Kersantti Jacob Grunditz

[awittaniemi]

Olisikohan kenelläkään tietoa Kersantti Jacob Grunditz -nimisestä henkilöstä?
Vuosina 1740-1742 hän oli Lumijoella Sandheimin isäntä. Vaimo Reeta mainitaan leskenä jo vuonna 1743 ja heidän poikansa Ulrik Jacobinpoika ottaa tilan hallintaansa jo vuonna 1745.

Mistä tulee Jacobin suku? Onko hänen esivanhemmistaan mitään tietoa kenelläkään?

Kaikista vastauksista kauniisti kiittäen,

[Jouni Kaleva]

Vanha kunnon Wirilander (Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810, virkatalonhaltijain luettelot) tietää, että Jakob Grunditz oli Pohjois-Iin Leistolan kersantin virkatalon haltija 10.7.1719-16.8.1722. Vastaavan ajan rippikirjassa talossa asuu ihan muuta väkeä, kuten tavallista, siis "vuokralla". Jakob Grunditz ei näy Iin rippikirjoissa.

Krs Jakob G. on Muhoksen Laitasaaren Hakkarilan lippumiehen virkatalon haltija 16.8.1722-30.12.1723, jolloin eroaa.

[Antti Kuivamäki]

Taitaa kyseinen pariskunta asustella Simonkylän Penttilässä vuodesta 1723 eteenpäin, rippikirjojen mukaan. Muuta tietoa ei ole.
t. Antti

[awittaniemi]

Kiitoksia kovasti tiedoistanne! Jaakko perheineen asui täällä Lumijoella Sandheimin talossa useamman sukupolven ajan. Hän oli minun äiäääiäiiii.

Olen jo aika pitkään penkonut Lumijoen henkikirjoja ja perunkirjoja, koettaen hahmottaa niistä jonkinlaita lumijokisten sukujen puita. Hidastahan se on, kun ei ole kirkonkirjoja olemassa.

Onko teillä tietoa Jaakon vaimon Margarethan taustasta?


AW

[Leevi A]

Muistelen jostakin kuulleeni/lukeneeni, että Jacob Grunditz olisi ollut kotoisin Etelä-Hämeestä ja että suku olisi tullut joskus Mecklenburgista Suomeen. Lienevät vaikuttaneet sotilasalalla. Pitäisi olla samaa sukua kuin Grundig (radiot, TV:t...).
Valitettavasti minulla ei ole antaa linkkejä mihinkään enkä aikanaan kirjannut ylös lähteitä.
Kersantti JG Oli mukana surullisenkuuluisalla Trondheimin sotaretkellä 1718-1719.
Hänen poikansa Ulrikin tytär Maria tulee yhdeksi esiäidikseni.

[Tapani Kovalaine]

...
Onko teillä tietoa Jaakon vaimon Margarethan taustasta?
AW
Simon pitäjän Simon kylän Penttilässä rippikirjaan merkittiin Jakob Grunditzin vaimoksi Greta ja sitten seuraavaan rippikirjaan (digi 77) tili vaimon kohdalle merkintä Greta Graan. Käsiala on kuiteskin sellaista että muullakin tavalla nimen voi tulkita, esim Gröön?

Digi 77: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1699-1741_ik235/77.htm (http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1699-1741_ik235/77.htm)

Jaakon poika Pekka Grunditz avioitui Oulussa 13.5.1798 Kaisa Kustaantytär Mattilan (Tikkala) kanssa ja heillä oli tyttäret Margareetta 1798 ja Sofia Kristiina 1802. Kaisa jäi leskeksi ja muutti Simoon 1811 ja asui au-poikansa Efraim Mattilan kanssa Vakkalan talossa vuoteen 1854 saakka, jolloin sairastui ja muutti Ouluun, jossa kuoli 1859. Efraim oli vaimonsa pojan tyttären ukki ja tällä tyttärellä oli sievä nimi: Anna Aina Onnia Miettunen, s. 1.7.1899.

[Leevi A]

Graaniksi minä tuon kersantin vaimon tunnistaisin. Syntyperä ei ole tiedossa. Olisiko mitään yhteyttä Norjan sotaretkellä olleen toisen kersantin, joku Graan, kanssa? Kersantin etunimi ei ole juuri nyt saatavilla. Joku osaavampi on ehkä tutkinut jo.
Ja se Pekka eli Pehr, s. 29.6.1770 jossakin ja lienee kuollut noin 1805, oli löytämieni lähteiden mukaan Reinholdin (1735 - ennen 1783, toisen tiedon mukaan jo ennen 26.1.1769) poika eikä Jacobin joka kuoli jo noin 1742. Ota noista sitten selvä.
Jacob Jacobinpoika Grunditzin (s. noin 1740 ja vihitty 13.5.1764 Limingassa) lapsista minulla ei ole mitään tietoja. Muutenkin tämä koko Grunditzin suku kaipaisi minulla vielä paljon lisätutkimuksia. Ehkä uusiksi koko homma...

Pehrin vaimo Caisa Gustafintytär Painaja, Mattila, Grunditz s. 3.10.1773 Simo Simoniemi Painaja ja kuoli mustiinpanojeni mukaan 15.12.1859 Simossa poikansa Efraimin luona, mutta pitänee tarkastaa. Efraimin lapsista minulla ei ole (vielä) mitään tietoja.

[Tapani Kovalaine]

Graaniksi minä tuon kersantin vaimon tunnistaisin. Syntyperä ei ole tiedossa. Olisiko mitään yhteyttä Norjan sotaretkellä olleen toisen kersantin, joku Graan, kanssa? Kersantin etunimi ei ole juuri nyt saatavilla. Joku osaavampi on ehkä tutkinut jo.
Ja se Pekka eli Pehr, s. 29.6.1770 jossakin ja lienee kuollut noin 1805, oli löytämieni lähteiden mukaan Reinholdin (1735 - ennen 1783, toisen tiedon mukaan jo ennen 26.1.1769) poika eikä Jacobin joka kuoli jo noin 1742. Ota noista sitten selvä.
Jacob Jacobinpoika Grunditzin (s. noin 1740 ja vihitty 13.5.1764 Limingassa) lapsista minulla ei ole mitään tietoja. Muutenkin tämä koko Grunditzin suku kaipaisi minulla vielä paljon lisätutkimuksia. Ehkä uusiksi koko homma...

Pehrin vaimo Caisa Gustafintytär Painaja, Mattila, Grunditz s. 3.10.1773 Simo Simoniemi Painaja ja kuoli mustiinpanojeni mukaan 15.12.1859 Simossa poikansa Efraimin luona, mutta pitänee tarkastaa. Efraimin lapsista minulla ei ole (vielä) mitään tietoja.
Digikuva 35 Simo, Simoniemi, Vakkala: http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/simo/rippikirja_1854-1860_mko44-50/35.htm

Niinpä vaan Simon kirjaan on Kaisa Mattila-Grunditzin kuolema 1859 kirjattu, joten tokkopa on Oulussa kuollut. Ja hänen puolisonsa Pekka oli tosiaan tarkemmin katsoen Jaakon pojan poika ja merimies. Pekan isä on voinut olla Reinhold tai Limingan Jaakko. Tietoni olivat netistä ja hevosmiesten tietotoimistosta. Kaisan isän Kustaan isä Kustaa Tollstedt-Tikkala (1686-1751) oli mukana Norjan sotaretkellä ja paluumatkalla palellutti pahasti jalkansa, mutta säilytti hyvästi henkensä.

Efraimilla en tiedä olleen lainkaan lapsia.

[IlkkaH]

Hei,

Hämeenkoskella (ent. Koski Hl.) omisti Palomaan kylässä toimitusvouti Georg Jakob Grundeitz (Grunditz) 1740-1760-luvuilla Härkälän tilan. Georg Jakob Grundeitzin puoliso oli (Anna) Susanna Dahlman ja poika ilmeisesti Rantasalmen Haapaniemen kadettikoulun tallimestari, luutnantti Carl Gustaf Grundeitz (jonka puoliso Kuopion läänin komissiomaanmittari Isak Reinhold Hasselblattin tytär Sofia Christina). Kaikki lisätiedot Grunditz - Grundeitz - Grundheitz -suvusta otetaan kiitollisena vastaan!

t. Ilkka

[Bodniemi37]

Hei,

Hämeenkoskella (ent. Koski Hl.) omisti Palomaan kylässä toimitusvouti Georg Jakob Grundeitz (Grunditz) 1740-1760-luvuilla Härkälän tilan. Georg Jakob Grundeitzin puoliso oli (Anna) Susanna Dahlman ja poika ilmeisesti Rantasalmen Haapaniemen kadettikoulun tallimestari, luutnantti Carl Gustaf Grundeitz (jonka puoliso Kuopion läänin komissiomaanmittari Isak Reinhold Hasselblattin tytär Sofia Christina). Kaikki lisätiedot Grunditz - Grundeitz - Grundheitz -suvusta otetaan kiitollisena vastaan!


Hollolan nimismies (1740-1776) Jacob Georg Grundeitz, s. Hollola 1715, k. Joroinen 1785, löytyy kirjasta Walta, Matti, Virkamiehiä. Lääninhallinnon virkamiehet 1721-1808, Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 56. Helsinki 2005, s. 250. Vanhemmat: Elias Grundeitz, trumpetinsoittaja, ja Margareta Jung; pso Susanna Dahlman, vihitty 1741. Pson vanhempia ei mainita.

Jacob Georg Grundeitzilla oli kirjan mukaan saman niminen poika, s. Koski 1752, joka toimi Hollolan nimismiehenä 1776-78. Hän siirtyi 1778 kersantiksi Karjalan eskadroonaan.

Terveisin,

[JouniK]

Jacob Georg Grundeitzilla oli kirjan mukaan saman niminen poika, s. Koski 1752, joka toimi Hollolan nimismiehenä 1776-78. Hän siirtyi 1778 kersantiksi Karjalan eskadroonaan.

Vuoden 1778 syyskäräjillä JGG on "förre krono länsman" (ent. nimismies), uusi titteli näkyy olevan "expeditions befallningsman".

[JouniK]

Vuoden 1778 syyskäräjillä JGG on "förre krono länsman" (ent. nimismies), uusi titteli näkyy olevan "expeditions befallningsman".

... ja 88§:ssä sama mies onkin sitten sergeant.