Flanderin suku

[kattimatti]

Tietääkö kukaan mistä suku on lähtöisin? Se ei käsittääkseni ole suomalainen suku vaan tullut jostain muualta suomeen mutta mistä?

[Kuhlberg]

Hei!

Tästä (http://vilppula.com) löytyy tietoa Flanderin suvusta - ja monista muistakin!

Terveisin,
Göran Kuhlberg

[MikkoL]

Vaikka tuossa on melkoinen selvitys tuosta suvusta, on pakko laittaa ensimmäinen ja yksinkertainen ajatus nimen alkuperästä. Flander viittaa Flanderiin eli flaaminkieliseen Belgiaan (Vlaanderen). Ajankohta 1500/1600-luvun tienoo jolloin nimi on Suomeen 'ilmestynyt' voisi sopia siihen tosiasiaan että uskonsodat olivat tuolla seudulla 1580-luvulla, ja protestanteilla eivät olleet lokoisat oltavat 'loppupeleissä'. Ruotsi taas oli protestanttinen...

[kattimatti]

Hei!

Tästä (http://vilppula.com) löytyy tietoa Flanderin suvusta - ja monista muistakin!

Terveisin,
Göran Kuhlberg


Kiitos linkistä.
Asia kiinnostaa kun itse olen äitini puolelta Flanderin sukua ja aina olen miettinyt että mistä se alunperin on Suomeen tullut. Tuon toisen ketjuuni vastaaja ajatus flaamilaisesta alkuperästä kuulostaa järkevältä.

[Matti Lehtiö]

Vähäkyröläinen asutusnimi Flander on ilmiselvästi kansalaisuudesta kertova nimi. Nimen historia on toki edellä mainittuja uskonsotia vanhempi, sillä se mainitaan sakkoluettelossa jo vuonna 1543. Nimen kulkeentuminen Kyrönjoen rannalle lienee tapahtunut kauppiaiden kautta.
Flanderin vanha suku menettää talon 1660-luvulla uudelle suvulle, joka asui aivan lähellä, vaikka olikin eri kylää. Kysymyksessä on PINTARIN suku Selkämäen kylästä.

Mikäli kiinnostaa, Flanderin asukkaista on julkaistu sekä asutushistoriikki ajalta ennen 1750-luku, matrikkeli ja asutuskartta. Niitä löytyy vielä muutama kappale osoitteesta:

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/verkkokauppa.php?kansio=10836&albumi=19454

Yst. terv.
Matti Lehtiö

[MikkoL]

Vähäkyröläinen asutusnimi Flander on ilmiselvästi kansalaisuudesta kertova nimi. Nimen historia on toki edellä mainittuja uskonsotia vanhempi, sillä se mainitaan sakkoluettelossa jo vuonna 1543. Nimen kulkeentuminen Kyrönjoen rannalle lienee tapahtunut kauppiaiden kautta.
Flanderin vanha suku menettää talon 1660-luvulla uudelle suvulle, joka asui aivan lähellä, vaikka olikin eri kylää. Kysymyksessä on PINTARIN suku Selkämäen kylästä.

Mikäli kiinnostaa, Flanderin asukkaista on julkaistu sekä asutushistoriikki ajalta ennen 1750-luku, matrikkeli ja asutuskartta. Niitä löytyy vielä muutama kappale osoitteesta:

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/verkkokauppa.php?kansio=10836&albumi=19454

Yst. terv.
Matti Lehtiö


Menee tosiaan esittämääni ajankohtaa aiemmaksi. Mutta jos flaamien historia noilta tietämiltä kiinnostaa, tuossa hyvä yhteenveto. Kahinoita riitti, ja luterilaisia oli seudulla jo 1514 aikoihin.

http://en.wikipedia.org/wiki/Flanders#Flanders_in_the_Low_Countries

Kuulemani mukaan antwerpenilaiset eivät ole vielä antaneet hollantilaisille anteeksi satamansa sulkemista vuonna 1585. Ehkä jo 500 vuoden päästä... :rolleyes:

Ja kun rotterdamilaiselta kysyy, mikä on ensimmäinen kaupunki etelään mentäessä, vastaa hän Bryssel. Antwerpen kun on vähäinen tuppukylä eikä ole siis mainitsemisen arvoinen :D:

Varsinainen asia, jos varhaisten talollisten etunimiä on tiedossa, olisi niitä hauska kuulla ja vertailla tyypillisiin flaamilaisiin nimiin. Saattaisi löytyä joku yhteys. Tai lisänimiä tms.

[Matti Lehtiö]

Hieman Kyrönjokivartta ylöspäin Flanderin taosta löytyy FLAAMINKI-niminen talo nykyisestä Tervajoen kylästä ja löytyy Kyrönmaalta muitakin tämänkaltaisia vierasperäisiä asutusnimiä. Luontevinta on ajatella niiden kulkeentuneet Turun kautta, jossa oleskeli ulkomaalaisia kauppiaita.

Näiden talojen varhaisimpien asukkaiden nimissä ei ole mitään poikkeavaa, joka sinänsä ei kylläkään todista mitään, sillä tuonajan kirjurit kyllä muokkasivat nimiä tehokkaasti oman muottinsa mukaiseen muotoon.

Matti Lehtiö

[mika68]

Voihan nuo vierasperäiset asutusnimet olla ihan kotoperäisiäkin.

Nykyäänkin suomen kieleen tarttuu jatkuvasti vieraskielisiä ilmaisuja ilman että nimi olisi tullut suvun kautta.

Eiköhän Itä-Suomen lukuisat germaanisperäiset nimet ole tulleet Viipurin kautta lainaniminä. Ei niin, että nimen kantajat olisivat germaaneja.

[Timo W]

count of Flanders /Vlaanderen.

http://genealogics.org/getperson.php?personID=I00004011&tree=LEO


http://en.wikipedia.org/wiki/Count_of_Flanders

[Matti Lehtiö]

Lainaus:
"Voihan nuo vierasperäiset asutusnimet olla ihan kotoperäisiäkin.

Nykyäänkin suomen kieleen tarttuu jatkuvasti vieraskielisiä ilmaisuja ilman että nimi olisi tullut suvun kautta.

Eiköhän Itä-Suomen lukuisat germaanisperäiset nimet ole tulleet Viipurin kautta lainaniminä. Ei niin, että nimen kantajat olisivat germaaneja."


Tietysti näin on yleisesti laita, etunimiämme myöden, mutta tuollaiset kansalaisuutta ilmaisevat nimet poikkeavat joukosta. Kyrööstä löytyy 1500-luvulla Skonelainen, Tysk.
Mielenkiintoisena huomiona voidaan myös todeta, että osasta tapauksissa on kirjuri on ollut se, joka on tehnyt supisuomalaisesta nimestä itselleen "suuhunsopivan", jolloin siitä on tullut vierasperäisen oloinen nimi.
Matti Lehtiö

[MikkoL]

Hieman Kyrönjokivartta ylöspäin Flanderin taosta löytyy FLAAMINKI-niminen talo nykyisestä Tervajoen kylästä ja löytyy Kyrönmaalta muitakin tämänkaltaisia vierasperäisiä asutusnimiä. Luontevinta on ajatella niiden kulkeentuneet Turun kautta, jossa oleskeli ulkomaalaisia kauppiaita.

Näiden talojen varhaisimpien asukkaiden nimissä ei ole mitään poikkeavaa, joka sinänsä ei kylläkään todista mitään, sillä tuonajan kirjurit kyllä muokkasivat nimiä tehokkaasti oman muottinsa mukaiseen muotoon.

Matti Lehtiö

Flaamien omakielinen nimitys itsestään on "vlaming", lausutaan flaamink. Minusta tuollainen nimi nimenomaan kertoo kotiseudusta, ja toisaalta siitä, ettei vaalimisen arvoista perintönimeä ole seurannut.

Hollantilaisten kauppiaiden dominanssista kertoo mm. http://www.balticconnections.net/index.cfm?article=The+Rise+of+New+Sea+Powers .

[MikkoL]

Näiden talojen varhaisimpien asukkaiden nimissä ei ole mitään poikkeavaa, joka sinänsä ei kylläkään todista mitään, sillä tuonajan kirjurit kyllä muokkasivat nimiä tehokkaasti oman muottinsa mukaiseen muotoon.

Matti Lehtiö

Minua kyllä edelleen kiinnostaisi mahdollisten ensimmäisen tai toisen polven muuttajien etunimistö, vaikka olisi kirjuri niitä miten vääntänyt. 'Oikea' kirjoitusasu on yksi asia, mutta itse uskon erikoisen fonetiikan säilyvän nimistössä. Kielihän on sitä mitä puhutaan, ja kirjoitus on vain sitä millä puhuttua yritetään tallettaa - näin varsinkin ennen kielenhuolto-oppien laatimista.

http://freepages.genealogy.rootsweb.ancestry.com/~northing/placenames/europe/names/FlemishFirstNames.html

[Matti Lehtiö]

Niin mehän emme voi tietää milloin nämä nimenkantajat ovat Kyrönjoen rannalle asettuneet, eikä heidän etunimensä tai isännimensä eivät tosiaankaan poikkea mitenkään alueen muusta nimistöstä.

Flanterin isäntänä mainitaan Martti (MORTEN), toisen Tervajoen Flaamingin isäntänä JUSSI (IONS) ja toisen YRJÄNÄ ANTINPOIKA (IÖREN ANDERSSON). Luetteloa voidaan jatkaa kulkemalla jokivartta ylemmäksi Arrapellon kylään Isossakyrössä, jossa 1546 vuoden veroluettelo mainitsee HEIKKI (HENDr ) FLAAMINGIN. Ja kun edetään Arrapellosta vielä vähän matkaa yläjuoksulle tullaankin itse "VENDIEN" kylään.

Nimien siirtymisen tulkitseminen joksikin muuksi, kuin normaalin kaupankäynnin seuraukseksi, menee minun mielestäni "HEIKKI KLEMETTI" kategoriaan.

Matti Lehtiö

[Matti Lehtiö]

Ai niin, mentiinhän sitä FRIISINkin ohitse ennen Arrapeltoon saapumista.
Matti Lehtiö

[MikkoL]

Niin mehän emme voi tietää milloin nämä nimenkantajat ovat Kyrönjoen rannalle asettuneet, eikä heidän etunimensä tai isännimensä eivät tosiaankaan poikkea mitenkään alueen muusta nimistöstä.

Flanterin isäntänä mainitaan Martti (MORTEN), toisen Tervajoen Flaamingin isäntänä JUSSI (IONS) ja toisen YRJÄNÄ ANTINPOIKA (IÖREN ANDERSSON). Luetteloa voidaan jatkaa kulkemalla jokivartta ylemmäksi Arrapellon kylään Isossakyrössä, jossa 1546 vuoden veroluettelo mainitsee HEIKKI (HENDr ) FLAAMINGIN. Ja kun edetään Arrapellosta vielä vähän matkaa yläjuoksulle tullaankin itse "VENDIEN" kylään.

Nimien siirtymisen tulkitseminen joksikin muuksi, kuin normaalin kaupankäynnin seuraukseksi, menee minun mielestäni "HEIKKI KLEMETTI" kategoriaan.

Matti Lehtiö

Minun ajatukseni 'etunimivertailusta' perustui siihen, että on tiedossa vuosiluku, jolloin viimeistään Flander on ollut olemassa tuolla nimellä, ja toisaalta yleishistoriasta voisi joku viisas päätellä, mihin aikoihin flaameja olisi voinut olla liikkeellä - varsinkin noin mahdottoman kauaksi, vaikka pitkään Amsterdam oli nimenomaan se Itämeren-suunnan keskus Alankomaista katsottaessa. Kulkikohan kauppa enemmän Tukholman kuin Turun kautta, kun Turku ei ollut kovin iso paikka ja muutenkin lyypekkiläisten kansoittama.

Tietenkin jos flaameja ja friisejä ei ole ollut mailla eikä halmeilla, vaan jotkut tiedostavat tyypit ovat nimenneet maataloja kaukaisten paikkojen ja seutujen mukaan, niin ei siinä sitten mitään. Olen minäkin ollut helsinkiläisissä neuvotteluhuoneissa nimeltä Berliini, Biarritz ja ties mitä :D:

Kiusallani kuitenkin mainitsen hyvät flaamilaiset nimet Maarten ja Andries :rolleyes:

[Matti Lehtiö]

Lainaus:
"Tietenkin jos flaameja ja friisejä ei ole ollut mailla eikä halmeilla, vaan jotkut tiedostavat tyypit ovat nimenneet maataloja kaukaisten paikkojen ja seutujen mukaan, niin ei siinä sitten mitään."

Kyllä kyrönmaalaiset olivat liikkuvaista porukkaa, mutta ei ne nyt sentään nimenneet talojaan näillä perusteilla.

Visbyssä asui Flandereita jo 1400-luvulla ja Turussa Freesejä eli Friisejä samalla ajalla. Turussa mainitaan lisäksi 1500-luvulla Fleming eli Flaming.

Matti Lehtiö

[Matti Lehtiö]

Pieni lisäys!
Flaamingin kohdalla joen vastarannalla on KARPPI-niminen talo, joka nimi palautuu kauppiaisiin.

Matti L.

[jjj]

Visbyssä asui tosiaan monta van Flanderen nimistä 1300-1400 luvulla ja esimerkiksi Henrik etunimi toistuu. Ajankohta sopii aika hyvin Flanderin talon perustamisajankohtaan joten esivanhemmat voivat olla sieltä kotoisin.
Haluaisin kuitenkin todeta että on epäselvää vaihtuiko suku Bindariin koska tuolloin tilasta pidettiin kynsin ja hampain kiinni ja se miksi Juho juuri sai oikeuden saada talo haltuunsa eikä esim aiemmin samaa yrittänyt muuan Erik. Kysessä siis todennäköisesti on sukulunastusoikeus mutta mitä kautta se meni on kiistanlaista.