Ahti2
06.03.11, 13:20
Lueskelin läpi Ernst Lampénin kirjan Pikakuvia Raja-Karjalasta (Otava, Helsinki 1922) ja nautiskelin erityisesti sen vanhaa rajaseutua koskevista kuvauksista. Mielenkiintoinen episodi oli, kun Lampén seuralaisineen kohtasi Kaksinaisten vartiolla silloisessa Suojärven pitäjässä kaksihenkisen venäläisen rajapartion, jonka vetäjä paljastui suomalaiseksi.
Suomalainen venäläisissä rajavartiojoukoissa ei sinänsä ollut harvinaisuus. Heitä tiedetään olleen niissä enemmänkin etenkin Kannaksen puolella. Jostakin syystä tapaus alkoi kuitenkin kiinnostaa ja ajattelin selvittää, olisiko Kaksinaisten puomilla tavatun rajavartijan henkilöllisyys mahdollista selvittää. Olisi jännittävää tietää mikä hänen tarinansa oli ja miten hän oli puolin toiselle puolelle päätynyt. Osa sisällissodan aikana menneistä (jos tämä mysteerihenkilö nyt heihin kuului) tuli 30-luvulla takaisinkin ja siinä tapauksessa hänen vaiheistaan voisi olla tarkempikin kuvaus löydettävissä.
Lampénin teksti sisältää muutamia vinkkejä kohdehenkilöstä: hän on kotoisin Hämeenlinnasta tai kenties Hauholta. Ainakin hän tuntee Hauhon tarpeeksi hyvin osatakseen keskustella sen maisemista. Kirjassa olevasta kuvasta päätellen hän on noin 30-40-vuotias, siis syntynyt noin 1880-1890. Erityistuntomerkkinä on Lampénin merkille panema harvennut hammasrivistö.
Hauholta tai Hämeenlinnasta rajan taakse menneitä, ikähaarukkaan sopivia miehiä ei liene rajattomasti. Täten kirkonkirjatutkimuskin saattaisi jo rajata määrän niin pieneksi, että soveltuvat henkilöt voisi käydä Etsivän Keskuspoliisin luetteloista läpi.
Kokonaisuudessaan lähteistöä on niin paljon, että tehtävä ei liene mahdoton: Etsivä Keskuspoliisi tarkkaili kaikkia Neuvosto-Venäjällä oleskelleita suomalaisia, ei vähiten rajavartiojoukkoihin kuuluneita. Jos tekee pari todennäköisyyksiin perustuvaa arvausta, saa lähteistöä kartutettua. Useimmat rajavartiojoukoissa olleista suomalaisista olivat suorittaneet Leningradissa toimineen punaupseerikoulun. Sen oppilaista EK piti paitsi luetteloita myös kokosi valokuvia. Kuvia voisi verrata Lampénin ottamaan kuvaan.
Toiseksi voi olla todennäköistä, että mainittu rajamies katosi Stalinin vainojen aikana, kuten tyypillisesti ne suomalaiset, jotka olivat edes vähäisessä asemassa Neuvostoliitossa 1930-luvun mittaan. Tosin asemaakaan ei aina tarvittu. Eila Lahti-Argutina on tehnyt pitkän luettelon vainoissa kadonneista, joka luettelo on syötetty Siirtolaisuusinstituutin ylläpitämään rekisteriin (http://www.migrationinstitute.fi/emreg/index.php). Harmi vaan, että rekisteristä ei voi etsiä henkilön suomalaisella kotipaikalla, vaikka tieto onkin sinne syötetty silloin, kun se on ollut tiedossa!
Onko kellään muita ajatuksia, miten tiedonetsinnässä pääsisi eteenpäin? Ehkä kirkonkirjoista olisi viisainta silti aloittaa? Harmi, ettei Lampén tullut kysyneeksi henkilöstä edes etunimeä. Punaupseeriluetteloiden, Valpon kortistojen ja Lahti-Argutinan kirjan kahlaaminen näillä lähtötiedoilla on haastavaa, mutta ajattelin silti yrittää. Katsotaan, kuinka käy! :)
Suomalainen venäläisissä rajavartiojoukoissa ei sinänsä ollut harvinaisuus. Heitä tiedetään olleen niissä enemmänkin etenkin Kannaksen puolella. Jostakin syystä tapaus alkoi kuitenkin kiinnostaa ja ajattelin selvittää, olisiko Kaksinaisten puomilla tavatun rajavartijan henkilöllisyys mahdollista selvittää. Olisi jännittävää tietää mikä hänen tarinansa oli ja miten hän oli puolin toiselle puolelle päätynyt. Osa sisällissodan aikana menneistä (jos tämä mysteerihenkilö nyt heihin kuului) tuli 30-luvulla takaisinkin ja siinä tapauksessa hänen vaiheistaan voisi olla tarkempikin kuvaus löydettävissä.
Lampénin teksti sisältää muutamia vinkkejä kohdehenkilöstä: hän on kotoisin Hämeenlinnasta tai kenties Hauholta. Ainakin hän tuntee Hauhon tarpeeksi hyvin osatakseen keskustella sen maisemista. Kirjassa olevasta kuvasta päätellen hän on noin 30-40-vuotias, siis syntynyt noin 1880-1890. Erityistuntomerkkinä on Lampénin merkille panema harvennut hammasrivistö.
Hauholta tai Hämeenlinnasta rajan taakse menneitä, ikähaarukkaan sopivia miehiä ei liene rajattomasti. Täten kirkonkirjatutkimuskin saattaisi jo rajata määrän niin pieneksi, että soveltuvat henkilöt voisi käydä Etsivän Keskuspoliisin luetteloista läpi.
Kokonaisuudessaan lähteistöä on niin paljon, että tehtävä ei liene mahdoton: Etsivä Keskuspoliisi tarkkaili kaikkia Neuvosto-Venäjällä oleskelleita suomalaisia, ei vähiten rajavartiojoukkoihin kuuluneita. Jos tekee pari todennäköisyyksiin perustuvaa arvausta, saa lähteistöä kartutettua. Useimmat rajavartiojoukoissa olleista suomalaisista olivat suorittaneet Leningradissa toimineen punaupseerikoulun. Sen oppilaista EK piti paitsi luetteloita myös kokosi valokuvia. Kuvia voisi verrata Lampénin ottamaan kuvaan.
Toiseksi voi olla todennäköistä, että mainittu rajamies katosi Stalinin vainojen aikana, kuten tyypillisesti ne suomalaiset, jotka olivat edes vähäisessä asemassa Neuvostoliitossa 1930-luvun mittaan. Tosin asemaakaan ei aina tarvittu. Eila Lahti-Argutina on tehnyt pitkän luettelon vainoissa kadonneista, joka luettelo on syötetty Siirtolaisuusinstituutin ylläpitämään rekisteriin (http://www.migrationinstitute.fi/emreg/index.php). Harmi vaan, että rekisteristä ei voi etsiä henkilön suomalaisella kotipaikalla, vaikka tieto onkin sinne syötetty silloin, kun se on ollut tiedossa!
Onko kellään muita ajatuksia, miten tiedonetsinnässä pääsisi eteenpäin? Ehkä kirkonkirjoista olisi viisainta silti aloittaa? Harmi, ettei Lampén tullut kysyneeksi henkilöstä edes etunimeä. Punaupseeriluetteloiden, Valpon kortistojen ja Lahti-Argutinan kirjan kahlaaminen näillä lähtötiedoilla on haastavaa, mutta ajattelin silti yrittää. Katsotaan, kuinka käy! :)