Raappana, korpikenraali

[Tapani Kovalaine]

KORPIKENRAALI ERKKI RAAPPANAN ESIPOLVITIETOJA

Tämä on testi. Kyse on siitä että kun ei netistä löytynyt valmiina taulukkoa Oulujoella 1893 syntyneen korpikenraalin esivanhemmista, niin piti testata, ovatko nuo tiedot netissä pieninä palasina?

Mitä kaikkea löytyikään, kun surffaili Hiskissä, SSHY:n digiarkistossa ja Narcin digitaaliarkistossa? Jäi löytymättä Erkki Raappanan isänisän äidin Maria Pekantyttären (syntyi 24.12.1806 Törnävällä) sukunimi ja vanhemmat, mutta kaikki muu etsinnässä ollut tieto tuntui löytyneen harrastelijan omiin tarpeisiin. Netistä ei kuitenkaan aina osu ottamaan oikeita tietoja, joten nyt sitten otan ilomielin vastaan oikaisuja, korjauksia ja virheitä koskevia reklamaatioita.

Suku Forumista löytyi 15 viestiketjua, joissa on Raappanat mainittu ja kolme viestiketjua, joissa on Erkki Raappana mainittu. Tämän nyt tehdyn testin perusteella näyttäisi, että Paltamon Melalahden Karjalaisia tämä korpikenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 3 oikeastaan olisi, mutta kun Pohjanmaalla sukunimeä vaihdetaan aina kun se on tarpeen. Niinpä syntyi Karjalaisesta Pulkkilassa Huovinen, sitten Tyrnävällä Vesala ja Vesanen ja sitten 1827 tuli tälle kainuulaiset sukujuuret omaavalle sukuhaaralle sukunimeksi Raappana.

Vanhemmat ovat Juho Heikinp Raappana 1869 ja Maria Loviisa Anna-Sohvintr Stenius 1867, jotka avioituivat Oulussa 1892

Isovanhemmat:
Heikki Iisakinp Raappana 1833 ja Riitta Liisa Jaakontr Pääkkö 1836
Anna Sohvi Juhontr Stenius 1838

Esivanhemmat:
Iisakki Yrjänänp Huovinen-Vesanen-Raappana 1797 ja Maria Pekantytär 1806
Jaakko Eliaksenp Marttila-Pääkkö 1805 ja Anna Stiina Juhontr Pekkala 1803
Juho Juhonp Stenius 1780 ja Anna Juhontr Nalkkila 1798

Heidän vanhempansa:
Yrjänä Heikinp Karjalainen-Huovinen-Raappana 1770 ja Riitta Mikontr Keränen 1766, jotka avioituivat 1789 ja asuivat Pulkkilan Kestilän kylässä vuoteen 1802 asti
Elias Antinp Marttila 1769 ja Kristiina Tanelintr Pekuri 1781, jotka vihittiin 1802 Kempeleellä
Juho Antinp Pekkala 1756 ja Riitta Antintr Haapa 1766, jotka vihittiin 1793 Temmeksessä
Juho Jeremiaanp Stenius 1738 ja Magdaleena Juhontr Saxa 1756, jotka vihittiin 1772 Oulussa
Juho Juhonp Nalkki 1763 ja Liisa Laurintr Moilanen 1763, jotka vihittiin 1786 Haukiputaalla

Esipolvia eteenpäin tutkittaessa löytyy paikkakuntia Pori, Lempäälä, Vesilahti, Kemi, Pudasjärvi, Paltamo ja niin edelleen. Tyrnävän pitäjän Törnävän kylän talot 44 ja 45 ovat olleet Raappanoita nimeltään. Siellä poikansa perheen talossa kuoli 26.4.1843 Yrjänä Raappana, joka oli syntynyt Paltamossa 1770 ja oli sukujuuriltaan myös Leinosia ja Kirjavaisia.

Testin sivutuotteena syntyi käsitys, ettei yhtenäistä eli geneettisesti samaa juurta olevaa Raappanan sukua ole löydettävissä, mutta Raappanan suku - se on ja se pitää Suomen itsenäisenä omalta osaltaan!

[Fishersson]

Hei. Hienoa työtä, koska tämä sukuketju ei ole helpoimpia löytää, koska SSHYn aukkoinen näissä seurakunnissa. Voisko kaipailemasi Maria Pekantytär olla Hiskistä löytyvä Maria Kärnä Muhokselta: 24.12.1806 24.12.1806 Laitasari Pehr Kärnä Walborg Maria? Tyrnävällä ei näytä tuohon aikaan syntyneen ketään Maria Pekantytärtä.

Mistä muuten löysit Vesala/Vesanen -vaiheen? En ole löytänyt Tyrnävältä sen jakson rippikirjaa. Paikkakuntiin voisi lisätä vielä Rantsilan, koska Juho Heikinpoika syntyi siellä 1869.

SSHY:n Digiarkistosta löytyy vielä pari sukupolvea Yrjänä Karjalaisen esipolvia ja Karjalaisten sukuseuran sivuilta vielä esipolvia 1600-luvun alkupuolelle asti:

Karjala, myöhemmin Valaja

1625– Påwel Karjalainen.
1642–1650 Hendrich Karjalainen.
1651–1681 Jöns Karjalainen.
1683- 1686 itsellinen Jöran Karjalainen, vaimo Anna ja heidän poikansa.
1683–1689 Hendrich Jönsson Karjalainen, vaimo Elin, 1688–1689 veli Matts ja poika Johan.
1690–1691 Staphan Jönsson Karjalainen ja vaimo Elin.
1692–1712 Matts Jönsson Karjalainen, 1692–1697 vaimo Elin, 1799–1705 vaimo Gertrud, 1708–1713 vaimo Elin.
1695–1697 sisar Lijsa joka oli aviossa renki Mattsin kanssa.
1723–1735 Matts Mattsson Karjalainen (isännäksi todennäköisesti jo 1714) ja vaimo Walborg Karjalatar (kuoli ennen v.1735).
1735–1743 Hendrich Mattsson Karjalainen ja vaimo Margeta Kirjawatar.
1741–1743 poika tai veli Matts.

http://www.sukuseuravaatajankarjalaiset.k24.fi/selvitettyahistoriaakarjalaisista.html

[Tapani Kovalaine]

Hei...Mistä muuten löysit Vesala/Vesanen -vaiheen? En ole löytänyt Tyrnävältä sen jakson rippikirjaa.
Vesalat ja Vesaset tulivat kuvioon mukaan, kun vertasin Hiskin syntyneitä, kastekirjan digikuvaa 44, Tyrnävän rk 1832-38 digikuvaa 121 narcissa ja henkikirjaa. Avainhenkilöksi muodostui Iisakki Raappana s. 9.8.1826. Rippikirja puuttuu 1831 ja edeltävältä ajalta.

http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2x3zmg?fi+0576+kastetut+295)6.12.1824 8.12.1824 Törnävä Drg. Isaac Vesala Maria 18 Henrik
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2x3zmg?fi+0576+kastetut+467)9.8.1826 11.8.1826 Drg. Isaac Vesanen Maria Isaacus
http://hiski.genealogia.fi/historia/sl.gif (http://hiski.genealogia.fi/hiski/2x3zmg?fi+0576+kastetut+1146)11.7.1833 17.7.1833 Bd. Isac Georgii Raappana Maria Henric
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6096160

[mika68]

Eikös Raappana ollut Kainuun ja Ylä-Savon miehistä kootun 14.D:n komentaja Jatkosodassa? Itse jääkäreitä.

Aikamoinen onni ollut lähteä Saksaan 1915-16 kouluttautumaan jääkäriksi. Tavallinen mökin poikakin saanut mahdollisuuden nousta yhteiskunnan statusasteikolla arvoon arvaamattomaan. Tuskin ollut kellään heistä mielessä lähtiessään Saksaan, että tulisi kenraali ja yhteiskunnan tukipylväs ja sotasankari.
Lähtöä on elähdyttänyt ehkä seikkailunhalu ja jonkinlainen aate itsenäisestä Suomesta, vaikka ei varmaan kovin selkeänä.

[Tapani Kovalaine]

Hei... Voisko kaipailemasi Maria Pekantytär olla Hiskistä löytyvä Maria Kärnä Muhokselta: 24.12.1806 24.12.1806 Laitasari Pehr Kärnä Walborg Maria? Tyrnävällä ei näytä tuohon aikaan syntyneen ketään Maria Pekantytärtä.
Tuo löytö sopisi erinomaisesti kuvioon.
Mutta kun. Maria Pekantr Kärnän s. 26.12.1806 isä oli Pekka Erkinp Kekkonen (Kärnä) s. 9.3.1772 ja äiti oli Valpuri Tuomaantr Mäkeläinen s. 26.10.1770. Tytär Maria ei ole kuolleiden luettelossa eikä ole rippikirjassakaan. Ties vaikka olisi annettu kasvatiksi sedälleen Olli Kekkoselle s. 1774, joka muutti Törnävälle?
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/muhos/rippikirja_1802-1811_ik118/58.htm

[Fishersson]

Erkki Raappanan äidin puolen suvun eli Stenius-suvun esipolvet ovatkin hyvin tutkittuja aina suvun kantaisään Tomas Steeniin asti (s. Punkalaitumella ennen vuotta 1580).
http://www.jurvansuu.net/steniussuku_tomas_stenius.htm#Stenius%20Jeremias%2 0Johaninpoika

[Fishersson]

Hei taas. Aloin taas tutkailemaan tarkemmin kenraali Raappanan esipolvia ja heräsi tämmöinen kysymys. Mistähän seurakunnasta Tapani löysit nuo ensimmäisessä viestissäsi mainitut Marttilat eli esim.: Jaakko Eliaksenp Marttila-Pääkkö s.1805.? En ole onnistunut löytämään näitä Marttiloita Kempeleestä enkä Temmeksestä? :confused:

[Tapani Kovalaine]

Tavallaan Temmeksestä mutta kuitenkin Limingan Temmeksestä löysin Jaakko Marttila-Pääkön perheineen. Narc, digi 20, rk 1840-1846 Liminka:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=7866957

[Fishersson]

Hienoa, kiitos. Tuon Temmeksen kanssa saakin olla tarkkana, kun se on eri aikoina ollut eri yhteydessä. Tuosta Limingan Ala-Temmeksen Marttilasta löytyy myös Jaakko Eliaanpojan vanhemmat, mutta ei sitten enää isovanhempia eli Elias Antinpojan vanhempia. En ole ainakaan kyennyt löytämään. Olisivatko peräisin jostakin muusta talosta kuin Marttilasta, vaikka siellä aiemmin näyttää eläneen Anders Marttila, joka oli syntynyt muistaakseni v.1747? Mutta tuon Eliaksen syntymätietoa ei nähdäkseni löydy Temmeksestä?

[blue-eyed]

Eikös Raappana ollut Kainuun ja Ylä-Savon miehistä kootun 14.D:n komentaja Jatkosodassa? Itse jääkäreitä.

Aikamoinen onni ollut lähteä Saksaan 1915-16 kouluttautumaan jääkäriksi. Tavallinen mökin poikakin saanut mahdollisuuden nousta yhteiskunnan statusasteikolla arvoon arvaamattomaan. Tuskin ollut kellään heistä mielessä lähtiessään Saksaan, että tulisi kenraali ja yhteiskunnan tukipylväs ja sotasankari.
Lähtöä on elähdyttänyt ehkä seikkailunhalu ja jonkinlainen aate itsenäisestä Suomesta, vaikka ei varmaan kovin selkeänä.

Hei Mika, käsissäni on juuri "Rukajärven komentajan ja erämiehen Erkki Raappanan elämäkerta", jonka on kirjoittanut Robert Brantberg(2011). Erkki Raappana ei ollut mikään "tavallinen mökin poika", vaan hänen isänsä, Juho puuseppä Henrikinpoika Raappana, oli opettaja ja toimittaja, joka perusti Ouluun Kaleva- ja Kansan Tahto- nimiset sanomalehdet. Näiden kahden lehden välillä hän ehti perustaa myös Nyyrikki-nimisen viikkolehden.

Kirjan mukaan vanhimmat luotettavasti tiedossa olevat Erkki Raappanan esivanhemmat ovat sotavuonna 1710 Varesnimellä syntynyt Henrik Matinpoika Karjalainen ja vuotta nuorempi Veneheitossa Oulujärven länsipuolella syntynyt Margareta Henrikintytär Kirjavainen. Henrik Matinpoika oli vanhaa talonpoikaissukua, joka myös harjoitti metsäsätystä ja kalastusta sekä harrasti runonlaulantaa. Vienan Karjalan kuuluisat Lonkan laulajat Vaassila, Martiska, Simana, Teppana ja Anni Karjalainen kertoivat perimätietona, että he olivat lähtöisin Paltamon Melalahden Karjalan taloista.
Raappanat olivat naisten puolelta lisäksi Paltamon Leinosen sukua. Emäntien juuret ulottuivat myös Pohjois-Pohjanmaalle Kestilän Leiviskänrannan Keräsiin ja Tyrnävän Kuivaloihin.
Paltamosta sukua siirtyi Säräisniemeen, Oulujärven länsirannalle Veneheiton kylän läheisyyteen. Sieltä Erkki Raappanan esivanhemmat muuttivat Siikajokivarteen Rantsilaan.
Rantsilasta sukua siirtyi Siikajoen kautta Oulun eteläpuolelle, Tyrnävän Ängeslevän kylän Raappana-nimiseen taloon. Nimi juontaa juurensa ruotsin kielen sanasta rapphöna, joka suomen kielellä on peltopyy, Pohjois-Pohjanmaan viljelysmailla viihtyvä riistalintu.
Erkki Raappanan isoisän Henrik Raappanan veljekset saivat sukunimensä talojensa mukaan; Pietilä, Elsilä ja Ala-Elsilä.

[Raimo Ranta]

Sanomalehti Kalevan perustaja

Oulu
rk1891-1900 s.1151 ylioppilas, kansakoulun opettaja, asianajaja
muuttokirja Oulun msk:sta 19.11.1896

Asianajaja Juho Raappanan vuonna 1899 perustama Kaleva on nykyisin Suomen neljänneksi levinnein seitsenpäiväinen sanomalehti, lehden ensimmäinen päätoimittaja.

Juho Raappana ostaa maaliskuussa Chr. Ev. Barckin kirjapainon lehden painamista varten 3 500 markalla. Samoihin aikoihin Raappana eroaa Kaiku-lehden toimittajan tehtävästä. Heinäkuun 1. päivänä ilmestyy sanomalehti Kalevan ensimmäinen numero. Lehti ilmestyy aluksi kaksi, syyskuusta lähtien kuusi kertaa viikossa. Ensimmäiset toimitilat ovat osoitteessa Isokatu 5.

Koulu Pikkaralan kylään

Oulun maaseurakunnan ainoan koulun muutettua lähelle Oulun kaupunkia koulun perustaminen kauemmaksi Oulunjokivarteen kävi entistä tarpeellisemmaksi. Niinpä Pikkaralan koulun perustamispäätös tehtiin jo vuonna 1890 Oulun maaseurakunnan kuntakokouksessa. Huhtikuussa v. 1891 Oulunsuun koulun johtokunta päätti vuokrata huonetilat Adolf Sutelalta kymmeneksi vuodeksi alkaen elokuun 1. päivästä 1892. Sutelan talossa oli uuden pirtin rakentaminen meneillään ja niin päätettiin, että talosta rakennetaan sen verran pitempi, että koulua mahdutaan siinä pitämään. Opettajan käytettäväksi tuli kaksi kamaria ja kyökki sekä viljeltyä peltoa mainitusta talosta 300 neliösyltä.

Koulun perustaminen vuonna 1892

Päätös Pikkaralan kylän kansakoulun perustamisesta hyväksyttiin Koulutoimen Ylihallituksen esityksestä Keisarillisen Suomen Senaatin Kirkollisasiain toimikonnassa kesäkuu n 25. päivänä 1892.
Koulun alkaessa syksyllä oppilaita oli luokassa 27. Ensin suoritettiin oppilaiden sisäänkirjoitus ja sen jälkeen tunti käytettiin sisälukuharjoitukseen.
Jo seuraavana vuonna koulun oppilasmäärä kohosi 40:een, ja lukuvuoden 1895–96 vuosikertomuksen mukaan koulussa on ollut mökkiläisen tyttöjä 8 ja poikia 17 sekä talollisten tyttöjä 7 ja poikia 16, yhteensä 48 oppilasta.
Pikkaralan koulun ensimmäinen johtajana on ollut Juho Raappana

terv raimor

[Raimo Ranta]

hei

Lienenkö tulkinnut rippikirjoja pieleen kun henrik Mattinp Karjalaisen s. 1710
vaimoksi olen merkinnyt v. 1711 syntyneen Margareta Lautintr Kirjavaisen
heidät on vihitty Paltamossa 25.03.1731
Karjala eli Valaja Paltamo
1735-1743
Karjala no 7 Paltamo Melalahti
rk1767-1772 s.128
Karjala no 3 Paltamo Melalahti
rk1773.1776 s.150
Suutarila no 9 Paltamo Veneheitto
rk1776-1778 s.34
rk1781-1785 s.26

terv raimor

[hinderee]

KORPIKENRAALI ERKKI RAAPPANAN ESIPOLVITIETOJA

Tämä on testi. Kyse on siitä että kun ei netistä löytynyt valmiina taulukkoa Oulujoella 1893 syntyneen korpikenraalin esivanhemmista, niin piti testata, ovatko nuo tiedot netissä pieninä palasina?

Mitä kaikkea löytyikään, kun surffaili Hiskissä, SSHY:n digiarkistossa ja Narcin digitaaliarkistossa? Jäi löytymättä Erkki Raappanan isänisän äidin Maria Pekantyttären (syntyi 24.12.1806 Törnävällä) sukunimi ja vanhemmat, mutta kaikki muu etsinnässä ollut tieto tuntui löytyneen harrastelijan omiin tarpeisiin. Netistä ei kuitenkaan aina osu ottamaan oikeita tietoja, joten nyt sitten otan ilomielin vastaan oikaisuja, korjauksia ja virheitä koskevia reklamaatioita.

Suku Forumista löytyi 15 viestiketjua, joissa on Raappanat mainittu ja kolme viestiketjua, joissa on Erkki Raappana mainittu. Tämän nyt tehdyn testin perusteella näyttäisi, että Paltamon Melalahden Karjalaisia tämä korpikenraali ja Mannerheim-ristin ritari numero 3 oikeastaan olisi, mutta kun Pohjanmaalla sukunimeä vaihdetaan aina kun se on tarpeen. Niinpä syntyi Karjalaisesta Pulkkilassa Huovinen, sitten Tyrnävällä Vesala ja Vesanen ja sitten 1827 tuli tälle kainuulaiset sukujuuret omaavalle sukuhaaralle sukunimeksi Raappana.

Vanhemmat ovat Juho Heikinp Raappana 1869 ja Maria Loviisa Anna-Sohvintr Stenius 1867, jotka avioituivat Oulussa 1892

Isovanhemmat:
Heikki Iisakinp Raappana 1833 ja Riitta Liisa Jaakontr Pääkkö 1836
Anna Sohvi Juhontr Stenius 1838

Esivanhemmat:
Iisakki Yrjänänp Huovinen-Vesanen-Raappana 1797 ja Maria Pekantytär 1806
Jaakko Eliaksenp Marttila-Pääkkö 1805 ja Anna Stiina Juhontr Pekkala 1803
Juho Juhonp Stenius 1780 ja Anna Juhontr Nalkkila 1798

Heidän vanhempansa:
Yrjänä Heikinp Karjalainen-Huovinen-Raappana 1770 ja Riitta Mikontr Keränen 1766, jotka avioituivat 1789 ja asuivat Pulkkilan Kestilän kylässä vuoteen 1802 asti
Elias Antinp Marttila 1769 ja Kristiina Tanelintr Pekuri 1781, jotka vihittiin 1802 Kempeleellä
Juho Antinp Pekkala 1756 ja Riitta Antintr Haapa 1766, jotka vihittiin 1793 Temmeksessä
Juho Jeremiaanp Stenius 1738 ja Magdaleena Juhontr Saxa 1756, jotka vihittiin 1772 Oulussa
Juho Juhonp Nalkki 1763 ja Liisa Laurintr Moilanen 1763, jotka vihittiin 1786 Haukiputaalla

Esipolvia eteenpäin tutkittaessa löytyy paikkakuntia Pori, Lempäälä, Vesilahti, Kemi, Pudasjärvi, Paltamo ja niin edelleen. Tyrnävän pitäjän Törnävän kylän talot 44 ja 45 ovat olleet Raappanoita nimeltään. Siellä poikansa perheen talossa kuoli 26.4.1843 Yrjänä Raappana, joka oli syntynyt Paltamossa 1770 ja oli sukujuuriltaan myös Leinosia ja Kirjavaisia.

Testin sivutuotteena syntyi käsitys, ettei yhtenäistä eli geneettisesti samaa juurta olevaa Raappanan sukua ole löydettävissä, mutta Raappanan suku - se on ja se pitää Suomen itsenäisenä omalta osaltaan!
Hei Raappanoiden tutkijat! Olen saanut tietää, että isoäitini äidin suku on Tyrnävän Raappanoita - Temmeksen kautta Suvannoiksi muuttuneina 2 sisaruksista muuttivat Kemiin. Mitä Tapani tietää Kemin Raappanoista?

[Tapani Kovalaine]

Hei Raappanoiden tutkijat! Olen saanut tietää, että isoäitini äidin suku on Tyrnävän Raappanoita - Temmeksen kautta Suvannoiksi muuttuneina 2 sisaruksista muuttivat Kemiin. Mitä Tapani tietää Kemin Raappanoista?
Kemin Raappanat tulivat hyvin läheltä, Muurolasta, jossa asui jo 1700-luvun alussa tätä sukua.

Kemiin tuli Oulusta 1893 Maria Antintytär Suvanto, joka oli syntynyt Temmeksessä Raappanan perhesseen vuonna 1864, mutta perhe asui Suvannon talossa, joka oli Marian äidin kotitalo ja niin Marian nimeksi ei tullut Raappana.

Antti Raappana-Suvanto, s. 29.11.1833, tuli Temmekseen 1857 sukunimellä Raappana ja kolme vuotta sitä ennen hän muutti Juottolan talosta Raappanaan, mutta ei koskaan käyttänyt sukunimeä Juottola. Talo oli ollut nimellä Lipponen ja sinne muutti Ylikiimingistä tämä Antti 5-vuotiaana 8.3.1838 perheensä mukana. Isä oli Heikki Jurvakainen ja äiti oli Anna Matintytär Jurvanen, joka syntyi Utajärvellä 1799. Anna jäi leskeksi 21.10.1841 ja avioitui Antti Markunpoika Heikosen kanssa.

Heikki Heikinpoika Jurvakainen oli ylikiiminkiläisiä ja oli syntynyt Vepsän kinkeripiirissä 20.11.1785 Jurvakaisen taloon.

Digi 132, josta näkyy Antti Raappanan lähtö Temmekseen Raappanan talosta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6097527

Vuonna 1852 kenraali Raappanan isänisä muutti Ouluun siitä pihapiiristä, jonne Antti tuli asumaan kahta vuotta myöhemmin. Sen verran sukua olivat, että saman kaivon vettä olivat juoneet ja saman koivun oksilla pyykkiä kuivatelleet... Molemmat olivat syntyneet vuonna 1833.

[hinderee]

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6097312 - Tapani voitko katsoa tätä sivua.

Matts Henricsson Raappana 2.12.1802 ja vaimonsa Caisa (Carin) Henriksdr Näppä 4.2.1805 Temmeksessä.

Miten minä olen nyt saanut päähäni, että tämä Matts 29.11.1835 olisi isoäitini äidin Maria Ruonansuun os. Suvannon (3.3.1864) isä, joka muutti Temmeksen Suantoon?
Kemiin muutti myös tämän Marian veli Matts Suvanto 8.8.1858 ja vihittiin siellä kaksoishäissä 24.6.1894 Halosen talossa.

Matts Henriksson Raappanan syntymävuosi on Temmekseen muuton jälkeen kyllä 1833.

Missäpä nyt ajattelen väärin - nyt pitää sulatella kertomaasi.

[Tapani Kovalaine]

Digikuva 63 Temmeksen rippikirjasta 1855-1864 on sellainen, että siinä Raappanan Matin ja Marian syntymäajat täsmäävät kemiläisiin kirkonkirjatietoin.

Digi 63 narc: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8093506

Kemin Lautiosaaren Ruonansuun taloon tuli miniäksi Maria Antintytär Suvanto Oulusta, s. 3.3.1864 Temmeksessä.

Digi 161 Ruonansuun talosta, vain SSHY:n jäsenille: http://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1777&pnum=161

Esipolvet näyttäisivät pikaisesti katsomalla menevän paitsi Ylikiiminkiin, niin sieltä Utajärven Särkijärvelle ja Pudasjärven Puhoskylän Mannisiin, jossa Matti Juhonp Manninen avioitui Briitta Simontr Mannisen kanssa 1781 ja he sittemmin muuttivat Utajärven Jurvaseen.

[hinderee]

Tiedän, että Temmeksen kirjoissa on oikein nuo sisarukset.

Mutta tuo äskeinen linkki jonka lähetin - siinä oleva Anders Raappana??
29.11.1835 vai 29.11.1833?

Andersin toinen vaimo Liisa Danielsson Suvanto os. Leiviskä 13.3.1847 Rantsila - hänen kanssaan Anders sai vielä 7 lasta näiden viiden lisäksi.

[Tapani Kovalaine]

Hiskin tiedosta voi lähteä liikkeelle:

19.6.1857 TEMMEKSESSÄ VIHITTY Törnävä Bds. Anders Henrikss. Raappana BD Maria Mattsd Suannonkangas

Kun etsitään elämänkaarta Antti Matinp Raappanalle, joka syntyi 29.11.1835, niin havaitaan, että hän digikuvan 109 (muutot) mukaan muutti Ouluun 4.11.1853 Tyrnävältä. Oulun rippikirja 1851-57 digi 149 kertoo, että kyllä hän Ouluun tuli. Seuraava rippikirja 1858-1867 digi 74 kertoo, että tämä värjärin oppipoika Antti Raappana asui vielä 1860 Oulussa perheettömänä ja muutti sitten jonnekin. Teksti on niin epäselvää ettei voi kuin arvailla, menikö Nystadiin tai jonnekin.

Digi 74: http://digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/oulu/rippikirja_1858-1867_tksrk_ik135_iii/74.htm

[hinderee]

Jurvakaisesta - Raapana - näin se on nähtävä.
Tuhannet kiitokset Tapanille taas kerran.