Missä olivat Rantasalmen vanhat kylät

[Fishersson]

Kuka tuntee Rantasalmen vanhoja kyliä? Esim. vuoden 1562-63 maantarkastusluettelossa (http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/index.html ) on seuraava kyläjako:

Rantasalmen neljänneskunta
1. Rantasalon by
2. Heinävesi
3. Lautakotalan by
4. Harjurannan by
5. Sijäisen by
6. Voinsalmi by

Osa noista löytyy nykyisistä kartoistakin. Lautakotala lienee muuttunut nykyiseksi Lahdenkyläksi? Mutta missä oli Sijäinen? Se oli kai koilliseen Lautakotalasta eli oliko nykyisten Tornioniemen ja Ritalahden seuduilla? Ja mikä voisi olla Sijäisen ns. normaalistettu muoto?

[Markku Ruuskanen]

Hei !

Rantasalon By on nykyinen Rantasalon kylä

Heinävesi on oma kuntansa nykyään ja käsittää useita kyliä

Lautakotalax by on isossajaossa muutettu nimeltään Lahdenkyläksi ja siihen on liitetty Syväiskylän talo no 4. Lahdenkylä on Rantasalmen kirkonkylästä Kolkontaipaleen ja Joroisten suuntaan ja rajoittuu mm. Tornioniemen kylään.

Harjurannan by on Harjurannan kylä Kangaslammilla joka taitaa kuulua nykyisin Varkauteen.

Sijäisen by on Syväiskylä, josta numerot 1-3 liitettiin Osikonmäen kylään ja numero 4 Lahdenkylään. Numerot 1-3 ovat Osikonmäen kylän keskellä mm. Sistolanmäen ja Pesolan taloja sekä numero 4 Kuosmalan talo, joka rajoittuu Osikonmäen kylään.

Voinsalmi by on nykyisin Voinsalmen kylä.

t. Markku Ruuskanen

[Kaija Salminen]

Hei!

Rantasalmen kylistä on keskusteltu aikaisemminkin viestiketjuissa http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-3903.html ja http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-11872.html.

En ole paras mahdollinen Rantasalmen tuntija, mutta jotakin seuraavassa:
1. Rantasalo on kirkonkylän alue
3. Lautakotala-muotoa en ole tavannut, mutta Lautakotalax = Lautakotalahti = nykyinen Lahdenkylä
5. Sijäisen by lienee Syväisen kylä, josta tarkemmin em. linkeissä

Muista kylistä luulisin, että Heinävesi on suunnilleen sama kuin nykyinenkin Heinävesi, Harjuranta kuulunee Varkauteen nykyisin(?) ja Voinsalmi on kirkonkylästä pohjoiseen Tiemassaarella. Ehkä joku paremmin tietävä oikaisee.

Terv. Kaija

PS. Markku Ruuskanen ehtikin jo vastata sillä välin, kun minulle tuli välillä muita hommia, ennen kuin sain lähetetyksi tämän viestin, mutta haitanneeko tuo mitään.

[Movitz]

On hyvä muistaa, että nuo 1500-luvun seutukylien nimet eivät vastaa 1642 sovittuja ja isonjaon kautta meille suodattuneita maakirjakyliä. Niiden avulla voi päätellä summittaisesti, missä päin talolliset ovat asustaneet, mutta ei voida päätellä, että Rantasaloon 1561 merkitty talollinen olisi asunut juuri Rantasalon kylässä sanan nykyisessä merkityksessä, vaikka niin olisikin. Talonpaikat useimmissa tapauksessa selviävät vain vertailtaessa vuoden 1561 verollepanomaakirjaa vuoden 1664 maantarkastusluetteloon, johon on merkitty sekä vastaavuus vuoden 1561 luetteloon että sen hetkinen maakirjakylä + asuintalon paikka.

Jens

[Fishersson]

Hei, kiitos asiantuntevista vastauksista. Sääli, että niin monessa paikassa Savoa perinteiset kylännimet ovat hävinneet.

Miten tuota edellistä Jensin viestiä pitäisi tulkita? Esim. v. 1562-63 maantarkastuskirjassa oli Vilppu (Philpus) Halonen, jolla oli maita sekä Lautakotalahdessa että Syväiskylässä, mutta v. 1620 maantarkastuskirjasta löytyy hänen mahdollinen jälkeläinen Vilppu Halonen, joka on merkitty aika kauas Tuusmäen Hiisimäkeen. Eikä muitakaan Halosia ole noissa vanhoissa kylissä. Onko talonpaikka ollut koko ajan sama vai onko muutettu toiseen paikkaan? Tosin maakappaleiden nimet eivät juuri muistuta tosiaan. Tämä kiinnostaa siksi, että juuri näistä Rantasalmen kylistä lähtivät Halosen suvun uudisasukkaat 1500-luvun alussa Pohjois-Savon Maaninkaan (Halolan kylä) ja myöhemmin Iisalmelle (Warpais).

[Movitz]

Vilppu Halosen kuuden veronahan arviokunta on merkitty Rantasalmen hallintopitäjän Rantasalmen neljänneskunnan viidenteen eli Syväisten kymmenyskuntaan ja arviokunnan numeroksi on annettu 1653.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3128526

maakappaleiksi luetellaan silloin kappale Lautakotalahtea, Summanpellonmaa, Kylmäkallio, Pirskanaho, Purhonaho, Kuhasuonsivumaa, Sysikangas, kappale Haapasaarta ja Tikansaari.

Verollepanomaakirjan avaimesta käy ilmi, että arviokuntaa 1653 vastaa vuoden 1664 jakokunta numero 1267:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3128605

Vuoden 1664 maantarkastuskirjassa jakokunta 1267 löytyy Rantasalmen Lautakotalahden kylästä:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=1435

Sen isäntä oli tuolloin Samuli Laurinpoika Laamanen, ja maakappaleiksi luetellaan kappale Lautakotalahtea, Summanpellonmaa, Kylmäkallio, Pirskanaho, Purhonaho, Kuhasuonsivumaa, Sysikangas, kappale Haapasaarta, Tikansaari sekä Pitkäaho, Hallahuhanmaa ja Lahnansuo eli pienin täydennyksin samat maakappaleet kuin Vilppu Halosella. Nyt mainitaan lisäksi, että Laamasen varsinainen asuintalo sijaitsi Purhonaholla. Oliko näin jo Vilpulla, on mahdotonta päätellä.

Kun Haberman laati oman maakirjansa, nämä maat eivät olleet enää Halosilla, vaan ne kuului eräälle Heikki Eerikinpojalle. Tuolloin Hiismäellä asunut Vilppu Halonen voi hyvin olla sukua vanhemmalle Vilppu Haloselle, mutta aivan eri maita he omistivat ja asuivat: nämä maat olivat nimittäin vielä 1560-luvulla Viuhkosten omistuksessa.

t. Jens

[Movitz]

P.S. Savossa kylännimet eivät ole hävinneet, vaan niitä ei ole koskaan ollutkaan. Kaskitalous perustui liikkuvuuteen ja työvoimaan, ei kiinteisiin peltoihin ja niiden osakkaisiin, taloihin. Vielä tänä päivänä savolainen kylärakenne on paljon hajanaisempi kuin länsisuomalainen.

[Movitz]

Tämä oli muuten valaiseva esimerkki sinänsä: vaikka Vilppu Halonen on kirjattu Syväisten seutukylään, hänen maansa eivät sijainneet siellä, mutta summittaisesti kyllä sillä suunnalla, sillä tiedämme, että maat olivatkin Lahdenkylässä.

Usein tuntuu, että noiden alue- tai seutukylien / kymmenyskuntien nimet ovat ennen muuta poissulkevia: yksin niiden perusteella emme siis tiedä, olivatko Vilppu Halosen maat juuri Syväiskylässä vai eivät, mutta tiedämme varmasti, että ne olivat jossain siellä päin - ja ennen muuta sen, että ne eivät olleet vaikkapa lähellä Kolkontaipaletta - ainakaan todennäköisesti ;)

[Markku Ruuskanen]

Etsittäviä maakappaleita luetellaan:

kappale Lautakotalahtea, Summanpellonmaa, Kylmäkallio, Pirskanaho, Purhonaho, Kuhasuonsivumaa, Sysikangas, kappale Haapasaarta, Tikansaari sekä Pitkäaho, Hallahuhanmaa ja Lahnansuo

Näistä Kylmäkallio on nykyisessä Lahdenkylässä, Pirskanlahti niminen Haaposelän lahti on saman kylän ja Tornioniemen välillä, ja Haapasaari sekä Tikansaari ovat Lahdenkylään rajoittuvalla Haaposelällä. Lautakotalahti on Haaposelän rantaa. Näillä perusteilla voisi kyllä olettaa
Vilpun asustelleen nykyisen Lahdenkylän mailla.

Markku Ruuskanen

[Terho Asikainen]

Muista kylistä luulisin, että Heinävesi on suunnilleen sama kuin nykyinenkin Heinävesi, Harjuranta kuulunee Varkauteen nykyisin(?) ja Voinsalmi on kirkonkylästä pohjoiseen Tiemassaarella. Ehkä joku paremmin tietävä oikaisee.

Terv. Kaija

"Heinäveden" ideahan on se, että Rantasalmen vanhat kantatalot sijaitsevat Haukiveden etelä- ja lounaispuolella. Koillisessa ja pohjoisessa eli "Heinäveillä" käytiin ennen niittämässä heinää luhtaniityiltä, viljelemässä kaukokaskia jne., kunnes sinne vähitellen muutettiin myös asumaan.

Siksi varhaisimpien lähteiden "Heinävesi" tarkoittaa osapuilleen myöhempää Kangaslammin aluetta, ja myöhemmin, asutuksen tihentyessä, nimitys laajeni käsittämään nykyisen Heinäveden alueita.

Mutta onko vuosien 1562-1563 maantarkastusluettelon Voinsalmi ollut Tiemassaarella? Maantieteellisestihän nämä kylät ovat nykyisin vierekkäin:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=282&map.y=288&e=560843&n=6894132&scale=200000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi

Maantarkastusluettelossa Voinsalmen kylään merkityillä talollisilla on useita sellaisia palstoja, jotka nykyisinkin sijaitsevat juuri Voinsalmella (Pitkäniemi, Huusalo, Ryönänniemi, Vasikkosaaren luhta, Virranniemi jne).

http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/saaminki.php?f=folio69

Itse en kuitenkaan tunne niin hyvin Tiemassaaren paikannimiä, että voisin arvioida, kuinka paljon niitä on maantarkastusluettelon voinsalmelaisten isäntien omistuksissa. Ehkä joku paremmin tietävä oikaisee.

Tiemassaaren kylää tai kymmeneskuntaahan ei 1500-luvulla tunnettu, mutta maantarkastusluettelon harvat Tiemas-alkuiset paikannimet (Tiemaisenjoensuunluhta ym.) on kuitenkin merkitty maantarkastusluettelossa [lautakota]lahdenkyläläisten isäntien omistuksiin:

http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/saaminki.php?f=folio65

terv. Terho

[Movitz]

Eikös Voinsalmi ulottunut alkujaan vielä Haukiveden toisellekin rannalle? Muistaakseni Heinäveden Leppämäki muodostui Voinsalmi 3:n maista. Nykyään kylän nimi on muistaakseni jotain aivan muuta.

[Terho Asikainen]

Kyllähän Voinsalmi toki ulottui Haukiveden toisellekin rannalle, kuten kaikki muutkin Kanta-Rantasalmen kylät; samalla tavoin kuin Ranska ulottuu merentakaisiin departementteihinsa.

Leppämäen historiaa en tunne, mutta esimerkiksi noissa maantarkastuskirjan luettelemissa "voinsalmelaisten" Mikko ja Juhana Turuisen omistuksissa

http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/saaminki.php?f=folio70

mainitaan mm. "Pisamaniemen suo", joka on Kangaslammilla, ja "Humalajärven ja Petrumaan välimaa", joka on aivan Heinäveden perukoilla Lepikkomäessä, Kermajärven takana:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=294&map.y=270&e=592743&n=6928832&scale=200000&tool=suurenna&styles=normal&lang=fi&tool=suurenna&lang=fi

Google Mapsin mukaan automatka Voinsalmelta Lepikkomäkeen käsittää 85 kilometriä.

Tuntuisi mukavalta, jos maantarkastuskirjassa olisi jotenkin eroteltu "kotipellot" ja "takamaat" toisistaan. Mutta eiväthän varhaisimpien aikojen savolaiset edes itse tehneet tällaista eroa. Hehän muuttelivat asuinpaikkaansakin sen mukaan, missä vaiheessa kaskikiertoa mitkäkin maaomistukset olivat.

Kuten Jens aiemmin havainnollisesti kuvasi, kaskitalous perustui juuri liikkuvuuteen. Tässä viestiketjussa olemme pohtineet Rantasalmen kylien sijaintia vain Kanta-Rantasalmen alueella, mutta käytännössähän lähes kaikkien rantasalmelaistalojen maat sijaitsivat isojakoon asti yhtä aikaa sekä Rantasalmella että Heinävedellä. Itse asiassa joillakin rantasalmelaistaloilla on kaukopalstoja Heinävedellä vielä tänäkin päivänä.

Se, että jo vanhoissa kirjoissa puhutaan "Heinävedestä" erikseen omana kylänään, on omiaan harhauttamaan tutkijaa. Heinävedellä asuivat myös monet muut kuin heinävetisiksi merkityt. Periaatteessa kaikkien vaikkapa 1700-luvun alun voinsalmelaisten, parkumäkeläisten, asikkalalaisten jne. kohdalla on kysyttävä, asuivatko he käytännössä Rantasalmella vai Heinävedellä, eikä vastausta ole useinkaan helppo löytää.

Eli huomaan, että itsekin pohtimani kysymys "oliko Voinsalmi Tiemassaarella" on oikeastaan tavallaan anakronistinen. Oikea vastaus kysymykseen "missä olivat Rantasalmen vanhat kylät" kuuluu "ne kaikki olivat sikin sokin lukemattomina pieninä palasina suurin piirtein sillä alueella, joka myöhemmin tunnettiin Rantasalmena, Kangaslampena, Heinävetenä, Enonkoskena ja Savonrantana".

Terho

[eeva häkkinen]

Tuntuisi mukavalta, jos maantarkastuskirjassa olisi jotenkin eroteltu "kotipellot" ja "takamaat" toisistaan. Mutta eiväthän varhaisimpien aikojen savolaiset edes itse tehneet tällaista eroa. Hehän muuttelivat asuinpaikkaansakin sen mukaan, missä vaiheessa kaskikiertoa mitkäkin maaomistukset olivat.

Terho

Tuotatuota - eiks Savon vuoden 1664 uudessa verollepanossa, jota myös maantarkastukseksi kutsutaan, ollut peltolohkojen kohdalla mainittu etäisyys asuinpaikasta (boställestä)? Kyllähän sekin jotain kertoo siitä, oliko kyse "kotipellosta" vai ei.

[Terho Asikainen]

Kyllä vain! Ilmaisin ajatukseni epätäsmällisesti.

Vuoden 1664 maantarkastuskirjassa on tosiaan mainittu asuinpaikat. Tarkoitin tätä puheena olevaa vuosien 1562-1563 maantarkastuskirjaa, jossa tietoja asuinpaikoista ei vielä ole.

Oikeastaan tarkoitin niillä "varhaisimpien aikojen" savolaisilla keskiajan oloja eli esihistoriallista aikaa. Varmaankaan asutus ei enää 1500-luvulla ollut ihan yhtä liikkuvaa, mutta käsittääkseni se oli kuitenkin vielä siinä "aloilleen asettumisen" prosessissa.

Kauko Pirinen kuvaa tätä ilmiötä Savon historian osassa II:1 (s. 64) seuraavasti:

Yksityiskohtaista selvitystä 1500-luvun taloista ei ole mahdollista tehdä. Sen estää jo asutuksen liikkuvuus. Viimeaikaisessa tutkimuksessa tällainen kiertolaisuus on tosin pyritty jopa Karjalankin osalta kieltämään ja selitetty, että Itä-Suomen talonpojat vaihtoivat vain kaskiraivioita siirtymättä itse minnekään. Vanhoihin peltoviljelyseutuihin verrattuna liikkuvuus oli kuitenkin suurempi. Savon varhaista asutusta ei ole syytä kuvitella vankasti paikoilleen juurtuneeksi. -- Antero Manninen puhuu varhaisesta "puolipysyvästä" asutusvaiheesta, jolle oli luonteenomaista talonpaikan hylkääminen silloin kun lähiympäristön kaskeamismahdollisuudet oli käytetty. Varmaankin usein metsä on nielaissut uudisauman jo vuosikymmenen tai parin kuluessa. Silloin emme tiedä sen paikkaa emmekä voi sijoittaa asukasta myöhemmän talon isäntäluettelon ketjuun.

Terho