Kruununnimismies vai nimismies

[Pertti Väänänen]

Hei

Tietääkö kukaan mikä ero on kruununnimismiehellä ja nimismiehellä. Tuntuu, että vastuiden kannalta ne olivat suurinpiirtein samat, mutta ...

Pähkäilee Pertti Väänänen

[Matti Lund]

Hei

Tietääkö kukaan mikä ero on kruununnimismiehellä ja nimismiehellä. Tuntuu, että vastuiden kannalta ne olivat suurinpiirtein samat, mutta ...

Pähkäilee Pertti Väänänen


Kuningatar Kristiinan aikaan ja siitä eteenpäin peruutukseen asti oli esimerkiksi Pohjanmaa jaettu eräiden ylemmän aatelin vaikuttajien läänityksiksi, vapaaherra- ja kreivikuntiin, ja näillä maantieteellisillä alueilla taasen osa taloista oli jaettu (jako meni aivan kylien läpi) kruunun verotettaviin ja läänitysherran verotettaviin taloihin.


Tällöin näillä maantieteellisillä alueilla oli kaksoishallinto: kruunun ja läänitysherran: kummallakin olivat omat nimismiehensä ja omat käräjänsä, mikä aiheutti suurta kitkaa ja vääryyttä ja jopa kapinanpoikaa oli ilmassa. Myös veronkeruussa oli kaksoisysteemi: kruununvouti keräsi kruununverot ja hopmanni läänitysherran verot.

Läänitysaika merkitsi koko valtakunnan reaalisen toiminnallisuuden huomattavaa taantumista (hallinnollinen toiminnallisuus tietysti tuplaantui läänitetyillä alueilla) ja ainakin Pohjanmaan osalta trendi oli suorastaan rappion suuntaan.

Tätä ennen Pohjanmaalla oli ollut 1500 -luvullakin eräs tiettyjen alueitten läänitysjakso (esim. Korsholm Banerin läänityksenä), joka oli melko pian tyssännyt.

Hämehessä ja Varsinais-Suomessa tällaista kaksoishallintoa on ollut enemmän ja muulloinkin, niin paljon, että tuskin kukaan kaikkia niitä ulkoa muistaa.


terv Matti Lund

[Janne Asplund]

Hei

Tietääkö kukaan mikä ero on kruununnimismiehellä ja nimismiehellä. Tuntuu, että vastuiden kannalta ne olivat suurinpiirtein samat, mutta ...

Pähkäilee Pertti Väänänen

Eiköhän kyse ole samasta paikallishallinon virkamiehestä. Esimiehenä oli kruununvouti (kronobefallningsman 1700-luvulla).

[Heikki Koskela]

Hei

Tietääkö kukaan mikä ero on kruununnimismiehellä ja nimismiehellä. Tuntuu, että vastuiden kannalta ne olivat suurinpiirtein samat, mutta ...

Pähkäilee Pertti Väänänen

Pähkäilin minäkin aikanaan samaa mutta en löytänyt eroa termeille. Luulen, että sana kruunu on jäänyt koristeeksi entisiltä ajoilta ja sittemmin pudonnut pois käytöstä. Sitten on vielä ruotsikielisissä rippikirjoissa nämdeman, joka tarkoittaa lautamiestä.

[Tapani Kovalaine]

Wikipedia antaa hyviä ehdotuksia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kruunu_%28valtiovalta%29

Matti Waltan kirja Lääninhallinnon virkamiehistä ja Wallesmanni-kirja a la Heikki Ylikangas tietävät loput.

[harrysme]

En ole aivan varma asiasta, mutta luulen, että alunperin nimismies oli enemmän talonpoikien edusmies, myöhemmin valtion virkamies, kruununnimismies. Vielä myöhemmin taas etuliite jäi tarpeettomana pois.

[Matti Lund]

En ole aivan varma asiasta, mutta luulen, että alunperin nimismies oli enemmän talonpoikien edusmies, myöhemmin valtion virkamies, kruununnimismies. Vielä myöhemmin taas etuliite jäi tarpeettomana pois.


Kuten jo aikaisemmassa viestissäni kerroin, kun oli kaksi eri nimismiestä, kruununnimismies ja lääninherran nimismies, tarvitsi niiden erottamiseksi käyttää koko kruununnimismies -titteliä. Kun läänitykset oli purettu (rälssi peruutettu) ei nimityksen kanssa tarvinnut enää olla niin tarkka, kun pitäjään jäin ainoastaan yksi nimismies.

terv Matti Lund

[Pertti Väänänen]

Kiitos kaikille vastaajille.
On ilmeistä, että yksittäisen nimismiehen kohdalla on tarkistettava kuka nimitti, niin asia ehkä selviää.
(Yliojan Wallesmanni-kirja on kyllä hyvän tuntuinen opus asiasta, mutta vastausten saaminen sieltä aika työlästä.)

terv. Pertti Väänänen

[harrysme]

Matti Lundin tieto kahdesta nimismiehestä oli minulle uusi ja varmastikin paikkaansapitävä.

Tämä Wikipediasta poimittu lause nimismiehen aseman muutoksesta 1600-luvulla oli minun muistikuvani ja voisi myöskin vaikuttaa nimitykseen:

Nimismies (alkuperäinen merkitys: nimitetty mies) tarkoitti Suomessa talonpoikaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoika), joka oli valittu pitäjän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pit%C3%A4j%C3%A4) luottamusmieheksi. Suomessa nimismiehiä alettiin nimittää virkoihin 1400-luvulla, kun maa jaettin kihlakuntiin. Pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehensä itse keskuudestaan 1600-luvulle saakka, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maaherra). Tässä yhteydessä nimismiehistä tuli säätyläisvirkamiehiä, ja välimatka tavallisiin talonpoikiin kasvoi.

Itse tunnen paremmin muutoksen lotsbonde/luotsitalonpoika > kronolots/kruunun luotsi

[Heikki Koskela]

Matti Lundin tieto kahdesta nimismiehestä oli minulle uusi ja varmastikin paikkaansapitävä.

Tämä Wikipediasta poimittu lause nimismiehen aseman muutoksesta 1600-luvulla oli minun muistikuvani ja voisi myöskin vaikuttaa nimitykseen:

Nimismies (alkuperäinen merkitys: nimitetty mies) tarkoitti Suomessa talonpoikaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoika), joka oli valittu pitäjän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pit%C3%A4j%C3%A4) luottamusmieheksi. Suomessa nimismiehiä alettiin nimittää virkoihin 1400-luvulla, kun maa jaettin kihlakuntiin. Pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehensä itse keskuudestaan 1600-luvulle saakka, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maaherra). Tässä yhteydessä nimismiehistä tuli säätyläisvirkamiehiä, ja välimatka tavallisiin talonpoikiin kasvoi.

Itse tunnen paremmin muutoksen lotsbonde/luotsitalonpoika > kronolots/kruunun luotsi

Wikipedia sanoo yksinkertaistaen seuraavaa: "Kruunu on vanha termi, joka tarkoittaa valtiota (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtio) varsinkin omaisuuden haltijana ja varallisuusoikeudellisena toimijana. Tässä merkityksessä sitä käytettiin jo 1300-luvulla. Ruotsissa ja Suomessa sanaa on aikoinaan käytetty muun muassa nimityksissä kruununtila (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kruununtila), kruununmakasiini (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kruununmakasiini&action=edit&redlink=1), kruununpuisto (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtionpuisto) sekä virkanimikkeissä kruununnimismies (http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimismies) ja kruununvouti (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kruununvouti). Sanan merkitys perustuu siihen, että alkujaan valtion talous samastettiin hallitsijan yksityisen talouden kanssa. Se on johdannaismerkitys monarkian (http://fi.wikipedia.org/wiki/Monarkia) päämiehen vallan merkkinä olevasta päänkoristeesta, kruunusta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kruunu_%28p%C3%A4%C3%A4hine%29). Kuvaannollisesti kruunu tarkoittaa hallitsijaa.

Väinö Sointulan kirjassa sanotaan, että befallningsman tarkoittaa kruununvoutia, nimismiestä ja vallesmannia ja nämndeman tarkoittaa lautamiestä ja kronolänsman tarkoittaa (kruunun) nimismiestä.

[Matti Lund]

Matti Lundin tieto kahdesta nimismiehestä oli minulle uusi ja varmastikin paikkaansapitävä.

Tämä Wikipediasta poimittu lause nimismiehen aseman muutoksesta 1600-luvulla oli minun muistikuvani ja voisi myöskin vaikuttaa nimitykseen:

Nimismies (alkuperäinen merkitys: nimitetty mies) tarkoitti Suomessa talonpoikaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Talonpoika), joka oli valittu pitäjän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pit%C3%A4j%C3%A4) luottamusmieheksi. Suomessa nimismiehiä alettiin nimittää virkoihin 1400-luvulla, kun maa jaettin kihlakuntiin. Pitäjien asukkaat valitsivat nimismiehensä itse keskuudestaan 1600-luvulle saakka, jolloin nimitysoikeus siirtyi maaherralle (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maaherra). Tässä yhteydessä nimismiehistä tuli säätyläisvirkamiehiä, ja välimatka tavallisiin talonpoikiin kasvoi.

Itse tunnen paremmin muutoksen lotsbonde/luotsitalonpoika > kronolots/kruunun luotsi



Nimismiehen roolin muotoutumista 1600 -luvulla kruunun linjaorganisaatiossa voi seurata painetusta lähdekokoelmasta:

"Samling af Instructioner för högre och lägre Tjenstemän vid Landt-Regeringen i Sverige och Finland"

Föranstaltad af K. Samfundet för utgifvande af handskrifter rörande Skandinaviens historia

Stockhom
1852.

- Kuten kokoelman nimikin kertoo siinä on kuvattu kuninkaallisten määräysten ja ohjeitten kautta kaikkien paikallisvirkamiesten toimenkuvat.

- Näitä ohjeita ilmenee kuninkaallisten kirjeitten muodossa voudin- ja läänintilien oheismateriaalina, mutta tässä ne on koottu yksien kansien väliin ja lisäksi painettu, joten monillakin kiikastava 1600 -luvun käsialojen lukutaitojen puute ei ole tässä lainkaan kynnyksenä.


terv Matti Lund