Koskeliini ja Perkenheimi

[Heikki Koskela]

Olen paikkaillut rapistunutta kirjallisuuden tuntemustani lukemalla uudelleen Ilmari Kiannon raikkaasti kirjoittamaa "Ryysyrannan Jooseppia". Ei taida Ryysranta-nimistä paikkaa oikeasti löytyä Suomen kartalta. Mutta tekstissä tuli esille kaksi nimeä, jotka nähtävästi eivät ole keksittyjä nimiä - nimittäin Koskelin ja Bergeheim. Molemmat tunnetaan sukuniminä, vaikka Jooseppi Kenkkusen suulla lausuttuna ne kuullostavatkin hieman pelkistettyinä niminä.

Olisiko noitten sukunimien takana tietyt henkilöt olemassa? Kun tuon Ryysyrannan paikantamisessa on ainakin minulla vaikeuksia niin kysynkin tietäviltä, missä voisivat kyseiset henkilöt virkaansa hoitaa. Koskelin oli kruununnimismies eli valtesmanni ja Bergeheim oli paikkakunnan rovasti.

[kkylakos]

Olen paikkaillut rapistunutta kirjallisuuden tuntemustani lukemalla uudelleen Ilmari Kiannon raikkaasti kirjoittamaa "Ryysyrannan Jooseppia". Ei taida Ryysranta-nimistä paikkaa oikeasti löytyä Suomen kartalta. Mutta tekstissä tuli esille kaksi nimeä, jotka nähtävästi eivät ole keksittyjä nimiä - nimittäin Koskelin ja Bergeheim.

Sivulla http://www.parkkinen.org/mista_henkilot_tulevat.html
Teoksessaan Iki-Kianto muistelee kirjailija kertoo Ryysyrannan Joosepin henkilöistä: Minulta on kysytty, ovatko kaikki kirjassani esitetyt henkilöt temmatut todellisuudesta. Suurin piirtein kaikki, aniharva on mielikuvituksen tuotetta. Esimerkiksi Karihtaniemen väki on alastomasta todellisuudesta. Turjanlinnan kukoistusaikana Vuonaniemi, Karihtaniemen vastine, oli lähin naapurini kolmen kivenheiton päässä vastapäisellä rannalla. Vanha Jaakko, Kusti ja Anni (Amanta) ovat todellisia ihmisiä — Kusti ja Amanta elävät vieläkin, mutta ovat jo vuosikymmeniä asuneet Kokkotaival nimisessä torpassa Kylmälahden liepeillä.

[Heikki Koskela]

Kiannon sanaa on uskominen. Mutta hän ei maininnut selvityksessään "Koskeliinia ja Perkenheimiä". Kumpikin suku on olemassa ja Bergeheimin suku löytyy Wasastjernan kirjasta ja on suvussa näköjään papillista henkeä. Edward Bergenheim on aikanaan ollut arkkipiispa. Ehkä hänen pojanpoikasna on toiminut Kainuussa pappina. Hänestä näyttä olevan myös Punaisen ristin postimerkkikin. Löytynee kokoelmistani.

Carolus Koskelin mainitaan kirjassa hovioikeuden auskultanttina ja Jooseppi sanoo hänen oleva turisti tarkoittaen juristi. Tässä kyllä Kianto ei ole (siis ammatti-nimikkeen osalta) ihan Ryysyrannan Joosepin tasolla. Epäilen vahvasti Joosepin kykyä samaistaa Kallea juristiksi tai vaikka turistiksi, kun hän eri yhteyksissä puhuu mm. valtesmannista. Ryysyrannassa ei tunnettu kumpaakaan nimikettä tuohon aikaan.

[Pietari Jörönpoika]

Ehkäpä nuo nimet on otettu "hyvänkuuloisina" käyttöön jottei ketään todellista henkilöä olisi tullut ihan suoraa osoiteltua? Näinhän nykykirjailijatkin tekevät. En muista ainakaan törmänneeni tämän nimisiin herroihin niillä seuduin.

Eli alkuperäisen Ryysyrannan epäillään sijoinneen Suomussalmen Pesiöllä
http://213.143.184.82/kirjasto/ryysyranta/index.htm

http://213.143.184.82/kirjasto/ryysyranta/kirjat/kianryys.htm

Pietari

[Heikki Koskela]

Ehkäpä nuo nimet on otettu "hyvänkuuloisina" käyttöön jottei ketään todellista henkilöä olisi tullut ihan suoraa osoiteltua? Näinhän nykykirjailijatkin tekevät. En muista ainakaan törmänneeni tämän nimisiin herroihin niillä seuduin.

Eli alkuperäisen Ryysyrannan epäillään sijoinneen Suomussalmen Pesiöllä
http://213.143.184.82/kirjasto/ryysyranta/index.htm

http://213.143.184.82/kirjasto/ryysyranta/kirjat/kianryys.htm

Pietari

Nykykirjailijat todella tekevät tällä tavalla. Henkilön suojaa koskeva laki ei varmaan päde kiertoilmaisuissa tai sitten niihin ei vain puututa. Sukutukimuksessa kuuluu kuitenkin pätevän, koska ei voida käyttää kiertoilmaisuja.

Mutta mennäkseni Iki-Kiannon Ryysyrantaan. Sehän on tietenkin sijoitettu "sinne päin" jotta mikään paikkakunta ei paljastuisi todelliseksi Ryysyrannaksi. Myös mainitsemani nimet ovat "sinne päin", joten kiinteää otetta nimistä ei taida saada.

Ole sinnikkäästi jatkanut Joosepin luonteen kartoittamista vähitellen. Tämä ovelaksi osoittautuva ryysyläinen ja ajattelija joutui eräässä kohtauksessa Räkhalssin pökkimäski, kun hosmestari ajaa karautti porolla hänen takalistonsa mustelmille. En löytänyt myöskään Räkhalssille luontevaa oikeaa nimeä. Googlesta kyllä löytyi Räckhals eli Rekola - oli myös kartanon nimi.

Sukutukimus ei ole kuolemanvakava asia.

[Timo W]

Piispa Edvard Bergenheim & Alexandrine Bruun.

http://www.arkkihiippakunta.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010793


Poika: Edvard Ferdinand Bergenheim & Emilia Elisabet Ekestubbe.


Pojantytär: Dordi Elisabeth Adelaide Bergenheim & Torvald Sundholm.

http://www.hanko.fi/files/73/adelaidefin.pdf

[Heikki Koskela]

Minä olen ankarassa kiusauksessa kertoa kuulumisia Ryysyrannan Joosepista. Se halu johtuu siitä, että olen ikäänkuin sisäistänyt jälleen Joosepin sanoman.

Tällä kertaa hän kohtaa parempansa viistoonpuhumisessa. Hän kiiruhtaa Mullimäen Juuson kotiin, jossa akka on vain kotona. Joosepin pitäisi laskea pahanlainen koski ja hän kai halusi Juuson avukseen siinä toimessa. Mutta akkapa sanoo: "Ka laske vaan ales - housuthan sulla on jalassa - mieshän tuota out olevinasi sinnäi!"

[Jouni Kaleva]

Ehkäpä nuo nimet on otettu "hyvänkuuloisina" käyttöön jottei ketään todellista henkilöä olisi tullut ihan suoraa osoiteltua? Näinhän nykykirjailijatkin tekevät. En muista ainakaan törmänneeni tämän nimisiin herroihin niillä seuduin.

Ilmari Kianto vietti lapsuutensa kesiä Iissä, jossa elivät mm. hänen vanhapiikatätinsä Olivia Maria Charlotta (s. 1844) ja Hilda Carolina Gabriella (s. 1846) Calamnius. -" nuo ihanat pappilan mamsellit" tai siihen malliin Ilmari näitä on jossakin kuvannut.

Ei kaukana Ilmarin maisemista on Brusilan talo, jossa asusti 1600-luvun lopulla kersantti Petter Bergenheim. Tokko tuo nimi mahtoi Kiannon korviin tuolta tarttua, olihan näillä ikäeroa tuommoiset reilut 200 vuotta...

[Heikki Koskela]

Sain viimeinkin päätökseen Joosepin psalmin lukemisen. En muistanutkaan sen kaikkea dramatiikkaa vuosien takaa. Nyt aion antaa viimeisen raporttini. Se koskee Joosepin kuoloon vaipumista.

Jäätyään kaatamansa puun alle hän kohosi ylös Pietarin puhutteluun ja sai tuomionsa. Taivaallisessa kansliassa Jooseppi Kenkkusen syntitaakka luettiin hänelle juki. Hänen syntitaakkansa kaikkiaan oli 101100 kiloa. Raskain taakka oli kertynyt kieltolakirikoksista 70 000 kiloa. Toiseksi suurin kokonaistaakka 6000 kiloa kertyi pirtin huonosta hoidosta.

Hänen kokemansa tapahtumat olivat hänen kuolemanunensa. Kun hänet puukangilla väännettin kaatuneen puun alta pois hän samalla: "jo puhalsi viimeisen henkäyksensä."

Muutamaa sivua ennen loppua minulle myös selvisi mitä tarkoittaa sanonta "leipäpuu" Kiannon tulkitsemana. Omaksuin sen heti tykönäni todeksi.

Päätän raporttini tähän.

[tellervoranta]

Heikki sai loppuun Kiannon Ryysyrannan Joosepin kirjan ja minä taas kerran Kiannon Salainen päiväkirjani, mikä on kirjoitettu v.1927-28, laitettu piiloon ja jatkettu Turjanlinnassa kesällä 1929. Seurana I.K:lla on taloudenhoitajatar, Puolinainen. "Paradiisin Aatamin ja Eevan" elo on sangen omaperäistä. :eek:

http://www.kuusamo.fi/Resource.phx/sivut/sivut-suomussalmi/matkailu/nahtavyydet/turjanlinna/turjanlinna.htx

Olen lukenut suurimman osan Kiannon tuotannosta sekä poikansa Uolevi Kiannon Tervetuloa kotiin, Iki. Mutta nyt ei käsillä ole muuta kuin ylläoleva opus. Olisiko Koskeliini sama kuin Turjanlinnassa usein käyvä Hyrynsalmen valtesmanni, Korpi-Kainuun Mussolini, jonka nimen jätän mainitsematta?