Karjalaiset Venäjän kansalaisia?

[Satu Matintytär]

Henkilö X on Venäjän kansalainen vuosina ennen toista maailmansotaa ja aina kuolemaansa saakka vaikka Suomessa sittemmin asuikin; voiko hän olla karjalainen vai onko kyse nimenomaan venäläisestä, vai jostain muusta Venäjän suomalaisesta? :confused:

[Heikki Särkkä]

Kansallisuus voi olla mikä tahansa, jos kansalaisuus on Venäjän/Suomen/minkä tahansa.

[kkylakos]

Wikipediasta lainattuna (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaisuus#Historia )
Suomessa nimitys kansalaisuus tuli perustuslakiin vasta 1919. ... Lisäksi pian suuriruhtinaskunnan autonomiassa vakiintui, että ilman lupaa (jollainen oli mm passi) Suomeen saivat tulla ja oleskella vain ne, jotka saattaisiin luokitella Suomen kansalaisiksi: ne jotka olivat suomalaisuutensa puolesta kelvollisia edellä mainittuihin virkoihin. Laki ei käyttänyt nimitystä kansalainen, vaan asia ilmaistiin: neuvoksiksi, siis hallituksen jäseniksi (joille suuriruhtinaskunnassa vähitellen vakiintui Suomen senaattorin nimike) sai nimittää vain ritareita tai herrasmiehiä, joiden molempien oli oltava syntyperäisiä suomalaisia. Siviili- ja sotilasvirkoihin puolestaan ei saanut nimittää ulkomaalaisia, paitsi tapauksessa jossa tällaisen ottaminen suomalaiseksi tuottaisi maalle suurta kunniaa ja merkittävää hyötyä loistavien ja suurten ominaisuuksiensa kautta. ... Toisaalta, Suomessa syntynyt ulkomaalaisen lapsi katsottiin syntyperäiseksi suomalaiseksi, mikäli hän täytti uskontokriteerin: alun perin vaadittiin evankelisluterilaisuutta, mutta autonomian aikana kelpasivat myös ortodoksit.
Suomella oli Pietarissa passivirasto, joka otti vastaan ja ratkaisi venäläisten ja "muiden" ulkomaalaisten hakemuksia saada matkustaa Suomeen, tai jopa asettua oleskelemaan. Hyvin usein keisarillisilla käskyillä rajoitettiin passien myöntämisiä venäläisille, näiden kun ei eräiden keisareiden mielstä ollut niin kovin tarpeellista kulkea Suomeen. Sen sijaan suomalaiset, keisarin alamaisina, saivat matkustaa ja oleskella Venäjällä yhtä vapaasti kuin venäläiset itsekin.
Ranskalaisten aatteiden levitessä maahamme, monet ryhtyivät kutsumaan näitä oikeuksia jotka syntyperäisille suomalaisille kuuluivat, kansalaisuudeksi, ja 1900-luvun alkuun mennessä idea oli jo niin vakiintunut, että ninä vuosikymmeninä luonnostellut uudet perustuslakiehdotukset alkoivat sisältää asialle nimikkeen kansalaisuus.


Jostain löytynee selitys sille, miten kansallisuuksia määriteltiin 1919 ja Tarton rauhan jälkeen asian varmaankin jo ratkaisi se kummalla puolella rajaa asui.

[risto]

ruotsi ja venäjä ovat määrittäneet "suomen" kansalaisuuden, ja määrittävät edelleen.
valtion kansallisuus ei onneksi määritä sukulaisuutta.