PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Miten miesten nimet


Kaisa Nurhonen
28.02.11, 11:44
Miten oli miesten nimien periytyvyys, kun on vain patronyymi. Esimerkki: Kristiina Nurhonen nai Ristiinassa (Itä-Suomea) Michel Michelsonin 1797. Saiko sotilaanpoika isänsä Michelson nimen ja jos poika olikin Pekka, saiko hänen poikansa Pekanpoika-nimen. Pähkäilen Ristiinan historiassa mainittua Michelsonia, joka on tätä Michel Michelsonia myöhempää kaartia, sotilas hänkin. Kristiinan ja Mikon äljet häviävät eikä rippikirjassa ole syntymäaikoja ole.

kkylakos
16.03.11, 14:19
Fiilispohjalta sanoisin, että patronyymeistä muodostui sukunimiä (eli että siirtyivät sellaisenaan seuraavalle polvelle) vasta 1800-luvun loppupuolella. Tätä ennen Mikon poika oli Mikonpoika vaikka isänsä olisi ollut Pekanpoika.

Kaisa Nurhonen
16.03.11, 19:46
Kiitos vastauksesta, heitän siis Mikonpojan mielestäni.

Movitz
19.03.11, 12:50
Kun sukunimetön siirtyy alueelle, jossa sukunimiä käytetään, voidaan tilanne ratkaista varsin monella tapaa. Yksi, jos kohta ei ehkä kaikkein tavallisin, on muodostaa sukunimi luutuneesta patronyymiksi. Esimerkiksi kun eräskin esiäitini läksi vuosisadan lopulla Sysmästä Antreaan, merkittiin hänelle sukunimeksi edesmenneen aviomiehensä patronyymi, ja kun kyseinen Leena Aatamintytär sitten otti ja kuoli tammikuussa 1897, kirjattiin muuten täysin suomenkieliseen asiakirjaan sukunimeksi "Mikkelson", jolla nimellä lapsensakin sitten kirkonkirjoissa kulkevat, vaikka isänsä nimi ei Mikko ollutkaan vaan Juho Mikonpoika. Kaikkea voi sattua.

Jens

Leo Suomaa
08.05.11, 06:48
Jos puhutaan 1800-luvun alun jälkeisistä henkilöistä, yhdet nimet ovat kirkonkirjoissa, mutta toiset henkikirjoissa. Päijänteen länsipuolella henkikirjaan on myös talollisille ja torppareille pantu tilannimestä tehty "sukunimi", eikä patronyymiä. Mutta tällainen sukunimi ei sitten yleensä seurannut muuttajaa.

Kaisa Nurhonen
08.05.11, 10:37
Kysymykseni kuuluu 1700-luvulle. Ristiinaan muuttaa silloin paljon ulkopuolista väkeä, koska paikkakunta on sotilaskoulutuksen keskus. Voisin sanoa, että puolet Nurhosten elossa säilyneistä tytöistä nai sotilaan, jollainen Michel Michelssonkin oli. Ristiina kuuluu alueeseen, jossa ihmisillä oli sukunimet eivätkä olleet poikia eivätkä tyttäriä. Ristiinan historiassa mainitaan Michel Michelsson, mutta hän ei voi olla sukuun naitu. Sen ajan ihmiset eivät eläneet kuin pikkeustapauksessa niin kauan. Savolaisittain saattaa olla poika ja saattaa olla olemattakin. Kiitos vastauksestasi.