Yhden piian elämän polku

[Heikki Koskela]

Olen yrittänyt jo useamman vuoden ajan koota niitten ihmisten kohtaloita ja elämän kulkua talteen, jotka kuuluvat vähäosaisten ryhmään. Laitan oheen yhden tapauksen, jota olen vaivalloisesti koonnut kokonaisuudeksi. Tässä tapauksessa vaikeuksia syntyi sen vuoksi, että henkilö muutti alituisesti palveluspaikkaa ja hänen henkilöhistoriansa on varsin sekava. Hänen historiassaan on yksi aukko, jota en saanut kurtottua kiinni. Muutoin kaikki tiedot perustuvat rippikirjamerkintöihin (mikrokortit):

Oli Saukkokankaassa piikana vuoteen 1881 saakka, 1881-1882 piikana Mattisessa ja Muurinahossa 1882-1883. Oli piikana 1883 jälleen Mattisessa (ehkä toinen talo), jossa hänelle on merkitty avioton lapsi Wilhelmiina. Vuonna 1884 hänet on merkitty lapsineen isänsä luokse Hintsan talon Isonahon torppaan. Isänsä luota hän on poistunut vuonna 1887 Mattinen-Ahoon ja välittömästi 1887 merkitty Mattisen taloon piiaksi.Tarkat merkinnät rippikirjasta puuttuvat mutta hänet on vihitty 17.4.1891 ja vihkimisen jälkeen muutti Ähtäriin 1891. Perhe muutti 1894 Lehtimäelle ja takaisin Ähtäriin 14.5.1896 sitten (itsellinen) Matti lähti Amerikkaan.

Hänen nimellään ei ole merkitystä, Henkilön kotipaikka on Lehtimäki. Aviomies siis lähti Amerikkaan ja kuoli siellä. Tarinan henkilö kuoli Ähtärissä. Joku voi täydentää tekstiäni jos löytyy lisätietoa.

Tämäntapaisia tarinoita voi koota pienellä vaivannäöllä ainakin täällä Järviseudun alueella.

[Solja]

Kun luin tämän tarinasi piiasta, tuli mieleen toinen - alla:

Kaisa Fält. Syntynyt 15.11.1797 Nurmo. Kuollut 42-vuotiaana 06.10.1839 Nurmo. Piika, sotilaan tytär. Rippikirjan merkinnän mukaan Kaisa syntyi Nurmossa Yli-Kalistajan talossa, jonka tiluksilla hänen isänsä oli ruotusotilaana. Kaisa lähti Seinäjoelle piikomaan vuonna 1819 ja palasi Nurmoon ilmeisesti 1820-luvun alussa. Kaisa sai ensimmäiset lehtolapsensa ollessaan Loukon talossa piikana ja sen jälkeen vielä pojat Jaakon ja Juhon sekä kaksoistyttäret Marian ja Amalian ja vielä toiset kaksoset Sannan ja Matin. Ainakin Jaakko on syntynyt Jaskarin talossa, muista ei ole varmaa merkintää. Lapsista vain Sanna jäi eloon, muut kuolivat pienenä.

Lapset
Liisa Fält. Syntynyt kaksosena 20.2.1823 Nurmo, kuollut lapsena.
Poikalapsi Fält. Syntynyt kaksosena - kuolleena - 20.2.1823 Nurmo
Jaakko Fält. Syntynyt 20.07.1825 Nurmo. Kuollut lapsena 1826 Nurmo.
Juho Kustaa Fält. Syntynyt 11.02.1828 Nurmo. Kuollut lapsena 1829 Nurmo.
Maria Fält. Syntynyt kaksosena 04.07.1832 Nurmo. Kuollut lapsena ennen vuotta 1838 Nurmo.
Amalia Fält. Syntynyt kaksosena 04.07.1832 Nurmo. Kuollut pian kastamisensa jälkeen 1832 Nurmo.
Sanna Kaisa Fält. Syntynyt kaksosena 04.02.1835 Nurmonkylä. Kuollut Latikan talossa, Ruhan kylässä, 88-vuotiaana vanhuuteen 18.08.1923 Nurmo.
Matti Fält. Syntynyt kaksosena 04.02.1835 Nurmonkylä. Kuollut ilmeisesti lapsena 1835 Nurmonkylä.

En ole aiemmin törmännyt tällaiseen määrään aviottomia lapsia. Luulisi, että heistä olisi jonkin merkintä käräjäkirjoissa tai vastaavissa. Etsinyt tosin en ole (ainakaan vielä).

Panee kyllä miettimään millainen on ollut piika-Kaisan elämä. Ja varsinkin hänen ainoan, aikuiseksi eläneen tyttärensä Sannan, jäi 4-vuotiaana orvoksi.

Puhutteleva on myös Aatu Koskelaisen, hämäläisen aviottoman mökinpojan tarina, lukekaapa http://www.finlit.fi/kirjasto/digi/index.php?pagename=teokset-kansankirjoittajat&set=1

-Solja

[Eeva Lehtinen]

Näitä koskettavia kohtaloita kyllä löytyy. Ei varmaankaan ole helppoa ollut. Tuossa Soljan tarinassa erityisesti kiinnitti huomion kaksosten määrä, kolmet kaksoset! Onko mahtanut olla kuitenkin sama isä asialla. Meillä on suvussa kaksosia, mutta ei kenelläkään useampia.

Yhden piian tarina on minulla ollut tutkittavana toistakymmentä vuotta. Sai ensimmäisen aviottoman lapsen 1832, poika otti myöhemmin nimen, joka oli samassa talossa olleella rengillä, joten kenties renki oli isä. Seuraava avioton syntyi 1835, tämä oli tytär, sitten taas poika 1839, tytär 1842, poika 1845, ja viimeinen au-poika 1848. http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon11.gif Vaikea seurata äidin vaellusta, kun vähintään joka vuosi on ollut eri talossa, tosin palannut muutaman kerran samaankin, myös mentyään naimisiin 1848 rengin kanssa, joka saattoi olla kahden nuorimman isä, ainakin toiseksi nuorimmalla oli kuollessaan sama sukunimi kuin äidin miehellä. Luultavasti muiden lasten isät ovat olleet kaikki eri miehiä. Mies pääsi ripille vähän iäkkäänä, joten ei naimisiin päästetty ennen kuin ruksit alkoivat näyttää rukseilta. Yhteinen aviolapsi kuoli tulirokkoon kolmevuotiaana, kaikki au-lapset elivät aikuisiksi ja saivat myös lapsia. Tähän päivään asti on jatkunut tosin ilmeisesti vain tytärten suvut, tai toisen tyttären. Mutta ihan kelvollista väkeä on tullut, eikä äitiäkään koskaan syytetty muusta kuin salavuoteudesta ja myöhemmin laittomasta yhdessäasumisesta tulevan miehensä kanssa. On siinä rahdattu lapsilaumaa paikasta toiseen. Tavaraa tuskin on ollutkaan.

[Satu Matintytär]

^Kaksosuushan periytyy äidin puolelta (mun logiikkani mukaan :confused: ), ja ilmeisestikin Kaisan munasolut ovat olleet kovin aktiivisia irtoamaan. Ihmetellä kyllä täytyy, kuinka voi ihminen selvitä mitenkään järjissään menettäessään noin monta lasta. :(