P. T. Kuusiluoma
21.01.11, 09:31
Kansanedustaja Jacob Söderman (sd) on eilen 20.1.2011 tehnyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, joka liittyy KHO:n marraskuussa 2010 antamaan sukututkimusta koskevaan päätökseen.
Jacob Södermanin lisäksi kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet seuraavat edustajat: Risto Kuisma (sd), Tuomo Hänninen (kesk), Ilkka Kanerva (kok), Kimmo Sasi (kok), Jaakko Laakso (vas), Mika Lintilä (kesk), Mikko Alatalo (kesk), Bjarne Kallis (kd), Pertti Salolainen (kok), Paula Sihto (kesk), Esko Ahonen (kesk), Katri Komi (kesk), Rakel Hiltunen (sd), Pentti Tiusanen (vas), Kimmo Kiljunen (sd), Heikki A. Ollila (kok), Erkki Pulliainen (vihr), Ville Niinistö (vihr), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps), Markku Laukkanen (kesk), Juha Korkeaoja (kesk), Jouko Skinnari (sd), Unto Valpas (vas) ja Matti Kauppila (vas).
On mielenkiintoista, että kirjallisen kysymyksen laatijan lisäksi peräti 24 kansanedustajaa on sen allekirjoittanut ja että eduskunnassa tunnetaan kiinnostusta sukututkijoita kohtaan yli puoluerajojen.
Puhemiehelle jätetty kirjallinen kysymys kuuluu seuraavasti:
Sukututkijoiden oikeudet
Eduskunnan puhemiehelle
Korkein hallinto-oikeus pysytti päätöksessään 16.11.2010 alempien oikeusasteiden ratkaisun, jonka mukaan Päijät-Hämeen seurakuntayhtymällä oli väestötietolakiin perustuva oikeus evätä sukututkijoilta lupa itse tutkia 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja.
Väestöntietolain 33 §:n mukaan väestöntietojärjestelmästä voidaan luovuttaa sukututkimukseen tarpeelliset tiedot siten, kuin säädetään henkilötietolaissa.
Henkilötietolain 18 §:n mukaan sukututkijalla on oikeus saada viranomaisen henkilörekisteristä ne tiedot, jotka hänellä on oikeus kerätä ja tallentaa, ts. ei-arkaluontoisia tietoja ja tietoja, joiden luovuttamista henkilö nimenomaisesti ei ole kieltänyt.
Väestötietolain 46 §:n mukaan rekisterihallinnon viranomainen voi valvonnassaan antaa väestörekisterijärjestelmään kuuluvia asiakirjoja (esimerkiksi kirkonkirjoja seurakuntien kirkkoherranvirastoissa) henkilöiden itse tutkittavaksi.
Sukututkijat ovat tähän saakka voineet itse tutkia kirkkoherranvirastoissa, seurakuntayhtymien keskusrekistereissä ja maakunta-arkistoissa 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja henkilökohtaisella kirjallisella sitouksella, että he eivät käytä saamiaan tietoja toista henkilöä halventavasti tai vahingoittavasti. Tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa sukututkija olisi toiminut vastoin allekirjoittamaansa sitouksen velvoitetta.
Kesäkuussa 2008 tietosuojavaltuutettu hyväksyi sukututkimuksen käytännesäännöt, joilla sukututkijoita ohjeistetaan sekä säädösten, että hyvien sukututkimusten käytäntöjen suhteen. Nämä säännöt ovat toimineet kaikkien osapuolten kannalta moitteettomasti.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä johtuen sukututkjat menettävät useita vuosikymmeniä moitteettomasti toimineen sitoutusmenettelyn antaman oikeuden tutkia itse 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja. Asiallisesti kysymys on 100 vuotta nuoremmista, mutta vuotta 1960 vanhemmista rippikirjoista, sillä vuonna 1960 käyttöön otetut perhelehdet eivät tähänkään saakka ole olleet sukututkijoiden itsensä tukittavissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen siitä, että tuore Korkeimman hallinto-oikeuden päätös saattaa vaarantaa sukututkijoiden oikeuden tutkia itse tasa-arvoisesti muiden tutkijoiden tavoin henkilökohtaiseen kirjalliseen sitoumukseen perustuen lähdekritiikin vaatimukset täyttävällä tavalla 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja ja jos näin on, niin millä tavoin hallituksen on tarkoitus turvata tämän sukututkimuksen kannalta perustavaa laatua oleva oikeus tulevaisuudessa?
Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2011
Jacob Söderman /sd
Jacob Södermanin lisäksi kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet seuraavat edustajat: Risto Kuisma (sd), Tuomo Hänninen (kesk), Ilkka Kanerva (kok), Kimmo Sasi (kok), Jaakko Laakso (vas), Mika Lintilä (kesk), Mikko Alatalo (kesk), Bjarne Kallis (kd), Pertti Salolainen (kok), Paula Sihto (kesk), Esko Ahonen (kesk), Katri Komi (kesk), Rakel Hiltunen (sd), Pentti Tiusanen (vas), Kimmo Kiljunen (sd), Heikki A. Ollila (kok), Erkki Pulliainen (vihr), Ville Niinistö (vihr), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps), Markku Laukkanen (kesk), Juha Korkeaoja (kesk), Jouko Skinnari (sd), Unto Valpas (vas) ja Matti Kauppila (vas).
On mielenkiintoista, että kirjallisen kysymyksen laatijan lisäksi peräti 24 kansanedustajaa on sen allekirjoittanut ja että eduskunnassa tunnetaan kiinnostusta sukututkijoita kohtaan yli puoluerajojen.
Puhemiehelle jätetty kirjallinen kysymys kuuluu seuraavasti:
Sukututkijoiden oikeudet
Eduskunnan puhemiehelle
Korkein hallinto-oikeus pysytti päätöksessään 16.11.2010 alempien oikeusasteiden ratkaisun, jonka mukaan Päijät-Hämeen seurakuntayhtymällä oli väestötietolakiin perustuva oikeus evätä sukututkijoilta lupa itse tutkia 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja.
Väestöntietolain 33 §:n mukaan väestöntietojärjestelmästä voidaan luovuttaa sukututkimukseen tarpeelliset tiedot siten, kuin säädetään henkilötietolaissa.
Henkilötietolain 18 §:n mukaan sukututkijalla on oikeus saada viranomaisen henkilörekisteristä ne tiedot, jotka hänellä on oikeus kerätä ja tallentaa, ts. ei-arkaluontoisia tietoja ja tietoja, joiden luovuttamista henkilö nimenomaisesti ei ole kieltänyt.
Väestötietolain 46 §:n mukaan rekisterihallinnon viranomainen voi valvonnassaan antaa väestörekisterijärjestelmään kuuluvia asiakirjoja (esimerkiksi kirkonkirjoja seurakuntien kirkkoherranvirastoissa) henkilöiden itse tutkittavaksi.
Sukututkijat ovat tähän saakka voineet itse tutkia kirkkoherranvirastoissa, seurakuntayhtymien keskusrekistereissä ja maakunta-arkistoissa 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja henkilökohtaisella kirjallisella sitouksella, että he eivät käytä saamiaan tietoja toista henkilöä halventavasti tai vahingoittavasti. Tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa sukututkija olisi toiminut vastoin allekirjoittamaansa sitouksen velvoitetta.
Kesäkuussa 2008 tietosuojavaltuutettu hyväksyi sukututkimuksen käytännesäännöt, joilla sukututkijoita ohjeistetaan sekä säädösten, että hyvien sukututkimusten käytäntöjen suhteen. Nämä säännöt ovat toimineet kaikkien osapuolten kannalta moitteettomasti.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä johtuen sukututkjat menettävät useita vuosikymmeniä moitteettomasti toimineen sitoutusmenettelyn antaman oikeuden tutkia itse 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja. Asiallisesti kysymys on 100 vuotta nuoremmista, mutta vuotta 1960 vanhemmista rippikirjoista, sillä vuonna 1960 käyttöön otetut perhelehdet eivät tähänkään saakka ole olleet sukututkijoiden itsensä tukittavissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus tietoinen siitä, että tuore Korkeimman hallinto-oikeuden päätös saattaa vaarantaa sukututkijoiden oikeuden tutkia itse tasa-arvoisesti muiden tutkijoiden tavoin henkilökohtaiseen kirjalliseen sitoumukseen perustuen lähdekritiikin vaatimukset täyttävällä tavalla 100 vuotta nuorempia kirkonkirjoja ja jos näin on, niin millä tavoin hallituksen on tarkoitus turvata tämän sukututkimuksen kannalta perustavaa laatua oleva oikeus tulevaisuudessa?
Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2011
Jacob Söderman /sd