PDA

Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Tammela, Linikkala, Heikka


eruppa
11.01.11, 17:24
Arvoisat Lounais-Hämeen nurkkia tutkineet sukututkijakolleegat!

Kysymykseni koskee Tammelan pitäjää ja siellä Linikkalan Heikan taloa. Koska nuo kulmakunnat ovat minulle varsin outoja, olisin kysynyt kahta asiaa.

1. Missä päin Tammelaa Linikkalan kylä tai kinkeripiiri ja siihen kuuluva Heikan talo sijaitsivat? Minulla on lainassa Tammelan historian 1. osa, mutta sen isäntäluetteloista ei löydy koko kylää. Kyseinen Heikan talo on kyllä mainittu Tammelan kirkon 1700-luvun penkkijärjestyskaaviossa eräänä pitäjän arvokkaimmista taloista.Myöskään minulla olevassa vuoden 1799 Suomen karttakirjassa ei ko. kylää näy Tammelasta.

2. Tuo Linikkalan Heikka näyttäisi olleen ratsutila päätellen, että siellä asui rakuunoita , jotka yleensä rippikirjojen mukaan olivat isännän sukulaisia (veljiä, poikia, vävyjä tms).Yksi rakuuna, joka oli isännän nuorempi poika, näyttää olevan esi-isäni. Ratsutilojen suvuista on usein laadittu sukukirjoja. Onko olemassa sukukirjaa, josta Heikan talon asukkaat näkyisivät noin vuodesta 1750 taaksepäin ajassa?

Olisin kiitollinen kommenteista.
Erkki Porista

marjatellervo
11.01.11, 17:54
Tammelan historian isäntäluetteloihin ei ole otettu mukaan kyliä, jotka myöhemmin ovat kuuluneet Forssaan.

Lasse Iso-Iivarin talonhaltijaluettelossa Linikkala ja Heikan talo on tässä http://users.utu.fi/isoi/talot/forssa.htm.

eruppa
12.01.11, 16:52
Hei!

Suurkiitos avusta! Tallensin tuon tiedoston omalle tietokoneelle vastaista tarvetta varten.

Omat sukujuureni menevät enimmäkseen "Päijänteen itäpuoliseen Suomeen" , ja noita rintamaiden kirkonkirjoja olen harvemmin selannut. Kuitenkin käy hieman kateeksi niiden selkeys ja helppo luettavuus, kun on tuhertanut vuosikymmeniä mm. Pieksämäen, Kangasniemen, Laukaan, Korpilahden ym. Sisä-Suomen pitäjien kimpussa. No, parhaat hallintomiespapit nähtävästi hakeutuivat ja pääsivät vauraampiin pitäjiin rintamaille. Olen joskus tutkinut vaimoni Annelin juuria Mynämäeltä ja lähipitäjistä ja vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla sisäsuomalaisten pitäjien rippikirjojen taso saavuttaa Anders Lizeliuksen pitämien Mynämäen rippikirjojen tarkkuuden 1700-luvun jälkipuoliskolta.

parhain kiitoksin Erkki Porista

P.S. Kyselin noita sukukirjoja sen takia, että on aina hyvä verrata omia tutkimustuloksiaan toisten tutkimustuloksiin. Joskus huomaa itse tehneensä virheen ja joskus taas voi informoida sukukirjan tekijää havaitusta virheestä. Itselläni on koossa jo noin 1000 esi-isää ja -äitiä yli 30 vuoden työn tuloksena ja sukutietokannassa lienee yli 10 000 nimeä. Näin ollen turvaudun hyvällä omallatunnolla silloin tällöin harrastelijakolleegoiden tutkimuksiin, koska hyvin laajan esivanhempijoukon hallinta alkaa olla työlästä.http://suku.genealogia.fi/images/icons/icon7.gif

marjatellervo
12.01.11, 18:27
Anna Sakarintytär (Bucht, s 1709) Tammelan Kallion Ryhdän rusthollista vihittiin 21.3.1744 Juho Antinpoika Heikan kanssa Tammelan Linikkalasta. Anna oli Heikan isäntä 1749-52 (Tammelan Bucht-kirjan mukaan).

Minun sukujuureni menevät Tammelan Kallion Mikkolaan. Siellä kyllä naapurien lapset menivät keskenään naimisiin.

Buchteja on tietääkseni käsitelty ainakin kahdessa sukukirjassa:

Pauli Helén Veronkantokirjuri Gabriel Buchtin jälkeläiset (Tuisku Camenaeus sukukirja 5), 1993

Tammelan Buchteja 400 vuotta! Sukukirja 1, toimittanut Lauri Terho, 2008.

eruppa
12.01.11, 19:51
Kiitos infosta. Täytyy kaukolainata nuo sukukirjat, niitä tuskin on Porin pääkirjastossa.

Tuo saman alueen väestön keskinäinen avioituminen on kovasti tuttua minunkin sukupuussani Sisä-Suomessa. Seurauksena on tietysti runsain mitoin esipolvikatoa, kun etäsukulaiset avioituivat keskenään.

yst. terv. Erkki

Erkki T
16.01.11, 16:45
Ensiksi, otappa auki Eniron kartta Forssan keskustasta,vaikka Linikkalan kadun nimellä, siinä nykyiset kaupunkinosat ovat entisten kylien nimillä ja Heikka löytyy sairaalasta pohjoiseen läheltä 10-tietä, vanhoja taloja ei enää ole, mutta paikat ovat näillä nimillä jääneet elämään. Onko näistä muuta kysyttävää. Sitten Buchteista kertova kirja tulee omaan kirjastoon kaukolainapyynnöllä ja niitä on täällä Forssan ja Tammelan kirjastoissa. Ja ostaakin saa Ryhdän sukuseuralta, vaikka minun kauttani. Voit kirjoittaa yksityisesti myös.

t. Erkki T ;):D::)

eruppa
19.01.11, 17:36
Hei!

Kiitos vastauksista. Nuo Tammelan rippikirjat ja historiakirjat ovat varsin selkeitä sekä hyvälaatuisia ja yhdessä Suomen Asutuksen Yleisluettelon avulla sain Tammelan suunnan esivanhemmat selvitetyksi aika kauas menneisyyteen.

Minulla vain perin vähäinen esipolvijuonne johtaa Tammelan ja Someron suunnalle. Minun ääääi Nikodemus Yrjönpoika (synt 1782 Somero, kuoli 1855 Pieksämäki) muutti jostakin käsittämättömästä syystä parikymppisenä renkimiehenä vuonna 1802 Somerolta Pieksämäelle Niininiemen kylään Lauri Ylöselle vävyksi ja avioitui talon tyttären Liisa Laurintytär Ylösen kanssa.Kyseessä näytti olevan pakkoavioliitto, koska esikoinen syntyi kolmisen kuukautta vihkimisen jälkeen Tuon Nikodemuksen isä oli somerolainen ja äiti taas tammelalainen.

Valtaosa sukupuustani menee Keski-Suomen itäosien ja Etelä-Savon länsiosien pitäjiin. Mutta mielenkiintoista saada vähän verta "Päijänteen länsipuolisesta Suomesta". Aikanaan väitin kivenkovaa, ettei minulla ole sukujuuria 300 km lähempänä asuinkaupunkiani Poria. Mutta luulo ei ole tiedon väärtti!!

parhain harrastusterveisin Erkki Porista