Viipurin maalaiskunta

[Jokimies]

Muuan Thomas Pettersson meni naimisiin Christina Bertillsdotterin kanssa 2.7.1727 Viipurin maalaiskunnassa. Hän oli kotoisin tai ainakin asui sillä hetkellä Nujuman kylässä. Vaimon kotipaikkaa ei ollut merkitty.
He saivat lapsia seuraavasti. Kylä tai talo merkittynä lopussa.
Petter v. 1730 Pellises
Christina v. 1733 Nujama Polli
Anna v. 1838 Pöllis
Thomas v. 1741 Pelli
Kylän tai talon nimi on otettu Hiskistä ja Katihasta.
Tarkoittaako nämä kaikki nimet yhtä kylää eli Pälliä Nuijamaalla. Viipurin henkikirjoista löytyy Lappvesi Nujuma kahdesta eri kohtaa, mutta ei Thomas Petterssonia. Raja kulki suurinpiirtein Nuijamaan halki tuohon aikaan. Mistähän osaisi lähteä etsimään Thomasta, sillä Lappvedenkään kirjoista ei sattunut silmään hänen nimeään. Thomas muuttaa perheineen. Säkkijärvelle Muhulahteen pikkuvihan jälkeen v. 1743

[tkukkonen]

Muuan Thomas Pettersson meni naimisiin Christina Bertillsdotterin kanssa 2.7.1727 Viipurin maalaiskunnassa. Hän oli kotoisin tai ainakin asui sillä hetkellä Nujuman kylässä. Vaimon kotipaikkaa ei ollut merkitty.
He saivat lapsia seuraavasti. Kylä tai talo merkittynä lopussa.
Petter v. 1730 Pellises
Christina v. 1733 Nujama Polli
Anna v. 1838 Pöllis
Thomas v. 1741 Pelli
Kylän tai talon nimi on otettu Hiskistä ja Katihasta.
Tarkoittaako nämä kaikki nimet yhtä kylää eli Pälliä Nuijamaalla. Viipurin henkikirjoista löytyy Lappvesi Nujuma kahdesta eri kohtaa, mutta ei Thomas Petterssonia. Raja kulki suurinpiirtein Nuijamaan halki tuohon aikaan. Mistähän osaisi lähteä etsimään Thomasta, sillä Lappvedenkään kirjoista ei sattunut silmään hänen nimeään. Thomas muuttaa perheineen. Säkkijärvelle Muhulahteen pikkuvihan jälkeen v. 1743Luulen, että Pällistä on koko ajan kysymys. Lappeen maallisen hallintopitäjän rajat saattoivat yltää Pällille asti, mutta kirkollisesti Pälli kuului Viipuriin 1721 asti, minkä jälkeen Pälli kuului Viipurin hallintopiiriin. Nuijamaa oli vanhimmissa kirjoissa kylä Nuijamaajärven eteläpuolella, ja ehkä Pälli oli siihen kuuluva tila. Pällin mukaan oli 1800-luvulla nimetty yksi kanavan sulku Nuijamaajärvestä alaspäin.

[Jokimies]

Olen pohtinut noita talonnimiä ja miten papit ne kirjoittavat. Ensimmäinen nimi Pellises vaikuttaa murteella sanottuna Pellinen nimisessä talossa eli Pellisellä nykyään. Pellinen sukunimiä esiintyy Viipurin kirjoissa muutamassa paikassa.

Sitten se ä-kirjain ja miten se Ruotsin kielessä lausutaan ja miten papit kirjoittivat Suomen e-kirjaimen, kuten esim. pelli. He voisivat kirjoittaa sen yhtä hyvin pälli.

Polli ja Pölli eivät mitenkään sovi tuohon teoriaan. Ainoastaan se, että Polli oli kirjoitettu huolimattomasti ja siitä oli jäänyt pois ö:n pilkut. Sitten toisaalta, voiko ä:n ja ö:n sekoittaa toisiinsa, jos ne ovat epäselvästi kirjoitettu. Tuolla tavalla johdattelemalla tullaan Pällinen-Pellinen taloon ja toisaalta Pälli-Pelli nimiseen paikaan, kuten T. Kukkonenkin päätteli.

Löysin Viipurin revisiomaakirjoista v. 1723 Pällillä nimisen kylän, josta voisi johtaa Pellinen-Pellilä sanat. Pällilässä ei kuitenkaan ollut Thomasta. Pettereitä kyllä oli. Thomas oli syntynyt v. 1686, joten pitäisi näkyä jo henkikirjoissa, jos oli paikalla. Jatketaan etsimistä.

[tkukkonen]

Polli ja Pölli eivät mitenkään sovi tuohon teoriaan. Ainoastaan se, että Polli oli kirjoitettu huolimattomasti ja siitä oli jäänyt pois ö:n pilkut.
Niin monesti olen Viipurin tiloja tosin myöhemmältä ajalta katsellut että Pölli ja Polli muotoja ei ole esiintynyt.