pullohartiapastorin uniko?

[Olarra]

Perjantai-illan piristykseksi tein muutamia hiskihakuja löytääkseni jotain vastauksia avoinna oleviin kysymyksiin Rantasalmen Kilpeläis-ketjussa. Törmäsin sitten Juvalla vuonna 1799 avioituneeseen ”manhaftig dragon” Adam Hämäläiseen eli Grahniin.


Enpä ollutkaan ennen havainnut jotain henkilöä kirkonkirjoissa luonnehditun termillä manhaftig (tai manhaft.). Uteliaisuuden herättyä lähdin katselemaan kuinka tavallinen ilmaisu mahtoi olla ammatin ohessa. Aivan ainutkertainen tosimies ei Juvan Aatami ollut, sillä vihityistä löytyi neljä mainintaa siitä, että sulhanen oli manhaftig. Yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat sotilaita. Ainoa miehekäs siviilisulho oli hauholainen Arfwed Tollet (ehkä sotilas hänkin?). Tosimies ehtii yleensä myös isäksi, mutta syntyneissä kyseisen merkinnän oli saanut kuusi isää – kaikki sotilaita 1700-luvun alkupuoliskolta.


Kun hiskistä löytyy myös kuolleiden haku, niin juolahti mieleeni katsoa sekin, ovatko tosimiehet kuolevaisia. Ja katso, 63-vuotiaana haudattiin Liedossa v. 1702 Manhaftig Hr Capitein Jacob Travare. Muita ei ollut.

Mikä ihme on saanut papin kirkonkirjassa luonnehtimaan henkilöä miehekkääksi? Oliko kyseessä ajalle ominainen lisä sotilasarvoon (vrt. jalosukuinen tms.), vai pullohartiapastorin ihailu sapelinsa kanssa keikailevaan muskelimieheen? Ehdotuksia?
t. Olavi A.
P.S. Rantasalmi ketjuun liittyen ei löytynyt mitään

[Juha]

Digiarkiston keskusteluforumilla oli mielestäni hyvä käännös; urhea




Juha

[Jouni Kaleva]

Digiarkiston keskusteluforumilla oli mielestäni hyvä käännös; urhea
Juha
Olen nähnyt myös ilmauksen "miehevä".

[Kirsti Ervola]

Pastori taisi vain soveltaa virallista tittelikäytäntöä. Sotilaiden kohdalla 'urhea' tuntuisi hyvältä vastineelta.

Lähde: Den Swenske handsekreteraren af B. U. Pettersson.
P. A. Huldbergs Bokförlags aktiebolag, Stockholm 1885. (Fjortonde, granskade och tillökade upplagan.)

Maaseudun rahvas:
Lautamiehet: Ärlige och Wälförståndige
Talonpojat: Ärlige och Förståndige
Rengit ja torpparit: Ärlige och beskedlige
Sotilaat ja rakuunat: Ärlige och manhaftige
Käsityöläiset: Ärlige och Konsterfarne

Siviili- ja sotilasvirkamiehet, joilla Kunink. valtakirja, tai. vastaava asema: Högädle
Muut ylemmät siviilivirkamiehet: Ädel och högaktad; alemmat: Wälaktad

Lainoppineet: Widtlagfarne, Lääketiteen edustajat: Widterfarne, Filosofian professorit: Widtberömde; kaikkiin näihin liittyy myös Höglärde, tai pelkästään tämä viimeksi mainittu.

Kreivit ja vapaaherrat: Högwälborne; muut aatelismiehet: Wälborne. Kreivittäret ja vapaaherrattaret: Högwälborna, muun aatelin rouvat ja neidit: Wälborna.

Arkkipiispat, piispat, ylihovisaarnaaja: Högwördigste.
Tuomiorovastit, teologian tohtorit ja lisensiaatit: Högwördige och Widtberömde.
Hovisaarnaajat, pastorit, Tukholman kirkkoherrat, rykmentinpastorit, lehtorit ja rehtorit jotka ovat pappeja: Högärewördige och Höglärde
Koulujen konrehtorit, kirkkoherrat, pataljoonan- ja eskadroonansaarnaajat: Wälärewördige och Höglärde; paitsi jos eivät ole filosofian tohtoreita: Högwällärde.
Kappalaiset, koulukollegat, koulunopettajat: Ärewördige och Wällärde; paitsi jos ovat filosofian tohtoreita: Höglärde.

Kauppiaat ja vähemmät porvarit: Högaktad
Käsityöläiset: Äreborne och Konsterfarne.

Naimisissa olevat naiset miehen aseman mukaan. Naimattomat naiset, jotka eivät kuulu palvelusväkeen: Fröken.

[Seppo T.]

Aloitusviestissä mainitun kapteenin kohdalla voi tulla kyseeseen se, että upseerin arvoon kohonneesta henkilöstä, joka ei ollut aatelinen, käytettiin kyseistä mainesanaa tittelin yhteydessä.

S.T.

[TerhiA]

Lähde: Den Swenske handsekreteraren af B. U. Pettersson.
P. A. Huldbergs Bokförlags aktiebolag, Stockholm 1885. (Fjortonde, granskade och tillökade upplagan.)
Maaseudun rahvas:
Lautamiehet: Ärlige och Wälförståndige
Talonpojat: Ärlige och Förståndige
Rengit ja torpparit: Ärlige och beskedlige
Sotilaat ja rakuunat: Ärlige och manhaftige
Käsityöläiset: Ärlige och Konsterfarne

Siviili- ja sotilasvirkamiehet, joilla Kunink. valtakirja, tai. vastaava asema: Högädle
Muut ylemmät siviilivirkamiehet: Ädel och högaktad; alemmat: Wälaktad

Lainoppineet: Widtlagfarne, Lääketiteen edustajat: Widterfarne, Filosofian professorit: Widtberömde; kaikkiin näihin liittyy myös Höglärde, tai pelkästään tämä viimeksi mainittu.

Kreivit ja vapaaherrat: Högwälborne; muut aatelismiehet: Wälborne. Kreivittäret ja vapaaherrattaret: Högwälborna, muun aatelin rouvat ja neidit: Wälborna.
Arkkipiispat, piispat, ylihovisaarnaaja: Högwördigste.
Tuomiorovastit, teologian tohtorit ja lisensiaatit: Högwördige och Widtberömde.
Hovisaarnaajat, pastorit, Tukholman kirkkoherrat, rykmentinpastorit, lehtorit ja rehtorit jotka ovat pappeja: Högärewördige och Höglärde
Koulujen konrehtorit, kirkkoherrat, pataljoonan- ja eskadroonansaarnaajat: Wälärewördige och Höglärde; paitsi jos eivät ole filosofian tohtoreita: Högwällärde.
Kappalaiset, koulukollegat, koulunopettajat: Ärewördige och Wällärde; paitsi jos ovat filosofian tohtoreita: Höglärde.
Kauppiaat ja vähemmät porvarit: Högaktad
Käsityöläiset: Äreborne och Konsterfarne.
Naimisissa olevat naiset miehen aseman mukaan. Naimattomat naiset, jotka eivät kuulu palvelusväkeen: Fröken.

Kirstille kiitos tästä listasta!
Olikin minulle ihan uusi asia, että käsityöläisillä saattoi näkyä tällainen äreborne . Hyvä tietää.

[Kirsti Ervola]

Joo, kaupungissa. . .maalaisille riitti mainesanaksi ärlige, ja talonpojille että olivat täyspäisiä :rolleyes:

[Olarra]

Kiitos hyvistä ja valaisevista kommenteista ja aivan erityinen kiitos Kirstin listasta ja kiinnostavasta lähdekirjasta. Eikä sekään haittaa, että asian vierestä-listalle laitetut vastaukset olivat kaikki asiapitoisia;).

Titulatuurikäytäntö on kiinnostava juttu. Manhaftig-luonnehdintaa esiintyi aivan 1700-luvun alusta vuosisadan loppuun saakka, muttei suinkaan ylenpalttisesti. Ehkä vain osa papeista hallitsi tai halusi käyttää koko titulatuurin skaalaa, vai olisiko kyse ollut kohdehenkilöön kohdistunut erityinen arvostus, kuten jo herra kapteenin kohdalla uumoiltiin?
t. Olavi A.

[Jonna]

Svenska Akademiens ordbok kertoo seuraavaa:

a) (†) ss. hedrande epitet; särsk. om (i sht ofrälse) officer l. underofficer; äv. om menig man. Then hederlige och manhactige man Nils Sonasson. KyrkohÅ 1902, MoA. s. 67 (1583). Välbördigh och manhafftigh Olof Jacobssonn, leutenamptt under v. Erick Berttillssonns phana. OxBr. 5: 20 (1613). Stallmästaren Manhaftigh Göstaff Raaf. KlädkamRSthm 1629 A, s. 273 a. Edel och Manhaftig. Kallas de öfverOfficerare, som ej äro Adel, men doch, genom krigz tienst, tient sig up til adels vederlikar. BIURMAN Brefst. 63 (1729). Ereborne och Manhaftige. Kallar man Under-Officerare. Därs. 65. Soldaten Manhaftige Ionas Ruda. Bouppt Växjö 1796. DALIN (1853). jfr VÄL-MANHAFTIG.Eli sanaa manhaftig on käytetty kunnioitusta osoittavana epiteettinä sotapalveluksessa aatelisten veroisiksi osoittautuneista aatelittomista upseereista sekä toisinaan myös sotilaista.

http://g3.spraakdata.gu.se/saob/