Kälkäinen

[Pekka Paavola]

En saa jatkumaan esiäitini sukua varmuudella taaksepäin, joka oli Liisa Antintr. Kälkäinen s.31.8.1848 Kempele. Hiskistä yleisesti katsellen huomasin sukunimen aika harvinaiseksi. Olenko oikeassa? Vanhin löytö oli Iissa 1600-luvun lopulta. Onkohan Kälkäinen ja Kälkäjä sukunimillä mitään yhteistä? Voisiko, joku lykätä? Kiitos -Pekka-:)

[Tapani Kovalaine]

Mistä on Liisalle löydetty syntymäaika.
Hiski tuntee Elisabeth Kälkäisen:
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2vfiiw?fi+0192+kastetut+2921)13.1.1848 KASTETTU KEMPELEELLÄ 16.1.1848 Backst. Anders Kälkäinen Britha Caisa 47 Elisabeth

[Pekka Paavola]

Tapani huomasit saman, kuin minä. Pvm:llä 25.11.1192 Kempeleen srk:n virkatodistuksessa syntymäaika on s.ajaksi merkitty 31.1.1848.Samasta Liisa Antintr. Kälkäisesta on varmaan kyse. Mutta mistähän päin Kälkäinen suku Kempeleleen tuli , vai onko siellä vaikuttanut kauankin?. Epäilen esi-isieni tulleen Kempeleen idästä tai koillisesta, kun tuo nimi viittaisi niihin suuntiin.Pekka:confused:

[H.Arjava]

Ainakin Joutsan ja Kangasniemen rajamailla on Kälkäjoki, joka nyt on ajankohtainen turvetuotannon haittojen takia.
1444 on vahvistettu rajariitatuomio näiltä alueilta nimellä "Kälän metsä ja vesi".

H.Arjava

[Pietari Jörönpoika]

Iin Karjalan kylästä löytyy useampiakin Kälkäjä-nimisiä taloja. Eiköhän tämän seudun Kälkäjien juuret lähtene sieltä? Itse olen aika usein törmännyt nen-lisien käyttöönottoon ja häviämisiin kirkonkirjoissa näillä seuduin joten en itse pitäisi tälläistä muutosta kovinkaan kummallisena tässäkään tapauksessa.

t.Pietari

ps. Kälkäjiä asuu Kempeleessä tänäkin päivänä.

[Tapani Kovalaine]

Kempeleen henkikirja netissä vuodelta 1850 sisältyy Limingan pitäjän sisälle kylänä nimeltään Kempele ja se löytyy digikuvista 450-457. Kälkäisiä ei löydy lainkaan. Hiskistä löytyvät Kälkäisten perheet ovat henkikirjassa nimillä Kälkäjä tai Källkäjä.

Neljä perhettä löytyy. Kempele 2 Niemelässä on mäkitupalaisena Johan Kälkäjä ja vaimo Brita ja 2 lasta. Samalla tilalla asuu pitäjän muurari Anders Kälkäjä ja vaimonsa Maria (joka Hiskin mukaan on syntynyt 1822.

Kempele nro 6 Tuohino -tilan (digi 451) torpparina on kysyjän kaipaama Anders Kälkäjä ja vaimonsa Caisa sekä kolme lasta. Hiskon mukaan Kaisa on syntynyt vuonna 1800 tai 1801. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=568722

Kempele nro 11 Kokko (digi 453) tilan loisena on Simon Kälkäjä ja vaimonsa Brita sekä 2 lasta.

Viiden vuoden välein netistä nätisti löytyvien henkikirjojen avulla voi saada pieniä aavistuksia siitä, olisivatko nuo neljä perhettä sukua keskenään. Vuoden 1835 henkikirjassta löytyy Tuohino nro 7 tilan kohdalta loisena Simon Kälkäinen vaimonsa kera. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585981 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585981)Anders Kälkäinen on vaimonsa ja yhden lapsensa kanssa Pekuri nro 9 tilan kohdalla. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=585982

[Pekka Paavola]

Kiitokset teille kolmelle, jotka autoitta Kälkäinen-sukunimen alun jäljittämisesssä. Ja nyt on myös helpompi Kempeleen seudulla jatkaa Antin juurien haussa. Aikanaan tuli II-joen Kipinästä 13km alajuoksella olevaan Kälkäjään yhde toisen esi-isäni, nim. Pähtilä-suvun yhteydessä. Jostain olen lukenut, että Kälkä-sanan alku tulis kuolansaamen sanasta Kälkä, joka tarkoittaa tasaista jäkäläkangasta tai kivikkoa, mutta ristiriita on kuitenkin paljot Kälkä-sanan osaisuus monien vesistöjen yhteydessä ainakin ensin mainittuun?. - Pekka -

[Jouni Kaleva]

Kiitokset teille kolmelle, jotka autoitta Kälkäinen-sukunimen alun jäljittämisesssä. Ja nyt on myös helpompi Kempeleen seudulla jatkaa Antin juurien haussa. Aikanaan tuli II-joen Kipinästä 13km alajuoksella olevaan Kälkäjään yhde toisen esi-isäni, nim. Pähtilä-suvun yhteydessä. Jostain olen lukenut, että Kälkä-sanan alku tulis kuolansaamen sanasta Kälkä, joka tarkoittaa tasaista jäkäläkangasta tai kivikkoa, mutta ristiriita on kuitenkin paljot Kälkä-sanan osaisuus monien vesistöjen yhteydessä ainakin ensin mainittuun?. - Pekka -
Yhden viime syksynä Rantapohja-lehdessä esitetyn yleisökirjoituksen mukaan olisi saamen gielke-sanasta, joka tarkoittaisi rekeä tai kelkkaa.

[Jaska]

Yhden viime syksynä Rantapohja-lehdessä esitetyn yleisökirjoituksen mukaan olisi saamen gielke-sanasta, joka tarkoittaisi rekeä tai kelkkaa.
Tuo on mahdollinen myös, vaikka yleensä saamelaislainoissa ie vastaa suomen e:tä tai ie:tä ja ea taas suomen ä:tä:

http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos09/aikio.html
(http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos09/aikio.html)(Sivulta voi ladata väitöskirjan PDF:nä.)

Eräs vaihtoehto on vielä pohjoissaamen geađgi 'kivi', josta vokaaliston osalta tulisi kälkä, aivan kuten sanasta geatki 'ahma' on tullut kätkä jne. Tuo đ on soinnillinen dentaalispirantti (kuten englannin sanassa mother), jossa kieli käy "melkein d:ssä" mutta lähempänä hampaita eikä osu kunnolla. Vastaava kantasuomen äänne kehittyi aikoinaan muinaishämeessä l:ksi ja varsinaissuomessa r:ksi, joten se olisi voitu kuulla l:nä. Toinen vaihtoehto on, että se olisi korvattu t:llä, jolloin tuostakin sanasta olisi tullut kätkä.

Merkityksen osalta 'kivi' sopii paremmin vesistönimiin kuin 'reki', Suomessakin on paljon Kivijärviä.