PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Vinkkejä rajantakaisen hämäläisen etsimiseen?


Ahti2
06.03.11, 13:20
Lueskelin läpi Ernst Lampénin kirjan Pikakuvia Raja-Karjalasta (Otava, Helsinki 1922) ja nautiskelin erityisesti sen vanhaa rajaseutua koskevista kuvauksista. Mielenkiintoinen episodi oli, kun Lampén seuralaisineen kohtasi Kaksinaisten vartiolla silloisessa Suojärven pitäjässä kaksihenkisen venäläisen rajapartion, jonka vetäjä paljastui suomalaiseksi.

Suomalainen venäläisissä rajavartiojoukoissa ei sinänsä ollut harvinaisuus. Heitä tiedetään olleen niissä enemmänkin etenkin Kannaksen puolella. Jostakin syystä tapaus alkoi kuitenkin kiinnostaa ja ajattelin selvittää, olisiko Kaksinaisten puomilla tavatun rajavartijan henkilöllisyys mahdollista selvittää. Olisi jännittävää tietää mikä hänen tarinansa oli ja miten hän oli puolin toiselle puolelle päätynyt. Osa sisällissodan aikana menneistä (jos tämä mysteerihenkilö nyt heihin kuului) tuli 30-luvulla takaisinkin ja siinä tapauksessa hänen vaiheistaan voisi olla tarkempikin kuvaus löydettävissä.

Lampénin teksti sisältää muutamia vinkkejä kohdehenkilöstä: hän on kotoisin Hämeenlinnasta tai kenties Hauholta. Ainakin hän tuntee Hauhon tarpeeksi hyvin osatakseen keskustella sen maisemista. Kirjassa olevasta kuvasta päätellen hän on noin 30-40-vuotias, siis syntynyt noin 1880-1890. Erityistuntomerkkinä on Lampénin merkille panema harvennut hammasrivistö.

Hauholta tai Hämeenlinnasta rajan taakse menneitä, ikähaarukkaan sopivia miehiä ei liene rajattomasti. Täten kirkonkirjatutkimuskin saattaisi jo rajata määrän niin pieneksi, että soveltuvat henkilöt voisi käydä Etsivän Keskuspoliisin luetteloista läpi.

Kokonaisuudessaan lähteistöä on niin paljon, että tehtävä ei liene mahdoton: Etsivä Keskuspoliisi tarkkaili kaikkia Neuvosto-Venäjällä oleskelleita suomalaisia, ei vähiten rajavartiojoukkoihin kuuluneita. Jos tekee pari todennäköisyyksiin perustuvaa arvausta, saa lähteistöä kartutettua. Useimmat rajavartiojoukoissa olleista suomalaisista olivat suorittaneet Leningradissa toimineen punaupseerikoulun. Sen oppilaista EK piti paitsi luetteloita myös kokosi valokuvia. Kuvia voisi verrata Lampénin ottamaan kuvaan.

Toiseksi voi olla todennäköistä, että mainittu rajamies katosi Stalinin vainojen aikana, kuten tyypillisesti ne suomalaiset, jotka olivat edes vähäisessä asemassa Neuvostoliitossa 1930-luvun mittaan. Tosin asemaakaan ei aina tarvittu. Eila Lahti-Argutina on tehnyt pitkän luettelon vainoissa kadonneista, joka luettelo on syötetty Siirtolaisuusinstituutin ylläpitämään rekisteriin (http://www.migrationinstitute.fi/emreg/index.php). Harmi vaan, että rekisteristä ei voi etsiä henkilön suomalaisella kotipaikalla, vaikka tieto onkin sinne syötetty silloin, kun se on ollut tiedossa!

Onko kellään muita ajatuksia, miten tiedonetsinnässä pääsisi eteenpäin? Ehkä kirkonkirjoista olisi viisainta silti aloittaa? Harmi, ettei Lampén tullut kysyneeksi henkilöstä edes etunimeä. Punaupseeriluetteloiden, Valpon kortistojen ja Lahti-Argutinan kirjan kahlaaminen näillä lähtötiedoilla on haastavaa, mutta ajattelin silti yrittää. Katsotaan, kuinka käy! :)

Marjapuu
06.03.11, 13:29
katosi Stalinin vainojen aikana, kuten tyypillisesti ne suomalaiset, jotka olivat edes vähäisessä asemassa Neuvostoliitossa 1930-luvun mittaan. Tosin asemaakaan ei aina tarvittu.

Onko kellään muita ajatuksia, miten tiedonetsinnässä pääsisi eteenpäin? Ehkä kirkonkirjoista olisi viisainta silti aloittaa? Harmi, ettei Lampén tullut kysyneeksi henkilöstä edes etunimeä. Punaupseeriluetteloiden, Valpon kortistojen ja Lahti-Argutinan kirjan kahlaaminen näillä lähtötiedoilla on haastavaa, mutta ajattelin silti yrittää. Katsotaan, kuinka käy! :)

Minkäänlaista "asemaa" ei tarvittu Stalinin vainoissa katoamiseen ja likvidointiin. Joukossa on muun muassa valtava määrä kotiemäntiä, metsätyömiehiä, tehtaantyöläisiä ja valitettavasti jopa alaikäisiä.

Yksi lähde etsintään voisi tässä tapauksessa olla kutsunnoista esteettä poisjääneiden asevelvollisten lista. Silläkään ei tosin tee mitään ilman nimeä.
http://www.genealogia.fi/hakem/aek-ael/

Marjapuu
06.03.11, 13:43
Etsivä Keskuspoliisi tarkkaili kaikkia Neuvosto-Venäjällä oleskelleita suomalaisia.


Pitääkö tämä todella paikkansa? Siellähän oli 1930-luvulla tuhansia suomalaisia, joista monet olivat aivan tavallisia työtätekeviä perheellisiä, miehiä, naisia ja lapsia. Arviolta 800-1000 henkeä oli tullut Kanadasta ja USAsta. Tarkkailtiinko heitäkin, jos he olivat edelleen Suomen kansalaisia?

Ahti2
06.03.11, 13:50
Pitääkö tämä todella paikkansa? Siellähän oli 1930-luvulla tuhansia suomalaisia, joista monet olivat aivan tavallisia työtätekeviä perheellisiä, miehiä, naisia ja lapsia. Arviolta 800-1000 henkeä oli tullut Kanadasta ja USAsta. Tarkkailtiinko heitäkin, jos he olivat edelleen Suomen kansalaisia?

No ei nyt ehkä lapsia erikseen, mutta perhekuntien tarkkuudella epäilemättä. Rajantakainen suomalaisyhteisö kiinnosti Valpoa erittäin paljon ja sen arkistoon sisältyvistä tiedoista päätellen se pyrki keräämään ja ylläpitämään ajantasaista kuvaa koko yhteisöstä, myös kanadansuomalaisista.

Marjapuu
06.03.11, 14:20
Olen saanut sellaisen käsityksen, että EK tarkkaili nimenomaan ns. loikkareita. He ovat siis niitä, jotka menivät suoraan Suomesta Venäjälle.

Mutta jos joku löytää EK:n papereista amerikan- ja kanadansuomalaisten perheiden tietoja, niin olisi kiinnostavaa saada siitä tieto tänne. Täytyy muuten olla melkoinen arkisto, kun Eila Argutinankin lista käsittää noin 8000 nimeä. Siinäkään ei ole kaikkia. Arvioidaan, että Suomen kansalaisia oli Neuvostoliitossa 1930-luvulla 12000-15000 henkilöä.

Marjapuu
06.03.11, 14:51
Tässä erinomainen kirjoitus loikkareista. Tekstistä käy mm. ilmi, mitä Valpon ja EK:n kortistoista löytyy, ja myös, mitä sieltä EI löydy.

http://suvut.genealogia.fi/sssry/loikkari.htm

Ahti2
06.03.11, 18:45
Olen saanut sellaisen käsityksen, että EK tarkkaili nimenomaan ns. loikkareita. He ovat siis niitä, jotka menivät suoraan Suomesta Venäjälle.

Mutta jos joku löytää EK:n papereista amerikan- ja kanadansuomalaisten perheiden tietoja, niin olisi kiinnostavaa saada siitä tieto tänne. Täytyy muuten olla melkoinen arkisto, kun Eila Argutinankin lista käsittää noin 8000 nimeä. Siinäkään ei ole kaikkia. Arvioidaan, että Suomen kansalaisia oli Neuvostoliitossa 1930-luvulla 12000-15000 henkilöä.

Valpon tekemä työ on tosiaan mittava: pelkästään arkiston henkilökortistossa on tietoja lähes 200 000 henkilöstä. Lisäksi henkilömappeja on Portin (http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiollinen_poliisi) mukaan noin 7000 henkilöstä. Näistä määristä voi päätellä, että Venäjällä oleskelleiden suomalaisten lisäksi vahdittavia löytyi paljon kotimaastakin.

Kiitos Marjapuulle loikkarivinkistä! Täytyypä lukea se ajatuksella läpi. Onko kukaan tullut tutkineeksi Hämeenlinnan ja Hauhon Venäjälle sisällissodan jälkeen menneitä? Sellaiset tiedot olisivat epäilemättä kovin arvokkaita.

Marjapuu
07.03.11, 17:31
Onko kukaan tullut tutkineeksi Hämeenlinnan ja Hauhon Venäjälle sisällissodan jälkeen menneitä?

En tiedä oletko huomannut katsoa, mutta Siirtolaisinstituutin passiluettelosta voi tehdä täsmähakuja kirjoittamalla kotipaikkakunnan (esim. Hauho tai Hämeenlinna) ja kohdemaaksi Venäjä. Tällä tavalla löysin vain yhden Hauholta Venäjälle menneen: Olga Maria Haavisto, kotipaikka Hauho, s. 1885, lähtenyt 1903. Hämeenlinnasta lähteneitä löytyi jo paljon enemmän ja koko Suomesta 794 sivua. Nämähän ovat sitten niitä laillisesti lähteneitä. Voi myös laittaa kohdemaaksi "ulkomaat", silläkin tavalla löytyy paljon tärppejä.

Kokeilin myös Katihaa (Karjala-tietokanta). Kävi ilmi, että Karjalassakin on pari Hauho-nimistä kylää...

Ahti2
08.03.11, 21:28
En tiedä oletko huomannut katsoa, mutta Siirtolaisinstituutin passiluettelosta voi tehdä täsmähakuja kirjoittamalla kotipaikkakunnan (esim. Hauho tai Hämeenlinna) ja kohdemaaksi Venäjä. Tällä tavalla löysin vain yhden Hauholta Venäjälle menneen: Olga Maria Haavisto, kotipaikka Hauho, s. 1885, lähtenyt 1903. Hämeenlinnasta lähteneitä löytyi jo paljon enemmän ja koko Suomesta 794 sivua. Nämähän ovat sitten niitä laillisesti lähteneitä. Voi myös laittaa kohdemaaksi "ulkomaat", silläkin tavalla löytyy paljon tärppejä.

Kokeilin myös Katihaa (Karjala-tietokanta). Kävi ilmi, että Karjalassakin on pari Hauho-nimistä kylää...

Enpä ollut huomannut, kiitokset taas vinkistä! Täytyykin perata nekin nimet läpi. :)

Olen nyt parina iltana jäljittänyt 'hämäläistä'. Kysyin Siirtolaisuusinstituutista Lahti-Argutinan luettelon hakuvaihtoehtojen lisäämisestä ja sain heiltä poiminnan, joka sisältää kaikki listassa esiintyvät Hämeen läänissä syntyneet. Tästä instituutille isot kiitokset! Ja kutkuttavinta oli, että siinä listassa oli ainoastaan yksi (!) hämeenlinnalainen (hauholaisia ei yhtään) mies, joka voisi tulla etsittynä henkilönä kyseeseen: vuonna 1895 syntynyt Uuno Malmberg. Hän on siis vähän nuorempi mitä olin ajatellut, mutta arvaukseen tuo ikäarvioni perustuikin.

Malmbergille löytyi Valpon arkistosta henkilömappi, josta oheinen kuva on peräisin. Hän lienee kuvassa samaa ikää kuin Lampénin kirjan ilmestyessä. Malmberg oli mennyt Venäjälle jo maailmansodan aikana, osallistunut punaisella puolella Suomen sisällissotaan ja opiskellut sen jälkeen punaupseerikoulussa Pietarissa. 1920-luvun alussa Malmberg oleskeli Pietarin lisäksi ainakin Muurmannilla ja Petroskoin seudulla. Jälkimmäinen ei ollut kaukana Suojärveltä. Malmberg oli myös jonkin aikaa Moskovassa vankilassa syytettynä osallisuudesta Kuusisen klubin murhiin.

Valpon kansion kuvan ja Lampénin kirjan kuvan vertailu on hankalaa jälkimmäisen epätarkkuuden vuoksi. Periaatteessa Malmberg kuitenkin vastaa Lampénin kuvausta: miehen komeus pannaan merkille sekä kirjassa että henkilömapissa. Se onko Malmbergilla Lampénin mainitsemaa "jaarlin nenää" onkin sitten vaikeammin todettavissa. :D: Jännää (vaikkakaan ei kovin todistusvoimaista) on, että Lampén kertoo miehen jutelleen Hämeenlinnasta kuin toivossa kohdakkoin päästä sinne. Malmberg olikin salatein käymässä Suomessa, ainakin Helsingissä, vuonna 1921. Hänen pituudekseen on ilmoitettu 195 cm, myös 'hämäläinen' on Lampénin kuvasta päätellen pitkä.

Mikä sitten puhuu sitä vastaan, että puna-armeijan päällystöön ylennyt Malmberg ja toimittaja Lampén olisivat kohdanneet Kaksinaisten puomilla? Malmbergin kansiossa mikään ei viittaa rajavartiotehtäviin, mutta vähän tuolta ajalta on tietoja muutenkaan. Toiseksi hänen tuntomerkeissään ei puhuta mitään puuttuvista hampaista, mikä olisi erikoista, mikäli Malmberg ja 'hämäläinen' olisivat sama henkilö. Onkohan hampaita voitu jo tuolloin korvata "tekareilla"?

Vielä tänään ei siis selvinnyt, tapasiko Lampén rajalla Malmbergin vai jonkun muun. Täytyy jatkaa seuraavaksi Valpon arkiston läpikäyntiä siinä toivossa, että punaupseerien valokuva-albumissa olisi lisää Malmbergia esittäviä kuvia tai jossakin lisää tuntomerkkejä. Myös Marjapuun vinkki pitää tarkastaa. On kuitenkin aika hienoa, että tällaisia yksityiskohtia voi ylipäänsä aikansa kuluksi selvitellä, vaikka molempien osallisten manalle menosta on jo yli 70 vuotta! Ja rajalla tapahtuneesta tapaamisesta vieläkin kauemmin.