P. T. Kuusiluoma
09.01.11, 12:28
Helsingin Sanomat julkaisi tänään artikkeli "KHO: Sukututkijat riski tietosuojalle". Artikkelissa viitataan Suomen Sukututkimusseuran perjantaina internet-sivustollaan ja Suku Forumilla julkaisemaan tiedotteeseen ja haastatellaan Seuran puheenjohtajaa dosentti Anu Lahtista.
Seuran puheenjohtaja ei näe, että nykyinen käytäntö uhkaisi kansalaisten tietosuojaa:
"Mielestäni se ei ole ajankohtainen huolenaihe. Ainakaan minun tietooni ei ole tullut väärinkäytöksiä. Yleensä ihmiset haluavat selvittää omaa perhetaustaansa. Se on sen verran kovaa työtä, ettei maksa vaivaa etsiä kirkonkirjoista skandaaleja."
Artikkelin kirjoittajat ovat saaneet yhteyden myös kirkkohallitukseen, josta hallintopäällikkö Mikko Tähkäsen suulla ilmoitetaan, että "asian valmistelu on Kirkkohallituksessa kesken."
Suomen Sukututkimusseura toivoo, että sukututkijoiden mahdollisuus tutkia itse kirkonkirjoja voidaan vielä järjestää kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Tähän Seuran käsityksen mukaan avautuu erinomainen tilaisuus silloin, kun evankelis-luterilaisen kirkon Kirjuri-hanke valmistuu muutaman vuoden kuluttua. Silloin seurakuntien digitoidut kirkonkirjat 1860-luvulta 1960-luvun alkuun ovat helposti modernin IT-teknologian keinoin kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä verkon yli, joskin 125 vuotta nuoremman ainneiston osalta luonnollisesti vahvan tunnistautumisen kautta. Sen jälkeen sukututkijat eivät enää häiritse kirkkoherranvirastojen työrauhaa.
Seuran puheenjohtaja ei näe, että nykyinen käytäntö uhkaisi kansalaisten tietosuojaa:
"Mielestäni se ei ole ajankohtainen huolenaihe. Ainakaan minun tietooni ei ole tullut väärinkäytöksiä. Yleensä ihmiset haluavat selvittää omaa perhetaustaansa. Se on sen verran kovaa työtä, ettei maksa vaivaa etsiä kirkonkirjoista skandaaleja."
Artikkelin kirjoittajat ovat saaneet yhteyden myös kirkkohallitukseen, josta hallintopäällikkö Mikko Tähkäsen suulla ilmoitetaan, että "asian valmistelu on Kirkkohallituksessa kesken."
Suomen Sukututkimusseura toivoo, että sukututkijoiden mahdollisuus tutkia itse kirkonkirjoja voidaan vielä järjestää kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Tähän Seuran käsityksen mukaan avautuu erinomainen tilaisuus silloin, kun evankelis-luterilaisen kirkon Kirjuri-hanke valmistuu muutaman vuoden kuluttua. Silloin seurakuntien digitoidut kirkonkirjat 1860-luvulta 1960-luvun alkuun ovat helposti modernin IT-teknologian keinoin kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä verkon yli, joskin 125 vuotta nuoremman ainneiston osalta luonnollisesti vahvan tunnistautumisen kautta. Sen jälkeen sukututkijat eivät enää häiritse kirkkoherranvirastojen työrauhaa.