Johan Toivasen alkuperä

[Tero2]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/307.htm

Ylälaidassa on Johan Toivanen joka on merkitty syntyneeksi 1693. En ole onnistunut pääsemään hänestä pidemmälle suvussa. Tämä Johan on ilmeisesti muuttanut jostain Hyrynsalmelle. Onko kenelläkään havaintoa mistä hän voisi tulla? Mahdollisesti jostainpäin Pohjois-Savoa?

[Kimmo Kemppainen]

Juho Toivanen oli Hyrynsalmelta kotoisin ja hänen vanhempansa olivat Tuomas Toivanen ja Kaisa Arvintytär Rönnytär.
Kimmo Kemppainen

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/307.htm

Ylälaidassa on Johan Toivanen joka on merkitty syntyneeksi 1693. En ole onnistunut pääsemään hänestä pidemmälle suvussa. Tämä Johan on ilmeisesti muuttanut jostain Hyrynsalmelle. Onko kenelläkään havaintoa mistä hän voisi tulla? Mahdollisesti jostainpäin Pohjois-Savoa?

[Tero2]

Hei voisitko pistää vielä linkkiä mistä sait tuon tiedon?

kiitos

[Fishersson]

Myös kiinnostaisi oliko tämä Johan Toivanen Kaisa (Carin) Toivasen (1718-1755) veli? Kaisa eli myös Moisiovaaralla ja oli naimisissa Olof Heikkisen (1712-1790) kanssa.

[Kimmo Kemppainen]

1. Juho Toivasen patronyymin saa hänen kuolinilmoituksestaan.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1767-1781_ik185/252.htm

2. Juho Toivanen esiintyy rippikirjassa äitinsä kanssa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik181/78.htm

3. Tuomas Toivanen, Juhon isä, esiintyy vaimoineen Hyrynsalmen henkikirjoissa 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa, mutta minulla ei ole antaa linkkiä niihin, kun en ole SSHY:n maksava jäsen.

4. On olemassa käräjäjuttu, jossa Juho Toivanen käräjöi äidinisänsä Arvi Rönnyn taloa, mutta en tiedä, löytyykö tuota juttua Internetistä. Ilmaiseksi ei ainakaan löydy. Jos joku todella haluaa jutun lukea, niin tietenkin haen viitteen arkistostani. Kansallisarkistossa juttu on mikrofilmillä.

Kimmo Kemppainen

[Tero2]

Kiitos paljon.

Hiskin arkistossa oli merkitty Thomas Tåiwainen haudatuksi Hyrynsalmella 18.6.1711

[Kimmo Kemppainen]

Pääsemme vielä tästäkin Tuomas Toivasesta hieman taaksepäin. Hänen isänsä nimi oli Juho, sillä Paltamon talvikäräjillä 1698 mainittiin Tuomas Juhonpoika Toivanen, joka halusi Matti Arvinpoika Rönnyn talon.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3695383

Kimmo Kemppainen

Kiitos paljon.

Hiskin arkistossa oli merkitty Thomas Tåiwainen haudatuksi Hyrynsalmella 18.6.1711

[Matti Lund]

1. Juho Toivasen patronyymin saa hänen kuolinilmoituksestaan.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/syntyneet-vihityt-kuolleet_1767-1781_ik185/252.htm

2. Juho Toivanen esiintyy rippikirjassa äitinsä kanssa.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1731-1737_ik181/78.htm

3. Tuomas Toivanen, Juhon isä, esiintyy vaimoineen Hyrynsalmen henkikirjoissa 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa, mutta minulla ei ole antaa linkkiä niihin, kun en ole SSHY:n maksava jäsen.

4. On olemassa käräjäjuttu, jossa Juho Toivanen käräjöi äidinisänsä Arvi Rönnyn taloa, mutta en tiedä, löytyykö tuota juttua Internetistä. Ilmaiseksi ei ainakaan löydy. Jos joku todella haluaa jutun lukea, niin tietenkin haen viitteen arkistostani. Kansallisarkistossa juttu on mikrofilmillä.

Kimmo Kemppainen


Olisiko se Rönnyn taloon liittyvä juttu juuri tämä.



:476-478
Asianmukaisen haasteen jälkeen tuo esiin Juho Toivanen Kerälänkylästä, että kun Juho Juntunen asuu ja omistaa hänen äitinsä isän edesmenneen Arvi Rönnyn 1/16 manttaalin perintötaloa N:o 8 Kiannankylässä, jonka alaisuudesta on laitettu 1/16 manttaalin kruununtalo N:o 27 Röntylä, niin anoo Juho Toivanen, että saisi omistukseensa samaisen talon. JJ:n valtuutettu luutn Matias Castren muistutti päämiehensä puolesta , että molemmat manttaalit ovat kruununmaata ja esitti käräjäpäätöksen 6.2.1724 Pekka Paulinpoika Keinäsen ja Juho Heikinpoika Juntusen välilllä koskien omistusoikeutta Röntölän taloon, joka Keinänen oli ollut Arvi Rönnön veljen Matti Rönnön tyttären poika, jolloin molemmat talot silloisista olosuhteista johtuen, oli katsottu kruununtaloiksi, jonka johdosta Pekka Paulinpoika Keinäsen vaatimus oli hylätty. Juho Toivaselta kysyttiin, muistaako hän, että hänen äitinsä isä kertoi, ettei voi tätä muistaa, mutta kuitenkin myönsi, että hänen kuolemansa jälkeen, joka tapahtui 1696 tai 1697, talo oli vieraan hallussa. Kaikkeen tähän liittyen todettiin, että Juho Toivasen veli Tuomas Toivanen, oli seuraavan vuoden kesä- ja syyskäräjillä päätynyt sovintoon Juho Juntusen kanssa, jolloin jälkimmäinen oli maksanut edelliselle 90 taal kr, jota vastaan Tuomas Toivanen oli perunut vaatimuksensa Röntölän taloa kohtaan ja sitoutunut pitämään Juho Juntusen vapaana omien sisarustensa ja äitinsä sisarusten lasten vaatimuksista taloa kohtaan ja näistä asianhaaroista johtuen ei oikeus voi ryhtyä mihinkään toimenpiteeseen (intet befatta), vaan voi vain hylätä Juho Toivasen vaatimuksen, koska käräjät eivät voi ratkaista kruununtalon
omistusoikeutta.

Lähde tämä:

Paltamon käräjät 11-16.02.1745 (mf ES2070)


terv Matti Lund

[Kimmo Kemppainen]

Oli se muistaakseni juuri tuo.
Kimmo Kemppainen

Olisiko se Rönnyn taloon liittyvä juttu juuri tämä.



:476-478
Asianmukaisen haasteen jälkeen tuo esiin Juho Toivanen Kerälänkylästä, että kun Juho Juntunen asuu ja omistaa hänen äitinsä isän edesmenneen Arvi Rönnyn 1/16 manttaalin perintötaloa N:o 8 Kiannankylässä, jonka alaisuudesta on laitettu 1/16 manttaalin kruununtalo N:o 27 Röntylä, niin anoo Juho Toivanen, että saisi omistukseensa samaisen talon. JJ:n valtuutettu luutn Matias Castren muistutti päämiehensä puolesta , että molemmat manttaalit ovat kruununmaata ja esitti käräjäpäätöksen 6.2.1724 Pekka Paulinpoika Keinäsen ja Juho Heikinpoika Juntusen välilllä koskien omistusoikeutta Röntölän taloon, joka Keinänen oli ollut Arvi Rönnön veljen Matti Rönnön tyttären poika, jolloin molemmat talot silloisista olosuhteista johtuen, oli katsottu kruununtaloiksi, jonka johdosta Pekka Paulinpoika Keinäsen vaatimus oli hylätty. Juho Toivaselta kysyttiin, muistaako hän, että hänen äitinsä isä kertoi, ettei voi tätä muistaa, mutta kuitenkin myönsi, että hänen kuolemansa jälkeen, joka tapahtui 1696 tai 1697, talo oli vieraan hallussa. Kaikkeen tähän liittyen todettiin, että Juho Toivasen veli Tuomas Toivanen, oli seuraavan vuoden kesä- ja syyskäräjillä päätynyt sovintoon Juho Juntusen kanssa, jolloin jälkimmäinen oli maksanut edelliselle 90 taal kr, jota vastaan Tuomas Toivanen oli perunut vaatimuksensa Röntölän taloa kohtaan ja sitoutunut pitämään Juho Juntusen vapaana omien sisarustensa ja äitinsä sisarusten lasten vaatimuksista taloa kohtaan ja näistä asianhaaroista johtuen ei oikeus voi ryhtyä mihinkään toimenpiteeseen (intet befatta), vaan voi vain hylätä Juho Toivasen vaatimuksen, koska käräjät eivät voi ratkaista kruununtalon
omistusoikeutta.

Lähde tämä:

Paltamon käräjät 11-16.02.1745 (mf ES2070)


terv Matti Lund

[Tero2]

Tässä nämä veljekset näyttäisivät hallinnoivan Pikkaralan kantatilaa Moisiovaarassa. Löytyisiköhän tietoa siitä miten he päätyivät tilalle. Ostivatko he sen vai saivatko isänperintönä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/307.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/309.htm

[Kimmo Kemppainen]

Tietoa löytyy kun kerran kysyt. Tuomas Toivanen osti talvikäräjien 1700 mukaan Olavi Yrjänänpoika Kettusen tilan Hyrynsalmelta.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698029

Kimmo Kemppainen

Tässä nämä veljekset näyttäisivät hallinnoivan Pikkaralan kantatilaa Moisiovaarassa. Löytyisiköhän tietoa siitä miten he päätyivät tilalle. Ostivatko he sen vai saivatko isänperintönä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/307.htm

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/paltamo/rippikirja_1761-1766_ik181/309.htm

[Matti Lund]

Olisiko se Rönnyn taloon liittyvä juttu juuri tämä.



:476-478
Asianmukaisen haasteen jälkeen tuo esiin Juho Toivanen Kerälänkylästä, että kun Juho Juntunen asuu ja omistaa hänen äitinsä isän edesmenneen Arvi Rönnyn 1/16 manttaalin perintötaloa N:o 8 Kiannankylässä, jonka alaisuudesta on laitettu 1/16 manttaalin kruununtalo N:o 27 Röntylä, niin anoo Juho Toivanen, että saisi omistukseensa samaisen talon. JJ:n valtuutettu luutn Matias Castren muistutti päämiehensä puolesta , että molemmat manttaalit ovat kruununmaata ja esitti käräjäpäätöksen 6.2.1724 Pekka Paulinpoika Keinäsen ja Juho Heikinpoika Juntusen välilllä koskien omistusoikeutta Röntölän taloon, joka Keinänen oli ollut Arvi Rönnön veljen Matti Rönnön tyttären poika, jolloin molemmat talot silloisista olosuhteista johtuen, oli katsottu kruununtaloiksi, jonka johdosta Pekka Paulinpoika Keinäsen vaatimus oli hylätty. Juho Toivaselta kysyttiin, muistaako hän, että hänen äitinsä isä kertoi, ettei voi tätä muistaa, mutta kuitenkin myönsi, että hänen kuolemansa jälkeen, joka tapahtui 1696 tai 1697, talo oli vieraan hallussa. Kaikkeen tähän liittyen todettiin, että Juho Toivasen veli Tuomas Toivanen, oli seuraavan vuoden kesä- ja syyskäräjillä päätynyt sovintoon Juho Juntusen kanssa, jolloin jälkimmäinen oli maksanut edelliselle 90 taal kr, jota vastaan Tuomas Toivanen oli perunut vaatimuksensa Röntölän taloa kohtaan ja sitoutunut pitämään Juho Juntusen vapaana omien sisarustensa ja äitinsä sisarusten lasten vaatimuksista taloa kohtaan ja näistä asianhaaroista johtuen ei oikeus voi ryhtyä mihinkään toimenpiteeseen (intet befatta), vaan voi vain hylätä Juho Toivasen vaatimuksen, koska käräjät eivät voi ratkaista kruununtalon
omistusoikeutta.

Lähde tämä:

Paltamon käräjät 11-16.02.1745 (mf ES2070)


terv Matti Lund


Tuossahan viitataan vuoden 1724 käräjäpäätökseen.

Se on tämä:

:409-410
"Pekka Paavonp. Keinänen Kiannankylästä kantoi Matti Rönnyn 1/16 mtl talon asujaa Juho Heikinp. Juntusta samasta kylästä vastaan ja väitti, että hänellä itsellään on perintöoikeus mainittuun taloon siten, että hänen äitinsä isä Matti Rönty on ollut samaisen talon ensimmäinen viljelijä. Mutta kun vastaaja vakuutti lautamiesten ja koko käräjärahvaan kannattamana, että sama talo on tämän mainitun asujan jälkeen ollut useaan otteeseen autioitunut ja otettu sen jälkeen uudestaan vapaavuosilla, ja kun hän nyt myös esitti tämän oikeuden pöytäkirjaotteen 29.8.1720, jonka mukaan Matti Rönnyn talo oli otettu viljelykseen aution takia ja yhdessä savussa Arvi Rönnyn talon kanssa, ja oli niiden asianhaarojen vallitessa tullut oikeuden tahdosta Juho Heikinpojalle viljeltäväksi, ja kun sen johdosta on myös saatu korkeastisyntyisen herran paronin ja maaherran Reinhold Wilhelm von Essenin vahvistus 19.2.1722, niin niissä olosuhteissa, kun kerran edellämainitun oikeuden mukaan talo on kruununmaata, sekä se on maannut autiona kantajan äidinisän jälkeen, ja on sen jälkeen otettu vapaavuosilla nykyisen asujan Juho Heikinpojan toimesta, niin ei voida sen takia kantajan Pekka Paavonpojan havittelemaa perintöoikeutta ottaa huomioon tai antaa sille vaatimukselle mitään arvoa."


(Lähde Paltamon talvikäräjät 6.2.1724, mf ES2050)


Taas tätä edelsi asiaa koskeva päätös vuoden 1720 kesäkäräjillä.

:475-477
"Täten määrätyt katselmointimiehet nimismies Johan Schroderus ja lautamies Matti Tiikkaja ovat toimittaneet tarkan selonteon Matti Rönnyn 1/16 manttaalin ja Arvi Rönnyn 1/16 manttaalin kruununtaloista Kiannankylässä. Molemmat ovat autioiksi jätettyjä kruununtaloja Kiannankylässä. Näitä taloja Juho Juntunen hakee nyt vapaavuosilla otettavaksi yhteen savuun, joten tulivat asianomaiset rakennukset, ensin mainitussa, eli Matti Rönnyn talossa, eli vanha ja kelvoton pirtti arvioiduksi yhdeksi taalariksi kuparirahaa, karjasuoja 3 taalariksi kuparirahaa, molempien talojen yhteinen vesimylly 4 taalariksi kr ja kolmen tynnyrinalan pellot, jotka ovat maanneet aivan kesannolla, kunnes sittemmin Juho Juntunen on raivannut niistä kaksi tynnyrinalaa, sekä niityt, joista voidaan niittää ainoastaan neljä kuormaa heiniä ja jotka ovat metsittyneet ja joiden aitaukset ovat aivan sortuneet, kuten pelloiltakin. Laidun on keskinkertainen ja metsä heikkoa rakennuspuuksi. Talo omistaa yhteiskalavettä Kiannalla, voi harjoittaa kevätkalastusta Jaapanjoella ja Pietarinlahdella sekä Virtasalmella. Mutta mitä tulee jälkimmäiseen Arvi Rönnyn taloon, niin on vihollinen aivan polttanut rakennukset poroksi, pellot makaavat aivan kesannolla ja aitaukset aivan sortuneina, niityt antavat kolme kuormaa heiniä, mutta ovat metsittyneet ja soistuneet, kalavettä on Jaapanlahdella ja Kotvalla. Laidun ja metsä ovat kuten edellisellä talolla. Ja kun kummastakaan talosta ei yksin niiden heikkouden takia riitä veronmaksukykyä, niin katsovat katselmusmiehet yhdessä muiden lautamiesten kanssa edullisemmaksi, että näistä kahdesta talosta muodostetaan yksi verotalo ja Juho Juntuselle suodaan kuluvasta vuodesta alkaen kolme vapaavuotta sen ylösviljelemiseksi, jotta se tulee verolle sekä kuninkaallisen majesteetin ja kruunun ulosmaksujen suorittajaksi, varsinkin kun lautamiehet ja kylänmiehet vakuuttivat, että Juntunen on ahkera työmies. Mutta kun oikeus ei voi tästä tuomiota julistaa, niin alistetaan hakemus korkeasyntyisen herra paronin kenraalimajurin ja maaherran korkeasti tietäväisen harkinnan ja ratkaisuvallan alaiseksi mitä nöyrimmästi ja annettiin tästä tälle Juho Juntuselle laillinen todistus."


(Lähde Paltamon kesäkäräjät 29.8.1720, mf ES2049)


Ensimmäinen Rönty Kiannalla oli Tuomas Rönty, joka aloitti siellä uudisasutuksen vuoden 1630 paikkeilla ja on kirjattu vuoden 1633 ruodutuksessa 38 -vuotiaaksi uudisasukkaaksi.

Tässä vielä otteina vuoden 1676 ruodutus, vuoden 1704 henkikirja ja vuoden 1712 maakirja Kiannalta:


ruod 1676 (mf WA774)

Kiannankylä, 42. Ruotu







⅛ Anders Hulkoinen


⅛ Thomas Hulkoinen


¼ Mickel Toppinen



39 Rothan


⅛ Arfwed Röndö Sielff knecht för sit egit hemman

Madz Röndö och brodren Madz Röndö j Pandt

⅛ Lars Tihinen



Son Anders


⅛ Peer Keinäinen


⅛ Erich Keinäinen


⅛ Jöns Madzson Hapalainen



Bröd.r Olof, Madz


1/16 Thomas Cettuinen



41.


1/16 Påål Cettuinen


⅛ Lars Nilsson Tauriainen


⅛ Lars Larsson Tauriainen


⅛ Lars Madzson Tauriainen


¼ Thomas Tårmua



Brod: Påål, Anders


1/16 Thomas Lieppa Jakob Erichsson Lieppa knecht för brodren

1/16 Jakob Lieppa Thomas j Pandt

1/16 Kyröi Melentia



42.


1/16 Olof Luukoinen


⅛ Jöran Walkoinen



B: Söner Påål, Johan


⅛ Jussi Oikarinen



Påål Kettuinen



Daniel Terwoi Peer Peerson Terwoj Knecht


Bröder Anders, Peer för sine bröder Daniell och Anders


Anders Mårtenss Hulkoinen



43.


⅛ Anders Tauriainen


⅛ Madz Leinonen


Vuoden 1678 ruodutuksen mukaan Rönnyn taloa isännöi Tuomas Arvinpoika Rönty.


1704 mf LT130:9237:259-260


Kianta

Antti Hulkkonen Vo Kaarina (kirjattu ulos köyhyyden takia)
Lauri Hulkkonen Vo Valpuri
Olli Keränen, vävy Jooseppi Vo Elina (raihnas ja köyhä)
Lauri Hämäläinen Vo Marketta (rutiköyhä)
veli Juho "fånet" Vo Elina emäntä

1/16 Tuomas Rönty sokea Vo Tariatar
1/16 Lauri Rönty Vo Helka (raihnas ja köyhä)
Vävy Pauli Vo Kaarina emäntä

⅛ Tuomas Hulkkonen Vo Marketta (köyhä), lanko Pauli
⅛ Lauri Juntunen Vo Elina (sokea), veli Heikki emäntä Vo Marketta
¼ Jaakko Moilanen Vo Elina, veli Olli
⅛ Pauli Keinänen Vo Kaarina, veli Pekka Vo Marketta

Torp: Tuomas Keinänen Vo Kaarina
Niiles Tauriainen Vo Marketta
⅛ Niiles Laurinp. Tauriainen Vo Marketta
⅛ Matti Haapalainen
⅜ Antti Tormua Vo Maliina, renki Antti
⅛ Lauri Moilanen Vo Elina, veli Pauli
⅛ Pauli Keinänen Vo Kaarina (rutiköyhä)
⅛ Heikki Kemiläinen Vo Riitta
lanko Matti vaimoineen (poistuneet Lapinmaahan), lanko Juho

Torp: Martti Kemiläinen
⅛ Juho Kettunen Vo Maliina (kuuro), Pk Lauri emäntä Vo Valpuri
⅛ Pauli Luukkonen Vo Ursa (vanha lasten hoidossa), Pk Olli Vo Elina emäntä ¼ Pertteli Kemppainen Vo Anna
¼ Pertteli Romppainen er.talosta, Isäntä Tuomas Lieppa Vo Elina
Klemetti Tauriainen Vo Helka (rutiköyhä)
Matti Hulkkonen (raihnas lasten hoidossa)
Isäntä Antti Vo Marketta, sisko Marketta
Laar Tauriainen Vo Marketta (kirjattu ulos köyhyyden takia)
¼ Antti Leinonen Vo vanha ja köyhä, lanko Matti Vo Valpuri em.
⅛ Simuna Keränen Vo Juliaana, veli Matti, veli Juho Vo Elina
⅛ Matti Juhonp. Keränen (rutiköyhä)
⅛ Heikki Sopanen Vo Sisla (uloskirjattu köyhyyden takia), veli Erkki (uloskirjattu köyhyyden takia)
1/16 Tuomas Matero (Vo vanha ja raihnas)
Torp: Heikki Eskonp. Kemppainen Vo Marketta
Torp: Erkki Lieppa (Vo uloskirjattu köyhyyden takia)
Torp: Iisakki Rönty (Vo uloskirjattu köyhyyden takia)
Torp: Samuli Kaipainen (Vo uloskirjattu köyhyyden takia)
Torp: Pekka Airikainen (Vo uloskirjattu köyhyyden takia)
Torp: Matti Leinonen ja Lauri Juntunen (rutiköyhiä)


1712 (mf ES2478)

V1712 Sk. Kr. Kiando

⅛ Anders Hulckoinen, nuwarande åboo Thomas Käinoinen
⅛ Lars Thomass. Hulckoinen
¼ Oluf Käräinen

⅛ Lars Octavius Melentia elr. Lars Hämmeläinen Jäänyt autioksi 1707, asuja hylännyt talon, sitten pellot jääneet kesannolle.
1/16 Matz Röndö Asuja sokea ja elää kerjuulla, pellot jätetty 1712 kesannolle.
1/16 Arfwedh Röndö Talo on keväällä 1711 jätetty tyhjilleen, pellot kesannolla, asuja sitäpaitsi kuollut nälkään.
⅛ Thomas Hulckoinen elr. Wainikainen Talo on jätetty autioksi 1712 kuten Matti Rönnyn talo.
⅛ Oluf Junduinen

¼ Pehr Keinoinen elr. Jacob Måilainen
⅛ Nills Tauriainen

⅛ Lars Nillsson Tauriainen Vuonna 1709 autioksi jäänyt, asuja poistunut toiselle paikkakunnalle eikä halua jatkaa heikkojen maitten takia.
⅛ Jöns Hapalainen

⅜ Thomas Tormua

⅛ Christer Tauriainen Lähtenyt pois vaimon ja lasten kanssa Lappmarkkiin 1698 ja vuosi sen jälkeen 1699 talo on jäänyt autioksi.
⅛ Jöran Walckoinen Talo on keväällä 1711 jätetty tyhjilleen, pellot kesannolla, asuja sitäpaitsi kuollut nälkään.
V1712 ⅛ Lars Måilainen, Daniel Tärfwo elr. Pehr Käinoinen Vuonna 1709 autioksi jäänyt, asuja väistynyt ja elää kerjuulla.


Tuossa siis mainitaan Röntyjen osalta, että Arvi oli kuollut 1711 nälkään ja talo jäänyt tyhjilleen ja taas Matti joutunut jättämään talon 1712 ja lähtenyt kerjuulle.

Kuten nähdään joillakin samassa kylässä oli sama kohtalo ja niin oli joka kylässä. Ajat olivat erittäin kovat vähän ennen vihollisen hyökkäystä maahan 1714, jolloin vihollinen tuhosi tulella ainakin kaikki Arvi Rönnyn jättämät rakennukset.

terv Matti Lund

[HannuH]

Löysin kyseisen viestiketjun kun hain Googlella Jöns Haapalaista. Löysin Matti Lundin ansiokaasti keräämistä tiedoista Haapalaisia. 1676 Näkyy Jöns Madzson Hapalainen sekä Olov ja Madz

Nämä samat Haapalaiset ovat vuoden 1683 Maakirjassa, Pesiä Matz Haapalainen, hust Martha, br: Oloff, h:Cecilia, b: Jöns, h:Carin (Mitkähän sukunimet vaimoilla lienee?)

Sitten 1704 Matti Haapalainen ja 1712 Jöns Hapalainen

Olisi mielenkiintoista tietää onkohan nämä Haapalaiset tulleet Sotkamosta Kiantoon ja mitenkähän Kuhmon Haapalaiset liittyvät näihin.

Oma sukuni asunut Pesiössä 1650. Kukahan Matz Haapalainen se lienee ollut.

HannuH