PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Salo rippikirja 1871-77

PäiviKL
10.02.11, 17:26
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1871-1877_mko48-59/164.htm

Salo-Uskela tuntijat, oletteko sitä mieltä, että torppa on "Töykkönen" vai olisiko se ä:llä?
Aviopari Karl Henriksson s. 1817 ja Eufrosyne Wilhelmina s. 1826. Mikä mahtaa olla Eufrosynen syntymäpaikka "Snaar", vai mitä siinä lukee?
Vanhin tytär on jo aviossa isoisäni isän kanssa: Mathilda Wilhelmina synnytti kahdeksan poikaa...
JaskaS
10.02.11, 18:33
Kyllä tuo ööltä näyttäisi, vaan jos myöhemmät kirjat muuta osoittavat, niin...

Tuo Snaar (tai alkuperäisemmin Snar) on isän sukunimi, alkuaan tämän isän sotilasnimi.
Eufrosyne Wilhelmina s. 6.10.1826 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/uskela/syntyneet-vihityt-kuolleet_1826-1830_jk889/5.htm) (10 päivää "nuorentunut" tuossa linkitsemässäsi sivussa) Veitakkalassa, vanhemmat Kujanpään torppari Gustaf Johansson Snar ja Maria Johansdr Ståhlberg, jotka vihitty 2.9.1825 (http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi+t8352027).
Gustaf sattuu olemaan esiäitini Lena Snarin (näkyy olleen puolisoineen Eufrosyne Wilhelminan kummina) pikkuveli, jonka kohtalo olikin entuudestaan tuntematonta, joten tässä tapauksessa todellakin kiitän kysymyksestä! Pitääkin tutustua tarkemmin.

:) Jaska

P.S. Unohtui linkki rippikirjaan 1843-1849 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/salo/rippikirja_1843-1849_jk884-885/430.htm), jossa perhe muun muassa esiintyy.
JaskaS
10.02.11, 19:34
Nimestä Töykkönen maininta Sirkka Paikkalan artikkelissa: Sukunimien käyttöönotosta Salon seudulla (http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36as.htm).

Uskela
...
Ensimmäinen nen-loppuisen nimen saa Mäenalan torppari Carl Henrik Töykkönen (1851), ilmeisesti torpan mukaan.:) Jaska
PäiviKL
11.02.11, 10:40
Ja taas monet kiitokset, jotka viivästyvät kun pitää lukea niin paljon juttuja ennenkuin pääsee tänne vastaamaan. Tuo Paikkalan artikkeli on kiinnostava: tämä "minun" Mathilda Wilhelmina kuoli 1907; seurakunnan virkatodistuksessa lukee selkeästi (1906 otetun Lindgren-nimen jälkeen) e. Töykkänen.
Kävin sitä ennen "eräällä kotisivulla" ja löysin Nakolan Jöranin. Olin itsekin samoihin päätynyt maakunta-arkistossa seikkailessani mikrokorttien hämärissä kuvissa ja kaukolainatuissa rullissa. Tässä vain pitää uudestaan ruveta kotona yöt lukemaan noita Halikon musteläikkiä. (Ovat ne parempia kuin Piikkiön kirjat!)
Eiliseen kysymykseeni päädyin lukiessani kastettujen luettelosta kummeja, kiinnostava ammattinimikekin sieltä löytyi eräältä kummilta: rättaren Frans Lindroth ja hu Cesilia. Taisi tuo Frans olla Kärkän tilan työjohtaja ja kummina Kärkän Randalan torpparin kuudennelle pojalle.
Seija Randell
15.02.11, 22:07
En tiedä töykkä-sanan yleisyyttä eli tunnetaanko sana koko Suomessa. Nykysuomen sanakirja 1996 ei tunne sitä. Joka tapauksessa töykkä on täällä Salon seudulla aivan yleinen sana, tarkoittaa tietynlaista mäkeä. Jokivarsipelloilla on töykkiä, esim. Eli siitä kai se torpan nimi. Olisko se kirjakielellä sitten vaikka töyräs.
ristojohannes
15.02.11, 22:40
Taitaa olla niin, ettei Töykkä nimeä tunneta kuin Lounais-Suomessa.
Tarvasjoella Mäentaan Pelttari jakaantui kahdeksi taloksi 1700-luvulla, toisen talon nimeksi Töykkä-Pelttari. Talon rakennukset sijaitsivat keskellä peltoaukeaa olevalla matalalla mäkikumpareella (töykällä).
Todennäköisesti, jonkun verran yleisempi lounais-suomalainen sukunimi Töykkälä, juontaa myös tästä töykkä-sanasta.
PäiviKL
16.02.11, 11:04
Niiiin! Kuten eräs pieni lapsi tuumasi sanoa, kun oli erittäin myönteisellä tuulella.
Tätä minun isoisäni esiäidin esivanhempia peratessani saattoi pelkästään HISKI:ä haarukoidessa löytää monella tapaa kirjoitettua "Töyxilän" torppaa.
Paikkalan artikkelista saan mainiota kerrontaa tulevan(?) sukupumaskan sivuille, vaikka torpparin kuolintiedoissa voisin itse määritellä vielä hieman aikaisemmaksikin tuon sukunimen kaltaisen "Töykkänen"-nimen.
Se paikkakunnan pinnanmuodostukseen viittaava kuvailu kiinnosti kovasti ja nostan hattua entisaikojen kielellisesti lahjakkaille ihmisille, jotka saavat aikaa näin hienoja sanoja.
PS. Mitäs teidän tietäjien mielestä sana "kangare" siellä päin merkitsee? Onko se enempi joku kalliomuodostelma, ainakin kallioita siellä riittää, kuin myös savipeltoja.

PäiviKL
Seija Randell
19.02.11, 18:24
Halikon hakoniskat-kirjassa on värssy: "Katava kasva kankarel ja pellol ei se irä, eikä minun rakasta henttuani unhottaman pirä."
Minusta kankare on esim. peltoaukean keskellä oleva laajahko kumpare, johon esim. parin kolmen talon kylä on sijoittunut. Mahdollisesti peruskalliokin on lähellä, vaikkei välttämättä ole näkyvissä. Maalajeista arvelisin, että ei ainakaan viljelyskelpoista maata, vaan esim. soraa tai hietaa.
Muita kuvaavia maaston nimiä ovat mm. kömy (pieni kumpare pellossa), krotti (ruotsista, eihän täällä rotkoista puhuttu), ruoppa. Nämä nyt mieleen tulivat.