Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Kettermannus -suku Kokemäki
Benedictus
09.01.11, 13:23
Kokemäen Kiettareella mainitaan Hans Hermansson, melkoisen kokoisen tilakokonaisuuden omistajana.
Hänen tyttärensä Margareta Hansdr oli kamariviskaali Antti Äimän 2. puoliso ja Aejmalaeus -suvun kantaäiti.
Toinen tytär Brita Hansdr oli kruununvouti Sigfrid Jacobsson Karhian vaimo.
Suvun jäsenet käyttivät nimeä Kettermannus, Kiettareen mukaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261877 tällä sivulla ja seuraavalla näkyvät Hans Hermanssonin tiedot Kiettareella.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=200871
Helsingin pitäjän Tapanilassa, Staffansbyssä näkyy 1598 Hans Hermansson cammarskriffare.
Kysymys kuuluu: olisiko tämä Hans Hermansson sama kuin Kokemäen Kiettareen Hans Hermansson?
Se, että välimatka on iso, ei todista mitään, sillä Kokemäellä Näyhälässä (Harjavalta) samaan aikaan vaikuttanut lainlukija Per Jönsson Granne oli Helsinkiläisen porvarin poika, jolla oli rälssimaita Porvoon seudulla, Nauvossa ja Paraisilla.
Onko kyseisestä cammarskriffaresta mitään tietoa olemassa?
Pätkä täällä http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaspaallysto.htm
Hannu Hermaninpoika
Viipurin muonavarastokirjuri 1576-77, voutina Käkisalmen läänissä 1581, Jääskessä 1584, Käkisalmen laivaston provianttimestari 1584-90, kamarikirjuri 1594.
KA, Skgh 1584-90/Viborgs sk.g. (Keksh. flottan); Kiuasmaa 1962, 508.
Benedictus
19.01.11, 00:00
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261877
Hans Hermansson tilalla näkyy Sigfrid Tacku.
Hans Hermanssonin tilalle 1617 tulee uusi isäntä Mats Jacobsson leski Margareta Sigfridsdr:lle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259913
Kiettareella näkyy herr Mats Sigfridsson ym.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343308
Huittisten Sambun Tackulassa nimismies Sigfrid Tacku ja poikansa Mats SigfridssonTacku
Aina Lähteenoja
Huittisten pitäjän vanhimpia taloja on Takku = Takkula Sammun kylässä. Tästä talosta johtuva sukunimi kirjoitetaan 1500- ja 1600-luvun oikeinkirjoituksen mukaisesti Tacku ja Tacko tai Tackoi ja 1700-luvulla ranskalaisittain Tackou. Viimeksi mainittua kirjoitustapaa käytti m.m. suvun se haara, joka tavataan kauppias- ja raatimiessukuna Raumalla. Rehtori K. A. Cajander on Uudenkaupungin porvarisukuja koskevissa muistiinpanoissaan käsitellyt myöskin Tacku-sukua ja hän mainitsee sen iästä, että sitä jo 1700-luvulla pidettiin 400-vuotta vanhana sukuna. Tässä saattaa helposti olla liioittelua, mutta suku oli ainakin jo 1500-luvulla kaikkein huomattavimpia kotiseudullaan Huittisissa, joten sen eri haarautumien tutkiminen loisi kaivattua valaistusta satakuntalaisten sukujen keskinäisiin suhteisiin varsin laajalti ja tarjoisi siis tutkijalle kiintoisaa työtä. Tätä perinpohjaista sukuselvitystä odoteltaessa lienee suvun raumalaisen haaran selostuskin askel eteenpäin.
Cajander mainitsee suvun vanhimpana jäsenenä Huittisissa lautamiehenä esiintyvän Laurentius Tackon vuodelta 1448. Oloff Tacko mainitaan maanomistajana Eurajoella 1458 [1] (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm#1). Huittisten, Sammun kylässä mainitaan v. 1552 tilalliset Olof ja Jacob Tacku [2] (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm#2). Huittisten kirkkoherrana oli v. 1573 Matthias Canuti Tacku [3] (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm#3) ja hänen veljensä Henrik Knuutinpoika Tackun leski eli vielä v. 1638 [4] (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm#4). Huittisten nimismies vuodelta 1580 Sigfrid Tacku [5] (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm#5) saattaa olla Matthias Canutin ja Henrik Knuutinpojan veli. Tätä olettamusta tukee m.m. se tosiasia, että kirkkoherra Matthias Canuti Tacku kaivatti kalastusta edistääkseen Kokemäenjoen ja Kauvatsanjoen välille kanavan, »Papinojan», joka perattiin m.m. v. 1750 [6] (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm#6) ja nimismies Sigfrid Tackun pojalla, tilallinen Matti Sigfridinpoika Tackulla, joka mainitaan eri lähteissä v. 1626 [7] (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm#7), oli myöskin osuus Kokemäenjoen kalastukseen. Matti Tackun veli Tuomas Sigfridinpoika Tacku ja vaimo Briitta, mainitaan v. 1638 [8] (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm#8). Matti Sigfridinpoika Tackun pojista tunnetaan: 1) Henricus Matthiae Tacku, s. 1630, yliopp. 1649, Huittisten kappal. 1672, Punkalaitumen kirkkoherra 1689, k. 1717; 2) Gustavus Matthiae Tacku, yliopp. v. 1658 [9] (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm#9) ja 3) ratsutilallinen Sammun kylässä Huittisissa Tuomas Matinpoika Tacku, joka marrask. 27 p. 1667 pidetyssä oikeudenistunnossa niinikään käräjöi osuudestaan Kokemäenjoen kalastukseen. Hän kuoli v. 1681. V. 1658 kylvöluettelosta ilmenee, että hänellä oli pitäjän suurin kylvö, 12 tynnyriä. Hänen vaimonsa Maria eli ainakin vielä v. 1658 [10] (http://www.genealogia.fi/genos/7/7_77.htm#10).
Jos vertaillaan Huittisten Tackulan ja Kokemäen Kiettareen Tackuja, niin silmiinpistävänä seikkana tulee esille samat etunimet.
Kiettareella näkyy Thomas Olofsson 1577, joka hyvinkin voisi olla Sammun Olofin 1552 poika. 1578 kiettareella näkyvä Mats Sigfridsson, joka lienee sama kuin Kokemäen kirkkoherra Mathias Sigfridi .
Kiettareen Sigfridin isännimenä näkyy 1593 Thomas, eli Sigfrid Thomasson Tacku olisi Thomas Olofssonin poika ja kirkkoherra Mats Sigfridssonin isä.
Kiettareella näkyvä Henrik Thomasson Tacku olisi siis Sigfridin veli.
Hans Hermanssonin leski Margareta Sigfridsr olisi siis Tacku ja hänen täyskaimansa Margareta Sigfridsdr Tacku oli Linnankirjuri Påhl Callian vaimo samaan aikaan, eli ovat kaimoja ei sama henkilö.
Ihan mielenkiintoisia aivoituksia! Tuo viskaali Antti Äimä putkahtaa usein Kokemäen ja Eurankin asioissa esiin. Vaikka hänestä tiedetään paljon, on hänestä vielä vaikea kokonaiskuvaa hahmottaa. Näyttäisi siltä, että hän oli melko ristiriitainen persoona. Hän esiintyy käräjillä hyvin usein erilaisia maanomistusriitoja ja virkamiesten 'rötöksiä' selvittämässä. Toisaalta hän kokosi eläissään melkoisen maaomaisuuden. Kiettareen omistus tuli todennäköisesti vaimonsa kautta. Euran Vaanin hän sai omistukseensa ilmeisesti velkojan ominaisuudessa talon mentyä vararikkoon. Näin olen tuomiokirjoista päätellyt.
Hänellä on ollut sormensa pelissä monien muidenkin talojen omistusten siirrossa. Mitä kautta hän on saanut omistukseensa Harjavallan Näyhälän (tai ainakin puolikkaan)? Hänet mainitaan esim Kokemäen Kaarenojan ja Herttoolan yhteydessä. Varmaan hän on ollut myös 'järjestämässä' tyttärelleen ja vävylleen Kokemäen Pälpälan omistuksen....
Timo Haapio
Benedictus
29.01.11, 10:58
Äimäläiset ovat sinänsä huonosti tutkittu sukukunta.Antti Äimä oli mahtimies ja hankki todella suuren omaisuuden.
Kiettare on siis varmasti Margareta Kettermannuksen peruja.
Toisaalta epäilen, että Vaani tulee samaa kauppaa, sillä jossain oli mainintoja Vaanin aiemmista omistajista, jotka käyttivät Tacku nimeä, kuten Kiettarelaiset. Lähdettä en nyt tähänhätään löytänyt, netin kautta sen olen joskus huomannut.
Näyhälän arvelisin voivan olla Antin 1. vaimon peruja.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=264753
Näyhälässä 1630 Anders Jacobsson eli Äimä
Sitä ennen tilalla Jöns Jönsson ryttar
Jönssia ennen Jöns Nilsson Bonderyttare
Ajallisesti ja sosiaalisesti Tuon Jöns Jönssonin tytär sopisi Antin 1. vaimoksi ja siten selittyy Näyhälän tämän puoliskon tulo Antin omaisuudeksi.
Kaarenojan tulo Antti Äimän omistukseen voi liittyä Kiettareen tilojen omistusjärjestelyihin.
Siellä on komissaari Jacob Henriksson , sitten Sigfrid Jacobsson Karhia ja sitten Antti Äimä.
Koska Antin js Sigfridin vaimot olivat sisaria niin tilan siirtyminen Antille tulee vaimon kautta.
Benedictus
13.02.15, 08:57
Kokemäellä vaikutti samoihin aikoihin kaksi merkittävää henkilöä.
Antti Äimä eli Ander Jacobsson Äimä, vouti, lainlukija, kamariviskaali.
Sigfrid Jacobsson Karhia, vouti ja lainlukija.
Yhteistä heille oli, että olivat naineet sisarukset.
Äimän vaimo oli Margareta Hansdotter Kiettare eli Kettermannus.
Sigfridin vaimo oli Brita Hansdotter Kiettare.
Perheiden hallussa oli erittäin suuret maaomaisuudet Kokemäen ja Euran seudulla.
Eräs seikka on ruvennut kiusaamaan minua, nimittäin noita maaomaisuuksia vaihdeltiin ja kierrätettiiin määrätyssä vaiheessa hyvn runsaasti.
Heitänkin tähän erään uuden ajatuksen.
Nimittäin Sigfrid Jacobsson Karhian alkuperästä ei ole mitään tietoa.
Kysynkin: Miksi Sigfrid Jacobsson Karhia ei voisi ollla Anders Jacobsson Äimän veli?
Usein oli tapana, että veljekset naivat sisaret. Onko Kiettareen sisarten omaisuusjärjeselyt peittäneet mahdollisuuden, että samalla olisi ollut kyseessä myös Äimän ja Karhian väliset järjestelyt.
Olen pohtinut miksei Äimän ja Karhian lasten välillä ole mitään aviooliittoja vaikka kyseessä saman pitäjän mahtisuvut, jos isät veljeksiä niin se rajaa avioliitot ulos kuvioista, vielä tarkemmin kuin äitien sisaruus.
Kiettareen tyttärien äiti oli Margareta Sigfridsdotter, jota olen ajatellut Kiettareen Sigfrid Tackun tyttäreksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261877
Kun huomioidaan, että Anders Äimä hankki itselleen Euran Vaanin ratsutilan josta tuli hänen asuintilansa, voitaisiin pohtia oliko Margaretan koti kuitenkin Euran Vaani, sillä siellä oli isäntänä nimismies Sigfrid Philpusson, joka ajallisesti sopii täysin Margareta Sigfridsdotterin isäksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328470
Benedictus
14.02.15, 00:19
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261877
Sigfrid Thomasson ? Tacku
Lainaus Henrik Impola:
En ole tutkinut Takku-sukua tarkemmin, mutta voin antaa yleiskuvan. Suku oli jakautunut jo keskiajalla ja levinnyt useihin Satakunnan pitäjiin. Huittisissa sitä oli 1500-luvun puolivälissä neljässä Sammun kylän talossa. Kantatalon Takkulan isäntänä oli nimismies Knut, ilmeisesti 1500-luvun alkupuolella mainitun Olof Takun poika. Hänen poikiaan tunnetaan kolme: Thomas, Henrik ja Matts (Matthias Canuti). Heidän äitinsä oli kotoisin Loimankylän Siukolta (Ala-Satakunnan tuomiokirja 1550-1552, s. 109).
Thomas Knutsson oli nimismies kuten isänsä ja isoisänsä, ja myös hänen poikansa Sigfrid, pojanpoikansa Matts Sigfridsson ja vielä tämänkin poika Thomas Mattsson olivat Huittisten nimismiehiä. Viimeksi mainitun tyttären Maria Takun avioliiton myötä Takkula siitryi Idman-suvulle. Tämä pääsukuhaara muuttui 1600-luvulla pappissuvuksi Tacku (myöh. myös Tackou).
Henrik Knutsson oli ratsumies, esiintyy yleensä sukunimellään ilman patronyymiä kuten muutkin Takut 1500-luvulla. Samaan aikaan eli kaksi muuta Henrik Takkua, Thomasson ja nähtävästi myös Sigfridsson. On epäselvää, kuka heistä oli Punkalaitumen kirkkoherran Ericus Henrici Takun isä.
Matthias Canutin mahdollisia sisaria ei tunneta. Ne kolme sisarusta, jotka mainitaan tuomiokirjoissa, Margareta, Lucia ja Lars Henriksson Hordeelin nimeltä tuntematon äiti. olivat pikemminkin hänen tätejään, Knut Takun sisarpuolia. Margareta oli Filip Anderssonin puoliso Euran Vaaniissa, Lucia oli naimaton. Molemmat olivat olleet nunnia Naantalin luostarissa.
H.I.
Huittisten käräjät 14.9.1601
Nils Sigfridsson vastaan Sigfred Tacku. Kyseessä joku perintökiista, jossa mainitaan äiti Margareta ja tämän siskokset (ei nimeltä). Sitten mainitaan edesmennyt Turun linnapäällikkö (Stådzhollare) Bertill Olofsson (ilmeisesti perinnönjaon toimeenpanija) ja edesmennyt Lasse Henricsson, jonka perilliset saivat jaossa Karhiniemessä sijainneen talon. Muut jakoivat ilmeisesti Tackulan?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668465 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=Y9xQdAkw70SuFm8VTEuDTr69kNZSPtAIXdJff TQqvLJwXEn_rLfYJNUpEdTb0ksK_M5U6vmvdV8.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d1668465)
Huittisten käräjät 2.5.1601
Hans Hermansson ottanut puolentoista manttaalin(?) verohylyn Menikais (i Kijataro), joka aikoinaan kuulunut Äimälän taloon. Nyt kiistaa jostain niitystä Sigfrid Tackun äitin asuman talon nimeltään Nemmikallio(Mennikalla?) välillä. Sitten Brita Matickala kertoo sen kuuluneen Hemickilän(Menickilä?) taloon. Ilmeisesti liitetty Äimälään tms.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1668439 (https://mail.utu.fi/owa/redir.aspx?C=Y9xQdAkw70SuFm8VTEuDTr69kNZSPtAIXdJff TQqvLJwXEn_rLfYJNUpEdTb0ksK_M5U6vmvdV8.&URL=http%3a%2f%2fdigi.narc.fi%2fdigi%2fview.ka%3fk uid%3d1668439)
Lainaa:
Alkuperäinen lähettäjä Benedictus http://suku.genealogia.fi/images_Suomi_1/viewpost.gif (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?p=228695#post228695)
Huittisten käräjät 14.9.1601
Nils Sigfridsson vastaan Sigfred Tacku. Kyseessä joku perintökiista, jossa mainitaan äiti Margareta ja tämän siskokset (ei nimeltä). Sitten mainitaan edesmennyt Turun linnapäällikkö (Stådzhollare) Bertill Olofsson (ilmeisesti perinnönjaon toimeenpanija) ja edesmennyt Lasse Henricsson, jonka perilliset saivat jaossa Karhiniemessä sijainneen talon. Muut jakoivat ilmeisesti Tackulan?
Tässä ei oikeastaan ollut kyse Takkulan jakamisesta. Ratsutalollinen Nils Sigfridsson Euran Vaaniista vaati isoäitinsä Margareta Takun ja tämän sisaren Lucian perintöä Sigfrid Thomasson Takulta. "Moder" on tässä väärin, vuoden 1628 käräjäpöytäkirjassa on oikea ilmaus "farmoder". Sigfrid vastasi, että nämä sisarukset ja Lasse Hordeelin äiti, joka oli kolmas täyssisar, olivat saaneet perintöosuutenaan Karhiniemeltä talon , joka oli tullut Lasse Hordeelin haltuun ja tämä oli luvannut "hyvittää" toiset perilliset. Oikeus totesi,. ettei Nils Sigfridssonilla ollut Takkulasta mitään perittävää ja kehotti esittämään vaatimuksensa Hordeelin perillisille.
Tästä huolimatta Nils Sigfridssonin poika Jakob Nilsson Turusta vaati vuonna 1628 samaa perintöä Matts Sigfridsson Takulta. Kihlakunnanoikeus totesi uudelleen, ettei Margareta Takun perillisillä ollut enää mitään perittävää Takkulasta (Huitt. kär. 2.4.1628).
H.i.
Tiedetään, että nimismies Sigfrid Thomasson Tackulla oli tytär Margareta Sigfridsdotter , jonka puoliso 1. oli linnankirjuri Påhl Simonsson Callia.
2. oli läänitys vouti Mårten Olofsson Gråå-suvun kantaisä.
Kokemäen Kiettareen Hans Hermanssonin vaimo oli Margareta Sigfridsdotter, joka ei siis voi olla Kiettareella näkyvän Sigfrid Thomasson Tackun tytär.
Tällöin lienee helppo ajatella, että kyseessä onkin Serkkunsa? Sigfrid Philpusson Vaanin tytär, jonka vävy hankki itselleen Vaanin ratsutilan .
Benedictus
15.02.15, 12:26
Kietareen tiloja yhdisti Hans Hermansson, josta mainitaan, että oli suurtasukua. Kuka mainitsi ei ole tietoa.
Hans Hermansson sopisi periaatteessa kamarikirjuri Hans Hermanssoniksi, mutta mitään yhdistävää ei ole löytynyt.
Eräs seikka on kiinnostavaa.
Hans Hermanssonin kahden tyttären jälkeläisissä ei ole ketään Hermannia, isoisän mukaan ristittyä.
Herman nimen alkuperä:
Herman tai Hermann on germaanisperäinen miehen etunimi, joka johtuu muinaissaksalaisesta sotajoukkomiestä, sotilasta tarkoittavasta nimestä Hariman. Samaa kantaa ovat muun muassa espanjan Armando (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Armando&action=edit&redlink=1) ja venäjän German (http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=German&action=edit&redlink=1). Suomessa nimestä on käytössä myös muunnokset Hermanni (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hermanni_%28nimi%29) ja Herkko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Herkko).
Kiinnostava seikka on se, että Antti Äimän pojista yksi oli Harticius eli Hartvig nimeltään.
Onko Herman ja Herkko yhdistettävissä Harticius nimeen.
Jos Hartvig olisi Hermannin kanssa samaa nimeä, voisi Hans Hermansson olla suvultaan Vuolteen Hartvig Henrikssonin sukua.
En tunne Vuolteen sukuja, joten tämä vain pohdintana, mutta Hartvig niin outo nimi, että yhteys lienee mahdollinen.
Benedictus
16.02.15, 00:20
Kiettareen eräässä talossa mainitaan D:Matts Sigfridsson 1578.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=219956
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259913
1580-1594 D:Matts Sigfridsson
1586-88 Henrik Tacku, Henrik Thomasson
1593 Sigfrid Thomasson
Kyseswsä lienevät Thomas Knutsson Tackun pojat.
Kiinnostqava on maininta, että 1/3 kylästä on kuulunut Vuolten kartanolle.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261877
Sigfrid Tacku eli kyseessä lienee Sigfrid Thomasson Tacku, nimismies ja Huittisten Sammun Tackulan isäntä.
1601 mainitaan Hans Hermansson Kettermannus sisarusten isä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261878
Toinen tila 1604 Hans Hermansson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=343308
Sigfrid Tacku ja 1611 poika,nimimies Mats SigfridssonTacku
Kuka on tuo Kiettareen Tackussa 1578-94 näkyvä pappi Mats Sigfridsson?
Matthias Sigfridi (mainitaan 1578–1584)
Matts Sigfridsson, Matthias Matthiae
Huittisten (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5011) kappalainen, mainitaan 1578–1579 ja vielä 1584. Vuonna 1580 Huittisten kappalaisena mainitaan kuitenkin Matthias Matthiae, joka Kokemäen pitäjänhistorian kirjoittajan Tapio Salminen (2007) mukaan saattoi olla myöhempi Kokemäen kappalainen ja Karkun kirkkoherra Matthaeus Matthiae (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=1624). Olettamukselle ei kuitenkaan löydy tukea lähteistä.
Matthias Sigfridi (K 1623)
Matthaeus Sigfridi, Matts Sigfridsson
Syntyperältään ja opinnoiltaan tuntematon
Turun (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5107) tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis), mainitaan 1600–1602, Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja (oeconomus templi cathedralis) 1602–1608; Kokemäen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5036) kirkkoherra 1609.
Määrättiin raamatunsuomennoskomitean jäseneksi 4.7.1602.
Matthias Sigfridi ("Cumå her Math. Sigfridi") mainitaan virassa olevana kirkkoherrana (ei vainajana) Yrjö Blomstedtin tuomiokirjoista kokoamissa muistiinpanoissa vielä 15.2.1623.
K ilmeisesti 1623 (tuomiokirjoissa mainitaan vainajana 9.7.1624).
Vaikuttaisi, että tässä on kyseessä sama henkilö.
Thomas Knutsson Tacku mainitaan 1546 ja poikansa Sigfrid Thomasson Tacku 1580 nimimiehenä.
Mats Sigfridsson ei siis ajallisesti voi olla Sigfridin poika.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327014
Euran Vanissa mainitaan Sigfrid Philpusson 1569, tämän äiti oli Margareta Tackun suvusta.
Ajallisesti D :Mats Sigfridsson ja Hans Hermanssonin vaimo Margareta Sigfridsdotter voisivat olla sisarukset.
Tämä selittäisi, miksi tila siirtyi Hans Hermanssonille.
virpinissila
02.03.15, 11:43
Luin vanhoja viestejä. Kysymys: Mihinkähän alla oleva väittämä perustuu?
Lainaus:
"Tiedetään, että nimismies Sigfrid Thomasson Tackulla oli tytär Margareta Sigfridsdotter , jonka puoliso 1. oli linnankirjuri Påhl Simonsson Callia.
2. oli läänitys vouti Mårten Olofsson Gråå-suvun kantaisä.
Kokemäen Kiettareen Hans Hermanssonin vaimo oli Margareta Sigfridsdotter, joka ei siis voi olla Kiettareella näkyvän Sigfrid Thomasson Tackun tytär."
Virpi Nissilä
HEI En tiedä mihin tuo perustuu, mutta ei ole ollenkaan poissuljettu että Sigfrid Takulla olisi kaksikin Maisa-tytärtä. Margareta/Maisa oli suosittu nimi varsinkin paremmissa piireissä ja Maisa-sisaria löytyy tuon tuostakin.
Takusta/Takkulasta on jonkin verran tehty selvityksiä, mutta ei vanhemmmilta ajoilta, joilta tietoja on kovin niukalti löydettävissäkin. Vaikuttaa siltä että Takku on ollut mahtava talo 1600-luvulla, mutta eräistä seikoista päätellen vielä huomattavasti mahtavampi joskus 1400-1500-luvuilla.
Nimittäin Takkulaan on kuulunut koko Sääksjärven länsiosa ranta-alueineen ja saarineen. Vielä nytkin suurin osa noista saarista kuuluu rekisteriyksikköön 'Takkulan yhteismetsä'. Ne on otettu mökkikäyttöön ja rakennuspaikat on vuokrattu, eikä siis myyty. Toinen - olisikohan 'enklaavi' oikea termi - on Kiettare, joka liittyy selvästi myös Takkuun. Onhan Kiettareen suurimman talon nimikin Takku. Voi olla, että sekä koko Kiettareen saari ja sitä vielä laajempikin alue on joskus kuulunut Takkuun.
Erlkoista on se että mainitut alueet kuuluvat Takun tilaan eikä koko Sammun kylälle. Eli olisiko niin että Sammun kylä on aikoinaan ollut yhtä Takun tilaa?
Timo Haapio
virpinissila
02.03.15, 14:09
Itseasiassa haen niitä perusteita, kun väite on esitetty oikein alleviivaten.
Toisenlaisia perusteita on ja niitä tunnen. Tuomiokirjoissa on mainittu saman nimisiä lapsia, esim. Eurajoella Huhdin Mikolan perinnönjaossa 1691. Käräjäpöytäkirjassa erotellaan tyttäret "Margeta den äldre" ja "Margeta den yngre". Samoin tunnetaan Säkylän Pyhäjoen Ketolan rusthollissa kaksi poikaa, Matts Cristerinpoikia. Myös näistä toisesta löytyy maininta "den äldre" (1690-lukua). Ketolan pojat lienevät syntyneet isänsä eri avioliitoista.
Takun Matts puolesta tuomitaan 1643 saamaan sisaruksiltaan vanhoja saatavia ja sisarusten joukossa mainitaan vaimo Margareta Mommolasta ja vaimo Margareta Kiettareelta. Käräjät pidettiin Takulla ja Matts siis nimismies. Eiköhän hän sisarensa tiennyt. Teksti löytyy Genoksesta 3-4/2012, s. 7, FT Ulla Koskisen kääntämänä.
Virpi Nissilä
Benedictus
02.03.15, 15:43
Aluksi paoittelen tuota alleviivausta, se on työvahinko, sillä lainasin Impolan tekstiä, joss aoli alleviivaus, tietokone halusi viivata kaiken sen jälkeen, Hevosaikakauden tuotteena en osaa poistaa viivauksia. Sorr!
Ajatukseni oli, että onko olllut kaksi Sigfrid Tackua, joilla Margareta niminen tytär?
Tuo Nissilän viittaus on hyvin kiinnostava, sillä sen mukaan olisi todella ollut 2 samannimistä sisarta.
Takun Matts puolesta tuomitaan 1643 saamaan sisaruksiltaan vanhoja saatavia ja sisarusten joukossa mainitaan vaimo Margareta Mommolasta ja vaimo Margareta Kiettareelta. Käräjät pidettiin Takulla ja Matts siis nimismies. Eiköhän hän sisarensa tiennyt. Teksti löytyy Genoksesta 3-4/2012, s. 7, FT Ulla Koskisen kääntämänä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=221405
tässä Kiettareella Margareta hustruna vielä 1647.Brita Hansdotter Kettermannuksen äiti Margareta Sigfridsotter.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=350544
tässä Margareta mor 1646, Henrik Påhlsson Callian äiti Margareta Sigfridotter Tacku.
Tuo yllä onkin melkoiSen yllättävää, jos on 2 samannimistä sisarta.
Onkohan tuo teksti kuinka tarkka, eli ei voi tulkita muiksi kuin sisariksi?
Kiinnostava pointi, koska silloin myös Genos-jutun Äimälän ostanut Moliis oli Tackuja ja siis Äimäleusten serkku-sukua, tila pysyikin siis suvussa.
virpinissila
02.03.15, 16:53
Ulla Koskisen käännöstä en lähde kopioimaan, se on luettavissa Genoksesta. Mutta tässä linkki alkuperäistekstiin: KA Huittisten käräjät 2.-5.9.1643: 344v.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847625
Viimeinen juttu vasemmalla.
Kyllä siinä selvästi puhutaan Matts Takun sisaruksista; Thomas Takusta (ibm eli samasta kylästä Sammusta kuin Mattskin), vaimo Margaretasta Kiettareelta ja vaimo Margaretasta Mommolasta.
Kiettereen maanomistusuhteita on jonkin verran käsitelty maakirjojen ja tuomiokirjojen perusteella edellämainitussa artikkelissa, erityisesti Hans Hermaninpojan maanhankintoja Kiettereelta.
Walter Moliis taisi olla Elin Äimän pikkuserkku Takkujen kautta, jos nyt olen oikein muistan.
Virpi Nissilä
Benedictus
03.03.15, 08:11
Eli melko varmasti voidaan sanoa Tackulla olleen kaksi Margareta tytärtä.
Tuo lienee tarkoittavan, että myös äitejä olisi ollut kaksi, sillä yleensä kai oli niin, että samannimiset lapset olivat sisaruspuolia.
Tackun tapauksessa vaikuttaisi, että Sigfrid Tackulla oli vaimo, joka peri Kiettareen, koska vain Margaretan jälkeläisillä oli osuus sinne, toisaalta linnankirjuri Påhl Simonssonin vaimo Margaretan perinnöt saattavat liittyä Mommolan omistuksiin.
Kiinostavaa on, että Margareta Hansdotter Äimäålän emäntä testamentasi Vaanin miniälleen Clara Lietzenille.
Brita Hansdotter peri Kiettaretta, koska vaihtoi perintöosansa isäpuolen kanssa.
Perikö siis Margareta osan Vaanista, jonka Antti Äimä osti itseleen.
Ajatusta tukee, että Kiettareella asui pappi Mats Sigfridsson, joka ei voi ajallisesti olla Sigfrid Tackun saman niminen poika eikä edes toinen poika.
Mats Sigfridsson, joka lienee myös sama kuin kokemäen khr Mats Sigfridsson sopisi ajallisesti Vaanin Sigfrid Filpussonin pojaksi.
Olisiko mahdollista, että nimismies Sigfrid Thomasson Tackun 1. vaimo oli Sigfrid Vaanin tytär ja Mats Sigfridssonin sisar?
Olisivat olleet pikkuserkut?
virpinissila
03.03.15, 09:57
Toistaiseksi en ole löytänyt tai nähnyt kenenkään muunkaan esittävän ainuttakaan ALKUPERÄISlähdettä joka yhdistäisi vanhan Vaaniin suvun ja Takut 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuolella.
Olisi kiva saada lähdetiedot (esim voudintilit tai tuomiokirjat tms.), jos niitä jonkun tiedossa on. SAY-tietoja en nyt tarkoita enkä patronyymipäättelyjä.
Kahdesta huomattavasta talonpoikaissuvusta on kyse, joten yhteyksiä voi olla, mutta niiden todistaminen on toinen juttu.
Virpi Nissilä
Alkuperäislähteistä ks viestiä ketjussa Matthias Canuti Tacku, Satakunta 1.11.2013.
H.I.
virpinissila
03.03.15, 14:31
Luin läpi 2013 ketjua
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29310&highlight=tacku&page=2
Tunnen kylä nuo kaksi perinnönjakoa, joita selvitettiin 1601 ja 1628. Lopullinen ratkaisuhan selviää 1643, jollon Matts Tacku tuomitaan saamaan sisaruksiltaan vanhasta perinnöstä, jonka hän oli maksanut turkulaiselle edesmenneelle Jacob Nilsinpoika Tykelle (mm. edellä oleva linkki/Genos 3-4.2012: 77). Jakob Nilsinpoika Tykelle maksettu perintö lienee sama, jota on vuosina 1601 ja 1628 käsitelty käräjillä.
En ole löytänyt lähdetietovastausta siihen, mistä käy ilmi se, että kyseessä on nimenomaan Vaaniin Nils Sigfridinpoika. En liioin ole mistään löytänyt tietoa, että hänellä olisi ollut poika nimeltä Jakob Nilsinpoika. Lisänimi Tyke?
Vaaniin Nils Sigfridinpojalla oli kyllä veli Jacob Sigfridinpoika ja veljesten vaimot tunnetaan, olivat sisaruksia Kiukaisista. (Genos 4/2010: 140-141).
Olisin kiitollinen, jos löytyisi lähde, joka vahvistaisi kyseessä olleen nimen omaan Vaaniin väen.
Virpi Nissilä
Benedictus
03.03.15, 18:43
Rymättylän Alakylän Äärlässä näkyy Jacob Tyke.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=866840
1593 Jacob Tyke
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=867914
1614 vouti Mårten Olofsson
Tämä on sama kuin Margareta Sigfridsdotter Tackun 2. puoliso Mårten Olofsson.
Miksi on samalla Tilalla varmaankin Jacob Nilsson Tyke, Vaanin Nils Sigfridssonin poika ja Sigfrid Thomasson Tackun tyttären tuleva puoliso?
Onko mahdollista kuitenkin, että Mårten Olofsson on Haunian Olofin poika ?
Tällöin olisi Mats Sigfridsson Tackun 1. vaimon Agnes Olofsdotter Haunian veli?
virpinissila
03.03.15, 19:15
Edelleen kysyn: mihin perustuu tieto siitä, että Jacob Nilsson Tyke on Vaaniin poika? Tietooni ei ole tullut sellaista lähdettä, mistä tämän voisi päätellä.
Virpi Nissilä
Olen kauan sitten, kun keräsin tietoja Satakunnan ensimmäisistä rälssittömistä ratsutalollisista, merkinnyt vuoden 1601 tuomiokirjamuistiinpanoon Nils Sigfridssonin kohdalle: "ratsutalollinen Euran Vaaniista?". Nyt pitkän sairaalassaolon jälkeen en voi palauttaa mieleeni, minkä vuoksi kysymysmerkki jäi pois viestistä 1.11.2013. Minulla on muistikuva, että olisin nähnyt varmempia tietoja Vaaniin suvun ja Takkujen suhteista, mutta en löydä enää mitään muuta merkintää.
On hyvä olla tarkkana näissä asioissa. Nimi Tyke (Tyk) viittaa muuten Lempäälän suunnalle, Vaimalan kylään.
H.I.
Benedictus
03.03.15, 20:40
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=15161&highlight=gr%E5%E5
Turussa oli porvari suku Tyke
Mainitaan Michel Tyke porvari Kyrö Jacobin lasten huoltajina.
Paraisten Bläsnäsissä mainitaan Michel Tyke ja Anna Tyke, ajallisesti sopisivat vaikka Jacob Tyken lapsiksi.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4526736
Mats Sigfridsson Tacku maksoi Jacob Nilssonille perintöosan, josta osasta Matsin sisarukset joutivat myöhemmin maksamaan myös osuutensa Matsille.
Kyseessä pitää siis olla joko Matsin isän Sigfridin tai äidin N.N. osuudesta.
Koska kahden samannimisen tyttären olemassaolo viittaa kahteen eri äitiin, voitaisiin päätellä, että kyseessä on Sigfrid Tackun perintöosuuden käsittely, sillä kaikki sisarukset ovat osallisina.
Mitä oheinen käräjäkirja kertoo(minulle hebreaa) Sigfrid Tackun äidistä?
Huittisten käräjät 2.5.1601
Hans Hermansson ottanut puolentoista manttaalin(?) verohylyn Menikais (i Kijataro), joka aikoinaan kuulunut Äimälän taloon. Nyt kiistaa jostain niitystä Sigfrid Tackun äitin asuman talon nimeltään Nemmikallio(Mennikalla?) välillä. Sitten Brita Matickala kertoo sen kuuluneen Hemickilän(Menickilä?) taloon. Ilmeisesti liitetty Äimälään tms.
Jacob Nilssonin vaatima tai saama osuus tulee siis Sigfrid Tackulta ollen joko Sigfridin isän tai äidin perintöä.
Kommenttina vois todeta, että Tackut on todella Takussa.
Kiva jos joku osais edes osan selvittää, koska Margareta Kiettareelta ja Margareta Mommolasta ovat esiäitejäni.
Benedictus
10.08.17, 12:09
Ilmeisesti liittyy Euran kappalaisen Simonis Nicolai Kiettaren ja Tacku sukujen vyyhteen yritän kerätä tähän tietoa josta alueen expertit mahdollisesti pystyisivät aihetta jatkamaan.
Simon Nicolai (mainitaan 1635–1661)
Simeon Nicolai, Simon Nilsson
Euran (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5003) kappalainen todennäköisesti kevättalvella 1635 (mainitaan kappalaisena 6. heinäkuuta); Säkylän (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5101) kappalainen 1642 ja ainakin vielä 1661, vt. kirkkoherra 1657 Henricus Thomae Tommeliuksen (http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2533) jouduttua häntä vastaan esitettyjen raskaiden syytösten takia pidätetyksi kirkkoherran virasta 2. huhtikuuta.
Simon Nicolain sanottiin olleen juoppo ja (ensimmäisen vaimonsa kuoltua) leskeksi jäätyään "vaipuneen epäsiveellisyyteen" (aviottoman lapsen isä).
P1 N.N.; P2 Margareta Jöransdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja asui Aninkaistenkadun varrella Turussa, jossa K 1689/90 ("sahl. pastoris i Säkylä her Simonelij enckia" haudattiin Turussa 17.2.1690).
Ketjussa tuli mainituksi Lars Palikka. Liekö ollut sama huonomaineiseksi kirjassa luonnehdittu Euran kappalainen Simonis Nicolai , joka esiintyy Maskun käräjillä v1625. Hän perää Tårkisin Jöran Mattsonilta isoisänsä osuutta tilasta sekä isoisän siskontyttären osuutta Lars Palikalle.
Simonin isällä oli veli Jacob. Isoisän siskontytär oli Margareta Sigfridsdotter .
Nimitettiin Erik i Kusniemi ja Pontus Mattsson tarkistamaan tila ja arvioimaan mikä olisi ollut aikoinaan sen hinta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791221
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345908
Merimaskun Tärkkisten tila, jossa Jöran Matsson, Lars Palikka ja Simon Blom.
Simon Blomin lanko oli Tammelan khr Michel Aldstadius 1. aviossaan Påvel Ketaren tyttären kanssa.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284025
1634 mainitaan Jacob Matsson, jonka niminen oli Kalelan Matsin poikakin.
Koska yllä tulee esille porvari Påvel Thomasson Kiätaren nimi ja vävynsä näkyy Tärkkisten tilalla Lars Palikan kanssa, voi vahvasti epäillä, että kyseessä olevat henkilöt ovat jo aiemmin tällä sivustolla esiin tulleet Margareta Sigfridsdotter Tacku-Kiettare.
Nils Sigfridsson Vaani, sekä poikansa Jacob Nilsson, joka olisi tämän mukaan kappalaisen Simon Nilssonin veli.
Koska Lars Palikka saisi Margareta Sigfridsdotterin osuuden Tärkkisistä, olisi Lars Palikka joko Margaretan poika tai vävy.
Tiedetään, että Huittisten nimismies oli Thomas Knutsson Tacku, jonka poika Sigfrid Thomasson Tacku oli nimismies ja kyseisen Margareta Sigfridsdotter Tacku-Kiettaren isä.
Ajallisesti Påvel Thomasson Kiätare voisi olla Sigfrid Thomasson Tackun veli.
Onkohan tietoa mikä oli Lars Palikan isännimi?
Simonis Nicolain oikeusjutussa mainitaan, että Margareta Sigfridsdotterin äiti oli Simoniksen isoisän sisar.
Jos Nils Sigfridsson Vaani oli Simoniksen isä olisi Euran Vaanin Sigfrid Philpusson isoisä.
Koska Sigfrid Philpusson oli Vaanin isäntä ja Vaanin poika, ei tuo isoisän osuus Maskun Tärkkisistä selity, ellei tarkoiteta isoisän vaimon osuutta Tärkkisiin.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=328470
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=327095
Oikeuden pöytäkirjan mukaan olisi Sigfrid Philpussonin sisar Margareta Sigfridsdotter Tackun äiti eli nimismies Sigfrid Thomasson Tackun vaimo olisi ollut Vaanin tytär.
Lainaus Virpi Nissilä:
Luin läpi 2013 ketjua
http://suku.genealogia.fi/showthread...t=tacku&page=2 (http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=29310&highlight=tacku&page=2)
Tunnen kylä nuo kaksi perinnönjakoa, joita selvitettiin 1601 ja 1628. Lopullinen ratkaisuhan selviää 1643, jollon Matts Tacku tuomitaan saamaan sisaruksiltaan vanhasta perinnöstä, jonka hän oli maksanut turkulaiselle edesmenneelle Jacob Nilsinpoika Tykelle (mm. edellä oleva linkki/Genos 3-4.2012: 77). Jakob Nilsinpoika Tykelle maksettu perintö lienee sama, jota on vuosina 1601 ja 1628 käsitelty käräjillä.
En ole löytänyt lähdetietovastausta siihen, mistä käy ilmi se, että kyseessä on nimenomaan Vaaniin Nils Sigfridinpoika. En liioin ole mistään löytänyt tietoa, että hänellä olisi ollut poika nimeltä Jakob Nilsinpoika. Lisänimi Tyke?
Onko Jacob Nilsson Tyke juuri Simonis Nicolain veli Jacob?
Jos jutussa on kyse Vaanin suvusta ja Tärkkisiin on osuus tarkkoittanee, että Vaanin emäntä olisi sieltä ja tytär Tackulla emäntänä.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345809
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1342846
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345134
Ajallisesti lienee Simoniksen isoisänä kyseessä Tärkkisissä näkyvä Mårten Nilsson tai Jacobsson tai Persson ?
Onko tulkintani oikea, että Simonis Nicolai olisi Vaanin poika, on se iso kysymys. Jos on, selviäisi yksi uusi esiäiti Tacku sukuun.
Lasse Palikan isän nimi oli Erik. Minulla on vaikka kuinka paljon tietoa tästä Lassesta. Muistelin, että olisin tehnyt hänestä oman ketjun tänne, mutta se taisi jäädä vain ajatuksen tasolle. Haulla en löytänyt hänen nimellään ketjua täältä. Olen ihmetellyt sitä, kuinka vähän tämän taustasta tiedetään, vaikka hän esiintyy Turun ja lähipitäjien kirjoissa vähän väliä kymmenien vuosien ajan. Muistaakseni hän seikkailee myös Välskärin kertomuksissa!
Jostain luin, että hän oli jossakin vaiheessa Huittisissa tallimestarina. Joka tapauksessa oli pitkään kauppaporvarina Turussa ja jonkin aikaa myös Turun raatimiehenä. Ehkäpä myös jonkinlaisena voutina jossain välissä? Ypäjällä on Palikkalan kylä. Somerolla taas Palikainen.
Tässä ketjussa kerrottiinkin hänestä. Nimimerkki LOE kirjoittaa joitakin tietoja ruotsiksi:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-15161.html
Esimerkiksi kerrotaan, että Palikka oli luultavasti Mårten Olofssonin edeltäjä Huittisten läänitysvoutina. Jossain vaiheessa Palikka jotui taloudellisiin vaikeuksiin, mutta nousi sieltä vielä 1650-luvulle tultaessa. Voin kirjoittaa tästä miehestä enemmän myöhemmin, mutta pistän tähän lopuksi yhden käräjäjutun, jossa hän on esi-isäni Thomas Bytin kanssa.
TKO 19.7.1651
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139285
Lars Eriksson Palika till Thomas Bytti
Eldenstundh? Lars Erikson Palika bewiste medh goda mäns INVENTARIUM och Thomas Bytti at han hade satt i pants godh? Sal. Thomas Tålpo en guldringh om 3 åhrskador? för 1 kisto och 16? humbla och han samma humbla så när hade betalt, som på ? och effter Sigfrid Tålpo, hafuer arfft sin swärmoder ähr icke mera ähn biligit, att han swarar till samma ringh som ähr för Palika bäste åhr?;
Hwarför bleff detta nu ? afflagdt att när Lars Palika betalar till Sigfrid Tålpo 3 dr kopp mynt, skall Sigfrid Tålpo wara förtänkst, att förskafwa Lars Palika samma guldhringh igän, eller dees wärde.
Tuossa on varmasti muutama sana väärin, mutta juttu käy suurin piirtein selväksi. Palikka todistaa, että on pantannut kultasormuksen edesmenneelle Thomas Tolpolle. Ilmeisesti väittää maksaneensa takaisin, mutta tuomitaan kuitenkin edelleen maksamaan nuo 3 kuparitaalaria Sigfrid Tolpolle. Minulle jää vähän epäselväksi, onko nimenomaan Palika perinyt anoppinsa ja kuka tuo anoppi on. Tolpon sukua? Ja mikä Thomas Bytin rooli tässä on? Minkä takia marginaalissa lukee oikein "Lars Eriksson Palika till Thomas Bytti", kun Bytin roolia ei tarkemmin avata.
Joka tapauksessa halusin tässä näyttää, että Palikka oli läheisissä tekemisissä Bytin kanssa. Suoria juttuja ei paljon tämän enempää löydy, mutta Palikka käräjöi Loimaalla Pyttien kanssa ja muiden Vähäperän, Isoperän ja Pesänsuon isäntien kanssa, asui Turussa Bytin kanssa Aninkaisten korttelissa. Hyvin paljon löytyy Turun oikeusjuttuja, joissa on mukana sekä Palikka että Thomas Eriksson. Välillä Thomas mainitaan Kankaisten voudiksi.
Tutkimusteni perusteella Thomas Bytin isä oli Erik Larsson, joka isännöi ensin Loimaan Inkilän kylässä ja sitten noin vuodesta 1614 eteenpäin Isoperän kylässä. Voisiko siis Lars Palikka olla Thomas Bytin isoveli?
Laitan tähän tämän ketjun Thomas Erikssonista, koska siinä mainitaan myös Lars Palikka useaan otteeseen:
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=37531&highlight=thomas+eriksson
Juha Sinivaaran sivuilta:
http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turunsine.htm
13. Lars Eriksson Palikka, syntynyt 1587, mainitaan raatimiehenä 1623-1632.Kämnär 1622. Eli vielä 1651.
Enpä tiedä, mihin tuo synnyinvuosi perustuu.
Muistin väärin, että Palikka seikkailisi Välskärin kertomuksissa. Kyse on Topeliuksen viimeisestä romaanista STJÄRNORNAS KUNGABARN (Tähtien turvatit):
http://www.gutenberg.org/files/49996/49996-8.txt
http://runeberg.org/topstjarn/
https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4htien_turvatit
Herr Åke strök rimfrosten från sina morska mustascher, svor öfver
mörkret och lät slutligen förstå, att trätan kunde förlikas vid ett godt
bord på Gerknäs, dit man hade knappt mer än en mil och där hans
stallmästare Lars Palikka kunde servera spanskt vin som preservativ mot
vinterkylan... etc.
...
Laitan tähän myös jotain juttuja lisää Palikasta, jonka jälkeen mun tiedot hänestä onkin jo aika hyvin näissä parissa viestissä:
Turun manttaali 1624
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697873
Lasse Palicka --- 1
Alkuperäisessä kirjassa lukee myös vuoden 1624 listalla:
Lars Pallika 5 | 2 (Aninkainen)
Vuodelta 1625
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697891
Lars Palicka --- 5
TRO 1623 27.9
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483576
Laars Palicka, raatimies
Kaupunginvouti Bertill Erichsson
Tämä on tainnut tulla esille muissakin ketjuissa:
Käräjät Masku, Nousiainen, Lemu 1629 3/8:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791342
Michill Rytter frå Åbo kärde till Lars Palicka ägande till Tärkis om een Ech? kallas Audoniemi … till Kukoila … Matz Erichson som då lefhde? och ägde Kukoila …
Turun tuomiokirkon tili 1633-1633 (266)
Desse effterschrefne haffwa förärdt...
esim.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698482
Thomas Erichsson
Simon Blom
Lars Palicka
TRO 1633 16/1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483296
Hartwik Wöligh
Lars Palicka
TRO 1633 13/3
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483305
Simon Blom havittelee Lars Palickan taloa, jonka Palicka oli muutama vuosi sitten ostanut 900 taalarilla
TRO 1633 18/11
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483274
Erich Olofsson Hakolas fulmachtig Michell Erichsson, S. Knut Peersson, Paliakas Erfuingar
Sama jatkuu esim. täällä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11483276
Vaikuttaa siltä, että Knut Peersson oli Palikka. Samoilla sivuilla on monia juttuja Lars Palikasta.
Loimaa, Lakimääräiset käräjät 30.3.1637, 1.4.1637
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Tuomiokirjat/ala-satakunnan_tk/tuomiopoytakirjat_1635-1639_es1921_nidemm4/185.htm
Lars Palicka i Åbo, S(alig). Thomas Erichsson i Wännilä, Knut Eskilsson i Pesäsuo, Sigfrid Jöransson i Pahikais, ländzman Erich Thomasson i Niinijoensuu…
Viitataan johonkin 14.7.1605 juttuun.
26-28.3.1644 Loimijoki
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3847757
Maaliskuussa 1644 Turun porvari Lassi Palikka määrättiin maksamaan velkansa 35 kuparitaalaria Frans Pytylle. Miehensä Isonperän Simo Tuomonpojan puolesta käräjillä ollut Fransin sisar Katri Pertuntytär puolestaan lupasi maksaa Palikalle miehensä velan kymmenen kuparitaalaria. (taitaa olla Toropaisen artikkelista)
Maskun voutikunnan tilikirja 1634-1634 (1916)
http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1950064&kuvanumero=36&ay=2189948&sartun=275080.KA&atun=316273.KA&amnimeke=Varsinais-Suomen+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Maskun+voutikunnan+tilikirja+1634-1634+%281916%29&ay2=46172
Lars Palicka, borgare i Åbo, hafuar hollidt rustienst af sin hemman Kukolais …
TKO 8.7.1643
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139698
Lars Palicka och Jacob Erichsson
Raha-asioita, joissa viitataan taas vuosia taaksepäin
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848158
Toropainen:
Maaliskuussa 1647 Frans Pertunpoika valitti, että Turun porvari Lassi Palikka oli tuomittu maksamaan hänelle 35 kuparitaalaria, mutta hän ei saanut asiaa loppuun Palikan kanssa.
Turun läänin tositekirja 1649-1649 (7238)
Aningais Quarteer
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10625411
Lars Palicka uthfattigh (siis rutiköyhä!)
Loimaa 1648 8-9/6
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848449
Lars Palicka, Frans Bertilsson Pytti, viittaus 28.3.1644
Toropainen: Rettelöistään huolimatta Blomilla riitti maallista hyvää, eikä hän suinkaan köyhtynyt vanhetessaan. Blomin valtuutettu Sveno Kalliander vaati vuonna 1648 Lars Palikan taloa hovioikeuden päätöksellä Simon Blomille.
(Oma huomio: Tähän liittyvät riidat jatkuivat ainakin vuoteen 1656)
Vuoden 1650 Turun manttaali
Tositekirja 1650-1650 (7241)
joitakin nimiä:
Mätäjärvi
Knut Bytti 1 / 1
Aninkainen
Simon Kaloj 1 / 1
1 / 2 Tomas Bytti
Thomas Enoilan 1 / 2
Lars Pallika - / 2
(tarkoittaako tuo viiva ensimmäisessä sarakkeessa, että Lars ei itse asunut tuolloin omassa talossaan?)
Huom! Ei löydy ketään Thomas Erikssonia porvareiden listalta (kuten ei oikein minään muunakaan vuonna). Ainoastaan listalla "tegell drengier" (tai jotain sinnepäin) mainitaan tänä vuonna 1650 Thomas Eriksson
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10642327
TKO 1650 23/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12139376
Lars Palika, Kalliala (Calliala) Haanses hustro, Lämblina Bertills hustro
Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676239
17.2.1655 Ett barn ifrån Palikas gård på Dirckalagatan summan till medh små klockorna
Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676314
27.9.1655 Wigdes Isaak Larsson Palicka tulskrifuare medh Kirstin Larsdotter Rådmans medh alla klockorna
Lassella oli siis poika Iisakki
Tositekirja 1656-1656 (7263)
Manttaali 1656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653733
Aninkaisten kortteli
Thomas Bijtti, vaimo Margareta, piiat Carin ja Brita, 4 henk.
Johan Pallicka
Lars Pallicka, h. Margaretha (8 henk. yht.!)
Mätäjärven kortteli
Knut Bijtti, hustru Margaretha
Lasse Palikka haudattu 22/8 1665
Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676808
Laars Palika in i kyrckian med alla klåckorna på like södre gången med vener. conpst. och Borgmest. låf utan peng. Gratis
Mielestäni tuossa sanotaan, että haudattiin kirkon sisälle eteläiselle käytävälle. Millään tuomiokirkon hautalistalla en ole hänen nimeään nähnyt.
http://www.genealogia.fi/genos-old/27/27_106.htm
Turun KO 3l.7.1662, VA: z 182 : 180 – 181.
...Elsa-vaimon puolesta vastasi porvari Eerik Palikka, että talo oli joutunut herra Maunulle siten, että tämä oli lunastanut talon porvari Yrjänä Palikalta…
Tämä Eerik ei oikein voi olla Larsin isä. Olisi jo vähintään noin 92-vuotias.
Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676870
4/8 1667 B. Sal. Lars Pallikas enkia i kyrkian, gratis,
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676931
5/6 1669 Isak Palicka S:O: m 1 ringningh
Entä sitten Turku ennen Lassea? Tässä jotain:
Turun kaupungin tullitili 1581-1585 (233g)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1671808
Knut Pallika
Jöran Pallika
Turun ja Raumaan kaupunkien tullitilejä 1596-1596 (235)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697133
Örjan? Palicko
Turun kaupungin tullitili 1601-1601 (235b)
Jören Palika
Turun manttaali 1607 (Turun linnan tilikirjat)
Jöran Palicka (Aninkainen) 2
Turun kaupungin huonekuntaluettelo 1609-1609 (1711a)
Jören Pallicka
Pallickas gårdh Anders Tunbindare (Aninkainen)
Turun kaupungin porvariston majanpitoluettelo 1610-1610 (248b)
Jöran Pallicka (Aninkainen)
Turun kaupungin tullitili 1611-1611 (235e)
Jöran Palicka
Turun linnan tilikirja ( 1612 )
Fremmande opå Åbo slått ifron den 14 Julij åhr 1611
https://astia.narc.fi/astiaUi/digiview.php?imageId=1899233&aytun=2188717.KA&j=46
Jören Palika
Turun tuomiokirkon tili 1618-1622 (262)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698261
Jören Palicka m dubbel ringning [kyrckian]
Turun tuomiokirkon tili 1623-1627 (263)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698322
Palicka Simons barn på Aningas gatan medh små klockor [nårr]
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698325
Lasse Palikas barn in i kyrkian [kyrckian]
Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250)
Jöran Pallicka (Aninkainen)
Turun kaupungin kantoluetteloita 1623-1623 (250a)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1697873
Lasse Palicka (Aninkainen)
Uthfattigh…:
Pallicka Madz
Turun kapungin kantoluettelo 1624-1624 (251a)
Lasse Pallicka (Aninkainen)
Turun kaupungin kantoluettelo 1625-1625 (251b)
Lars Palicka
Turun tuomiokirkon tili 1627-1630 (264)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698355
Lasse Palickas barn med alla klockor een? ringningh [kyrckian] (utan pengar)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1698359
Lasse Palikas barn med alla klockor een? Ringningh [kyrckian]
Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper (R. Hausen, 1884)
1628 Januarius 14. D:ni Erici Pastoris Tammelensis dräng af Lass Palickas gårdh…
Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676239
17.2.1655 Ett barn ifrån Palikas gård på Dirckalagatan summan till mz små klockorna
Eli Turusta ei löydy ketään Erik Palikkaa. Luultavasti Lars Eriksson on muuttanut Turkuun porvariksi ja muuttanut viimeistään 1623 nimensä Palikaksi. Tätä ennen on voinut olla joku toinen porvarinimi ja uusi nimi on tullut uuden talon myötä. Mielenkiintoista on, että Thomas Bytti mainitaan nimeltä Turussa ensimmäistä kertaa juuri samana vuonna kuin Lars Palikka.
Benedictus
10.08.17, 19:42
Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper (R. Hausen, 1884)
1628 Januarius 14. D:ni Erici Pastoris Tammelensis dräng af Lass Palickas gårdh…
Kyseessä siis Ericus Mathiae Abogius, Tammelan khr.
Tositekirja 1656-1656 (7263)
Manttaali 1656
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10653733
Aninkaisten kortteli
Thomas Bijtti, vaimo Margareta, piiat Carin ja Brita, 4 henk.
Johan Pallicka
Lars Pallicka, h. Margaretha (8 henk. yht.!)
Mätäjärven kortteli
Knut Bijtti, hustru Margaretha
Yllä Lars Palikan vaimo Margareta.
Lasse Palikka haudattu 22/8 1665
Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676808
Laars Palika in i kyrckian med alla klåckorna på like södre gången med vener. conpst. och Borgmest. låf utan peng. Gratis
Aboensis räkenskaper 1654-1670 (III Gla:1)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22676870
4/8 1667 B. Sal. Lars Pallikas enkia i kyrkian, gratis,
Maskun voutikunnan tilikirja 1634-1634 (1916)
http://digihakemisto.appspot.com/edi...6%29&ay2=46172 (http://digihakemisto.appspot.com/edit?kuid=1950064&kuvanumero=36&ay=2189948&sartun=275080.KA&atun=316273.KA&amnimeke=Varsinais-Suomen+voutikuntien+tilej%C3%A4&sarnimi=Asiakirjat&aynimi=Maskun+voutikunnan+tilikirja+1634-1634+%281916%29&ay2=46172)
Lars Palicka, borgare i Åbo, hafuar hollidt rustienst af sin hemman Kukolais …
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345916
Käräjät Masku, Nousiainen, Lemu 1629 3/8:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3791342
Michill Rytter frå Åbo kärde till Lars Palicka ägande till Tärkis om een Ech? kallas Audoniemi … till Kukoila … Matz Erichson som då lefhde? och ägde Kukoila …
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1345908
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284025
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1284037
Benedictus
11.08.17, 07:39
Lars Eriksson Palikka lienee ottanut nimensä Palikan talosta. Kuka oli isänsä ei selviä tiedoista.
Koska Lars Palikalle tulee Margareta Sigfridsdotterin osuus Tärkkisten tilasta ja osuus vaikuttaa isolta, sillä Lars Palikka näkyy useana vuonna Tärkkisissä, voidaan pohtia onko kuinka tilan osuus tulee hänelle. Ei vaikuta oikein, että se tulisi Lars Erikssonin isän tai äidin kautta, koska Margareta Sigfridsdotter olisi Simonis Nikolain isän serkku eli edellistä polvea.
Lars Palikan vaimosta tiedetään vain nimi Margareta?
Olisiko siis Margareta Sigfridsdotterin tytär?
Mikä olisi yhteys Pontus Matsoniin, jolta osti Kukoilan ?
Olen nyt lukenut tätä romaania "Tähtien turvatit".
https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4htien_turvatit
Suomennoksessa nimi on muodossa Lauri Palikka. Palikka on kirjassa herra Åke Tottin tallimestari. Kirja oikeastaan alkaa kuningas Kustaa II Aadolfin ajalta eli joskus välillä 1611–1632. Ensimmäisen luvun lopussa aika tarkentuu ja päivä, josta ensimmäinen luku on kertonut, on Joulukuun 7-8 1626.
"No nyt siis seisomme menneisyyden tanterella ja tunnemme sen ajan
pääpiirteet. Me olemme asettuneet Uudellemaalle Karjan pitäjään ja
näemme edessämme jäätyneen järven. Aikakausi on Kustaa II Aadolfin.
Reessä istuvat miehet ovat Suomen ensimmäinen tiedemies, tuo kiitetty
Tammisaaren pastori Sigfrid Forsius sekä Helsingin tullimies Lydik
Larsson, jonka nimi sattumuksesta on joutunut jäämään aikakirjoihin.
Molemmat ovat matkalla viimeksimainitusta kaupungista Tammisaareen."
Kirjasta saa käsityksen, että Lauri Palikka on Åke Tottin tallimestarina ainakin 1626-1636. Mistäköhän Topelius on tällaisen keksinyt tai löytänyt? Perustuuko se jollakin tapaa todelliseen historiaan? Kuten aiemmista viesteistä käy ilmi, oli Palikka Turussa raatimiehenä jo vuonna 1623. Varmaankin kauppias myös. Olisikohan ollut samaan aikaan kenenkään tallimestarina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%85ke_Tott
Kirjassakin käydään Kirkniemessä (Gerknäs).
SAY: Lohja, Nummi, Pusula, Vihti, Karjaa, Siuntio 1634-1653
Kirkniemi (Gerknäs)
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11799146
En löydä tuolta Palikkaa miltään sivulta/talolta. En myöskään löydä Kirkniemeä aiemmilta vuosilta (ennen 1634). Milläköhän SAY:n sivulla se on?
Lisätäänpä tähän perään nyt tällainen löytö:
Maskun, Ylä- ja Ala-Satakunnan kihlakuntien sekä Turun, Porin ja Naantalin kaupunkien Älvsborgin lunnaiden tarkastus 1620-1620 (483Bööö)
Sivu 58:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1722550
Kuninkaallinen kirje
… borgare i Åbo stadh Lars Erichsson haffuar till att fordra…
Åbo slott den 14 Martij 1616
Gustaffus Adolfus
(ei ilmeisesti kuninkaan allekirjoittama omin käsin kuitenkaan?)
Nyt en ehdi yrittää tulkita tuota kirjettä, mutta laitoin tämän tähän siksi, etten ole törmännyt kehenkään muuhun turkulaiseen porvariin tältä ajalta nimeltä Lars Eriksson kuin Lasse Palikka.
Palikka saattaa muuten tarkoittaa jonkinlaista pulkkaa. Eli tämä suku lienee näitä Kyrön eränkävijöitä, jotka ottivat joskus samantyyppisiä elinkeinoon liittyviä nimiä kuten Kontti.
Benedictus
20.06.18, 07:11
Kettermannus suvun toinen Haara,Lainlukija Sigfrid Karhian jälkeläiset on ollut ongelmallinen selvitettävä.
Sigfrid Karhianb tytär Margareta Sigfridsdotterin 2. puoliso Håkan Månssonin tytär Hedvig Håkansdotter peri Paistilan Könikän ratsutilan.
Hedvigin puolisoksi mainitaan SAY:ssä Johan Henriksson, joka katoaa nopeasti kuviosta.
Heillä on tytär Anna Johansdotter, jolle tila periytyy.
Tuo Johan Henriksson on ollut vaikea löytää.
Tässä yksi vaihtoehto, joka saattaisi olla mahdollinen.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=224622
Kokemäen Sonnilan Isoperen ratsutilallisen ja nimismies Henrik Jöranssonilla näkyy 1686 poika Johan Henriksson, joka lienee Johan utridare 1692.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259679
1694 Johan utridare.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259686
Paistilan Könikällä Johan Henriksson 1700-3.
Paistilan emäntä Anna Johansdotter kuolee 1747 olleen 49 vuotias kuollessaan. Oli syntynyt noin 1698.
Onko tietoa tuosta Isoperen Johan Henrikssonista?
Benedictus
27.06.18, 06:37
Olen yrittänyt löytää tarkempaa tietoa Kokemäen Sonnilan Isoperestä, mutta vaikuttaa ettei talosta ole olemassa mitään tarkentavaa tutkimusta. Talo kyllä mainitaan monien muiden talojen puolisoiden kotina, mutta itse suvusta ei löydy tietoa.
Tuo Paistilan Hedvig Håkansdotterin puoliso Johan Henriksson sopisi erinomaisesti tuoksi Sonnilan Henrik Jöranssonin pojaksi.
Missään ei vain löydy mitään tietoa mikä yhdistäisi tai erottaisi henkilön Köönikään.
Håkan Månsson kuoli 1694 ja Hedvigin tytär Anna on kuoliniän perusteella syntynyt 1698. Avio olisi siis tapahtunut 1697 tai aiemmin.
Onkohan missään lisätietoa tai ideaa, mistä sitä voisi etsiä?
Kun palstoilla on nykyisin suht rauhallista, ajattelin jatkaa kettermannuksesta ja sen myötä Kiettareesta.
Mistä tulee sana Kiettare? Se on vanhoissa asiakirjoissa Kiettarö tai Kiettaro. Se on joessa oleva saari eli pääte ö voisi tarkoittaa saarta tai pääte o(å) jokea. Kun Kiettareella on selviä yhtymäkohtia Ylistaron kylään, voisi pääte -taro viitata kuitenkin siihen, että Kiettaro olisi vastakohta Ylistarolle - vrt Loimaan Ylistaro ja Alastaro. Olisiko niin, että nimi on muodostunut saariluonnon vuoksi joksikin muuksi kuin ehkä liian tavalliseksi Alastaroksi tai Vähätaroksi? Mitä etuosa Kiet-, Kjett- sitten voisi tarkoittaa. Voipi jäädä historian hämärään.
Mutta asiaan. Kertauksen vuoksi aiemmin on mainittu mm että
- Antti Äimän pso Margareta on Hans Hermanssonin tytär
- Köönikän omistajan Sigfrid Jacobsson Karhian puoliso Brita on myös Hansin tytär
- Sigfrid Takun kahdesta Margareta- tyttärestä toinen asuu Kiettareessa ja puolisonsa on em Hans Hermansson.
Oh tuomiokirjassa
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3848176
on mainittu kuitenkin että Sigfrid Karhian appi on Matts Jacobsson Kiettareesta.
Kun SAY:ssa Kiettareen Hannulaan on merkitty komissaari Matts Jacobsson ja psonsa Margareta Sigfridsdotter, on minusta hyvin todennäköistä että Margareta on Sigfrid Takun tytär ja että hänellä oli kaksi psoa, ensin Hans ja sitten Matts.
Siis aiemmasta poiketen Sigfrid Karhian appi ei olisi Hans, vaan komissaari Matts ja puolisonsa Brita olisi Margareta Kettermannuksen sisarpuoli.
Antti Äimällä olisi siis sikäli läheiset suhteet Takkuun, että hänen anoppinsa olisi Takusta.
Nämä kolme herraa, Hans Hermansson Kettermannus, komissaari Matts Jacobsson sekä Sigfrid Karhia ovat kai lähtökohdiltaan tuntemattomia. Vai onko kellään tietoa? Melkoisen kiinnostavia herroja joka tapauksessa.
Timo Haapio
virpinissila
19.08.20, 14:12
Brita on tuomiokirjalähteiden mukaan Hansintytär. En nyt hakenyt lähteitä sukua koskevasta Genos-artikkelista (3-4/2012: 83), kun viitteet aikoinaan olivat toimitusvaiheessa mennet sekaisin ja olisi ollut työlästä, mutta Yrjö Kotivuoren Ylioppilasmatrikkelin tuomiokirjapoiminnoista löytyy viitteitä, mistä patronyymi löytyy. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=1632
Näinä aikoina kai apeksi voitiin merkitä anopin uusi mies, joka ei nykykielessä olisi appi.
Virpi Nissilä
Niinpä näyttää. Aina oppii uutta.
virpinissila
19.08.20, 21:40
Näissä sukulaisuuksissa ilmeisesti rinnastettiin esim. äitipuolet ainakin toisinaan äiteihin. Tässä esimerkki 1700-luvun henkikirjasta (SAY:sta), Harjavallan Suomenkylän Giersiltä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=259047 [Otto] Johan Giersin äidiksi on merkitty Catharina (Karin), joka oli todellisuudessa äitipuoli Catharina Welin. Hänen äitinsä oli Anna Eisabeth Watz. Niin että virheitä tulee tulkintoihin väistämättä. Ei nyt tullut mieleeni tuomiokirjasta tällaista, mutta olen niitä kyllä nähnyt.
Virpi Nissilä
Sen verran vielä, että styv-liitettä käytettiin tuolloinkin 'puolikkaista' eli kyse voi olla silkasta virheestä. Onneksi muista lähteistä asian oikea laita tulee ilmi.
Benedictus
25.08.20, 23:44
Brita Hansdotterin puoliso oli lainlukija Sigfrid Jacobsson Karhia. Britan isäpuoli, Margareta Sigfridsdotter Tackun puoliso oli Mats Jacobsson.
Sigfrid Jacobsson ja Mats Jacobsson tekivät maanvaihtoja keskenään.
Tuli ajatus mieleen.
Voisiko Sigfrid Jacobsson olla Mats Jacobssonin pikkuveli eli olisi nainut veljensä vaimon tyttären.
Onko tälle ajatukselle vastaväittämää?
HEI Jos jatketaan spekulointia lähipiiristä patronyymien pohjalta, Matts Jacobsson tai Sigfrid Karhia tai molemmatkin voisivat olla Antti Äimän (vanhempia) veljiä tai että he tai toinen heistä voisivat olla Antti Äimän äidin (nuorempia) veljiä.
Pitäisi vaan lähdetietoja jostain löytää.
Benedictus
26.08.20, 08:46
Tietysti on spekulointia isännimen pohjalta arvella sukulaisuuksia.
Äimien suhteen tiedetään isä ja ilmeisesti sisaruksetkin.
Mats Jacobssonin ja Sigfrid Jacobssonin tapauksessa kummankin suku on tuntematon.
He vaihtoivat omaisuutta keskenään, oliko se vain vaimojen takia vai muusta syystä.
Jaakonpojat olivat kummatkin vouteja ja pitkään tärkeissä viroissa. Eli he eivät olleet tavallisia talonpoikia juuriltaankaan, koska olivat oppineita, mitä vaadittiin voudin virkaan kelpaavalta.
Toisaalta Tackun sukuun naintia varten vaadittiin varmaankin myös varallisuutta. Eikä Hans Hermansson ollut mikään pikkutilallinen.
Siksi pohdinkin voisiko tuosta veljeys ajatuksesta löytyä jotain viitteitä, kun asiaa lähestyy tältä kantilta.
Jos he olisivat olleet veljiä, auttaisiko sekään selvittämään heidän alkuperäänsä eli sukuaan.
virpinissila
26.08.20, 09:35
Vanhasta artikkelista:
Koskinen Ulla & Nissilä Virpi 2012: Mustan Maijan ja hänen miehensä suku. Margareta Kettermanna ja Anders Äimä. Genos 83 (3-4).
Sivulta 77
Rehellinen ja ymmärtäväinen" Kiettareen omistaja, ratsutilallinen Matts Jakobinpoika Langomanni[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn1) ylioppilasmatrikkelin ja Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan komissaari.[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn2) Vuosien 1634-35 henkikirja lienee ainoa paikka, jossa nimike on mainittu. Ensin mainittuna vuonna hänen kerrotaan olevan "karjarahojen komissaari" eli hänellä oli tehtävä karjaveron kantajana.[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn3)
Matts Jakobinpoika osti vuonna 1632 serkuiltaan Simon Jakobinpojalta ja Valborg Jakobintyttäreltä heidän isänperintötalonsa Köönikän Kokemäen Paistilan kylästä ja maksoi talon verorästit ja muut velat. Kauppakirjassa sanotaan, että Matts Jakobinpoika on myyjien isän veljen poika, joten kyseessä lienee hänenkin sukunsa tila.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Kauppakirjassa ei mainita talon nimeä, mutta se käy ilmi SAY:sta ja myöhemmistä lainhuudatuksista. Matts Jakobinpoika otti viljelyyn myös 13 vuotta viljelemättä olleen Kestin talon samasta kylästä vuonna 1631.[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) Myöhemmin hän luovutti "osto- ja perintötilaksi" mainitun Köönikän tytärpuolensa miehelle.[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn6) Hän asui itse perheineen Kiettareella vuoteen 1648 saakka.
Sivulta 82
Margareta Sigfridintyttären toisen miehen Matts Jakobinpojan serkuiltaan hankkima sukutila Paistilan Köönikkä siirtyi vuonna 1646 tehdyllä sopimuksella tytärpuolelle Brita Hansintyttärelle ja tämän miehelle Ala-Satakunnan vouti Sigfrid Jakobinpojalle. Sitä vastaan Brita luopui perintöosastaan Kiettareen taloon, joka jäi Johannes Mathiaelle ja Margareta Hansintyttärelle. (viite 6)
[1] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref1) KA Kokemäen käräjät 22.-23.8.1650: 68v. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3880937
[2] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref2) KA Kokemäen käräjät 23.-24.2.1632: 110 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846304 ; Kotivuori 2005: Johan Kettermannus, nro 21 (luettu 29.6.2011); KA Kokemäen SAY 1634-53: 79, Y. O. Ruuth (1911: 7) mainitsee Matts Jakobinpojan olevan luutnantti, mutta emme ole löytäneet tällaista tietoa.
[3] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref3) KA 1918: 280v; KA Kokemäen SAY 1634-53: 79.
[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref4) KA Kokemäen käräjät 23-.24.2.1632: 110. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846304
[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref5) KA Kokemäen käräjät 28.-29.10.1631: 100v http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3846264; KA Kokemäen SAY 1620-39: 78 ja 1634-53: 86.
[6] (http://suku.genealogia.fi/#_ftnref6) KA Kokemäen käräjät 22.-23.8.1650: 68V-69. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3880937
Virpi Nissilä
virpinissila
26.08.20, 10:15
Artikkelin ilmestyessä kirjoiteltiin tästä Sukuforumilla siksi, että paitsi Takulla myös Matts Jacobinpojan suvussa näyttää olleen saman nimisiä sisaruksia. Matts Jacobinpojan serkkujen, isän veljen lasten, kun sanotaan olevan Jacobin lapsia. Ne pohdinnat olivat kadonneissa viesteissä.
Virpi Nissilä
Vilkaisin pikaisesti Köönikkää SAY:sta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=261885
Siellä on Virpin mainitsemaa Simon Jacobssonia edeltävä talonhaltija nimeltään Jacob Jönsson. Silmään pistää erityisesti se että mainitaan länsmannen eli nimismies. Nimismiehenä oli tuolloin Mårten Jönsson Äimälä ja pian hänen jälkeensä veljensä Jacob Jönsson Äimälä.
Hätiköityjä johtopäätöksiä ei pidä tehdä, mutta minusta näyttää hieman siltä, että Äimälän suku omisti myös Köönikän. Em Simonin isä haiskahtaa Jacob Jönsson Äimältä. 'Nimismies'-merkintä tarkoittanee Mårtenia ja Köönikkä lienee ollut tuolloin useamman Äimälän sisaruksen omistuksessa.
Timo Haapio
Tulipa heti tenä. Matts Jacobsson ei voi olla Simonin ja Walborgin serkku ellei Jöns Thomasson Äimällä ole kahta Jacob-poikaa. Tuskin näin on. Kyseeseen voi tulla seuraavia vaihtoehtoja:
-Simon ja Walborg eivät olekaan Jacob Jönsson Äimän lapsia
-tuomiokirjassa on virhe ja kyse voi olla esim äidin veljenpojasta
Tarvittaisiin taas lisää lähdeaineistoa.
Benedictus
27.08.20, 09:42
Tästä tuli taas kovasti kiinnostava juttu.
Ilmeisesti Haapion kommentti isän nimen yhteisyydestä taitaa tehdä noi kaikki Jaakonlapset sisaruksiksi.
Simon Jacobsson ja Valborg Jacobsdotter lienevät Jacok Jönssonin lapset. SAY:n perusteella vaikuttaisi, että Könikän Jacob Jönsson olisi sama kuin Äimälän nimismies Jacob Jönsson.
Koska könikän Jacob Jönsson oli Mats Jacobssonin isän veli syntyy ongelmallisia sukusuhteita.
Jacob Jönssonin poika Anders Jacobsson Äimä olisi siten Simon ja Valborgin veli tai ilmeisesti velipuoli, eri äitiä, koska ei ollut myymässä Köönikkää Mats Jacobssonille.
Simon nimi on Äimälästä, koska Kokemäen kappalinen Simon Jönsson oli Jacob Jönsson Äimän veli.
Köönikkä siis vaikuttaisi olevan Simonin ja Valborgin äidin tila. Toisaalta saa kuvan, että Mats Jacobsson olisi myös Köönikän sukua.
Eräs vaihtoehto olisi, että Jacob Jönssonin vaimo 1. oli tämän äitipuolen 1. avion tytär, joka naitettiin puolison pojalle.
Tämä tarkoittaa, että Jacob Jönssonin äitipuoli oli Köönikästä ja tytär peri sen häneltä.
Toisaalta Mats Jacobssonin isä voisi hyvinkin olla Jacob Jönssonin äitipuolen poika myös tuosta 1. aviosta.
Eli Jacob Jönssonin vaimo ja Mats Jacobssonin isä Jacob olisivat sisaruksia.
Eräs henkilö sopisi erinomaisesti sekä Mats Jacobssonin kuin myös Sigfrid Jacobssonin isäksi.
Jacobus Henrici (K 1601)
Syntyperältään, kansallisuudeltaan ja opinnoiltaan tuntematon.
Mahdollisesti Turun katedraalikoulun entinen opettaja, jota ei tunneta muista lähteistä; Kokemäen (https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/seurakunta/5036) kappalainen, mainitaan 1593, jolloin allekirjoitti (Confessio Fidein vuoden 1693 painetussa suomennoksessa "Jacobus Henrici Kokemäellä") Uppsalan kokouksen päätöksen Turussa 19.6., ja samassa virassa myös 1596.
K ja haudattiin ("Her Jacob Caplaan i Kåkemäki") Turun tuomiokirkon koulun multiin (schollmull) palmusunnuntain jälkeisenä maanantaina 6.4.1601.
Vaikka tämä on arvelua, niin tämän miehen pojat voisivat olla vouteja ja lainlukijoita.
Onko hän siis Äimälän Jöns Thomassonin vaimon poika eri aviosta. Tällöin Jacob Jönsson ja Jacob Henriksson olisivat veljiä.
Eräs vaihtoehto Köönikän suhteen on, että veljekset ovat naineet sisaret ja Köönikkä tulee sitä kautta kuvioon.
Onko tuo Malin Jacobsdotter, joka näkyy SAY:ssä Antti Äimän äiti, kun vaikuttaisi olevan Jacob Jönssonin leski?
HEI Oh. Kokemäen KO 2-3.9.1624 tuomiokirjasta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3845775
varmistuu mielestäni se, että Köönikkä oli Äimälän omistuksessa.
Tällöin Simon ja Walborg näyttävät mitä ilmeisimmin olevan Jacob Jönsson Äimälän lapsia - Antti Äimän lisäksi.
Eli tuo aiemmin tuomiokirjassa mainittu Matts Jacobssonin sukulaissuhde 'faderbror' voi olla virheellinen.
Timo
virpinissila
31.08.20, 11:03
Minusta toisessa lauseessa sanotaan jotensakin: ”Swarade Jacup [Jönsson i Äijmällä] sigh haffwa Låndt på samma Engh ått Jacup Jönson som bodde på Paistialla…” Minusta oli kaksi Jacob Jönsinpoikaa. Voin olla väärässäkin niin lukemisessa kuin ymmärtämisessänsäkin.
Virpi Nissilä
Hei. Voi olla. Tällöin menee entistä vaikeammaksi, sillä kuvioon tulee uusi tyyppi, joku tuntematon Jacob Jönsson.
Benedictus
16.09.20, 20:53
Matts Jakobinpoika osti vuonna 1632 serkuiltaan Simon Jakobinpojalta ja Valborg Jakobintyttäreltä heidän isänperintötalonsa Köönikän Kokemäen Paistilan kylästä ja maksoi talon verorästit ja muut velat. Kauppakirjassa sanotaan, että Matts Jakobinpoika on myyjien isän veljen poika, joten kyseessä lienee hänenkin sukunsa tila.[4] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn4) Kauppakirjassa ei mainita talon nimeä, mutta se käy ilmi SAY:sta ja myöhemmistä lainhuudatuksista. Matts Jakobinpoika otti viljelyyn myös 13 vuotta viljelemättä olleen Kestin talon samasta kylästä vuonna 1631.[5] (http://suku.genealogia.fi/#_ftn5) Myöhemmin hän luovutti "osto- ja perintötilaksi" mainitun Köönikän tytärpuolensa miehelle
Yllä olevan mukaan Mats Jacobsson otti Kestin haltuunsa vuotta ennen Köönikän kauppaa.
Voisiko kyseessä olla mahdollisesti jonkin sortin sukutila, vaikka äidin suvun?
Yllä on mainittu, että luovutti osto-ja perintötilan eli tarkoittaisiko tuo, että hän omisti osan tilasta perintönä ja ostotila oli se osa, jonka osti serkuiltaan.
Kysyisin, onko kellään tietoa, mihin nämä Simo Jacobsson ja Walborg Jacobsdotter siirtyivät Köönikältä?
Tieto saattaisi antaa vihjettä suvun alkuperästä.
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.