Agricola

[Tapio Rautio]

Onko selvitetty esipolvia Uskelan kirkkoherralle, Krister Simonpojalle,
kuollut 1662?


http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=415


Tapio

[Juha]

Kirjoittelin siitä kolmisen vuotta sitten - tekstin (http://juhansuku.blogspot.com/2008/02/vhn-agricolaa.html) viimeinen kappale.

ja tässä linkki hieman suurempikokoiseen sukutauluun
(http://runeberg.org/pht/1905/0159.html)
Juha

[Tapio Rautio]

Kiitos Juha.

Jos vertaa matrikkelin tietoja, niin en saa silmiini tauluistasi
tätä Mariaa, joka oli Nils Kellmanuksen vaimo:

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=1807


Tapio

[H.Arjava]

Samoin näyttää taulusta puuttuvan tytär Elisabet, Johan Thgavoniuksen puoliso.

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=13

H.Arjava

[Juha]

Otitte varmasti huomioon, että kyseinen taulu on tehty ennen vuotta 1905.

Tutkimuksia on jatkettu ja saatu täsmällisempää tietoa.

Juha

[Erkki A Tikkanen]

Hyllystäni löytyy Evald Leijonmarckin kirja "Leijonmarck". Kirjasta löytyy mielestäni viimeisin tieto Agricola-suvun alkujuurista.

Lyhyesti:
Nils Simonsson, "finsk ryttare i Livland", kuoli 1569, puoliso Brita Olosdotter, vht. Olof Hansson (Muurla) ja Brita Håkansdotter (Slang, nro 106).
Poika:
Simon Nilsson, "hövitsman", k. 7.9.1605 Kirkholman taistelussa, puoliso Brita Sigfridsdotter, elossa 1640.
Poika:
Christiern Simonsson Agricola, 1593-1662, kirkkoherra, puoliso Kerstin Svesdotter.

Nimet jätin kirjassa esiintyvään ruotsinkieliseen muotoonsa. Suvun juuria esitellään 1900-luvulle asti. Mielenkiintoinen kirja Uskelan Agricola-suvun alkuvaiheista, suosittelen.

[Tapio Rautio]

Kiitos.


Tapio

[Erkki A Tikkanen]

Ohessa Leijonmarckin kirjan pari sivua, kirja on sen verran harvinainen, että sen löytäminen voi olla vaikeata, painos taisi olla 150 kipaletta aikoinaan

[Tapio Rautio]

Kiitos Erkki kuvistasi!

Sieltähän se Maria löytyy!

:)


Tapio

P.S. pistän tästä linkin tänne:
http://finlander.genealogia.fi/

[kesäesa]

Ohessa Leijonmarckin kirjan pari sivua, kirja on sen verran harvinainen, että sen löytäminen voi olla vaikeata, painos taisi olla 150 kipaletta aikoinaan

Sattuisikohan ko. kirjasta löytyä Elisabet Berghult, joka oli Sven Agricolan ilmeisesti toinen vaimo? Elisabetin vanhemmat minulla hakusassa..

[Erkki A Tikkanen]

Sattuisikohan ko. kirjasta löytyä Elisabet Berghult, joka oli Sven Agricolan ilmeisesti toinen vaimo? Elisabetin vanhemmat minulla hakusassa..

Kirja kotomaassa, asun itse tällä hetkellä Gozolla ja tarkoitus olisi rahdata koko kirjastoni, yli 1000 nidettä sukukirjoja, tänne tulevana syksynä. Joten nyt en voi tarkistaa. :cool:

[ImmMa]

Sattuisikohan ko. kirjasta löytyä Elisabet Berghult, joka oli Sven Agricolan ilmeisesti toinen vaimo? Elisabetin vanhemmat minulla hakusassa..

Ymmärtääkseni Tupakkavaprikitööri Groesen leski Elisabet oli juurikin Svenin toinen vaimo. Olen muistavinani että olisin löytänyt kirjan jonkun kirjaston hakemistosta ja unohtanut sitten tarpeelliset jatkotoimet. Nyt en etsinnässä onnistunut.

[kesäesa]

Kiitos viestini noteerauksesta! Hollantilainen Croëse oli tosiaankin Elisabetin ensimmäinen mies ja he saivat Agneta nimisen tyttären, joka avioitui Cederstolpen aatellisukuun kuuluvan Hans Heldingin kanssa.

Kiitollisena otan vastaan "tiedonjyväset" esivanhemmistani (Croëse & Berghult)

[Timo W]

Leijonmarck nr 1092


http://www.adelsvapen.com/genealogi/Leijonmarck_nr_1092



http://runeberg.org/pht/1905/0155.html

[ImmMa]

Kiitos viestini noteerauksesta! Hollantilainen Croëse oli tosiaankin Elisabetin ensimmäinen mies ja he saivat Agneta nimisen tyttären, joka avioitui Cederstolpen aatellisukuun kuuluvan Hans Heldingin kanssa.

Kiitollisena otan vastaan "tiedonjyväset" esivanhemmistani (Croëse & Berghult)

Kiitos samoin ja samoin!

Tarkemmin ajatellen saattoi olla ettei kyse ollut kirjastosta ensinkään, vaan painatteen myynnistä?

Nyt kun 14.8. tulee 125 vuotta täyteen Värälän rauhasta voisi Cederstolpen veljeksille Johan Adofille ja Carl Augustille antaa ajatuksen. Vänrikki Johan Adolf kuului Helsingin rykmenttiin ja toimi nykyisen Kouvolan alueella. Rauhaa juhlistetaan kansanoopperalla: http://www.kustaankansanooppera.com/ ja traileri https://www.youtube.com/watch?v=MVuI5WQYUlQ tuonne vaikkapa kuoroon voisi hyvin mielikuvitella Johan Adifin kun näyttäisi musiikkimiehiä olevan suvussa. Ensimmäinen tiedossani oleva Helding, Skänningen urkuri Hans Göransson Heldinger (Sanotaan Sven leijonmarckinkin olleen nuoruudessaan iloinen veikko joka kierteli maaseudulla tansseissa soitellen, mutta tämähän kuuluu enempi ympäristö- ei perintötekijöihin).
Lippumies Carl August asui pitkään Lohtajalla ja kuului Pohjanmaan rykmentin toisen majurin komppaniaan. Rykmentti samoin kuin Helsingeläiset Kiiruhti apuun Porrassalmelle ja Pohjanmaan pojat ehtivätkin naapurin tossunpohjia katselemaan. Carl August oli oletettavasti siinä joukossa - Carl Gustav Favorinin johtamassa Kalajoen komppaniassa (Jaakko Toiviainen / Porrassalmi 1789) - joka eteni Lahnamasta Ristiinan tietämille vihollisen selustaan. Myöhemmin Parkunmäessä olivat pohjalaiset motinteossa jolloin vangiksi jäi Carl Augustin isoäidin Agneta Groesen velipuolen Jagob Leijonmarckin vaimon Maria Gustava Tigerstedtin serkku Georg Fredrik Tigerstedt, joka oli eronnut Ruotsin armeijan palveluksesta 1783 ja ryhtynyt kesällä 1789 venäläisten vakoojaksi. Georg Fredrik mestattiin vuoden 1790 lopulla Rantasalmen kirkolla suuren yleisöjoukon saattelemana.

Carl Augustin ja Susanna Niemen lapsista Johan Adam ja Fredrik muuttivat Kälviälle naituaan Lassila suvusta, näiltä osin nimeksi vaihtui pohjalaiseen tapaan Lassila ja edeleen mitä milloinkin. Kälviän suvut on hyvin tutkittu (Uuno Huhtalan / Juuret Kälviällä 1 ja 2). Paikallishistoriasivustolta http://www.vanhakalvia.fi/ löytyy varmasti kuvia jälkipolvista.

1796 liikekannallepanon aikana Hämeenlinnaan jääneen rykmentinosan mukana ollut Carl August ei kantanut aateliskilpeään erityisen kunniakkaasti joten toverit pistivät nimensä paperiin jotta Kallesta on päästävä eroon. Tämä lienee ainakin osasyy eroon Susannasta. Oikeudenkäyntiasiakirja olisi varmaan löydettävissä digitaaliarkistosta, vaan en ole vielä tosissani etsinyt. Tulkintakin taitaisi jäädä aika vähiin.
Kalle meni vielä Turussa avioon Johanna Vilhelmiina Balkin kanssa ja sai tästä liitosta neljä tyttöä ja pojan. Tiedossani ei ole että suku olisi heistä jatkunut.
Kallen, tietääkseni ensimmäinen lapsi oli Liisa Pisilän kanssa saatu Liisa, jonka pojan Jaakko Matinpojan kuolemantuomio muutettiin karkoitukseksi siperiaan ( http://www.genealogia.fi/emi/siperia/siperiah.htm Hietapakka Jaakko Matinpoika) joten sukua saattaisi löytyä myös sieltä suunnalta.

Mirkka Lappalaisen kirjassa Jumalan vihan ruoska on s. 143-145 luvussa Jäät lähtevät keskeisinä persoonina Carl Augustin isoisän isä hankintakomissaari Samuel Helding, Turun ja Porinläänin maaherra Lorentz Greutz nuorempi ja edellisen siskon mies Uudenmaan ja Hämeen läänin varamaaherra G. J. Maydell. Sven Leijonmarck oli monin tavoin tekemisissä Greutz suvun kanssa jo vanhemman Lorentzin ajoista.

ImmMa

[kesäesa]

Voi kiitos tuhannesti ImmMa! Tosi mukava lukea esi-isien touhuista :) Pahastutko jos lainaan ja viittaan tähän tekstiisi?

[ImmMa]

Voi kiitos tuhannesti ImmMa! Tosi mukava lukea esi-isien touhuista :) Pahastutko jos lainaan ja viittaan tähän tekstiisi?

Unto Seppänen: " Ken kävelee korvat hörössä kuin pystykorva, kuulee aina asioita. Useimmat niistä on seulottava ja pantava omien ajatustensa lajitteluhuoneeseen, mutta kun sitten akanat ja keleet on viety ruumenhuoneeseen, saattaa jälelle jäädä mitä jännittävin tai mielenkiintoisin asia."

Lainaa pois! Turha jälestäpäin harmitella, kun on itse sanoja perätysten pannut, että väärin lainattu.
Puolihuolimatoman nettikommentin yleensä pesee alkuperäinen dogumentti. Silkkaa laiskuuttani jätin aiemmin pois:
- Petander C.-B. J. /Kungliga Österbottens infanteriregemente under Gustaf III:s tid
- Ulla-Maria Kettunen / Sven Leijonmack Lakimies, poliitikko ja historioitsija

[ImmMa]

Mainitsematta jäi Kustaa kuninkaan puljaan kuulunut Jagob Leijonmarck.

Carl August Cederstolpen pojista Johan Adamin Kastoi Lohtajan kirkkoherra Jagob Frosterus, - http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9467726 - joka oli 1736-1738 kihlakunnantuomari Leijonmarckin lasten kotiopettajana Uudellamaalla. Tulkitsen (onko vaihtoehtoa?) kyseessä olleen Sven Leijonmarckin ja Elisabet Beghultin pojan, Ahvenanmerellä jo 3.1.1736 hukkuneen Jagob Leijonmarckin ja Maria Gustava Tigerstedtin - joka hänkin oli kuollut 17.5.1735 - lapsista Sven s. 1726, Jagob ja Per.
Lapsista Svenillä oli kolme lasta Margareta Pahlin kanssa, joista Jagob s, 1771 osallistui sotaan tykistön vänrikkinä Uudenmaan rykmentissä. Osallistuivatko Johan Adolf Cedestolpe ja tämä Jagob missä määrin samoihin taisteluihin, esim. mihin yksikköön kuului se tykistö joka oli mukana Kaipiaisten Taistelussa, jossa Helsingeläiset stormasiit vasemmalla sivustalla?
Jagob vangittiin 1798 väärinkäytösten johdosta, mutta pääsi pakenemaan Pietariin ja teki 20 vuotisen uran venäjän armeijassa. http://www.genealogia.fi/genos-old/37/37_69.htm

ImmMa