Kummittomat lapset?

[Mariaana]

Hei!

Törmäsin tänään arkistossa sukulaiseeni, joka on kastettu 1810 Vihdissä. Tilanteen teki mielestäni oudoksi se, että hänelle ei oltu merkitty syntyneiden kirjaan kummeja ensinkään. Kastepäivä kyllä oli laitettu.

Onko kukaan muu koskaan törmännyt vastaavaan? Onko tässä papilla katkennut ajatus tai tullut tärkeämpää tekemistä kesken kirjallisten töiden? Onko muita selitysehdotuksia?

terveisin, Mariaana

[Martin Josefsson]

Kyllä ilmiö on tuttu minulle mutta en tiedä miksi pappi ei kirjoittanut tiedot kirjaan - tyhjä alue kirjassa. Ehkä paperilappu ei löytynyt vaikka pappi ajatteli että hän löytää sen. Kyseinen lapsi oli Carl Johansson Sorvist, 26.1.1790 Uusikaarlepyy, Kirkonkylä.

[Ulla Kota-aho]

Kummittomia lapsia löytyy joskus sivukaupalla, esim.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ruovesi/syntyneet_1793-1834_tk207/132.htm

Lienevät jääneet lappusiin merkitsemättä ja sitten myös kastettujen luetteloon.


Minä kyllä vielä enemmän ihmettelen tätä "lapsettomien" kummien luetteloa.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/ruovesi/syntyneet_1793-1834_tk207/100.htm

Ensin ajattelin, että muste vain on ollut huonoa ja häipynyt, mutta en tiedä ...

[Tuiju Olsio]

Ja on niitäkin, joissa on lapsi ja kummit, mutta ei lapsen vanhempia! Siinä saakin sitten päätellä, kenelle lapsi kuuluu.

[Sami Lehtonen]

Ja on niitäkin, joissa on lapsi ja kummit, mutta ei lapsen vanhempia! Siinä saakin sitten päätellä, kenelle lapsi kuuluu.

Näitä on varsinkin 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa paljonkin. Ylös on merkitty lapsi patronyymin kera ja kummit. Kasteen tärkein tehtävä oli ottaa lapsi seurakunnan jäseneksi ja asettaa kummit huolehtimaan kristillisestä kasvatuksesta. Kasteen ja kastekirjan merkintöjen rooli ei siis ollut siinä mielessä vielä väestörekisterinomainen, että vanhempien tietoja olisi pidetty erityisen tärkeänä.

Mitä "kummittomuuteen" tulee, niin yksi selitys voisi olla se, että sopivasti pitäjän perukoilla asuvan perheen lapset olisi voitu käydä kastamassa naapuripitäjässä tai naapuripitäjän papin toimesta. Näissä tapauksissa kaste on silti saatettu merkitä kotipitäjän kirjoihin, mutta ehkä tiedot kummeista on sitten jääneet matkalle.

[Mariaana]

Hei!

Tuo naapuripitäjässä kastaminen voisi tulla kyseeseen, kun ajattelee, että sukulaisia on asunut viereisen seurakunnan alueella. Sitten merkintä löytyisi varmaankin molempien seurakuntien kirjoista?

Törmäsin juuri tämän toisen pitäjän kirjoissa siihen, että vierasseurakuntalaiset on kastettu ja haudattu eri kirjoissa kuin omat seurakuntalaiset. Mahtavatko nuo vieraiden tiedot löytyä myös Hiskistä kastettujen ja haudattujen kohdalta?

Onko kaste menneinä vuosisatoina toimitettu samoin kuin nykyäänkin, eli kotona tai kirkossa? Useimmiten tarkastelemissani kasteissa ei lue kuin korkeintaan papin tai hätäkasteen suorittajan ja vahvistajan nimet, mutta joskus on maininta, että kastettu jossakin tietyssä kylässä. Mahtaako kastepaikkana olla mahdollisuuksien mukaan kirkko tai kappeli, vai onko pappi toimittanut sakramentin siellä, missä sitä on tarvittu?

Kuinka juhlallinen tilaisuus kaste on ollut? Onko paikalla ollut iso joukko ihmisiä, vain kummit vai onko tapoja ollut niin monia kuin perheitä ja tilanteita? Olisiko tästä asiasta jossain lähteessä enemmän kuvausta?

t. Mariaana