PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Augmentti sidoksissa kahteen rustholliin?

tmelkas
09.03.11, 16:10
Olen sukututkimuksessani jumiutunut erästä siuntiolaista tilaa koskeviin epäselvyyksiin:

Tilan kohdalla lukee maakirjoissa 1845, 1855 ja 1875 kylän sarakkeessa talon nimi ja talon sarakkeessa "enstaka". Lisäksi on viittaus erääseen rustholliin, jonka kohdalla on samoissa maakirjoissa vastaavasti viittaus ao. tilaan augmenttina, mutta viittauksessa on vuodesta 1855 lähtien lisäys "indelte".

Henki- ja rippikirjoista en ennen 1800-luvun puoliväliä ole löytänyt ao. tilan kohdalta mitään viittausta ruotojakolaitokseen. Sellainen kuitenkin tuli - samoihin aikoihin maakirjan "indelte"-lisäyksen kanssa - rippikirjaan 1850-56 ja henkikirjaan 1865, mutta viittauksessa on kyse alisteisuudesta ("brukas under ...") aivan toiseen rustholliin.

Myöhempien henki- ja rippikirjojen perusteella tila näyttää päätyneen lopullisesti tämän toisen rusthollin omistukseen, kun taas maakirjassa 1905 ensin mainitun rusthollin ja augmentin suhde on jo menneisyyttä ("f.d.").

Osaisiko joku hahmottaa tapahtumien todellista kulkua näiden tietojen perusteella tai kertoa lähteistä, joista kannattaa etsiä vastausta? Olisin kovin kiitollinen pelkistä arvauksistakin.

Tuula Melkas
Ingeborg Palmén
10.03.11, 10:52
En pysty auttamaan pääkysymykseen, mutta kuitenkin sen verran että ruotisin pois sanan "enstaka" koko kysymyksenasettelusta. Enstaka hemman tarkoittaa vain että tila ei kuulu mihinkään kylään ja on siis puhtaasti maanmittauksellinen käsite josta ei ilmene mitään omistusoikeudesta. Parhaiten omistus näkyy lainhuudoista, jotka 1800-luvulla käsiteltiin kihlakunnanoikeudessa käräjillä ilmoitusasioina.
tmelkas
10.03.11, 17:56
Ehkä on parasta käyttää talojen ja kylien nimiä. Kylän nimenä on siis maakirjoissa Wikars. Se on talon nimenä henki- ja rippikirjoissa. Rippikirjoissa Wikarsin talo on sijoitettu Kullan kylään, jota ei muistaakseni ole lainkaan Siuntion kohdalla maakirjoissa. Taidanpa kuitenkin tarkistaa. Olisipa kaiken penkomisen jälkeen aikamoinen yllätys löytää 2 eri Wikarsia, kylä ja talo!

Laitoin viestiini ilmaisun "enstaka" siksi, että ihmettelin ilmaisua "indelte" ko. rusthollin viittauksessa Wikarsiin. En oikein tiedä, mitä "indelte" tässä yhteydessä tarkoittaa.

Haluaisin vielä tarkistaa, ovatko Kansallisarkiston tuomiokirjat oikea lähde lainhuudatusten etsimiseen? Voisin saada varmemman tiedon siitä, päätyikö Wikars Myransin kartanon omistukseen.

Kiitos vastauksesta!
Tuula Melkas
Risto Toivonen
11.03.11, 07:54
Kulla mainitaan jo 1420, kun rajaa käytiin Kullan (Gårdskulla) ja Suitian välillä.
Siuntion ensimmäisessä täydellisessä veroluettelossa vuodelta 1541 mainitaan Kullabol, johon kuuluu Gårdsböle, Palmby, Grönskog, Palmgård, Pulkbacka, Störsby ja Mörsbacka.
Myransin omistaja Fredrik Adolf Le Bell osti Vikarsin 1851 ja Vikars kuului Myransiin 1910 saakka, jolloin sen osti August Selim Fröberg.
Tiedot Sjundeå sockens historia I-III
Rotta
13.03.11, 15:15
Augmentti saattoi tosiaan olla kahden eri rusthollin alainen, ts maksaa veronsa kahteen eri rustholliin. Enstaka-nimitys voitaisiin kääntää yksittäis-liitteellä ja käytännössä kyse on ollut yksittäistalosta. On aivan mahdollista, että kylässä on ollut useampiakin tiloja, mutta jossakin välissä ne ovat yhdistyneet yhdeksi tilaksi, kuten monet kartanot. Yksittäistilakin on voitu halkoa useampaan osaan.

Make
tmelkas
16.03.11, 15:40
Suuri kiitos vastauksista! Sain Siuntion pitäjän historian I-III käsiini ja huomasin, että se auttaa täsmentämään muitakin asioita kuin tilojen välisiä taloudellisia suhteita. Pääkysymys ratkesi: Sama Vikars oli 1800-luvulla Korpis (Korven?) rusthollin aputila ja se yhdistettiin Myransin kartanoon 1851.

Yksi epäselvyys jäi: En löytänyt Siuntion historiasta tietoa siitä, milloin rustholli-augmentti-suhde Vikarsin ja Korpis rusthollin välillä purkautui. Vikarshan on vielä maakirjassa 1875 Korpis rusthollin aputila. Jos maakirjan tieto pitää paikkansa, Vikars on itsenäisen olemassaolonsa lakkaamisen jälkeen ollut ainakin 24 vuotta augmenttisuhteessa toiseen rustholliin! Ei kai Myransin kartano, itsekin rustholli omine aputiloineen (maakirjan 1875 mukaan), maksanut veroja toiselle rusthollille?

Onko kyse maakirjojen ajantasaisuuden puutteista vai onko ratsutilajärjestelmässä ollut niin erikoisia käytäntöjä, ettei kaltaiseni maallikko osaa niitä kuvitellakaan? Olisin kovin kiitollinen tämänkin ongelman ratkeamisesta.

Tuula Melkas