Kuolinsyyhämmästelyä: torrvärk

[eeva häkkinen]

Tämän sanan olemusta olen viimeksi joutunut ihmettelemään. Tiedän, ettei hautauslokien kuolinsyistä saa irti diagnooseja mutta mielestäni historiasta kirjoittava ei saa heittää lukijalle hämmentäviä väitteitä (kuten "kuoli 18-vuotiaana luuvaloon") kommentoimatta niitä ainakin sillä tiedolla, jota on saanut kaivettua esiin,

Torrvärk on varsin yleinen kuolinsyy 1700-luvulla ja 1800-luvun alkupuolella. Vaikka sitä esiintyy kaikilla ikäluokilla, on ikäluokka 12-35 mielestäni yliedustettuna. Olen lueskellut löytämäni kirjallisuuden ja sivustot aiheesta ja tyypillisiä käännöksiä ovat kihti, reuma, luuvalo, leini, luusärky, nivelsärky ja jäsensärky. Ilmeisesti leini ja luuvalo ovat väljiä synonyymejä kahdelle ensinmainitulle. Mikä näistä voisi selittää nuoren henkilön kuoleman? Tämmöisiä olen pähkäillyt pikku päässäni ja toivoisin asiasta tietävämpien
kommentteja:

- Kihti lienee nuorella ihmisellä harvinainen eikä erityisen fataali.
- Nivelreumaa saattaa esiintyä lapsillakin, mutta vaikka se voi olla hyvinkin invalidisoiva, sekään tuskin johtaa kovin usein kuolemaan nuorella iällä. Jonkun henkilön elämänvaiheita seuratessa syntyy arvelu, että hän olisi ollut reumainen, mutta silti elänyt 50-70-vuotiaaksi.
- Luustossa voi esiintyä myös tubia tai syöpää, jotka hoitamattomina varmaankin johtavat kuolemaan, mutta eivät liene olleet näin yleisiä.
- Sitten on vielä osteomyelitis eli luumätä, josta en tiedä paljoakaan. Nykyisin hoidetaan antibiooteilla, mitenkähän ennen antibioottiaikaa, oliko kohtalokas vai paraniko yleensä itsestään?

Itselleni ei tule muuta mieleen, tuleeko kenellekään muulle?
Kiitos ajatuksistanne!

[Juha]

Itse olen näissä tapauksissa lukenut Arno Forsiuksen sivuja;

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/luuvalo.htm


Ja tuolta sivulta selviää vain se, että asia ei selviä....



Juha

[Leo Suomaa]

Tätä näkyvät muutkin pohtineen:
http://aforum.genealogi.se/discus/messages/1063/29293.html?1021071546

Håkan Skogsjö (Hakan) (http://aforum.genealogi.se/cgi-bin/discus/board-profile.cgi?action=view_profile&profile=hakan-users) kirjoittaa: Boken "Svenska sjukdomsnamn i gångna tider" av apotekaren Gunnar Lagerkranz, utgiven av Sveriges Släktforskarförbund (3:e upplagan 1988), är den bästa källan för den som söker betydelsen av gamla sjukdomsnamn. Där sägs (sid. 61) att torrvärk var namn på olika typer av reumatism och ledvärk, flygande värk, gikt, fotsjuka och podager. Bröstfeber (sid. 18) ska vara detsamma pleuropneumoni, det vill säga samtidigt lungsäcks- och lunginflammat.

[eeva häkkinen]

Kiitos vastauksista! Forsiuksen hienot sivut tarkistan aina ensin, kun alan pohtia tämmöisiä juttuja ja pari kirjaakin aiheesta on itselläni, mutta joskus tuntuu, ettei järkevää selitystä löydy, niinkuin nytkin. Ehdin jo ajatella, että täytyy varmaan lähteä ruotsinkielisille forumeille tai etsiä, olisiko aiheesta kirjoitettu jotain ruotsinkielellä, mutta taitaa olla niin, että jutut on samat lahden molemmin puolin. Olin toivonut, että joku lääketiedettä tunteva olisi ottanut kantaa luumätäepäilyyn, joka tällä hetkellä tuntuu lupaavimmalta arvaukselta.

Tilastotieteen approbaturia opiskellessani jouduin lukemaan oppikirjan, joka mm. siteerasi ensimmäisiä Lontoon kuolinsyytilastoja 1700-luvulta. Jos muistan oikein, olivat kaksi yleisintä kuolinsyytä "hampaat" ja "suru".

[Erkki]

Tilastotieteen approbaturia opiskellessani jouduin lukemaan oppikirjan, joka mm. siteerasi ensimmäisiä Lontoon kuolinsyytilastoja 1700-luvulta. Jos muistan oikein, olivat kaksi yleisintä kuolinsyytä "hampaat" ja "suru".

Nyt minulle kirkastui eräiden presidentinvaalien jäkeisenä aamuna Paavo Väyrysen lääkärilleen tekemän kysymyksen aiheellisuus.

Paavohan kysyi voiko harmitukseen kuolla. Tosin kaupunkilegendan mukaan kysymys oli muotoiltu hiukan brutaalimmin . . .

[Antero Westerlund]

Ennen antibioottiaikaa luumätä eli osteomyeliitti oli pitkäaikainen märkivä tulehdus, joka ennen pitkää aiheutti avauman eli fistelin, josta märkää valui ihon läpi ulos. Bakteerien pääsy verenkiertoon saatoi aiheuttaa ”verenmyrkytyksen” eli sepsiksen, jossa taudinkulku saattoi olla raju ja nopeasti kuolemaan johtava, tai sitten bakteerikylvö muihin elimiin ja kudoksiin saattoi aiheuttaa kuolemaan johtavia komplikaatioita. Hyvällä onnella tauti saattoi joskus aikaa myöten parantuakin, mutta tavallista oli, että luumätäavauma jatkoi märkäeritystä vuosikausia. Suomen historian tunnetuin osteomyeliitti lienee ollut G.C.v.Döbelnillä, joka v. 1789 sai Porrasalmen taistelussa harhaluodin otsaansa ja piti sen jälkeen mustaa otsanauhaa haavan peitteenä kuolemaansa asti (1820).

Vaikeaa on arvailla, mitä ”torrvärk” voisi tarkoittaa, mutta osteomyeliittihaavauma ainakaan ei ole kuiva (torr). Mahdollisesti termin tarkoitus oli kattaa sellaisia epäselväksi jääneitä kuolemaan johtavia kiputiloja, joita ei voitu tarkemmin paikallistaa esim. tulehduseritteiden, turvotuksen, punoituksen, tai muiden paikallisoireiden puuttumisen vuoksi, ja joihin ei myöskään liittynyt esim. yskää, oksentelua tai ripulia, jotka olisivat johtaneet muihin kuolinsyydiagnooseihin.. Tällaisen kivun takana saattoi hyvinkin olla laajalle levinnyt sisäelinsyöpä, josta ilman ruumiinavausta ei saatu tietoa.

Antero W

[jej]

Asiasta hivenen toiseen. Kuinka umpilisäkkeen tulehdus
ennenaikaan tappoi/parani? Senhän taitaa nykyään
saada 7% väestöstä eli aikamoinen harventaja jos se
leikkaamattomana tappaa.

[Solja]

Kuolinsyyt kiinnostavat minuakin ja olen kirjannut ne aina ylös sikäli kun niitä on ollut saatavilla. Oheisen perheen isä oli räätäli, vaimo entisen sotilaan tyttären tytär täältä (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=13166&highlight=f%E4lt) . Olettaisi että perhe olisi tullut toimeen räätälin tienesteillä, mutta eipä siltä vaikuta kun katsoo lasten kuolinsyitä ja yleensäkin kuolleiden lasten määrää tässä perheessä.

Wilhelm Keskinen. Syntynyt Liuhtarlan Turjassa 23.10.1854 Lapua. Kuollut 2-vuotiaana lapsena ajettumaan/pöhöttymään (oang. svullnad) 09.11.1856 Lapua.
Isak Keskinen. Syntynyt Haapakosken Viitalassa 12.06.1856 Lapua. Kuollut 4-vuotiaana lapsena punatautiin (rödsot) 19.02.1861 Lapua.
Esa Kristian Keskinen. Syntynyt Haapakosken Turjassa 03.02.1860 Lapua. Kuollut 82-vuotiaana leskenä 30.11.1942 Nurmo.
Sanna Serafia (Fiinu) Keskinen. Syntynyt kirkonkylällä (Ala)Turjassa 02.09.1862 Lapua. Kuollut 71-vuotiaana (syöpäkasviin) 16.05.1934 Ylikiiminki.
Liisa Matilda Keskinen. Syntynyt Haapakosken Wiitalassa 21.01.1865 Lapua. Kuollut 4-kuukauden iässä suonenvetoon (lendrag) 24.05.1865 Lapua.
Maria Katariina Keskinen. Syntynyt kirkonkylällä (Ala)Turjassa 06.05.1866 Lapua. Kuollut 5-vuotiaana lapsena kuihtumukseen/riutumukseen (trånsjuka) 31.12.1871 Lapua.
Isak Keskinen. Syntynyt kirkonkylällä (Ala)Turjassa 28.06.1869 Lapua. Kuollut 4-vuotiaana lapsena rokkoon (koppor) 10.10.1873 Lapua.
Fredrik (Feetu) Keskinen. Syntynyt kirkonkylällä (Ala)Turjassa 19.07.1871 Lapua. Kuollut 78-vuotiaana leskenä 28.06.1950 Nurmo.
Matilda Keskinen. Syntynyt kirkonkylän Holmassa, Antilan torpassa 04.12.1873 Lapua. Kuollut 6 päivän iässä vesitautiin eli -pöhöön (vatusot) 10.12.1873 Lapua.
Hilma Keskinen. Syntynyt kirkonkylän Holmassa, Antilan torpassa 10.03.1875 Lapua. Kuollut 2 kuukauden iässä ähkyyn/vatsanväänteeseen (magref) 19.05.1875 Lapua.
Erland Keskinen. Syntynyt Hirvijoen kylässä, Keskimäen torpassa 03.03.1876 Kauhava. Kuollut 11 kuukauden iässä paiseisiin (bölder) 14.02.1877 Kauhava.
Edla Keskinen. Syntynyt Hirvijoen kylässä, Keskimäen torpassa 14.06.1878 Kauhava. Kuollut 16 päivän iässä mahatautiin/ripuliin (utsot) 30.06.1878 Kauhava.
Erland Keskinen. Syntynyt Hirvijoen kylässä, Keskimäen torpassa 09.06.1880 Kauhava. Kuollut puolivuotiaana kouristuksiin (konvulsioner) 14.03.1881 Kauhava.
Edla Maria (Maija) Keskinen. Syntynyt 12.06.1883 Nurmonkylä. Kuollut 86-vuotiaana 28.03.1970 Nurmo.Onko kenelläkään käsitystä mitä räätäli tienasi noihin aikoihin? Vai liekö tässä ollut harvinaisen laiska tapaus vaiko vain huono tuuri :(

-Solja

[Antero Westerlund]

lainaus: jej 3.2.2011:
”Asiasta hivenen toiseen. Kuinka umpilisäkkeen tulehdus
ennenaikaan tappoi/parani? Senhän taitaa nykyään
saada 7% väestöstä eli aikamoinen harventaja jos se
leikkaamattomana tappaa.”

Umpilisäkkeen tulehdus johti useimmiten ”puhkeamiseen” eli märkäerite bakteereineen pääsi levittäytymään vatsaonteloon. Massiivinen bakteerikasvu johti shokkiin ja kuolemaan. Vatsakalvo on kipuherkkä, joten kivutkin olivat kovat. Suolilamasta johtuva oksentelu ja kuivuminen kruunasivat shokin. Vielä nykyäänkin tällainen tilanne voi johtaa kuolemaan antibiooteista, kirurgiasta ja tehohoidosta huolimatta, eikä entisaikoina tietenkään juurikaan ollut selviytymistoiveita.
Joskus harvoin infektio voi rajoittua joko umpilisäkkeeseen tai aivan lähiympäristöön, jolloin tulehdus ikäänkuin kapseloituu arpikudokseen ja vähitellen rauhoittuu. Seuraksena voi tällöinkin olla pitkittyvät tai jatkuvat vatsakivut, suolenvetovaikeudet oksenteluineen ja arpikudoksen ajan mittaan kutistuessa myös suolitukokset.

Entisaikojen kuolinsyyt ovat järkyttävää luettavaa. Mitään kivunlievitystä ei ollut. Vaikeinta on ollut synnyttäjillä, joilla synnytys pysähtyi ahtaan synnytyskanavan vuoksi, ja tilanne päättyi vuorokausiakin kestävän kipuilun jälkeen kohdun repeämään ja verenvuotokuolemaan. ( kuolinsyynä esim. ”ofullbordad födelse”). Mitään ”vanhaa hyvää aikaa” ei koskaan ole ollut.

Epidemioita kulki toistuvasti. Sellaisetkin nykyään harmittomat lastentaudit kuin tulirokko ja tuhkarokko niittivät lapsia, ja 10-20 vuoden välein isorokko pyyhkäisi melkoisen osan edellisen epidemian jäljkeen syntyneistä lapsista ja nuorista. Vielä 1800-luvun puolivälissä esim. Metsämaan pienessä seurakunnassa yli 50 lasta kuoli tulirokkoon muutamassa kuukaudessa, kun tuohon aikaan syntyvyys oli vain 30-40/vuosi. Ja lisäksi sitten muut epidemiat.

Soljan kokoamista kuolinsyistä voidaan todeta, että jokseenkin kaikki mainitut ovat olleet vakavia infektioita tai muita sairauksia, joita tuohon aikaan ei vielä ollut mahdolisuutta diagnosoida tai hoitaa, ja esim. aliravitsemus on ollut korkeintaan myötävaikuttava tekijä. Samoja kuolinsyitä löytyi niin kartanoista kuin torpista. ”Svullnad” pienellä lapsella on saattanut olla esim. synnynnäinen sydän- tai munuaisvika, pikkuvauvan ”suonenveto” ja kouristelu aivoperäinen sairaus tai esim. kalsiumin vajaus (talvella kehittyneen D-vitamiinivajeen pohjalta). 5-vuotiaan ”kuihtuminen” on todennäköisimmin ollut tuberkuloosi. 4-vuotiaan rokko liene ollut isorokko. Pikkuvauvan vatsaoireet ovat voineet olla suoliston synnynnäinen rakennevika tai äkillinen suolentukos. Paiseet saattoivat aiheuttaa yleistyneitä bakteeri-infektioita, ja taustala on sattanut olla synnynnäinen puutos immuunipuolustuksessa. Pikkulapsen ripulin taustalla on voinut olla, paitsi jokin tavanomainen suolistinfektio, myös jokin isohkosta joukosta synnynnäisiä aineenvaihduntasairauksia. Punatauti on herkästi tarttuva ja vaarallinen bakteeriripuli.
Millään rikkauksilla näiden vainajien hyväksi ei olisi tuohon aikaan voinut tehdä oikeastaan yhtään mitään, joten räätäli joutui vain ottamaan kohtalon kolhut vastaan sellaisenaan.

[eeva häkkinen]

Anterolle suurkiitos asiantuntevasta selvityksestä! Eipä sitten kuulosta oikein luumädältäkään tuo torrvärk. Mikään tartuntatauti ei voi mielestäni tulla kyseeseen, vaikka nyt sitten joku ärhäkkä influenssa aiheuttaisi kovaa jäsensärkyä, koska tapaukset ovat niin hajallaan ajallisesti ja paikallisesti. Joka tapauksessa tiedämme nyt, mitä asiasta voi maallikko tietää. Kihdiksi tai reumaksi olen kyllä haluton tuon kääntämään, täytynee sanoa vain, että luita särki.

[Hannu Numminen]

Onko kenelläkään käsitystä mitä räätäli tienasi noihin aikoihin? Vai liekö tässä ollut harvinaisen laiska tapaus vaiko vain huono tuuri :(

-Solja

Minulla ei ole käsitystä räätälin - tai muidenkaan käsityöläisten / itsellisten - tienesteistä, mutta tuskin tässä maassa on koskaan ollut yhtään rikasta itsellistä ja hyvinvoiviakin vähänlaisesti. Varsinkin pienehköjen kylien pitäjänräätälit lienevät olleet kovin köyhiä. Jos joku tietää asiasta tehdyn tutkimusta, otan tiedon mielelläni vastaan!

Kiitos myös minun puolestani Anterolle selvityksistä! Mutta minua jäi askarruttamaan kohta "5-vuotiaan ”kuihtuminen” on todennäköisimmin ollut tuberkuloosi.". Eikö "tubin" oireena ole yskä? Silloin kuolinsyyksi olisi kai paremminkin voitu kirjata juuri yskä tai sitten keuhkotauti.

[jtm57]

Kuusamon kirkonkirjoista löysin maininnan, että henkilöllä olisi ollut spitaali. Tuberkuloidin lepran kansanomainen nimitys on ollut kuiva spitaali.

Kuinka yleistä lepran esiintyminen on ollut väestössä, ja mikä on ollut elinajan ennuste?

[jej]

Artikkeli leprasta Suomessa:

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lepra.html

Muutakin kiinnostavaa löytyy Forsiuksen artikkelikokoelmasta:

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/haklaa.html

[Hannu Numminen]

Piti tuohon edellä kirjoittamaani kirjata vanha sanonta, joka ei tosin koske räätäleitä, mutta lisään sen tähän viestiketjuun silti: "Nyt se alko sano suutari nälkää". Ja suutarin lapsillahan ei tunnetusti ole kenkiä.

[Antero Westerlund]

lainaus:
"minua jäi askarruttamaan kohta "5-vuotiaan ”kuihtuminen” on todennäköisimmin ollut tuberkuloosi.". Eikö "tubin" oireena ole yskä? Silloin kuolinsyyksi olisi kai paremminkin voitu kirjata juuri yskä tai sitten keuhkotauti.
__________________
Hannu Numminen
numminenhannu.fi"

Varsinkin lapsilla tuberkuloosi voi sijaita melkein missä tahansa muuallakin kuin keuhkoissa, myös esim. suolistossa, luustossa tai aivokalvoilla. Keuhko-oireita ei siis välttämättä ole. Jos yskää oli, diagnoosiksi melkeinpä automaattisesti tulikin keuhkotauti.

[Lukkari]

Iin kirkkoherra Erik Erikinpoika Siniukselta kuoli vuosien 1758-1769 aikana 8 lasta. !9.sta syntyneestä lapsesta oli kuopuksen syntyessä elossa vain 8 joten sattui sitä paremmissakin piireissä, jopa ruotsia puhuvissakin

[Hannu Numminen]

Varsinkin lapsilla tuberkuloosi voi sijaita melkein missä tahansa muuallakin kuin keuhkoissa, myös esim. suolistossa, luustossa tai aivokalvoilla. Keuhko-oireita ei siis välttämättä ole. Jos yskää oli, diagnoosiksi melkeinpä automaattisesti tulikin keuhkotauti.

Kiitos vastauksesta! Taas tulin viisaammaksi.

[Leo Suomaa]

Lisää katoamassa olevaa kansanperinnettä. Vaikka tuberkuloosibakteereista ei tiedetty, kansa päätteli, että jos lapsena sairasti "ruusun" (jolla tässä tapauksessa lienee tarkoitettu risatautia eli imusolmuketuberkuloosia), ei myöhemmin sairastunut "keuhkotautiin".