänellä olisi Johan niminen poika, kertoisitko lähteen jossa Johan mainitaan Eliaksen pojaksi.


Eliaksen lapset, Walborg,Elias, Påhl, Mats ja Anna
Nurro no 2 Utajärvi 1/4 mant,
(hk1674) kanssa-asuja, Elias Matss vmo Anna Eliassdr, Länsipohjan lääni henkikirja
(hk1675) kanssa-asuja, Elias Matss vmo Anna Eliasdr, Pohjanmaan lääni läänintili,1675 ES2473-
(mk1677) talollinen, Elias Nurro vmo Anna Eliassdr, tytär Walborg Matssdr?, Pohjanmaan lääni maakirja, Oulun pitäjä ES2474 nide 9174
(1678) talollinen, Elias Nurro vmo Anna Eliassdr, Pohjanmaan lääni läänintili, ES2474_NIDE9175
(1678) kanssa-asuja tytär Walborg, Pohjanmaan lääni läänintili, ES2474_NIDE9175
(hk1680) talollinen, Elias Nurro, Pohjanmaan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(hk1680) kanssa-asuja pojan tytär Walborg, Pohjanmaan lääni henkikirja Oulun pitäjä
(1681) talollinen Elias Nurro, Pohjanmaan lääni läänintili, 1681 LT1522_NIDE9182
(hk1683) Elias Nurro, Pohjanmaan lääni Läänintili henkirja 1683 nide 9186
Posti ½ mant, kestikievari ja postitalo
(hk1688) Elias Nurro ja vmo Anna, Pohjanmaan lääni Läänintili henkirja 1688 nide 9196
(hk1690 Elias Nurro ja vmo Anna, Pohjanmaan lääni Läänintili henkirja 1690 nide 9201
(hk1692) Elias Nurro ja vmo Anna, Pohjanmaan lääni Läänintili henkirja 1692 nide 9207
(hk1696) Elias Nurro ja vmo Anna, Pohjanmaan lääni Läänintili henkirja 1696 nide 9212
(mt1697) Elias Nurro ja vmo Anna , Pohjois-Pohjanmaan läänintili myllytulli 1697 LT1318 nide 9215
(hk1698) Elias Nurro ja vmo Anna, Pohjanmaan lääni Läänintili henkirja 1698 nide 9218
(hk1699) Elias Nurro ja vmo Anna, Pohjanmaan Läänintilit henkikirja 1699 nide 9221


i
Mats Matss Nurro s.n 1605 k ennen 1680 vmo N.N
lapet, Mats, Elias ja Walborg
Nurro Utajärvi 1/4 mant
(hk1657) talollinen Mats Nurro ja vmo, poika ja pojan vmo,Länsipohjan lääni henkik, 1657 CD992
(hk1658) talollinen, Mats Nurro ja vmo, poika ja pojan vmo, Länsipohjan lääni henkikirja, 1658 CD992
(mk1669) talollinen, Mats Nurro, vmo ja poika, pojan vmo, Pohjanmaan läänintilit,Oulun pitäjä ES2472 nide 9155
(hk 1671) talollinen, Mats Nurro, vmo poika ja tytär, Länsipohjan lääni henkikirja Oulun pitäjä 1671


iii
Mats Olofss Nurro s.n 1572 k. vmo N.N
lapset Mats Mats ja Olof Matss
Nurro 1/2 mant Utajärvi
(kl1613) talollinen, Mats Olofss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(1624) talollinen, Mats Olofsson, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan maantarkastuskirja 1624 (4952a)
(rk1633) Mats Olofsson 62 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1633 WA773
(1635) kanssa-asuja, poika Mats Olofss. 63 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1635 WA773


iiii
Olof Matsson s.n 1552 k ennen 1640 vmo N.N
poika Mats Olfss
Nurro 1/2 mant
(kl1608) talollinen Olof Matss Muhos, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1611) Olof Matss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(kl1616) Olof Matss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit
(mk1619) Olof Matsson, Pohjois -Pohjanmaan voutikunnan maa- ja tilikirja 1619 (4929)
(kl1620) Olof Matsson, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan kymmenysluettelo 1620 (4935)
(1622) Olof Matsson, Pohjois-Pohjanmaan voutikunnan karja- ja kylvöluettelot 1622 (4944a)
(1626) talollinen Olof Matsson Pohjois-Pohjanmaan myllytullil.1626-4959a
¼ mant.
(mk1627) Olof Matss, Pohjois-Pohjanmaan Voudintilit maakirja 1627
(1635) talollinen, Olof Matss 83 v. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti ruodutusluettelo,1635 WA773


terv
-raimor-

[jukkaukkola]

Moro Raimo.Mielenkiintoista,itse olen tullut siihen tulokseen ,että näillä 4:llä talolla Utajärvellä:Niska Nurro 12,Utajärvi 2 Nurro (Postila),Utajärvi Nurro 10(Putaala),Utajärvi 3 ,Roininen on jokin yhteinen tekijä.Henki-tai maa-kirjoista
ilmeisest tuo löytys.
-jukka ukkola-

[Raimo Ranta]

Terve Jukka

Aanailusi lienee kohdallan 1600 luvun Nurrojen suhteen kun on kysessä Utajärven kylän Nurrot. Niskan kylän Nurrot ovat alkujaan Karppisia joista haarautuu Simo Karppinen joka ilmaantuu Muhoksen Hyrkkäälle. Utajärven Paavola jonne Heikki Nurro tulee isännöimään. Roinilan suhteen olen toistaiseksi Simo Karppisen poika Henrik avioituu Ingrid Eliaksentr Nurron kanssa.
Nykänen ¼ mant. Muhos (Karppinen)(hk1675) talollinen, Simon Karppinen ja vmo Anna Matssdr, Pohjanmaan lääni läänintili,1675 ES2473-2474_NIDE9166. Nykäsen veroista vastaa tuolloin Antti Nykäsen leski, Simo Karppinen ja Pekka Valkonen


Yhteyksiä Roinilaan en tiedä, Roinilassa näyttäisi siltä, että talo on pysynyt suvussa koko 1600 luvun ajan.

Antti Ollila eli Posti
Postila entinen Nurro no 2 Utajärvi
(rk1722) talollinen
(rk1723-1732) talollinen
(rk1733-1740) kanssa-asuja leski Brita

Antti Ollila sitemmin Posti. Postitalon isäntä. Syntyi noin 1675 ilmeisesti Limingassa. Kuoli 24.02.1729 Utajärven Postilassa. Silloisen Muhoksen Utajärvenkylän Postilan talon paikalla on ollut Torvisen talo joka on kirjattu asutuksi jo v. 1548. Talon tunnetaan myös Nurrona. se sijaitsi Postilanniemessä, joka aiemmin tunnettiin Torvenniemenä, siellä oli myös Utajärven kylän saarnahuone. Postila eli Nurro autioitui isonvihan aikoina.

Leskimies Antti Ollila on oletettavasti tullut Utajärvelle Isovihan päätyttyä 1721. Perhe manitaan vuoden 1722 rippikirjassa Antti Ollila avioitui talon entisen isännän Johan Nurron lesken Britan kanssa. Rippikirjoista ei enempää selviä ja henkikirjoihin isonvihan ajalta en ole päässyt käsiksi

Antti Ollilan tytär Catariina avioituu äitipuolensa pojan Johan Johaninpoika Nurron s.1689 kanssa ennen v 1722 koska perheeseen syntyy v 1722 Antti niminen poika. Johan kuolee Postilan vävynä, ja kestikievarin isäntänä 11.04.1756. Nurron väki oli tiettävästi pakosalla koska talo on mainittu autona isonvihan aikaan.

-raimor-

[Raimo Ranta]

terve Jukka

Tuosta Roinilan jutusta näkyy luiskahtanen osa pois.. siis Roinilan ja Nurron välillä en ole tavannut asiaa joka ne yhdistäisi. 1600 luvulla näyttäisi talo pysyvän suvulla.
-raimor-

[Matti Lund]

Terve Jukka

Aanailusi lienee kohdallan 1600 luvun Nurrojen suhteen kun on kysessä Utajärven kylän Nurrot. Niskan kylän Nurrot ovat alkujaan Karppisia joista haarautuu Simo Karppinen joka ilmaantuu Muhoksen Hyrkkäälle. Utajärven Paavola jonne Heikki Nurro tulee isännöimään. Roinilan suhteen olen toistaiseksi Simo Karppisen poika Henrik avioituu Ingrid Eliaksentr Nurron kanssa.
Nykänen ¼ mant. Muhos (Karppinen)(hk1675) talollinen, Simon Karppinen ja vmo Anna Matssdr, Pohjanmaan lääni läänintili,1675 ES2473-2474_NIDE9166. Nykäsen veroista vastaa tuolloin Antti Nykäsen leski, Simo Karppinen ja Pekka Valkonen


Yhteyksiä Roinilaan en tiedä, Roinilassa näyttäisi siltä, että talo on pysynyt suvussa koko 1600 luvun ajan.

Antti Ollila eli Posti
Postila entinen Nurro no 2 Utajärvi
(rk1722) talollinen
(rk1723-1732) talollinen
(rk1733-1740) kanssa-asuja leski Brita

Antti Ollila sitemmin Posti. Postitalon isäntä. Syntyi noin 1675 ilmeisesti Limingassa. Kuoli 24.02.1729 Utajärven Postilassa. Silloisen Muhoksen Utajärvenkylän Postilan talon paikalla on ollut Torvisen talo joka on kirjattu asutuksi jo v. 1548. Talon tunnetaan myös Nurrona. se sijaitsi Postilanniemessä, joka aiemmin tunnettiin Torvenniemenä, siellä oli myös Utajärven kylän saarnahuone. Postila eli Nurro autioitui isonvihan aikoina.

Leskimies Antti Ollila on oletettavasti tullut Utajärvelle Isovihan päätyttyä 1721. Perhe manitaan vuoden 1722 rippikirjassa Antti Ollila avioitui talon entisen isännän Johan Nurron lesken Britan kanssa. Rippikirjoista ei enempää selviä ja henkikirjoihin isonvihan ajalta en ole päässyt käsiksi

Antti Ollilan tytär Catariina avioituu äitipuolensa pojan Johan Johaninpoika Nurron s.1689 kanssa ennen v 1722 koska perheeseen syntyy v 1722 Antti niminen poika. Johan kuolee Postilan vävynä, ja kestikievarin isäntänä 11.04.1756. Nurron väki oli tiettävästi pakosalla koska talo on mainittu autona isonvihan aikaan.

-raimor-


Sanoisin, että Postila on alkuperäinen Nurro eli Kanta-Nurro, sillä en havaitse sitä, että Nurron posti- ja kievaritaloa olisi vaihdettu päittäin minkään toisen kanssa vielä Eljas Nurronkaan aikana. Eljaskin on kirjattu postitalonpojaksi.


Olli Matinpojan uudisasutuksen aloitusvuodeksi on kerrottu vuoden 1608 verontarkistuksessa, jolloin sille asetettiin 1/4 veromanttaalia, vuosi 1606, ja se tuli verolle 1611 (ES841:4861A:65). Ensimmäisen kerran Olli Matinpoika ilmoitettiin vuoden 1607 kymmenysluettelossa uudisasujaksi, joka suorittaa vastaisuudessa veroa.

Kuten Raimon viittaamasta vuoden 1635 RL:sta ilmenee, Olli Matinpoika oli jo yli 80 -vuotias eli uudisasutusta perustaessaankin jo yli 50 -vuotias.

Olli Matinpoika on ilmoitettu vuosien 1627 ja 1629 ruodutuksissa ikälopuksi ilman ikätietoa. Vuoden 1633 luettelossa ei Ollia näy, mutta hänen poikansa Matti on siinä ikäloppujen sivulla ja 62 -vuotiaaksi ilmoitettuna. Mutta siis Olli putkahtaa vielä vuoden 1635 luetteloon ja 83 -vuotiaana, kun taas poika Matti 63 -vuotiaana ja pojanpoika Olli 19 -vuotiaana.



Ilmenee sitten, että Olli Matinpoika hoiti pitäjässä kyytirättärin virkaa ja vähän myöhemmin, että hänen perustamastaan talosta oli tullut kievari- ja postitalo. Siitä siis talon vaihtoehtonimeksi tuli Postila, joka sitten 1700 -luvulla syrjäytti vanhemman Nurro -nimen.


Huomiota kiinnittää, ettei Nurro -nimeä esiinny ollenkaan vielä vanhan Olli Matinpojan yhteydessä, vaan ensi kerran näen Nurro -nimen vuoden 1645 kymmenysluettelossa hänen pojanpoikansa Olli Matinpojan isännyyden aikaan.

Täten vaikuttaa siltä, ettei Nurro tullut muualta siirtonimenä, kun kyytimies Olli Matinpoika talonsa perusti. Osin samaan aikaan oli Roinilassa isäntänä myös Olli Matinpoika -niminen isäntä ja muutamana vuotena Nurroa asuva Olli Matinpoika on kirjattu pieneksi Olli Matinpojaksi silloinkin, kun Roinilassa asuva on kirjattu lisänimellä Olli Roininen.

Nurro on ainoa talo Utajärvellä, jonka isännällä ei esiinny lisänimeä ennen 1640 -lukua, varsinkin vanhempien talojen kuten Hiltulan, Pellikan, Siiralan ja Roinilan isännillä se melkein aina esiintyy.

Lisänimi Roininen esiintyy Utajärvellä jo 1540 -luvulla. Talo kyllä autioituu pariin otteeseen ja saa uuden asukkaan verovapaudella, mutta en ole selvittänyt sitä, onko Roinilan uusilla asujilla jokin yhteys vanhempiin?

Mitä tulee vanhaan Torvelan taloon, niin vuoden 1608 verontarkistuksessa se vielä näkyy, ja on ilmoitus, että Klaus Torven (Clas Tårfues) talo on maannut 20 vuotta autiona. Sen jälkeen nimi katoaa pitkäksi aikaa. 1540- ja 1550 -luvuilla esiintyvät Utajärvellä/Savonkylässä vielä Klaus, Olli ja Pekka Torvi.


Kiinnostaa kyllä kovasti se, millä kohden Nurro-Postila on silloin sijainnut, kun se on ollut posti- ja kievaritalo? Onko vanha paikka keskellä nykyistä Utajärven Kirkonkylää?


terv Matti Lund

[Raimo Ranta]

Terve Matti

Vertailemalla näitä karttoja selviää vanhan kestikievarin paikka. Vanha kartta on ajalta jolloin talossa toimi posti sekä kestikievari. Eli ollaan nykyisen Utajärven kirkonkylän ydinkeskustassa

http://www.infokartta.fi/utajarvi/index.php?kartta=tonttiporssi
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6276412

-raimor-

[jukkaukkola]

Tuossapa ilma kuva nykyisestä Postilasta

[Matti Lund]

Tuossapa ilma kuva nykyisestä Postilasta


Se näyttää olevan kutakuinkin samassa paikassa kuin Raimon viittaamassa vanhassa kartassa on Nurro. Siinä on siis käytetty alkuperäistä Nurro -nimeä. Sen asema lähistöllä sijaitseviin Siiran taloihinkin nähden on sama ja näyttäisivätpä talonpaikat pysyneen vanhoilla sijoillaan ainakin asuin- ja talousrakennusten tontin suhteen.

terv Matti Lund

[Raimo Ranta]

Terve taas


Maanmittari Viikarin kartta vuodelta 1738-39


Kun tarkastellaan Utajärven talojen sijaintia silloisen postitien varrella käy selville, että Utajärvenkylän ja Muhoksen raja on hieman Roinilan talon länsipuolella. Tie etenee silloisen käytännön mukaan ”pihojen” kautta. Roinilasta lähdettäessä seuraavana on Lerkan sotilastorppa, jonka jälkeen tullaan Merilään. Merilän mailla on myös Jöran Suorsan torppa. Seuraavat talot ovat Korhonen (ent, Pelkonen) ja Paavola. Kirkkoa ei kartassa vielä näy koska se rakennettiin myöhemmin. Sitten saavutaankin tiettävästi kylän vanhimman talon Siiran pihaan, Seuraava talo onkin Nurro, joka myöhemmin pakkolunastettiin Utajärven kappalaisen asunnoksi ja toimi 2000 luvulle asti pappilana. Tätä taloa pidän vanhimpana ja alkuperäisenä Nurrona. Talossa isännöi Juho Juhonpoika Nurro vaimonaan Kaarina Antintr Ollila Postilasta.
Seuraavaksi tullaan Laitilaan, joka sai kievarioikeudet Postilan jälkeen. Laitilan kohdalta ylitettiin Oulujoki tuohon aikaan lossilla. Seuraavana onkin entinen Kievari ja postitalo Nurro eli Postila ja sitten on vielä kolmaskin Nurro n. ”Pikkunurro” eli Putaala, joka nostettiin uudistilaksi vanhan Mannisen paikalle veljesten Kalle ja Olli Nurron toimesta poikien isä oli nimeltään Isak. Nykyisin Putaansaarena tunnettu paikka. Vikar on nimennyt saaren Manninsaareksi.
Niskankylältä löytyy myös Nurro eli Posti ja se johtuu siitä että sinne muutti väkeä Utajärven Postilasta jotka veivät nimen Niskan Koukkarille. Mutta tämän talon tarina onkin toinen juttu
-raimor-

[Matti Lund]

Terve taas


Maanmittari Viikarin kartta vuodelta 1738-39


Kun tarkastellaan Utajärven talojen sijaintia silloisen postitien varrella käy selville, että Utajärvenkylän ja Muhoksen raja on hieman Roinilan talon länsipuolella. Tie etenee silloisen käytännön mukaan ”pihojen” kautta. Roinilasta lähdettäessä seuraavana on Lerkan sotilastorppa, jonka jälkeen tullaan Merilään. Merilän mailla on myös Jöran Suorsan torppa. Seuraavat talot ovat Korhonen (ent, Pelkonen) ja Paavola. Kirkkoa ei kartassa vielä näy koska se rakennettiin myöhemmin. Sitten saavutaankin tiettävästi kylän vanhimman talon Siiran pihaan, Seuraava talo onkin Nurro, joka myöhemmin pakkolunastettiin Utajärven kappalaisen asunnoksi ja toimi 2000 luvulle asti pappilana. Tätä taloa pidän vanhimpana ja alkuperäisenä Nurrona. Talossa isännöi Juho Juhonpoika Nurro vaimonaan Kaarina Antintr Ollila Postilasta.
Seuraavaksi tullaan Laitilaan, joka sai kievarioikeudet Postilan jälkeen. Laitilan kohdalta ylitettiin Oulujoki tuohon aikaan lossilla. Seuraavana onkin entinen Kievari ja postitalo Nurro eli Postila ja sitten on vielä kolmaskin Nurro n. ”Pikkunurro” eli Putaala, joka nostettiin uudistilaksi vanhan Mannisen paikalle veljesten Kalle ja Olli Nurron toimesta poikien isä oli nimeltään Isak. Nykyisin Putaansaarena tunnettu paikka. Vikar on nimennyt saaren Manninsaareksi.
Niskankylältä löytyy myös Nurro eli Posti ja se johtuu siitä että sinne muutti väkeä Utajärven Postilasta jotka veivät nimen Niskan Koukkarille. Mutta tämän talon tarina onkin toinen juttu
-raimor-

Pitänee "fyysisesti" paikkansa se, minkä sanot.

Mutta.

Ei pitäisi aina hiusta halkoa, mutta itse näen niin, että Postilan täytyy olla "Kanta-Nurro", ellei nimi ole täydellinen erehdys. Myöhemmät mahdolliset Postilat alueella voivat sitten ollakin siirtonimi -taloja Postilasta tai sen väestä käsin.

Toisaalta on siitä huolimatta aivan mahdollista, että tämän "Kanta-Nurron" asuintonttia on siirretty sen jälkeen, kun taloa on jaettu eri osiinsa.

Toki ainakin sitä rakennusryhmää, joka on toiminut kievarina ja postitalona ei ole voitu siirtää reitiltä pois, ellei sitten koko vanhaa liikennereittiä ole muutettu. Tietysti siinä tapauksessa, että olisi tapahtunut jonkinlainen maantielinjan oikaisu, kievariakin olisi täytynyt siirtää sen mukaisesti. (Vastaavia tapauksia oli Oulun pitäjän alueella esimerkiksi 1740 -luvulla, kun muistaakseni, oliko se nyt Zimmerman, joka osti Oulunsuun Vesalan talon ja virkatehtäviensä helpottamiseksi ajoi läpi uuden tielinjan ja riiteli sitten sen aiheuttamista maankäyttöongelmista naapuriensa kanssa.)

Mutta on erotettava "juridinen" Nurro ja "spatiaalinen" Nurro toisistaan ja Postila -nimi viittaa juridiseen Nurroon, ellei Nurron jakajien välillä ole sovittu joistakin poikkeuksista normaalikäytäntöihin tai nimi ole erehdystä, esimerkiksi esikoisoikeuden siirrosta tms. , jotka kääntävät juridisen läpihuutologiikan päälaelleen ja merkitsevät sitä, että juridisesti on talot sekä jaettu että vaihdettu päittäin. Tosin vaikuttaa perin hankalalta vaihtaa päittäin myös kievarinpito- ja postivastuita, koska jos niissä on periytynyt avoimia asioita velkojien kanssa, niistä ryhtyy automaattisesti jatkuvasti riitelemään se osapuoli, joka ei ylläpidä sitä osaa, jossa on kievari, mutta kokee joutuneensa sen rasittamaksi, jos joutuu muuten vain vaikeuksiin.

Toivottavasti tuomiokirjoista löytyy jotain jakoasian yksityiskohtia valaisevaa.

Nuo jakovaiheethan näkyvät maakirjasta, joten sen ajankohdan käräjillä näitä jakoja on joka tapauksessa käsitelty.

Voin itsekin niitä etsiskellä, sillä Utajärvi kiinnostaa minua sangen eläväisesti.

Täten kun yhdistetään fyysinen analyysisi ja pähkäilyni kanta- ja kievaritalon juridisesta luonteesta, päädytään sellaiseen jakomieliseen tulemaan, että Kanta-Nurron vanha tontinpaikka oli lunastettu kappalaisen puustelliksi ja Kievari-Nurro olisi siirretty eri tontille.

Pitää yrittää metsästää myös sitä, millaisilla ehdoilla Nurron luovutus ja lunastus kappalaiselle on tehty, jolloin voisi arvioida sen lähtötilannetta siinä vaiheessa. Eli jos se on ollut siinä vaiheessa velkahylky ja kruunun hallinnassa, miten sen vanhat rasitukset ovat silloin ilmenneet ja mistä jako-osasta periytyneet?

terv Matti Lund

[Matti Lund]

Pitänee "fyysisesti" paikkansa se, minkä sanot.

Mutta.

Ei pitäisi aina hiusta halkoa, mutta itse näen niin, että Postilan täytyy olla "Kanta-Nurro", ellei nimi ole täydellinen erehdys. Myöhemmät mahdolliset Postilat alueella voivat sitten ollakin siirtonimi -taloja Postilasta tai sen väestä käsin.

Toisaalta on siitä huolimatta aivan mahdollista, että tämän "Kanta-Nurron" asuintonttia on siirretty sen jälkeen, kun taloa on jaettu eri osiinsa.

Toki ainakin sitä rakennusryhmää, joka on toiminut kievarina ja postitalona ei ole voitu siirtää reitiltä pois, ellei sitten koko vanhaa liikennereittiä ole muutettu. Tietysti siinä tapauksessa, että olisi tapahtunut jonkinlainen maantielinjan oikaisu, kievariakin olisi täytynyt siirtää sen mukaisesti. (Vastaavia tapauksia oli Oulun pitäjän alueella esimerkiksi 1740 -luvulla, kun muistaakseni, oliko se nyt Zimmerman, joka osti Oulunsuun Vesalan talon ja virkatehtäviensä helpottamiseksi ajoi läpi uuden tielinjan ja riiteli sitten sen aiheuttamista maankäyttöongelmista naapuriensa kanssa.)

Mutta on erotettava "juridinen" Nurro ja "spatiaalinen" Nurro toisistaan ja Postila -nimi viittaa juridiseen Nurroon, ellei Nurron jakajien välillä ole sovittu joistakin poikkeuksista normaalikäytäntöihin tai nimi ole erehdystä, esimerkiksi esikoisoikeuden siirrosta tms. , jotka kääntävät juridisen läpihuutologiikan päälaelleen ja merkitsevät sitä, että juridisesti on talot sekä jaettu että vaihdettu päittäin. Tosin vaikuttaa perin hankalalta vaihtaa päittäin myös kievarinpito- ja postivastuita, koska jos niissä on periytynyt avoimia asioita velkojien kanssa, niistä ryhtyy automaattisesti jatkuvasti riitelemään se osapuoli, joka ei ylläpidä sitä osaa, jossa on kievari, mutta kokee joutuneensa sen rasittamaksi, jos joutuu muuten vain vaikeuksiin.

Toivottavasti tuomiokirjoista löytyy jotain jakoasian yksityiskohtia valaisevaa.

Nuo jakovaiheethan näkyvät maakirjasta, joten sen ajankohdan käräjillä näitä jakoja on joka tapauksessa käsitelty.

Voin itsekin niitä etsiskellä, sillä Utajärvi kiinnostaa minua sangen eläväisesti.

Täten kun yhdistetään fyysinen analyysisi ja pähkäilyni kanta- ja kievaritalon juridisesta luonteesta, päädytään sellaiseen jakomieliseen tulemaan, että Kanta-Nurron vanha tontinpaikka oli lunastettu kappalaisen puustelliksi ja Kievari-Nurro olisi siirretty eri tontille.

Pitää yrittää metsästää myös sitä, millaisilla ehdoilla Nurron luovutus ja lunastus kappalaiselle on tehty, jolloin voisi arvioida sen lähtötilannetta siinä vaiheessa. Eli jos se on ollut siinä vaiheessa velkahylky ja kruunun hallinnassa, miten sen vanhat rasitukset ovat silloin ilmenneet ja mistä jako-osasta periytyneet?

terv Matti Lund



Hei tällaisen heti löysin (eli oli minulla valmiiksi varastoituna, mutta en enää ulkoa muistanut kievarinpidonvaihtoa):

OULUN JA HAILUODON PITÄJIEN TALVIKÄRÄJÄT 26., 28-31.1.1745
(MF2071):

:258-260
"Juho Nurro Utajärveltä, joka asuu ½ manttaalin perintötaloa valitti siitä, että hän, joka omistaa kestikievaritalon ja hoitaa sen ohella postinkuljetusta, ei vain kuluneista vaikeista katovuosista johtuen, vaan myös muitten suurten onnettomuuksiensa takia on köyhtynyt niin pahoin ja vajonnut niin huomattavaan porvarivelkaan, ettei voi todeta muuta kuin, että on pudonnut niin äärimmäiseen ahdinkoon, ettei pysty enää asianmukaisesti ylläpitämään ja viljelemään asumaansa taloa ja vielä vähemmän suorittamaan kaikki ulosmenevät rasituksensa kuninkaalliselle majestetiille ja kruunulle, jonka takia hän anoo, että kievarinpito siirrettäisiin jollekin toiselle (anhåller at Giästgifweriet skulle på annan transporteras), varsinkin, kun hän ei enää yksin pysty sekä ylläpitämään kievaria että kuljettamaan postia, koska suurin osa hänen hevosistansa ajettiin viimeisen venäläismiehityksen aikana kuoliaiksi tai muuten pilalle, ja haluaa hän, jos sellainen vaihto tulevaisuudessa saadaan toteutetuksi, ettei häneltä suljettaisi pois mahdollisuutta ottaa kievarinpitoa takaisin. Tätä kertomusta ei vahvistanut ainoastaan lautamiehistö, vaan koko läsnäoleva käräjärahvas, ja he kertoivat, että joko Heikki Paavola, joka omistaa 1/4 manttaalin kruununtalon, tahi Matti Laitinen, jotka asuvat kaikkein lähinnä Juho Nurroa, ovat tämän jälkeen sopivimmat ylläpitämään kievaritaloa sikäli kuin heidän varallisuutensa siihen riittää.
Tämä kaikki tuli viedyksi pöytäkirjaan, josta pitää annettaman todistus Juho Nurrolle hänen omasta pyynnöstään, minkä kera hän voi kääntyä korkeasyntyisen herra kreivin ja maaherran puoleen tälle tästä asiasta mitä nöyrimmästi ilmoittaen."


Siis tämän mukaan Juho Nurron piti vuonna 1745 talolle katovuosina ja miehitysaikana aiheutuneitten vahinkojen ja muitten ylipääsemättömien vaikeuksiensa takia luopua kievarinpidosta ja postinkuljetuksesta talossaan.

Siitä miten asia jatkossa tarkalleen eteni, minulla ei ole tämän tarkempaa toistaiseksi, mutta näyttäisi siis siltä, että Matti Laitinen näistä kahdesta ehdokkaasta olisi se, joka on jonkin aikaa tämän jälkeen ottanut vastaan kievarinpidon Juho Nurrolta. Tästä siirrosta on luonnollisesti ollut maaherran Matti Laitista puoltava päätös ja nähtävästi vastuunsiirtoon ei ole liittynyt sen suurempaa kitkaa.


terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Tämän tiedon arvon saa kysyjä itse päättää, mutta ristijärveläinen Juho Härkönen omisti 1600-luvun puolivälissä talon Utajärveltä. Hän myi sen Mikko Siiralle, joka puolestaan myi sen Olli Nurrolle.
Kimmo Kemppainen