Johan Gustav Berglind s. 5.4.1758 Jokioinen

[maijok]

Vanhempia ja sisaruksia kaipailisin.
Osittain jotain epävarmaa tietoa on...

[maijok]

Jatkoa...
Anna Elisabeth Eskman s. 25.4.1729 Hattula
Johan Gustav Berglind s. 6.9.1725 Kisko
vihitty 10.11.1754 Tammela

Berglingin sotilasperheessä oli 6 lasta, joista yksi opiskeli
Turun katedraalikoulussa v. 1778-1781.
4 lapsista syntyi Perniön Nurkkilan sotilastorpassa n:o 19
vuosina 1763-1774.
Vanhin lapsi Eva Lisa Berglind s. 22.7.1755 Lammi,
Johan Gustav Berglind s. 5.4.1758 Jokioinen, Åjais
Nämä kaksi olen saanut lähes selvitettyä, mutta
osaisiko joku auttaa Perniössä syntyneiden lasten tiedoissa?

[maijok]

Itse itselleni vastaillen, kiitoksia Salon suuntaan tiedoista!

Lapset:
Eva Elisabet Berglind,
s. 21.7.1755 Lammi,
k. 24.10.1845 Vampula, Hanhikoski

Johan Gustav Berglind,
s. 5.4.1758 Jokioinen Åjais
k. 17.9.1800 Jokioinen, Saaris Harjula 42v. hukkumalla

Carl Fredrich Berglind, vänrikki,
s. 3.9.1763 Perniö, Nurkkilan sotilastorppa nro 19,
k. 7.4.1846 Akaa, Savikoski Bengtilä (ålder)

Catharina Charlotta Berglind,
s. 2.6.1766 Perniö, Nurkkilan sotilastorppa nro 19

Berndt Berglind,
s. 6.12.1770 Perniö, Nurkkilan sotilastorppa nro 19 (tvill.),
k. 18.11.1774 Kemiö, Brandt (diarrhé o rödsot)

Hedvig Berglind,
s. 6.12.1770 Perniö, Nurkkilan sotilastorppa nro 19 (tvill.)

Joku jos tunnistaa tämän sisarusparven, olisin kiinnostunut
kuulemaan Catharinan ja Hedvigin kohtalosta.

[JIM]

Minun lähteideni mukaan heillä oli myös kuusi lasta, mutta niissä Catharina ja Charlotta olivat kaksi eri ihmistä, eli he olivat kaksoset kuten Brendt ja Hedvig. Sen sijaan Eva Elisabetia ei mainita lainkaan? Onkohan tässä kohtaa tiedoissani virhe?
Seuraavassa hallussani oleva selvitys Berglindin suvun vaiheista, lisäksi löytyy vielä joitakin muita asiapapereita, mutta en ole vielä ehtinyt käydä niitä lävitse.

Jos sinulta tai joltakin muulta löytyy lisää/tarkentavaa tietoa Berglindin suvusta otan sen kiitollisuudella vastaan.


BERGLINDIN SUVUSTA

Berglind-suku on tunnettu Ruotsissa ja suomalainen haarauma on todennäköisesti sieltä lähtenyt. Ruotsalaisesta virkamiesluettelosta vuodelta 1735 löytyi sotavarainosaston tilintarkastuskonttorin arkistonhoitaja Daniel Berglind, sekä Dahlin sotilasrykmentin esikunnasta pappi Ionas Berglind. Lisäksi mainitaan pastori Jonas Berglind, mutta hän on todennäköisesti sama kuin edellä mainittu henkilö.

10. marraskuuta 1754 Jokioisilla (tai 13. toukokuuta Perniössä) solmivat avioliiton JOHAN GUSTAV BERGLIND (syntynyt 6.9.1725, kuollut 28.8.1781) ja piika Anna Elisabet Eskman (s. 1.5.1729, elossa vielä 3.10.1812). Heille syntyi kaikkiaan kuusi lasta: Johan Gustav (s. 5.4.1758, k. 17.9.1800), Carl Fredrik (s. 3.9.1763, k. ?), Catharina (s. 2.6.1766, k. ?), Charlotta (s. 2.6.1766, k. 27.5.1826), Berndt (s. 6.12.1770, k.?) ja Hedvig (s.6.12.1770, k. 19.11.1773). Pariskunnalla oli siis kahdet kaksoset.

Johan Gustav vanhemman syntymäpaikaksi on jossain yhteydessä merkitty Turku tai Kisko, mutta varmistusta siihen, että näin todella olisi, ei ole löydetty. Johan Gustav palveli luultavasti Turun jalkaväkirykmentissä, aluksi vapaaehtoisena (ainakin 1754 – 58), myöhemmin majoitusmestarina (ainakin 1763 – 81). Majoitusmestari on tuon ajan Ruotsin armeijan aliupseereista korkein.

Johan Gustav saapui Jokioisten kartanon kapteeni Jägerholmin aikana 1750-luvulla ja kuului kartanon väkeen. 1763 – 74 hän asui Perniön Nurkkilan sotilastorpassa 19, 1774 – 78 Kemiön Markin kylän Brantenin talossa ja 1778 – 81 Tammelan Hevonniemen Huusilla. Yksi hänen lapsistaan kävi Turun katedralikoulua vuosina 1778 – 81. Perheen vanhimmasta lapsesta Johan Gustav nuoremmasta tuli Uudenmaan jalkaväkirykmentin korpraali. Hän asui Jokioisten Saarten kylän Harjulan sotilastorpassa ja kuoli tapaturmaisesti hukkumalla 42 vuoden iässä. Johan Gustav nuoremman tyttärentytär Eeva Gustava Thurman (o.s. Lamminsuo) oli Esko Aaltosen, Forssan Lehden perustajan ja Turun yliopiston sosiologian professorin, isänäiti.

Anna Elisabet Eskmanin isä oli kornetti Carl Eskman (s. n. 1679, k. 8.2.1746). Eskman oli luultavasti hämäläistä syntyperää ja todennäköisesti osallistunut suuren pohjan sodan operaatioihin Itämeren maissa, mahdollisesti pahamaineisella norjan retkelläkin, jossa kuningas Kaarle XII kaatui. Kornetti tarkoitti ratsuväen nuorinta upseeria, vastaten siis muiden aselajien vänrikkiä.

Carl Eskmanin ensimmäisestä vaimosta, Anna Elisabetin äidistä, ei ole tiedossa edes nimeä. Hän kuoli vuosien 1729 – 1733 aikana. Samoin ei tiedetä, missä kornetti itse on vaikuttanut ennen vuotta 1733. Tuona vuonna 4. lokakuuta Carl Ekman kuitenkin solmi avioliiton Margareta Kraakin kanssa ja tuli samalla huomattavan Jurvalan kartanon isännäksi. Margaretan vanhemmat olivat Someron Härkälän ja Jurvalan säteriratsutilan isäntä Daniel Kraak ja Helena Gustava Gyldenstolpe. Helena Kraak – Gyldenstolpe asui myös Jurvalassa ja Carl Eskman pääsi osallistumaan tämän hallitseman Härkälän tilan hoitoon. Helenan isänisä oli Turun Akatemian filosofian, historian ja lainopin professori Mikael Wexionius – Gyldenstolpe, joten melko huomattavaa sukua on Anna Elisabetin äitipuoli ollut.

Eskmanin kuoltua Annan äiipuoli solmi avioliiton lippumies Johan Henrik Holsin kanssa ja Jurvalan kartano myytiin. Vuosilta 1748 – 54 ei Anna Eskmanin vaiheista ole tietoa. Koska hänen Perniön kirkonkirjoissa 1759 kuitenkin mainitaan piiaksi, on oletettavaa että hän on muuttuneissa olosuhteissa joutunut hankkimaan elantonsa palvelijatyttönä. Myöhemmin Anna Eskman asui poikansa Johan Gustavin luona Jokioisissa ja muutti sieltä vuonna 1812 Huittisiin.

Perniössä vaikutti 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla myös sotilas Anders Gabrielinpoika Berglind. Hänet vihittiin 29.9.1776 Maria Heikintyttären (Henriksdotter; s.1753. k. 17.5.1787) kanssa. Heidän lapsiaan olivat Anders (s.9.2.1777, k. 4.4.1777) Lisa (s. 17.8.1778), Carl (s. 27.10.1780) ja Eva (s. 15.11.1786, k. 2.6.1794).

Sotilas Anders Berglind asui kolmen ensimmäisen lapsensa syntyessä Perniön Ala-Mälkkilässä, myöhemmin 1780-luvulla väestä jättäydyttyään saman pitäjän Laviapellossa torpparina. Vaimo Marian kuoltua 34-vuoden iässä, Anders meni 18.11.1787 uusiin naimisiin Liisa Yrjöntyttären (Lisa Göransdotter) kanssa. Pariskunnalle syntyi 8.12.1795, nyt PERNIÖ Arpalahdessa, Isaac-niminen poika.

Koska ensimmäinen merkintä Anders Berlingistä löytyy vasta parikymmentä vuotta myöhemmältä ajalta kuin Johan Gustavista, on oletettava, että hän on jälkimmäistä selvästi nuorempi ja kenties tullut Suomeen vasta jälkeenpäin. Nämä herrat voivat kyllä olla veljeksiä, kuten perimätieto kertoo, mutta vuosiluvut huomioonottaen yhtä hyvin serkuksia tai setä ja veljenpoika. Johan Gustavin ja Andersin aikana Perniössä sijaitsi varuskunta, joka on ollut syynä heidän oleskeluunsa paikkakunnalla. Ruotsi-Suomi kävi sotaa Venäjää vastaan vuosina 1778 – 1790. Näitä taisteluja Berglindit ovat varmasti päässeet itse todistamaan.

Johan Gustavin poika kersantti CARL FREDRIK BERGLIND asui varusmestarina Penttilän taloa
Kylmäkosken Savikosken kylässä 1790-luvun alusta lähtien. Penttilä toimi lampuotien viljelemänä varusmestarin virkatalona vuodesta 1695 aina vuoteen 1854. Carl Fredrikin vaimo oli nimeltään Helena (o.s. Björkström; s. 1768, k. 29.5.1806). Helenan syntyperästä ei ole muuta tietoa kuin että ainakaan Kylmäkoskelta (tai Perniöstä) hän ei kotoisin ollut. Kirkonkirjoissa häntä usein tituleerataan matamiksi, mikä ei tuohon aikaan ihan tavallista ollut.

Carl Fredrikille ja Helenalle syntyi viisi eloon jäänyttä lasta – kuudennen raskauden seurauksena sekä äiti, että tyttövauva menehtyivät. Lapsista Ulrica Maria (s.4.6.1791, k. ?) avioitui Lohjalle ja Adolf Fredrik (s.9.2.1794) hukkui – luultavasti tapaturmaisesti – oltuaan uimassa toukokuun ensimmäisenä (!) vuonna 1826. Kylmäkosken Taipaleen Ammeenmäessä renkinä ollut tuolloin 32-vuotias Adolf oli ilmeisesti naimaton. Lovisa (s. 25.1.1800, k. ?) asui ainakin Maijalan talossa Kylmäkoskella jouduttuaan lähtemään kotoaan tienestinhakuun jo 10-vuotiaana. Fredricasta (s. 27.7.1802, k. ?) ei ole mitään tietoa, kuten ei myöskään kersantti Berglindin myöhemmistä vaiheista. Kirkonkirjoissa on kuitenkin pitkähkö sotkuinen merkintä, josta voisi päätellä, että Carl Fredrikin hoteissa asui myös useita muita lapsia, mahdollisesti huutolaisia. Carl Fredrikin naimaton sisar
Charlotta asui Penttilän talossa vielä kuollessaan vuonna 1826.

Keskimmäinen kersantti Carl Fredrik Berglindin lapsista WILHELM BERGLIND (s. 6.4.1797, k. 28.12.1858), oli renkinä Urjalan Kokolla mennessään naimisiin Anna Stina Pekantyttären (Pettersdotter; s. 2.8.1798, k. 2.1.1859) kanssa 31.11.1833 tai 1834. Anna Stinan vanhemmat olivat Honkolan Kiviojan torppareita. Aluksi pariskunta asui Honkolassa, mutta muutti myöhemmin Urjalan Matkun Vuolteelle. Wilhelmin todellisten lasten suhteen on hieman epäselvyyttä, sillä perheen vanhin lapsi, CARL BERLIND, syntyi jo vuosia ennen avioliiton solmimista (1.12.1826) ja Johan (s. 26.1.1834) joko kymmenen kuukautta ennen tai kaksi kuukautta häiden jälkeen. Kyseessä on täytynyt olla ns. pakkonaiminen. Viimeinen lapsi, Maria, syntyi16.9.1837.




Lähteet:

von HENEL A.J., Det florerande Swerige. 1735, s. 16, 58, 183.

KAUKORANTA Toivo, Genealogia Esko Aaltonen. Esivanhempien saattoa. LHKM vsk 32 (1963), s. 191 – 194 + 26 s. tauluja.

[maijok]

Carl Marcuss Eskmanin ensimmäinen vaimo
ja Anna Elisabeth Eskmanin äiti oli
·Anna Elisabet Feneman
s. 1.9.1699 Sääksmäki Tarttila
k. 25.2.1732 Hattula, Hyrvälä, Jussila

ja hänen vanhempansa:
·Ratsumestari Hans Feneman
Karjalan rakuunaeskadroona 1714-1719
Syntynyt noin vuonna 1652
Kuollut vuonna 1730 Sääksmäki, Tarttila 78 v. 2 kk:n ikäisenä
Haudattu 27.9.1730 Sääksmäen kirkkoon
- 1. puoliso 5.1.1686 Sääksmäki, Sillantaka
Elisabet (Lijskin) Christoffersdotter Ståhl
s. n. vuonna 1656
k. 7.2.1700 Sääksmäki Tarttila, Hans Fenemanin vaimo 44v. 2kk

Ja hänen vanhempansa:
·Katarina Tomasdr ja
Sääksmäen nimismies
·Christoffer Ivarsson Ståhl (Tavast-sukua)

:):)
CARL FREDRIK BERGLIND vihittiin 25.11.1788 Jokioinen
veljensä naapurin tyttären Helena Andersdr Björkstömin kanssa.
Helena s. 9.1.1768 Jokioinen Kiipu,
vanhemmat: korp. Anders Biörkström ja Brita Jacobsdr.
Heidän ensimmäinen lapsensa Carl Fredric Berglind s. 18.1.1789 Jokioinen Kijpu
kuoli 4 kuukauden ikäisenä keväällä 1789.

[maijok]

:cool: En vieläkään ole saanut varmistettua
ovatko Catharina ja Charlotta Berglind,
s. 2.6.1766 Perniö
yksi vai kaksi henkilöä, eli kaksoset

Mutta Ewan elinkaari menee jotenkin näin:

Eva Charlotta
s. 21.7.1755 Lammi, Lieso Pylykylä
kuollut 24.10.1845 Vampula
vanhemmat Hiskin mukaan Anna Elisabeth Eskman ja vol.Johan Berlin

Lammilla samaan aikaan myös muita Eskman-nimisiä? Sukulaisia?

Perheen asuessa Kemiön Brandin talossa, Ewa sai aviottoman
pojan Carl Gustaf Berlin s. 9.11.1777 Kemiö Brant , jonka isäksi mainittiin
Monsieur på Söder Långvik Gust. Carlstedt
"Drägfäd:in Långvik, Rusthåll:ssa oli niihin aikoihin Carl Gustav Carlstedt.
v. 1775 syntyi Turussa myös Maria Skäning:lle avioton lapsi,
jonka isäksi sanottiin myös Gustav Carlsted.
Muuan Gustav Carlstedt oli kirjoittautunut v. 1765 Turun akatemiaan.
Vuonna 1775 oikeudenkäynnin mukaan hänet erotettiin Akatemiasta.
Syynä oli varkaus ja koska ei ollut ilmoittautunut moneen vuoteen akatemiaan
vaan kuljeksinut pitkin Suomea tuomari Ståhlhandsken kanssa.
Jossain välissä hän sanoi olleensa Venäjällä"

- puoliso 29.9.1782 Loimaa
Johan Fredricss Streng, Vampulan Soperon piiskuri, pyöveli
s. 20.6.1754 Metsämaa

k.18.12.1837 Vampula
"Vuosina 1784-1812 Vampulan Hanhikosken Soperon isäntäpari "
lapset Vampulassa:
Eva Johansdr. s. 7.10.1783 Vampula, Hanhikoski
Friedrich Johansson s. 26.5.1786 Vampula, Hanhikoski, Sopero
Anna Catharina Johansdr. s. 20.4.1791 Vampula, Hanhikoski, Sopero
Anders Adolph Johansson s. 19.4.1794 Vampula, Hanhikoski, Sopero


Näistä lapsista vihittiin
25.8.1812Vampula Ewa Johansdr Streng ja
Anders Mattson Ek, Oripää
lapset:
Carl Andersson s. 24.5.1817 Oripää
Ewa Christina Andersdr s. 28.7.1819 Oripää

[automatti]

Perniön rippikirjassa 1764 - 1769 on Catharina Charlotta s 2.6.1766
eli tuon mukaan olisi yksi henkilö

automatti