Kaarnatuuli

[Antti Järvenpää]

Viime yönä oli ainakin etelässä niin kova tuuli, että karnat ja oksat lentelivät.

Muistan lapsuudestani, että vanhat ihmiset kertoivat säännön, että kaarnatuulesta on tietty viikkomäärä kevääseen tai kesään, mutta en kuolemaksenikaan muista tuota.

Muistaisikohan joku tämän vanhan viisauden?

[Heikki Koskela]

Viime yönä oli ainakin etelässä niin kova tuuli, että karnat ja oksat lentelivät.

Muistan lapsuudestani, että vanhat ihmiset kertoivat säännön, että kaarnatuulesta on tietty viikkomäärä kevääseen tai kesään, mutta en kuolemaksenikaan muista tuota.

Muistaisikohan joku tämän vanhan viisauden?

Kyllä täälläkin oli puhuria kovastikin. Heitti minun tällä hetkellä tärkeimmän työkaluni lumikolan vakipaikaltaan pihatielle yön aikana.

Meillä päin kutsutaan samaa tuulta kaarnan karistamisen tuuleksi. MIelestäni se on nyt kovasti etuajassa, kun sen pitäisi alkaa vasta maaliskuun hangille ja sotki tehtyjä latuja. Mutta minkäs sille mahtaa. Mikään ei nyt ole niin kuin ennen. Kevättä kohti mennään.

[Kovanen]

Viime yönä oli ainakin etelässä niin kova tuuli, että karnat ja oksat lentelivät.

Muistan lapsuudestani, että vanhat ihmiset kertoivat säännön, että kaarnatuulesta on tietty viikkomäärä kevääseen tai kesään, mutta en kuolemaksenikaan muista tuota.

Muistaisikohan joku tämän vanhan viisauden?

Tervehdys!

Tarkoitetaankohan kaarnatuulella ja Tapion riihenpuinnilla samaa vaiko eri asiaa? Tapion riihenpuintikin on yksi vanhankansan "kesäntulon mittareita".

Terveisin Eila

[Alapo]

Meillä taas sanottiin: "Tapion kylyvöstä on yheksän viikkua sulliin vessiin", tai "kylyvöntekkoon".
Vähän aikaista nyt kyllä vielä taitaa olla, mutta eipä täällä ole Tapio vielä kylvänytkään.

[Anitta I-E]

Minun tiedossani on sanonnat "kolmen kaarnatuulen jälkeen tulee kesä" ja "kaarnatuulesta on yheksän viikkua sulliin vessiin".

[Erkki Järvinen]

Viime yönä oli ainakin etelässä niin kova tuuli, että karnat ja oksat lentelivät.

Muistan lapsuudestani, että vanhat ihmiset kertoivat säännön, että kaarnatuulesta on tietty viikkomäärä kevääseen tai kesään, mutta en kuolemaksenikaan muista tuota.

Muistaisikohan joku tämän vanhan viisauden?

Ensimmäinen "karmutuuli" se meillä päin puhalsi viimeyönä eli muistelisin joskus puhutun kolmesta peräkkäisestä jolloin siitä viimeisestä laskettiin yhdeksän viikkoa jäiden lähtöön. - Tänään joku muisteli kahtatoista viikkoa tästä ensimmäisestä karmutuulesta.

Luonto putsaa kuivat oksat ja risut puista tuon karmutuulen avulla.

[Nina]

Karistajaisista olen itse kuullut puhuttavan.
Näitä on muutama peräkkäin ja sitten kevät koittaa. Lukumäärää en muista, olisikohan ollut kolme tai viisi.

[Niina Mäkinen]

Sukututkimuksen sivutuotteena huomasin, että isoisälläni oli tapana kirjata säähavaintoja almanakkaan vuosittain eläkkeellä ollessaan. Huomioni kiinnittyi merkintöihin I karmu, II karmu - jne. jotka oli systemaattisesti merkitty tammi-helmikuulle eri vuosien almanakoissa.

Joku kertoi, että karmutuulia olisi kevättalven aikana kolme - ja jäiden lähtö voidaan kai määritellä karmutuulien ajankohdista. Vuoden 1984 almanakkaan pappa oli merkinnyt 29.2. kohdalle III karmutuuli. 7.4. luki almanakassa maininta poreet. Sulavesi mainittiin 10.4. ensimmäisen kerran - ja sitten vielä 2.5.

Suomessa pudonneet kuivat oksat ja kaarnanpalat huomaa varmaan helposti hangella - täällä keski-Euroopassakin tuuli aika lailla perjantai-iltana, mutten tiedä onko karmutuulille täällä vastinetta...:)

Niina

[Erkki Järvinen]

Sukututkimuksen sivutuotteena huomasin, että isoisälläni oli tapana kirjata säähavaintoja almanakkaan vuosittain eläkkeellä ollessaan. Huomioni kiinnittyi merkintöihin I karmu, II karmu - jne. jotka oli systemaattisesti merkitty tammi-helmikuulle eri vuosien almanakoissa.

Joku kertoi, että karmutuulia olisi kevättalven aikana kolme - ja jäiden lähtö voidaan kai määritellä karmutuulien ajankohdista. Vuoden 1984 almanakkaan pappa oli merkinnyt 29.2. kohdalle III karmutuuli. 7.4. luki almanakassa maininta poreet. Sulavesi mainittiin 10.4. ensimmäisen kerran - ja sitten vielä 2.5.

Suomessa pudonneet kuivat oksat ja kaarnanpalat huomaa varmaan helposti hangella - täällä keski-Euroopassakin tuuli aika lailla perjantai-iltana, mutten tiedä onko karmutuulille täällä vastinetta...:)

Niina

minullakin ovat enoni muistiinpanot päivittäisistä ja vuosittaisista säähavainnoista täällä Visuvedellä, pitäisi taas selata niitä joskus läpi enemmänkin.

esimerkiksi v. 1952 Joulu
"Lunta rupes satamaan lokakuun 20 pnä ja järvet jääty lokakuun 28 pnä ja lunta oli jouluna metrin vahvassa ja kauhia pyry, lunta kevääseen mennessä 1 m 50 cm."

Joulu v. 1953

"Järvet jääty 28 pnä marraskuuta ja sulivat viikon päästä. Jäätyvät uuden kerran joulukuun 19 pnä ja lunta ei ollu yhtään,
joulupäivä 2 astetta lämmintä ja sato vettä. Keväällä lunta 30 cm, pakkasta helmikuulla vaan."

Joulu v. 1954

"Järvet jääty marraskuun lopussa ja sulivat melkein heti, uuden kerran jäätyvät joulukuun puoli välin maissa ja oli ihan heikkoja, olivat koko joulukuun ajan ja tämä vuosi 1954 kesä oli sateinen mies muistiin Juhannuksesta rupes satamaan ja sato miltei joka päivä jouluun asti, vesi nousi metrin verran sinä kesänä, lunta sato 23 pnä joulukuuta ja oli jouluna 2 tuuman paikkeilla. Joulu päivä tuuli pohjonen, 5 astetta pakkasta."

Vuosi 1955

"Tammikuu oli lauhaa, helmikuun alusta alko kova pakkanen ja oli yhtämittaa huhtikuun 10 päivään astikka. Jäät lähti toukokuun 22 pnä ja vesi nousi järvissä yli normaalin."


Vuosi 1956

"Tammi kuussa kauhia suoja kahden viikon ajan, jäät meni huonoksi ja lumet ihan kaikki jäältä, mutta kohta sen jälkeen tuli ankarat pakkaset elohopea laski ennen kuulumattomasti 45 astetta pakkasta. Kevät tuli kaunis, jäät lähti 14 pnä toukokuuta ja oli kaunista juhannukseen asti, mutta kesä oli hyvin kylmä ja sateinen. Talvi tuli marraskuun 26 päivä, pakkasta rupes olemaan kohta 20 astetta ja oli jatkuvasti jouluun asti, kävi mittari aina 40 asteessa ja lunta oli jouluun mennessä kauhiat kinokset, 70 cm joka paikassa. Joulu päivä puut kovasti lumen peitossa pakkasta 10 astetta, tuuli kavossa joulun alla, joulu päivänä lauhin päivä."


Vuosi 1957

"Talvi tavallista lauhempi, pakkasta koko talven alle 10 astetta ja tammikuussa sellainen suoja että lumet meni melkein kaikki, mutta rupes kovasti satamaan, kevääseen mennessä normaali määrä lunta. Talven kovin pakkanen maaliskuun 17 pnä 35 astetta. – Jäät lähti toukokuun 14 pnä, toukokuun kylmä tuuli koko kuukauden pohjosessa."


Näemme näistä katkelmista, etteivät vuodet ole veljeksiä.

[Ierikka]

Hauskoja nimiä on ollut tuolla luonnonilmiöllä, itse kuulin lapsena puhuttavan petäjän päristäjäisestä.
Niitäkin piti olla kolme ennenkuin kevät tuli.