Digiarkiston 1900-luvun materiaali

[Juhani Mäkitalo]

Mitä edellytyksiä vaaditaan, että tätä materiaalia pääsee katselemaan ?
Onko tämä tapahduttava arkistojen tiloissa ?

Juhani Mäkitalo - Tornio

[kkylakos]

Arkistolaitoksen digitaaliarkiston ohjeissa (http://digi.narc.fi/digi/instructions.ka?section=index.ka) lukee

Osa digitoiduista aineistoista on lainsäädäntöön ja luovutussopimuksiin perustuen näyttö- ja käyttörajoitettuja (esim. luovutettujen alueiden luterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat ja siviilirekisterit, valtiorikosoikeuden ja valtiorikosylioikeuden aktit sekä Valpon henkilömapit).
Käyttörajoitettuun aineistoon kuvatiedoston sijaan tulee ilmoitus: Aineisto on käyttörajoitettua ja on katsottavissa arkistolaitoksen sisäverkosta kirjautumalla. Pääsy edellyttää tunnusten ja tarvittaessa käyttöluvan anomista arkistolaitoksen tutkijasaleissa.
Näihin aineistoihin on pääsy arkistolaitoksen sisäverkosta kirjautumalla tutkijasaleissa. Pääsy siis edellyttää tunnusten ja tarvittaessa käyttöluvan anomista arkistolaitoksen tutkijasaleissa.
Näyttörajoitettuun aineistoon kuvatiedoston sijaan tulee ilmoitus: Aineisto on näyttörajoitettua ja on katsottavissa arkistolaitoksen tutkijasaleissa ilman kirjautumista.
Nämä aineistot ovat nähtävissä arkistolaitoksen tutkijasaleissa ilman kirjautumista.

[Juhani Mäkitalo]

Kiitos tiedosta ! Ajattelin lähinnä luovutettujen alueiden kirkonkirjoja,
eli käyttörajoitettua materiaalia.
Kenelle lupa myönnetään ja pitääkö se etukäteen anoa, siis ennen
arkistoon menoa ?

JM

[kkylakos]

Luvanantaja (ja sitä myöten prosessi) saattaa riippua aineistosta, Turun maakunta-arkistossa 1900-luvun rippikirjojen osalta lomake täytettiin tiskillä eikä siinä ollut sen kummempaa. En tiedä asiasta enempää. Soittamalla lähimmän arkiston päivystysnumeroon varmaan selviää nopeimmin.

(Käyttölupalomakkeet näköjään verkossa http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/lomakkeet/ . Lomakkeessa jonkin verran lisätietoa.)

[Juhani Mäkitalo]

Kiitos - JM

[Matti Lund]

Luvanantaja (ja sitä myöten prosessi) saattaa riippua aineistosta, Turun maakunta-arkistossa 1900-luvun rippikirjojen osalta lomake täytettiin tiskillä eikä siinä ollut sen kummempaa. En tiedä asiasta enempää. Soittamalla lähimmän arkiston päivystysnumeroon varmaan selviää nopeimmin.

(Käyttölupalomakkeet näköjään verkossa http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/lomakkeet/ . Lomakkeessa jonkin verran lisätietoa.)


Tämä Turun tapauksesi näyttäisi menevän siihen "paperisotaputkeen", että kun on ~125 vuotta vanhaa aineistoa vähäsen uudempaa aineistoa, pitää täyttää juhlallinen lupaus oli väline mikä hyvänsä, ja se aineisto on myös digitaalisessa muodossa rajattu käytettäväksi käyttäjätunnuksin arkistolaitoksen sisäverkossa.


Nimittäin vielä joitakin vuosia sitten tätä ikään kuin läpivalaisua ei tarvinnut tehdä ainakaan 1800 -luvun aineiston osalta, mutta olisiko nyt ollut 3 vuotta sitten, kun menin hakemaan Turun maakunta-arkistossa seurakunnan rippikirjarullalta jotain 1870-80 -lukujen merkintää, panin merkille, että sekin rulla oli siirretty "kytättävien" laatikkoon ja piti allekirjoittaa erikseen lomake kuten on aina pitänyt tehdä Turun kirkkoherranvirastossa aineistoon katsomatta, ja siis antaa siinä juhlallinen lupaus vahingonteosta pidättäytymiseksi. Muistan, että ehdotin, ettei mitään tarvetta siihen nyt ole, kun en kajoa 130 vuotta vanhaa uudempaan tietoon, mutta rulla oli yksinkertaisesti jollain perusteella rankattu näiden erikoistarkkailtavien ryhmään.



Tässä on kyllä sankoin joukoin ihmetelty sitä, että niin suuri määrä täysin harmitonta ja sangen vanhaa lähdemateriaalia on rankattu erinäisten käyttörajoitusten piiriin, oli se sitten millaiselta laitteelta tahansa katsottavissa.


Kun on kuitenkin tietojärjestelmät käytettävissä, mutta ne eivät toimi kuten pankissa, kaupassa, katsastuskonttorissa tai lääkäriasemalla, vaan täytyy aina joka kerta suorittaa paperisulkeiset erikseen, nämä tavantakaa toistuvat paperisulkeiset tuovat täysin tarpeettomia lisäkustannuksia ja ovat ainakin toistettavina jälleen kerran jonninjoutavia, sillä ei se lupaus sadannestakaan kerrasta mitenkään parane, joten paperin kulutus on siihen nähden suhteetonta.


Taas niitä, joilla on pahoja aikeita viattomia kohtaan, tällaiset lupaukset eivät mitenkään estä heitä niitä toteuttamasta ja taas pahoja aikeita on fiksumpaa, käytännöllisempää ja yksinkertaisempaa toteuttaa muuta kautta kuin yrittämällä käyttää siihen kirkonkirjoja.


terv Matti Lund

[Juhani Mäkitalo]

Asiallista puhetta ! Onkohan SSS yrittänyt tehdä jotain asian hyväksi ?

JM

[Jokkel]

Viimevuoden huhtikuussa kirjoitti arkistoteknisen yksikön Yksikönjohtaja blogissaan:

"Vuoden 2011 alussa käyttöön otettava asiakaspalvelu- ja tilausjärjestelmä mahdollistaa aiempaa helpommat aineistohaut sekä tunnistautumisen kautta mahdollisuuden kirjautua Digitaaliarkistoon ja päästä käyttämään näyttörajoitettuja sekä käyttöluvalla myös käyttörajoitettuja aineistoja verkon kautta."

Olisko tästä mahdollisuudesta kellään tietoa? Nythän on vuoden 2011 alku.

[Pekka A]

Viime viikolla sain tunnukset luovutetun alueen 1900-luvun kirkonkirjoihin (vain yksi seurakunta, koska en muuta tarvinnut) kansallisarkistossa. Tunnusten saaminen kesti muutaman minuutin. Ei mitään varausta etukäteen. Tunnukset voimassa muutaman kuukauden.

terv. Pekka A

[Juhani Mäkitalo]

Kiitos, hyvä tietää kun arkistopaikkakunnilla vierailee.

T. Juhani M.

[Erkki A Tikkanen]

Ajattelinpas katsoa Kälviälle muuttaneita 1850-luvulla, samoin siellä vihittyjä n. 1853/54 ja törmäsin samaan ongelmaan, eli minun pitäisi siis Arkistolaitoksen logiikan mukaan matkustaa näin digiaikana edelleen Rovaniemeltä Helsinkiin, anoa ehkä jo etukäteen armollisesti lupia ja käyttöoikeuksia vilkaista näitä kahta n. 160 vuotta vanhaa tietoa ja varata mahdollisuus käyttää laitoksen sisäverkkoa ja käyttää siihen tarvittavat kaksi minuuttia löytääkseni tiedot ja tulla jatkamaan taas tänne 900 kilometrin päähän tutkimuksiani. :eek::mad::confused:
Ei mitään järkeä moisessa byrokratiassa!

[Irkku]

Katsoin tuota mainitsemaasi Kälviän muuttaneita 1850-luvulla. Ko tiedot käsittävät ajan 1838-1889 eli viimeisen vuoden tapahtumat ovat tapahtuneet 122 vuotta sitten.
Tietosuojavaltuutettu on antanut arkistolaitokselle ohjeen, että 125 vuotta nuorempia tietoja esim kirkonkirjoista ja henkikirjoista ei saa laittaa
nettiin, mutta esim näitä saa katsella lähempänä kuin Helsingissä, Oulussa.
Toki sekin on kaukana, mutta sekin on voitettavissa ihan paikkakunnallasi.

Peräpohjolan sukututkijat on skannannut paljon tietoja SSHY:n sivuille.
Lainaamalla ko.mikrokortit Mikkelistä, voit itsekin skannata ne SSHY:n sivuille ja katsella niitä kotona. Lainauskulut maksaa SSHY.

Ja varmasti Peräpohjolan sukututkijoista joku pyytäessäsi ne skannaa ja
se tapahtuu Rovaniemellä, jossa kirjastossa on tarvittavat laitteet.

Irkku

[Erkki A Tikkanen]

Katsoin tuota mainitsemaasi Kälviän muuttaneita 1850-luvulla. Ko tiedot käsittävät ajan 1838-1889 eli viimeisen vuoden tapahtumat ovat tapahtuneet 122 vuotta sitten.
Tietosuojavaltuutettu on antanut arkistolaitokselle ohjeen, että 125 vuotta nuorempia tietoja esim kirkonkirjoista ja henkikirjoista ei saa laittaa
nettiin, mutta esim näitä saa katsella lähempänä kuin Helsingissä, Oulussa.
Toki sekin on kaukana, mutta sekin on voitettavissa ihan paikkakunnallasi.

Peräpohjolan sukututkijat on skannannut paljon tietoja SSHY:n sivuille.
Lainaamalla ko.mikrokortit Mikkelistä, voit itsekin skannata ne SSHY:n sivuille ja katsella niitä kotona. Lainauskulut maksaa SSHY.

Ja varmasti Peräpohjolan sukututkijoista joku pyytäessäsi ne skannaa ja
se tapahtuu Rovaniemellä, jossa kirjastossa on tarvittavat laitteet.

Irkku

Totta kaikki, mutta tarpeetonta byrokratiaa ja naurettavaa toimintaa, koska voin kuitenkin ehkä tilata filmit/kortit, skannata ne ja laittaa nettiin. Olisin tarvinnut vain pari tietoa ja moinen ruljanssi vain typerien byrokraattien pilkunpainimisen vuoksi :mad:
Pelkäänpä vain, että Mikkeli on saanut ohjeet olla lainaamatta noita tuon ajan kortteja. Olisin tarvinnut tietoja n. 160 vuotta sitten tapahtuneista asioista, joten minkähän lain tulkinta kattaa tuon ajanjakson. Olisiko vain tavallista veronmaksajien rahoilla tapahtuvaa pikku kyykytystä, ainoastaan sen vuoksi, että he voivat. Palvelua se ei ainakaan ole, muistuttaa jotenkin vuosien takaista toimintaa tuolla itärajan toisen puolen arkistoissa :(

[Irkku]

Sanonpa kuitenkin vielä sen, että kyllä Mikkelistä kortit saa lainaksi.
Ihan kaikkea ei sentään tarvitse epäillä.

Muuten en enää kommentoi.

Irkku