Laxo ja Laksojärvi ?

[RistoS]

Tellervolla voisi olla tietoa Haukiputaan ja Kiimingin Huruista:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6339&pnum=50

Tuossa linkissä näkyy talo/tila Laxo l. Huru:

Påhl Pehr: s Huru (s. 1699 k. 1793) ja Lisa Pehr: dr Jämsä (s. 1724)

Nyt tuo hankala kysymys : Onko nimellä Laxo mitään tekemistä
sukunimien Laxström tai Laxojärvi kanssa?

Haukiputaalla avioituivat 1782

Henric Joh: s Laxojärvi ja
Malin Simon: dr Takku

Heillä tietääkseni yksi Iissä syntynyt lapsi Elisabeth (s. 5.12.1782)

[Jouni Kaleva]

Tellervolla voisi olla tietoa Haukiputaan ja Kiimingin Huruista:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6339&pnum=50

Tuossa linkissä näkyy talo/tila Laxo l. Huru:

Påhl Pehr: s Huru (s. 1699 k. 1793) ja Lisa Pehr: dr Jämsä (s. 1724)

Nyt tuo hankala kysymys : Onko nimellä Laxo mitään tekemistä
sukunimien Laxström tai Laxojärvi kanssa?

Haukiputaalla avioituivat 1782

Henric Joh: s Laxojärvi ja
Malin Simon: dr Takku

Heillä tietääkseni yksi Iissä syntynyt lapsi Elisabeth (s. 5.12.1782)
Hei

Etelä-Iissä on torppa nimeltä Laxojärvi. Tuo mainittu Heikki Juhonpoika s.12.9.1759 Ii nimellä Jussila. Hänen isänsä Juho Juhonpk. Jussila oli Laaksojärven torpparina, hän kuoli 1771 mennessä ja torpassa jatkoi Liisa-leski lastensa kanssa. Tämä Heikki avioitui Kellossa ja tuli pian Iihin Laaksojärven torppaan, jossa perheineen mm. tässä:
http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/rippikirja_1785-1798_ik251/58.htm

[tellervoranta]

Hurun eli Laxon Pauli ei ole esivanhempiani. Hän asui kuitenkin 1. vaimon aikaan Hurussa ja sitten Laxossa.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=434317&n=7228011&scale=8000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi

Tuossa ovat kotini joen molemmin puolin pikkusaari Pöllän ja Salvatinsaaren eteläpuolella. Eteläpuolen talo oli ennen Hurun maalla ja 1. talo pitäjänrajalta Kiiminkiin. Pitäjänrajalla hiukan tiestä rannallepäin oli vanha talo nimeltä Pikkulakso, missä asui Räihän suku, missä vävynä Kaattari ja lapset kulkivat Kiimingin Alakylässä koulua. Muita taloja Kitula(Mettovaaroja), Hapri (Kaattareita),edelleen Haukiputaalle päin paikka Vanttaja (joskus kai asunut Johannes Antinpka Timonen), sitten tullaan Hanhelan tiehaaraan ( ent. Mettovaaroja, vo Hurusta), edelleen Taipaleenkylässä mm. Mäkelä (Karp) ja ennen kaikkea Savilaaksoja ja Savilaksoja, sitten talo Taipale (sukunimi Rehu).
Arvelen siis Paulin asuneen noilla Savilaakson paikkeilla.
Laksojärveä en tiedä mutta kiinnostaa kovin talot Kiimingin pohjoisrannan ja Iin etelärannan välillä. mm. Majavajärvi, koska meillä kuten muillakin Honkasilla oli niittyjä Majavaojan varrella ja Hanhelaisilla taisi olla ojan toisella puolen.
Laxströmiin on sukulaisuussuhde.

[RistoS]

Kiitokset tiedoista.

[Jouni Kaleva]

pitäjänrajalta Kiiminkiin. Pitäjänrajalla hiukan tiestä rannallepäin oli vanha talo nimeltä Pikkulakso, missä asui Räihän suku, missä vävynä Kaattari ja lapset kulkivat Kiimingin Alakylässä koulua. Muita taloja Kitula(Mettovaaroja), Hapri (Kaattareita),edelleen Haukiputaalle päin paikka Vanttaja (joskus kai asunut Johannes Antinpka Timonen), sitten tullaan Hanhelan tiehaaraan ( ent. Mettovaaroja, vo Hurusta), edelleen Taipaleenkylässä mm. Mäkelä (Karp) ja ennen kaikkea Savilaaksoja ja Savilaksoja, sitten talo Taipale (sukunimi Rehu).
Arvelen siis Paulin asuneen noilla Savilaakson paikkeilla.
Laksojärveä en tiedä mutta kiinnostaa kovin talot Kiimingin pohjoisrannan ja Iin etelärannan välillä. mm. Majavajärvi, koska meillä kuten muillakin Honkasilla oli niittyjä Majavaojan varrella ja Hanhelaisilla taisi olla ojan toisella puolen.
Laxströmiin on sukulaisuussuhde.

Kaliforniassa on se kuuluisa Silicon Valley, Piilaakso. Iissä onkin sitten Iilaakso ;-)) Kun nelostietä lähestytään Iitä etelästä päin niin tuommoinen tienviitta siinä on. Kyseessä on tämä Laxojärven/Laaksojärven alue, joka siis ollut joskus merenlahtea, sittemmin lähinnä kosteikkoa.

Minunkin murteessani tämänsukuiset nimet ääntyvät kaikki lyhyenä Lakso, ei Laakso.

[tellervoranta]

Minun täytyy sanoa taas näin, että minusta Pikkulakso oli Pikkulakso mutta kun näin aikuisena erään henkilön kirjoittavan sukunimensä Savilakso, luulin hänen kirjoittaneen väärin.Tosiasiassa toiset vierekkäin asuneista olivat Savilaaksoja ja toiset Savilaksoja.
Muuten Joloskirjassa Mannila no2:ssa mainitaan kaksi vävyä: Erkki Paavonpka Mannila ( Huru, Lakso, Karjalainen) s.13.4.1766 Haukiputaalla sekä Mikko Paavonpka Huru ( Erkki Mannilan eli Hurun veli) s.24.9.1763 Kiimingissä. Eli eiköhän ole ko Pauli/Paavon poikia ja tässäkin Lakso.

[Jouni Kaleva]

Minun täytyy sanoa taas näin, että minusta Pikkulakso oli Pikkulakso mutta kun näin aikuisena erään henkilön kirjoittavan sukunimensä Savilakso, luulin hänen kirjoittaneen väärin.Tosiasiassa toiset vierekkäin asuneista olivat Savilaaksoja ja toiset Savilaksoja.
.
Oiskohan tässä samaa ilmiötä kuin Paso ja Paaso?

[tellervoranta]

Mahdollisesti eli siis väärinkirjoitusta, mitä nykyäänkin on valitettavasti tapahtunut. Siis Kiimingin Pasosta tullut Paaso koska Ylikiimingissä ja Iissä Paasoja ja mahdollisesti toisinkinpäin. Se on sitten eri asia, onko Kiimingin Pasot olleet aikaisemmin esim. 1600-luvulla Paasoja.

Oiskohan tässä samaa ilmiötä kuin Paso ja Paaso?

Ylikiimingissähän on kyllä käytetty kaksoisnimeä Paaso eli Pöyskö.

[tellervoranta]

Tässä on Alahonkasen eli Kauppilan Osmon piirtämä suunnistuskartta, mistä näkee hiukan allamainittua aluetta, tosin sen " Takalonkylään" menevää. Tervolassa eli Pitkäselässä asui mm. Honkasen/Timosen ja Sutelan jälkeläisiä. Puutteessa sukunimi oli Penttilä. Honkasesta meni polku myös jonnekin metsään, missä asuttiin ja kannettiin jauhosäkit selässä. Tiedän sukunimenkin mutta jätän mainitsematta; Perhe muutti kai minun syntymän aikoihin parempaan paikkaan.

http://www.kiiminki150.fi/index.php?223



Laksojärveä en tiedä mutta kiinnostaa kovin talot Kiimingin pohjoisrannan ja Iin etelärannan välillä. mm. Majavajärvi, koska meillä kuten muillakin Honkasilla oli niittyjä Majavaojan varrella ja Hanhelaisilla taisi olla ojan toisella puolen.

[Matti Sandqvist]

Laxo l. Lakso esiintyy pohjoisempanakin. Vanhastaan (jo 1700-luvulla) ainakin Kittilässä. Olen miettinyt mistä moinen.

Matti Sandqvist

[tellervoranta]

....Kiitilässä kivet kannot aitoina ja kläpeillä poron taljat paitoina...( Erkkilä)

Laxo l. Lakso esiintyy pohjoisempanakin. Vanhastaan (jo 1700-luvulla) ainakin Kittilässä. Olen miettinyt mistä moinen.


Totta. Esim. Hanhi-Pietin eli Pietari Hanhivaaran vo Elsa Maria Lakso. Olisiko Kittilässäkin Lakso muuttunut Laaksoksi, koska Ounasjoen maassa-kirjassa seuraavaa: Oppaana ja asiantuntijana toimi kuuluisa "vesimies" Simoni Laakso, jonka "katse oli terävä kuin solanaskalin kärki".

arvelee Kittilässäkin "asentoa" pitänyt

[Matti Lund]

Kaliforniassa on se kuuluisa Silicon Valley, Piilaakso. Iissä onkin sitten Iilaakso ;-)) Kun nelostietä lähestytään Iitä etelästä päin niin tuommoinen tienviitta siinä on. Kyseessä on tämä Laxojärven/Laaksojärven alue, joka siis ollut joskus merenlahtea, sittemmin lähinnä kosteikkoa.

Minunkin murteessani tämänsukuiset nimet ääntyvät kaikki lyhyenä Lakso, ei Laakso.


Hei Jouni, en ehdi tähän asiaan muuten ottaa kantaa kuin pelkän nimistöpuolen osalta. Ja kaipaan tarkennusta paikallisasiantuntijalta.

Eli ensiksikin Iin Lakso -nimestä?

Onko niin, että on tapauksia, joissa on tosiaan käytetty nimimuotoa "Lakso" ja se olisi todellakin joillakin Iistä kotoisin olevilla nykyään sukunimenä?

Jos niin on, se muuttaa käsitystäni Lakso -nimen kantajien asuma-alueista.

Nimittäin Laihian Käyppälän kylässä on vanha Lakson talo, johon ja sen ensimmäiseen tunnettuun asujaan itsellänikin menevät juuret. Ja olen ollut siinä uskossa, että tämä on ainoa tapaus, jossa nimimuoto on ilman normaalia vokaalinpidennystä.

Tähän asti olen itse lähtenyt siitä, että kun vanhassa asiakirjassa on teksti "laxo", normalisoin sen laaksoksi paitsi Laihian Käyppälän tapauksessa, jossa se saa muodon Lakso. Niin sen tekisin ilman muuta Iin talon kohdallakin. - Onko Ii tähän sääntöön toinen poikkeama?

---------------------------

Toinen nimenselvennysasia on sitten Paaso. Paason taloja on useassa Pohjois-Pohjanmaan pitäjässä. Ketjussa on mainittu muutama. Oulunsuussa oli vanha Paason talo, joka erottuu jo 1500 -luvulla ja on 1600 -luvulla kahtena erillisenä verotettavana talona.

Taas tässäkään ei ole itselläni tähän mennessä tullut vastaan tapausta, että jollakin Oulun seudulta alunperin olevalla olisi nykyään käytössä sukunimenä "Paso" (toki siellä asuu "Pasoja", mutta olen olettanut heidän sinne muuttaneen muualta kuten Kannakselta). Oulunsuulaiset ja liminkalaiset ovat Paasoja. Onko Iissä todellakin tällainenkin tapaus? Sen voi todentaa testihauilla, että joillakin on nykyään sukunimi "Paso", mutta en ole osannut yhdistää sen alkuperää Pohjois-Pohjanmaalle, kun kaikki sieltä tuntemani ovat Paasoja.

Tässä on vaarana, että normalisoin nimen hieman väärin, kun listaan Iin taloja. Paso ja Paasohan ovat nimiä, joita ei pystytä varmuudella erottamaan voudintileissä ja läänintileissä, jos vokaalinpidennystä ei ole kirjattu. Oulunsuun tapauksessa läänintileissä nimi on kirjattu jo useasti vokaalinpidennyksellä, muttei voudintileissä.


terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Hei Jouni, en ehdi tähän asiaan muuten ottaa kantaa kuin pelkän nimistöpuolen osalta. Ja kaipaan tarkennusta paikallisasiantuntijalta.

Eli ensiksikin Iin Lakso -nimestä?

Onko niin, että on tapauksia, joissa on tosiaan käytetty nimimuotoa "Lakso" ja se olisi todellakin joillakin Iistä kotoisin olevilla nykyään sukunimenä?

Jos niin on, se muuttaa käsitystäni Lakso -nimen kantajien asuma-alueista.

Nimittäin Laihian Käyppälän kylässä on vanha Lakson talo, johon ja sen ensimmäiseen tunnettuun asujaan itsellänikin menevät juuret. Ja olen ollut siinä uskossa, että tämä on ainoa tapaus, jossa nimimuoto on ilman normaalia vokaalinpidennystä.

Tähän asti olen itse lähtenyt siitä, että kun vanhassa asiakirjassa on teksti "laxo", normalisoin sen laaksoksi paitsi Laihian Käyppälän tapauksessa, jossa se saa muodon Lakso. Niin sen tekisin ilman muuta Iin talon kohdallakin. - Onko Ii tähän sääntöön toinen poikkeama?

---------------------------

Toinen nimenselvennysasia on sitten Paaso. Paason taloja on useassa Pohjois-Pohjanmaan pitäjässä. Ketjussa on mainittu muutama. Oulunsuussa oli vanha Paason talo, joka erottuu jo 1500 -luvulla ja on 1600 -luvulla kahtena erillisenä verotettavana talona.

Taas tässäkään ei ole itselläni tähän mennessä tullut vastaan tapausta, että jollakin Oulun seudulta alunperin olevalla olisi nykyään käytössä sukunimenä "Paso" (toki siellä asuu "Pasoja", mutta olen olettanut heidän sinne muuttaneen muualta kuten Kannakselta). Oulunsuulaiset ja liminkalaiset ovat Paasoja. Onko Iissä todellakin tällainenkin tapaus? Sen voi todentaa testihauilla, että joillakin on nykyään sukunimi "Paso", mutta en ole osannut yhdistää sen alkuperää Pohjois-Pohjanmaalle, kun kaikki sieltä tuntemani ovat Paasoja.

Tässä on vaarana, että normalisoin nimen hieman väärin, kun listaan Iin taloja. Paso ja Paasohan ovat nimiä, joita ei pystytä varmuudella erottamaan voudintileissä ja läänintileissä, jos vokaalinpidennystä ei ole kirjattu. Oulunsuun tapauksessa läänintileissä nimi on kirjattu jo useasti vokaalinpidennyksellä, muttei voudintileissä.


terv Matti Lund

Hei

Puhuin tuossa pelkästään paikallisen murteen mukaisesta ääntämyksestä. Tuo paikannimi "Laakso" Etelä-Iissä ääntyy paikallisesti lyhyenä Lakso, vaikka kyllä se kirjallisessa asussa on Laakso. Muistan tätä jo lapsena ihmetelleeni, kun siinä ihan lähellä asuin.

Nykyinen sukunimi Laakso Iissä on selvästi myöhäistä "tuontitavaraa". Se ei liity tuohon asuinpaikkaan. Rippikirjoihin Laxojärven torppa ilmaantui joskus 1730-luvulla (en nyt tarkistanut). Käsittääkseni tuokaan nimi ei vakiintunut kenelläkään nykyiseksi sukunimeksi asti.

*****
Iissäkin on peräti kaksi eri Paason taloa, toinen Etelä- ja toinen Pohjois-Iissä. Kaikki iiläiset ovat Paasoja, mutta Kiimingissä on Pasoja, enkä ole niiden asiantuntija.

[tellervoranta]

Matille vastauksena:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu tuottaa nykyisiä sukunimiä:
Lakso Suomessa 404 Ulkomailla 53
Paso " 218 " 17

Lakso-nimisiä on mm Tervolassakin ollut Kittilä-lähtöisiä.
Paso-nimestä Kiimingissä olen kirjoittanut Pohjanmaa-osiossa.

Esim. isäni serkku avioitui Pason kanssa eli siis eräät Pasot ovat pikkuserkkujani. Työtoveri/ystävättäreni on omaa sukua Paso Utajärveltä; suku alkuaan kylläkin Kiimingistä.

Esim. Kiimingin kirkon rakentamiseen luvan haki Paavo Paso ja kellotapulin rakensi Pentti Paso, jonka nimi muussa yhteydessä väärin eli Paaso.

Kyllä nimi Laaksokin minua läheisesti liippaa :)

[Matti Lund]

Hei

Puhuin tuossa pelkästään paikallisen murteen mukaisesta ääntämyksestä. Tuo paikannimi "Laakso" Etelä-Iissä ääntyy paikallisesti lyhyenä Lakso, vaikka kyllä se kirjallisessa asussa on Laakso. Muistan tätä jo lapsena ihmetelleeni, kun siinä ihan lähellä asuin.

Nykyinen sukunimi Laakso Iissä on selvästi myöhäistä "tuontitavaraa". Se ei liity tuohon asuinpaikkaan. Rippikirjoihin Laxojärven torppa ilmaantui joskus 1730-luvulla (en nyt tarkistanut). Käsittääkseni tuokaan nimi ei vakiintunut kenelläkään nykyiseksi sukunimeksi asti.

*****
Iissäkin on peräti kaksi eri Paason taloa, toinen Etelä- ja toinen Pohjois-Iissä. Kaikki iiläiset ovat Paasoja, mutta Kiimingissä on Pasoja, enkä ole niiden asiantuntija.


Kiiitos nopeasta vastauksesta.

Laksoihin ei siis tule muutosta, mutta minun tulee hankkia lisää asiantuntemusta ja selvittää itselleni, ettei Pasot ja Paasot mene keskenään solmuun.


terv Matti Lund

[tellervoranta]

Näyttää siellä Iissä olevan ainakin Laksontie.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=424542&n=7245244&scale=8000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi

[Matti Lehtiö]

Sana LAKSO on LAAKSO sanan vanhempi muoto, joka on ollut käytössä länsimurteiden alueella..
Puhekielessä se on ainakin vielä käytössä Kyrönmaalla, sanassa: VESILAKSO.

Matti Lehtiö

[Jouni Kaleva]

Näyttää siellä Iissä olevan ainakin Laksontie.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=424542&n=7245244&scale=8000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi

Niinpähän onkin, tuon olin unohtanut, vaikka tietä on tullut tallattua edestakaisin monet kerrat.

[Matti Lund]

....Kiitilässä kivet kannot aitoina ja kläpeillä poron taljat paitoina...( Erkkilä)



Totta. Esim. Hanhi-Pietin eli Pietari Hanhivaaran vo Elsa Maria Lakso. Olisiko Kittilässäkin Lakso muuttunut Laaksoksi, koska Ounasjoen maassa-kirjassa seuraavaa: Oppaana ja asiantuntijana toimi kuuluisa "vesimies" Simoni Laakso, jonka "katse oli terävä kuin solanaskalin kärki".

arvelee Kittilässäkin "asentoa" pitänyt


Itse näen asian päinvastoin, eli laakso on suomea ja alkuperäisempi kuin lakso: laakso on lakso -kanan kielellinen muna, mutta länsimurteet ovat indoeurooppalaisten kielten rajavyöhykkeellä eli ne ovat murtoalueella, joka on omaksunut joitain heijastuksia naapurikielistä. Taas indoeurooppalaisissa kielissä ei ole lainkaan suomen kielelle ominaista vokaalinpidennystä, vaan ruotsi ja muut kielet nuotittavat vokaalinpidennyksen 1½*vokaaliksi, kun taas suomi 2*vokaaliksi. Se, että länsimurteissa esiintyy vokaalinlyhennyksiä, täytynee johtua indoeurooppalaisten kielten vaikutuksesta. Laihian osalta on luonnollista olettaa niin, koska pitäjän alue on ollut muinoin 60 % ruotsinkielinen ja alkanut suomenkielistyä 1500 -luvulta alkaen. Käyppälänkylä, jossa Lakso sijaitsee, on juuri kielenvaihdon raja-alueella. Siis naapurikylä on ollut ruotsinkielinen 1500 -luvulla ja sen asujaimisto on puhunut jossain vaiheessa 1600 -luvulla ruotsalaissointuista suomea. Käyppäläkin on ollut jossain vaiheessa ennemminkin kaksikielinen. Näkisin, että vastaavia tilanteita voisi olla Länsi-Pohjassa, eli jossain Pajalassa ja Turtolassa.

Sen sijaan sellaisten taipumusten ilmeneminen Iissä olisi pikku yllätys.

Yleensä kuitenkin länsimurteet menevät ruotsin lainoissaan soinnutuksessaan suomen johdolla. Ajatelkaa vaikka kuinka kadunmies ääntää Turun torilla vakstuukin. Se on niin häkellyttävästi suomenkielen ehdoilla, vaikka on kielilaina ruotsin vaxdukista.

terv Matti Lund

[Matti Lehtiö]

Vesilakso:
Pienempänä niihin hypättiin, mutta nyt isompana kierretään:D:
Matti

[tellervoranta]

" laakso on lakso -kanan kielellinen muna" :D:
mitähän Matti L tarkoittaa tuolla sanoa.Sitäkö, että laakso on muninut lakson eli on lakson äiti.:p:. Ainakin minun Kittilä-tapauksessa Lakso-niminen eli edellisellä vuosisadalla kuin Laakso.
Hiskiin kun laittaa Laxo, niin kyllä ne siinä isonvihan jälkeen esiintyvät ja sitten katoavat, eli olen Lehtiön Matin kanssa samaa mieltä.Ennen sitä aikaa en tiedä kun en osaa kärtsyjä lukea.

[Jouni Kaleva]

" laakso on lakso -kanan kielellinen muna" :D:
mitähän Matti L tarkoittaa tuolla sanoa.Sitäkö, että laakso on muninut lakson eli on lakson äiti.:p:. Ainakin minun Kittilä-tapauksessa Lakso-niminen eli edellisellä vuosisadalla kuin Laakso.
Hiskiin kun laittaa Laxo, niin kyllä ne siinä isonvihan jälkeen esiintyvät ja sitten katoavat, eli olen Lehtiön Matin kanssa samaa mieltä.Ennen sitä aikaa en tiedä kun en osaa kärtsyjä lukea.
Tässä Iin tapauksessa siis "tyhjästä" tupsahtaa esiin Laxojärven torppa, joka sijainniltaan on ollut ilmeisesti vanhan merenlahden painumassa, joka on hiljalleen noussut vesijättömaaksi, jonka on halkaissut pieni puro.

Kun ajatellaan maastomuotoa laakso, niin sen vastaparina olettaisi olevan jonkinasteista mäkeä tai harjannetta. Tässä Iin tapauksessa sellaista ei ole, vaan kaikki on samaa tasaista entistä merenpohjaa. Olisikohon max. korkeuserot 5-10metriä.

Tässä mielessä tulee ajatelleeksi muutakin etymologiaa. Eikös ruotsin lax ole yhtä lailla lahti kuin lohi. Molemmat voisivat hyvinkin assosioitua tähän Iin tapaukseen.

[Matti Lund]

" laakso on lakso -kanan kielellinen muna" :D:
mitähän Matti L tarkoittaa tuolla sanoa.Sitäkö, että laakso on muninut lakson eli on lakson äiti.:p:. Ainakin minun Kittilä-tapauksessa Lakso-niminen eli edellisellä vuosisadalla kuin Laakso.
Hiskiin kun laittaa Laxo, niin kyllä ne siinä isonvihan jälkeen esiintyvät ja sitten katoavat, eli olen Lehtiön Matin kanssa samaa mieltä.Ennen sitä aikaa en tiedä kun en osaa kärtsyjä lukea.


Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että niin kuin oli Hämeen suolla ensin suo, kuokka ja Jussi, niin oli Suomenniemellä, täällä tuhansien järvien maassa, suomen kieli, ja ruotsin kieli alkoi vaikuttaa meihin suomalaisiin hyvin myöhään, noin vuodesta 1100 alkaen. Yhteys ruotsin kieleen oli meillä "suomensukukuisilla" nuori ilmiö ja esimerkiksi yhteytemme venäjän kieleen vanhempaa perua. Siis suomalais-ugrilainen kielimaailma vokaalinpidennyksineen muineen indoeurooppalaisista kielistä kuten ruotsista jyrkästi erottavine piirteineen on meidän kielimunamme, josta meidän "vokaalinpidennyskanamme" on kuoriutunut. Se että länsimurteisiin alkoi kuoriutua "vokaalinlyhennyskanoja" ja muita svetisismejä, oli "risteytymistä" ja täytyy historiallisessa katsannossa johtua myöhäisemmistä hallinnon ja asuttajavirran mukana skandinaviasta tulleista kielivaikutteista.

Siis meidän ruotsinlainamme, joihin länsimurteiden eräät piirteet lukeutuvat, ovat kielenpartemme nuorinta kerrostumaa. Meidän kielilainojemme suunta kääntyi idästä länteen, kun meidät liitettiin Ruotsiin ja samalla alkoi merkittävä asuttajavirta Medelpadin suunnasta Pohjanmaan rannikolle.


Vanhoissa asiakirjoissa lähes kaikki suomalaisten nimien vokaalinpidennykset on kirjattu yksinkertaisina vokaaleina, koska ruotsin virasto-ortografiassa harrastettiin yksinkertaisia vokaaleja. Sellaiset kirjaukset eivät kuvasta normaalia suomenkielen ääntämystä ja ovat siksi ambivalentteja, koska suomen kielessä äännetään sekä pitkiä että lyhyitä vokaaleja, ja niillä osoitetaan merkityseroja. Mutta Skandinavian muissa kielissä ei äännetä niin pitkiä vokaaleja kuin suomessa. Siksi niissä ei tarvitse osoittaa vokaalinpidennyksiä ja ne vähät välittivät suomen vokaalinpidennyksistä.


Kirjaus "laxo" on tyypillinen esimerkki ambivalentista kirjauksesta, vaikkakin Lakso on nimenä tuiki harvinainen kuten vieraan elementin sisältävät nimet muutenkin, ja taas suursuomalainen muoto Laakso erittäin yleinen, joten ambivalenssi ei aiheuta pahaa tulkintaongelmaa.

Siis katsoin, että suomalaisilla sana "laakso" on vanha ja puhtaampi, sana "lakso" nuorempi ja epäpuhtaampi ilmaisu.


terv Matti Lund

[Matti Lehtiö]

Lainaus Jounin viestistä:
"Eikös ruotsin lax ole yhtä lailla lahti kuin lohi. Molemmat voisivat hyvinkin assosioitua tähän Iin tapaukseen"

Suomen ruotsinkielisellä seuduilla esiintyvä paikannimen perusosa -lax on muokkaantunut suomenkielen lahtea tarkoittavasta sanasta LAKSI

Matti

[Matti Lund]

Tässä Iin tapauksessa siis "tyhjästä" tupsahtaa esiin Laxojärven torppa, joka sijainniltaan on ollut ilmeisesti vanhan merenlahden painumassa, joka on hiljalleen noussut vesijättömaaksi, jonka on halkaissut pieni puro.

Kun ajatellaan maastomuotoa laakso, niin sen vastaparina olettaisi olevan jonkinasteista mäkeä tai harjannetta. Tässä Iin tapauksessa sellaista ei ole, vaan kaikki on samaa tasaista entistä merenpohjaa. Olisikohon max. korkeuserot 5-10metriä.

Tässä mielessä tulee ajatelleeksi muutakin etymologiaa. Eikös ruotsin lax ole yhtä lailla lahti kuin lohi. Molemmat voisivat hyvinkin assosioitua tähän Iin tapaukseen.


Mielenkiintoista tämä.

Onhan se mahdollista, että jonkin Pohjanlahteen laskevan ojan vanhana nimenä voisi olla Lohijoki = Laxå ja ruotsalainen asuttaja olisi tullut paikalle ja antanut sille omankielisen nimen. Sitten paikalle tulisi taas suomenkielinen asuttaja ja nimi väännettäisiin Laksoksi.

Lax on yleinen nimi nimenomaan ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Lisäksi se on yleinen ruotusotamiesnimi Pohjanmaalla.

Toisaalta vanhoissa asiakirjoissa lähes kaikki kirjaukset muotoa "laxo" tarkoittavat laaksoa.

Muuta vaihtoehtoa ei voida nähdä Laihiankaan tapaukselle. Sellainen nimihirviö kuin Mäki-Lakso on sitten syntynyt talon kahtiajakamisen tuloksena. Mutta vastaavia on muitakin nimiä, joissa sanan merkitysosat riitelevät keskenään.

Tavallaan on yllättävää Laakso -sukunimen yleisyys nyky-Suomessa. Monilla nimi johtuu siitä, että ennen torpparivapautusta oli paljon Laakso -nimisiä torpanpaikkoja, joista nimi otettiin. Toisaaltahan on tosiasia, että asuintontit perustetaan mäelle eikä laaksoihin. Tätä toisaalta kuvastaa se, ettei muinoin ollut paljoakaan Laakso -nimisiä taloja.

terv Matti Lund

[tellervoranta]

Siis katsoin, että suomalaisilla sana "laakso" on vanha ja puhtaampi, sana "lakso" nuorempi ja epäpuhtaampi ilmaisu. ( Matti Lund)

Tietenkin me vanhat (ihmiset) olemme puhtaampia :p:, mutta että sanatkin.
Tipalassa sitä kieliä luettiin 1.luokalla ruotsi 2.englanti/saksa 4.saksa/englanti
lukion alkaessa ranska/latina.( myöhemmin saimme pitkämatikkalaiset lopettaa kielen). Aikuisena olen opetellut venäjän kielen ja hiukka latinaa, ranskaa, italiaa, espanjaa, vanhaa ruotsia. Enpä silti tiedä sanojen pyhyydestä.
Muuten ainakin Kolarissa on sukunimi Hakso?

[Matti Lund]

Siis katsoin, että suomalaisilla sana "laakso" on vanha ja puhtaampi, sana "lakso" nuorempi ja epäpuhtaampi ilmaisu. ( Matti Lund)

Tietenkin me vanhat (ihmiset) olemme puhtaampia :p:, mutta että sanatkin.
Tipalassa sitä kieliä luettiin 1.luokalla ruotsi 2.englanti/saksa 4.saksa/englanti
lukion alkaessa ranska/latina.( myöhemmin saimme pitkämatikkalaiset lopettaa kielen). Aikuisena olen opetellut venäjän kielen ja hiukka latinaa, ranskaa, italiaa, espanjaa, vanhaa ruotsia. Enpä silti tiedä sanojen pyhyydestä.
Muuten ainakin Kolarissa on sukunimi Hakso?


Meillä siinä naapurissa Frantzenin puiston takana oli opettajana monta vuotta Ojala, joka oli ankara puhdaskielisyysmies, joka karsi svetisismit tehokkaasti pois. Jos kouluaineeseen oli pujahtanut kaksi kolme svetisismiä, ei siitä tullut kiitettävää, vaikka se olisi muuten ollut täysin virheetön. Näin jälkeenpäin olen tästä Ojalalle kiitollinen, vaikka silloin harmitti, jos aineeseen oli pujahtanut svetisismejä. Ne pujahtivat niin helposti sinne.

Nyt suomenkieli on ollut jo kauan aikaa tavattomassa myllerryksessä, kun kielilainoja sataa kaatamalla, mutta vuonna noin 1100 se oli lähestulkoon neitseellinen suhteessa länsilainoihin ja olletikin jonkin verran vaikuttunut itälainoista.


Mitä vilkkaampaa keskinäinen kanssakäyminen kielirajojen yli on, sitä enemmän virtaa tietysti kielilainojakin rajojen yli. Kun yrittää selvittää tätä ilmiötä vuodesta noin 1100 eteenpäin, niin ruotsin vaikutus näyttäisi olleen erittäin heikko 1500 -luvulle asti. Kieliryhmät pyrkivät vielä eristäytymään toisistaan ja ruotsin vaikutus saariston ulkopuolelle oli vähäistä. Sen jälkeen vaikutus alkoi voimistua, mikä oli tulosta ruotsinkielisen hallinnon voimistumisesta ja uuden valtakunnan syntymisestä Kustaa Vaasan toteuttamien toimenpiteitten kautta. Vasta tähän vaiheeseen itse sijoitan suunnan kääntymisen itälainojen suosinnasta länsilainojen suosinnan suuntaan.


Mutta sen jälkeenkin, vaikka ruotsinkieli oli murskaava hallinnossa, ruotsinkielen vaikutus rahvaaseen elävässä elämässä jäi niin vähäiseksi, että se lisäsi ongelmia aiheuttavasti rahvaan eristäytymistä ja deprivaaatiota ruotsinkielisestä hallinnosta ja johti suomettarelaisuuteen, ja eräänlaiseen kielivapausliikkeen syntymiseen 1800 -luvulla.


Mutta vaikka 1800 -luvulla syntyi kieliliike suomenkielen puhtauden puolustukseksi, joka sitten johti 1860 -luvun kielilakeihin ja hallinnon suomenkielistämisprosessiin, ruotsinkielen lainavaikutus itse asiassa vain lisääntyi elävässä kielessä ja on tehnyt sitä näihin päiviin saakka, jolloin ruotsi on joutunut englannin lainojen ahdistamaksi. Voidaan sanoa, että länsilainojen aikakausi on jatkunut vain voimistuen, toki niin, että englanti korvaa nyt ruotsia.


Joka tapauksessa suomenkieli ei ole koskaan ennen ollut niin ruotsittunutta kuin se on nyt.


terv Matti Lund

[H.Arjava]

"Tavallaan on yllättävää Laakso -sukunimen yleisyys nyky-Suomessa. Monilla nimi johtuu siitä, että ennen torpparivapautusta oli paljon Laakso -nimisiä torpanpaikkoja, joista nimi otettiin. Toisaaltahan on tosiasia, että asuintontit perustetaan mäelle eikä laaksoihin. Tätä toisaalta kuvastaa se, ettei muinoin ollut paljoakaan Laakso -nimisiä taloja.

terv Matti Lund"

Erään tutkimukseni sivutuotteena törmäsin Viipurissa Lakso-nimiseen mieheen, joka oli kotoisin Sievistä. Vähän myöhemmin hän rupesi käyttämään nimeä Laakso, joka jäi hänen lapsilleenkin.

H.Arjava

[Matti Lund]

"Tavallaan on yllättävää Laakso -sukunimen yleisyys nyky-Suomessa. Monilla nimi johtuu siitä, että ennen torpparivapautusta oli paljon Laakso -nimisiä torpanpaikkoja, joista nimi otettiin. Toisaaltahan on tosiasia, että asuintontit perustetaan mäelle eikä laaksoihin. Tätä toisaalta kuvastaa se, ettei muinoin ollut paljoakaan Laakso -nimisiä taloja.

terv Matti Lund"

Erään tutkimukseni sivutuotteena törmäsin Viipurissa Lakso-nimiseen mieheen, joka oli kotoisin Sievistä. Vähän myöhemmin hän rupesi käyttämään nimeä Laakso, joka jäi hänen lapsilleenkin.

H.Arjava


Huomioi kuitenkin se, että kun suomenkielisyyslakia alettiin noudattaa 1870 -luvulla, ei kukaan muuttanut siitä sellaista nimeään, jossa oli vokaalinpidennyksiä, vaan nimiä alettiin kirjata virallisiin asiakirjoihin sen mukaan, miten niitä oli äännetty satoja vuosia eli suomalaisen ääntämyksen mukaisesti (ehkä kenties vuosituhansiakin, jos oletus siitä, että pitkiä vokaaleja on äännetty suomessa ja sen sukulaiskielissä jo silloinkin, kun väki valui muualta tänne Suomennimelle ja alkoi asuttaa tätä maata, pitää paikkansa). Laaksot alettiin kirjoittaa uuden ortografian mukaisesti Laaksoiksi, kun ennen lakia ne saattoi vielä kirjata "laxoiksi". Tämä oli kyllä alkanut horjua 1700 -luvun lopulta alkaen ehkä siksi, että kirjureina alkoi olla yhä enemmän suomenkielistä väkeä, joka ei enää orjallisesti noudattanut 1500 -luvun lopun ortografiaa.

Pieniä nimen muutoksia on vaikea osoittaa ruotsinkielisen hallinnon aikakaudelta, kun suomalaiset nimet kirjattiin joka tapauksessa hyvin monella tavalla ihan kunkin kirjurin noudattaman saksasta lainatun ortografian mukaisesti välittämättä varsinaisesti oikeasta suomenkielisestä ääntämyksestä.


terv Matti Lund

[H.Arjava]

Täsmennyksenä edelliseen vastaukseeni pois unohtunut ajoitus. Tämä Lakso - Laakso muutos tapahtui vuoden 1900 paikkeilla.

H.Arjava

[tellervoranta]

Mistä ajasta on kysymys? Asia henkilökohtainen....




Erään tutkimukseni sivutuotteena törmäsin Viipurissa Lakso-nimiseen mieheen, joka oli kotoisin Sievistä. Vähän myöhemmin hän rupesi käyttämään nimeä Laakso, joka jäi hänen lapsilleenkin.

H.Arjava

[Jouni Kaleva]

Suomen ruotsinkielisellä seuduilla esiintyvä paikannimen perusosa -lax on muokkaantunut suomenkielen lahtea tarkoittavasta sanasta LAKSI

Matti
Matti

Niinhän se on, ja nyt asia palautui mieleeni. Taipuu laksi-lahden, kuten kaksi-kahden.

Tässä maakirjakartassa 1648 on Etelä-Iin kylästä karttalehti, jossa keskellä oleva Iijoesta (Iiå fluvius) erkaneva poukama on "Lahna Laxi".
http://www.nic.funet.fi/pub/sci/geo/carto/vanhatkartat/maakirjakartat/lowres/f1/f1_111-112.jpg

Siis umpiselvä lahti eikä laakso. Tuo vesialue oli olemassa vielä isonvihan aikaan, siitä on kertomus, kuinka kartan talon no 2 (Korvala) isäntä vei hyvän hevosensa piiloon tuon lahden taakse. Sittemmin alue on kuivunut ja nykyisin matalahkoa niittymäistä.

Vastaava maannousukehitys on ilmeisesti tapahtunut Laxojärvellä, en ole aivan varma sen sijoittumisesta ko. ajankohdan karttoihin, tutkin asiaa.

[RistoS]

Iissähän on lähellä keskustaa ja II-jokea Laksojärvenkuja, jonka
varrella sijaitsee ainakin Laksojärven perhekoti.

Joskus muistelin Samuli Paulaharjun matkakertomuksissa vilahtaneen myös nimen Laaksojärvi.....ei taida kuitenkaan olla Iissä tuo paikka ?

[Matti Lehtiö]

Jouni
Paikantaisitko tuon karttalehden sijainnin nykypäivän kartasta? Mielenkiintoinen paikka.

Maannousema on todennäköisesti vain välillisesti syynä Lahnalaksin kuivamiseen. Pääasiallinen syy on jokieroosio, jonka etenemistä voidaan kyllä arvioida matemaattisesti. Mikä on muuten keskimääräinen maannousema Iin alueella?

Matti Lehtiö

[Matti Lund]

Jouni
Paikantaisitko tuon karttalehden sijainnin nykypäivän kartasta? Mielenkiintoinen paikka.

Maannousema on todennäköisesti vain välillisesti syynä Lahnalaksin kuivamiseen. Pääasiallinen syy on jokieroosio, jonka etenemistä voidaan kyllä arvioida matemaattisesti. Mikä on muuten keskimääräinen maannousema Iin alueella?

Matti Lehtiö

Nopein maan kohoamisen paikka on juuri Iin edustalla jossain Olhavan ulkopuolella olevan Perämeren alueella, jossa on mitattu yli 98 cm:n kohoamisia per 100 vuotta. Nämä tietoni ovat Hailuodon tutkimusaseman seinältä olevasta taulusta joskus muistiinmerkitsemiäni. Ehkä arvio 97 cm on aika lähellä oikeaa maan puolella Iissä.

Kemin edustalla on jo parisen senttiä vähemmän kuten Raahenkin.


Lisäksi paikoin juuri Iissäkin on voimakkaan dyyninmuodostuksen alueita, joissa siis maa on kohonnut noin metrin per sata vuotta, mutta sen lisäksi on sen päälle kasautunut yli kaksikin metriä hiekkaa sadassa vuodessa, eli dyynit ovat saattaneet eristää kuivalle maalle kaksinkertaisen alueen verrattuna pelkkään maan kohoamaan verrattuna. Esimerkiksi Halosenniemessä on sellaisia kohtia: metsikössä rannan tuntumassa on suuria soramäkkylöitä, jotka ovat olleet seudun keskeisiä soranottamoita. Minulla ei ole kuitenkaan tarkkaa kuvaa siitä, mikä on tilanne Iijoen suun reunoilla: maasto hieman alavoituu Halosenniemeltä Räinänperälle ja sieltä kun edetään kohti Iin haminaa, alavoituu entisestään (osin joensuun eroosio eli tulvat selittänevät tätä, eli ovat saattaneet huuhtoa muodostuneita dyynejä takaisin mereen). Iijoen reunoilla ei ole mielestäni aivan niin korkeita luonnontöyräitä kuin Oulujoella on.

Iijoen edustan saaret ovat myös aika hiekkaisia (esimerkiksi Satakari ja Röyttä).


terv Matti Lund

[Jouni Kaleva]

Jouni
Paikantaisitko tuon karttalehden sijainnin nykypäivän kartasta? Mielenkiintoinen paikka.

Maannousema on todennäköisesti vain välillisesti syynä Lahnalaksin kuivamiseen. Pääasiallinen syy on jokieroosio, jonka etenemistä voidaan kyllä arvioida matemaattisesti. Mikä on muuten keskimääräinen maannousema Iin alueella?

Matti Lehtiö
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=LahnaLaxi-suu&srs=EPSG%3A3067&y=7244744&x=422803&lang=fi

Merkkasin tuohon nykyisen Jakkilanlahdenojan suun, joka vastaa mielestäni Lahna-laxin suuta. Nykyinen Leppisaari-Kirkkosaari näkyy myös 1648 kartassa, mutta vanhan kartan pienenpientä saarta ei ole nykykartassa, liekö virtausolot muuttuneet ja vieneet sen särkän mennessään.

Matti Lu:n ilmoittamat maannousulukemat ovat tarkat ja varmasti pitävät paikkansa.

[Jouni Kaleva]

Iissähän on lähellä keskustaa ja II-jokea Laksojärvenkuja, jonka
varrella sijaitsee ainakin Laksojärven perhekoti.

Joskus muistelin Samuli Paulaharjun matkakertomuksissa vilahtaneen myös nimen Laaksojärvi.....ei taida kuitenkaan olla Iissä tuo paikka ?
Hei
En löydä Iistä Laksojärvenkujaa. Tuo Laksojärven perhekoti sijaitsee Laaksonkujalla, joka on Laksontien sivuhaara. Jännää - tässäkin menee Laksot ja Laaksot suloisesti sekaisin.

Tänään näin lehdessä sukunimen Savilakso Kiimingistä.

[tellervoranta]

Velipoika vielä jatkaa Eelin taloa. Muuten Kiimingin historia-kirjassa mainittiin uudistila Savilakso eli Lakso no 46 perustetun 1780-luvulla.



Tänään näin lehdessä sukunimen Savilakso Kiimingistä.

Nuo rajat Kiimingin ja Haukiputaan välissä kulkevat niin ihmeellisesti, että Taipaleenkylästä osa on Kiiminkiä. Niinkuin näyttäisi tämäkin Savilaksokin olevan samoin kuin Hanhiperä joen varressa missä meilläkin oli niitty ja nyt kesämökit. Joen pohjoispuolella on sama juttu; Majavaoja-saari,-pudas,-koski ja kangas kuuluvat Kiimingin Alakylään, vaikka tuntuisivat sijainniltaan kuuluvan Haukiputaaseen.

[Jouni Kaleva]

Minulla on syytä olettaa, että Laxojärven torppa on ollut jossakin näillä tienoilla.
http://www.nic.funet.fi/pub/sci/geo/carto/vanhatkartat/maakirjakartat/medres/f1/f1_105.jpg
Tämä Bengt Mårthenson Caupilan tila tunnettu myöh. Sikalan nimellä, on tuon lahtipoukamatyyppisen maaston rannalla, ja tämä on ainoa merkittävä painanne siinä missä nykyinen Laakson/Laxon alue on. Tämä umpiperäpoukama on laskenut kartan alareunassa näkyvään Liesojaan ja siitä mereen. Matalaa saviperäistä maastoa.

[Jouni Kaleva]

Minulla on syytä olettaa, että Laxojärven torppa on ollut jossakin näillä tienoilla.
http://www.nic.funet.fi/pub/sci/geo/carto/vanhatkartat/maakirjakartat/medres/f1/f1_105.jpg
Tämä Bengt Mårthenson Caupilan tila tunnettu myöh. Sikalan nimellä, on tuon lahtipoukamatyyppisen maaston rannalla, ja tämä on ainoa merkittävä painanne siinä missä nykyinen Laakson/Laxon alue on. Tämä umpiperäpoukama on laskenut kartan alareunassa näkyvään Liesojaan ja siitä mereen. Matalaa saviperäistä maastoa.

Sama nykykartalla.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Bengt+Cauppilan+tila&srs=EPSG%3A3067&y=7243623&x=424783&lang=fi

[tellervoranta]

Tässä Kiimingissä Pauli Hurun tila nimeltään Laksojärvi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiiminki/rippikirja_1785-1796_mko3-6/43.htm

[tellervoranta]

Nyt Savilaxo (suluissa Laxojerfvi)

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kiiminki/rippikirja_1785-1796_mko3-6/93.htm

Ja Ristolla oli ketjun avauksessa Haukiputaalta Huru eli Laxo.

[tellervoranta]

Alla olevassa linkissä on Haukiputaan Taipaleenkylän Taipale-niminen talo ja sen vierestä virtaava liru on sama mikä lähtee ennen eteläpuolen Honkasta, merkintä Römpsy. Eli joentapanen kiertää mettikön ja soitten ja rääseikköjen läpi ja tämän lirun ja Kiiminkijoen väliin jää Honkasen (=Mannin) ja Taipaleenkylän talot eli jos uoma on joskus ollut laajempi, niin sillä selittyy nimi LAKSOJÄRVI.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?e=432197&n=7228917&scale=8000&width=600&height=600&tool=siirra&lang=fi

Sitten selvitys kahdesta talosta:
1. Juho Antinpka Timonen s. 23.3.1825 avio v.1824 Riitta Kaisa Juhontr Wanttajan kanssa. Paikka Vanttaja pitäjänrajalta Haukiputaalle n.300m.
Riitta Kaisan vanhemmat Juho Kaaponpka Wanttaja ja Anna Juhontr Karjalainen. Juhon syntymäajalla löytyy: 1.7.1783 Kuusamo Pousu Gagriel Wantajalle syntyneeksi poika Johannes.
2. Mäkelän eli Karpin talosta (tai läheltä)(n.ikm) pitäjänrajasta) löytyy eronnut sotilas Heikki Heikinpka Carp s.23.12.1756, mikä syntymäaika taas on Kellossa Heikki Jaakonpka Raution Heikillä. Pso Beata Liisa Juhontr s.1.1.1770, mikä sopii pohj.iiläiseen Juho Simonpka Kukon Beatha Elisabeth tyttäreen.

[Jouni Kaleva]

2. Mäkelän eli Karpin talosta (tai läheltä)(n.ikm) pitäjänrajasta) löytyy eronnut sotilas Heikki Heikinpka Carp s.23.12.1756, mikä syntymäaika taas on Kellossa Heikki Jaakonpka Raution Heikillä. Pso Beata Liisa Juhontr s.1.1.1770, mikä sopii pohj.iiläiseen Juho Simonpka Kukon Beatha Elisabeth tyttäreen.
Hei

Tämähän kiinnostava löytö! Pohjois-Iin Kukkolassa no 8 asui leskiemäntä Carin Mattsdr. lastensa mukana, Beata Lisa s. 1.1.1770. Tähän tuli vävyksi 1786 Henric Rautio ilman synt. aikaa. Vihittiin 22.12.1286 Iissä nimellä Henric Henrs Rautio. Saa tässä kirjassa synt.aikasarakkeen perään merkinnän "sold ...?" ja perhe näyttäisi siirtyvän Kukkolasta pois n. 1790. Tästä varmaan tuli sotilas Henrik Carp. Palveliko hän H-putaalla?

[Jouni Kaleva]

Hei

Tämähän kiinnostava löytö! Pohjois-Iin Kukkolassa no 8 asui leskiemäntä Carin Mattsdr. lastensa mukana, Beata Lisa s. 1.1.1770. Tähän tuli vävyksi 1786 Henric Rautio ilman synt. aikaa. Vihittiin 22.12.1286 Iissä nimellä Henric Henrs Rautio. Saa tässä kirjassa synt.aikasarakkeen perään merkinnän "sold ...?" ja perhe näyttäisi siirtyvän Kukkolasta pois n. 1790. Tästä varmaan tuli sotilas Henrik Carp. Palveliko hän H-putaalla?
Linkki unohtui:
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6623&pnum=21

[tellervoranta]

Alla olevassa linkissä sotilas Henrik Carpin perhe.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1798-1806_mko31-36/104.htm

Onko vaimon isän äiti Valpuri Laurintr Pöllö Kellosta ?

Muuten Alakylän 5 taloa ja Haukiputaan 4 taloa kuuluivat samaan ruotuun, minkä sotilastorppa oli nimeltään Pirttipudas ruodun maalla. Olen miettinyt olisiko talo sama kuin Pirttikoski, mikä sijaitsi korkella törmällä Kiiminkijoen pohjoisrannalla. Olen nähnyt sen ylitettyäni Majavaojan joen eteläpuolella. Paikka oli siinä Taipaleen talon kohdilla.

[Jouni Kaleva]

Onko vaimon isän äiti Valpuri Laurintr Pöllö Kellosta ?

Ei ole. Valpuri on Beata Liisan isän isän veljen vaimo.

[tellervoranta]

Tässä taitaa olla Beata Lisan isän kastetiedot eli syntyy Simo Simonpka Kukkolan ja Maria Juhontr Paakkarin Johannes poikana 17.12.1746. Näkyy viimeisenä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1717-1777_ik255/168.htm

[Jouni Kaleva]

Tässä taitaa olla Beata Lisan isän kastetiedot eli syntyy Simo Simonpka Kukkolan ja Maria Juhontr Paakkarin Johannes poikana 17.12.1746. Näkyy viimeisenä.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/ii/syntyneet_1717-1777_ik255/168.htm

Oikein on. Olenkin tämän päivän pyöritellyt Kukkoloita. Sekavaa on, kun kahdessa eri talossa on ehtinyt pyöriä monenlaista sukua.

Juho Simonpk. Kukkola, syntynyt 17. joulukuuta 1746, Ii, kuollut 25. lokakuuta 1782, Ii,Pohjois-Ii (ikä kuollessa 35 vuotta vanha).
Puoliso 25. marraskuuta 1764, Ii, Karin Matintr. Soini, syntynyt 17. lokakuuta 1737, Kuivaniemi, kuollut 1. joulukuuta 1818, Ii (ikä kuollessa 81 vuotta vanha), lapset


Simo Juhonpk., syntynyt 13. huhtikuuta 1765, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 29. syyskuuta 1780, Ii (ikä kuollessa 15 vuotta vanha).
Maria Juhontr., syntynyt 12. syyskuuta 1767, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 29. maaliskuuta 1790, Ii,Pohjois-Ii (ikä kuollessa 22 vuotta vanha).
Puoliso 9. joulukuuta 1787, Ii, Juho Juhonpk. Kaikkonen (/ Ristikari l. Hirvelä/), syntynyt 9. kesäkuuta 1760, Ii,Etelä-Ii, kuollut 2. syyskuuta 1805, Ii,Etelä-Ii (ikä kuollessa 45 vuotta vanha).
Beata Liisa Juhontr., syntynyt 1. tammikuuta 1770, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 24. elokuuta 1850, Haukipudas (ikä kuollessa 80 vuotta vanha).
Puoliso 22. joulukuuta 1786, Ii, Heikki Heikinpk. Rautio (Carp), syntynyt 23. joulukuuta 1756, Haukipudas, Kello, kuollut 13. toukokuuta 1833, Haukipudas (ikä kuollessa 76 vuotta vanha).
Juho Juhonpk., syntynyt 16. heinäkuuta 1772, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 25. marraskuuta 1804, Ii (ikä kuollessa 32 vuotta vanha).
Puoliso 9. helmikuuta 1802, Ii, Maria Laurintr. Glasila, syntynyt 23. elokuuta 1777, Ii,Pohjois-Ii, kuollut 22. tammikuuta 1850, Ii (ikä kuollessa 72 vuotta vanha).
Brita Juhontr., syntynyt 22. syyskuuta 1774, Ii,Pohjois-Ii.
Puoliso 26. huhtikuuta 1795, Ii, Matti Matinpk. Rajala, syntynyt 8. joulukuuta 1771.
Karin Juhontr., syntynyt 21. tammikuuta 1777, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 9. toukokuuta 1779, Ii (ikä kuollessa 2 vuotta vanha).
Matti Juhonpk., syntynyt 6. helmikuuta 1779, Ii, Pohjois-Ii, kuollut 12. lokakuuta 1779, Ii (ikä kuollessa 8 kuukautta).

[tellervoranta]

Lähdin seurailemaan Heikki Heikinpoika Rautio/Carpin Kiiminkiin siirtyvää 17.6.1800 syntynyttä Juho-poikaa ja päädyin, en Pirttiputaaseen, enkä Pirttikoskeen, vaan Pirttilahteen. Juho vihitään 23.1.1839 Maria Kaisa Jaakontr Pirttilahden kanssa.
Pirttilahti eli Loukkola No53, myöh. No44 sijaitsee Loukkojärvellä , mistä tiet Hannukseen ja Viitajärvelle. Mariaa Kaisan vanhemmat Lauri? Jaakonpka Pirttilahti ja Brita Antintr Hekkala, vihitty 15.1.1804 Kiimingissä.

Juho Heikinpka Carp ja vo Maria Kaisa saavat 27.6.1843 kaksoset Elisabeth/Liisa ja Catharina/Caisa.
Isä Juho kuolee 19.7.1855 ja Liisa muuttaa Ouluun 23.10.1861 sekä Caisa Iihin (sotkua, esim. Jakkuun) 5.11.1862, mistä löysin saapuneena 15.11.1862.
Leski Maria Kaisa kuolee 7.10.1885.

Kiimingin kuvakirjasta näin Pirttilahtea asuttanaan myöhemmin Tuohino-Maalismaa pariskunnan.

[Jouni Kaleva]

Caisa Iihin (sotkua, esim. Jakkuun) 5.11.1862, mistä löysin saapuneena 15.11.1862.
Leski Maria Kaisa kuolee 7.10.1885.

Kaisa Carp/Karppi päätyy muutaman mutkan jälkeen vihille Pirttörmän Päkkilään, sittemmin nimellä Pajari (taitaa olla Pajarinkosken rannalla).
http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7170&pnum=221
Vihkiaika Karl Henriksson Päkkilän kanssa näyttäisi olevan 18.12. mutta onko vuosi 1869?? vai 1870???

[tellervoranta]

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7405&pnum=259

Kaisa Carp/Karppi päätyy muutaman mutkan jälkeen vihille Pirttörmän Päkkilään, sittemmin nimellä Pajari (taitaa olla Pajarinkosken rannalla).
Vihkiaika Karl Henriksson Päkkilän kanssa näyttäisi olevan 18.12. mutta onko vuosi 1869?? vai 1870???

Vihkiaika näyttää olevan 28.10.1870.( vai onko :eek:, mitä tarkoittaa laidassa 18.12.1870). Muuten erinomaisen selvää tekstiä, jollaista huomasin myös Kiimingin rippikirjoissa olevan kirkkoherra Robert Wilhelm Montinin aikaan (1871-95).

[tellervoranta]

Vihkiaika näyttää olevan 28.10.1870.( vai onko :eek:, mitä tarkoittaa laidassa 18.12.1870). Muuten erinomaisen selvää tekstiä, jollaista huomasin myös Kiimingin rippikirjoissa olevan kirkkoherra Robert Wilhelm Montinin aikaan (1871-95).

Nyt tämä ihmetys upposi umpiluuhun :D: eli ensimmäinen aika on kuulutussetelin maksamisaika. Eli pariskunta vihittiin 18.12.1870.

[tellervoranta]

Beata Lisa Henrikintr Carp s. 9.4.1803 muuttaa v.1823 Ouluun, sitten hänet vihitään Haukiputaalla 15.6.1827 Talokas Matti Juhonpka Raution kanssa. Pariskunta näkyy seuraavassa linkissä Jokikylässä Hanhelan jälkeen. Missä lienee talo?

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1827-1834_mko57-64/64.htm

[tellervoranta]

Jaakko Heikinpka Carp s.5.10.1794 avioituu Haukiputaalla 24.12.1820 Anna Matintr Timolan kanssa. Annalla syntymäaika 7.5.1790 ja alla olevassa linkissä on hänelle toinenkin sukunimi, mistä en saa selvää. En ole löytänyt häntä syntyneenä. Kuolinaika 24.4.1863, talo 203, ikä kuollessa 72v.11kk17pv.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1820-1826_mko51-56/169.htm

Vanhin poika Heikki on vielä käsittelemättä, vaimo Kaarina Pekantytär Yli-iistä. He kuolevat nuorena ja Karppiin jää heidän poikansa Jaakko Heikinpka s.5.8.1815.

[Jouni Kaleva]

Vanhin poika Heikki on vielä käsittelemättä, vaimo Kaarina Pekantytär Yli-iistä. He kuolevat nuorena ja Karppiin jää heidän poikansa Jaakko Heikinpka s.5.8.1815.
Nämä oli vihitty Putaalla 1814, Carin oli dejan, ja samanniminen oli saanut putaalla Erik-pojan 1807. Veikkaanpa, että Carin on synt. Iin Pirttitörmällä 1.7.1779 nimellä Sarela.

[tellervoranta]

Sieltä Kellon talosta No 59 Timola eli Santajärvi löytyy Anna Matintr. Kyllä minulla oli mielikuva siitä, missä Timola sijaitsi.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1790-1797_mko25-30/111.htm

Jaakko Heikinpka Carp s.5.10.1794 avioituu Haukiputaalla 24.12.1820 Anna Matintr Timolan kanssa. Annalla syntymäaika 7.5.1790 ja alla olevassa linkissä on hänelle toinenkin sukunimi, mistä en saa selvää. En ole löytänyt häntä syntyneenä. Kuolinaika 24.4.1863, talo 203, ikä kuollessa 72v.11kk17pv.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1820-1826_mko51-56/169.htm

Vanhin poika Heikki on vielä käsittelemättä, vaimo Kaarina Pekantytär Yli-iistä. He kuolevat nuorena ja Karppiin jää heidän poikansa Jaakko Heikinpka s.5.8.1815.

[tellervoranta]

No niin, Rautio No 43 Taipaleenkylässä/Jokikylässä on siis sama kuin Taipale.:). Palaamme lähtöruutuun. Carpit ovat asuneet niillämain.

http://www.digiarkisto.org/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/haukipudas/rippikirja_1866-1875_mko100-111/74.htm

Muuten Alahonkasen vanhin poika Jaakko Pekanpoika Timonen vaimo Karoliina Kalamäen ja lasten kanssa asuttaa myös Taipaletta myöhemmin.

[tellervoranta]

Juha Ojala on ystävällisesti tehnyt parannuksia/täydennyksiä viestiketjuun. Kiitos :)
Taulu 1
I. Henrik Henrikpka Carp 1.Rautio (isä Henrik Jacobpka Rautio, äiti Britha Matintr Toppi). Syntynyt 23.12.1756 Haukiputaalla. Kuollut 13.5.1833 Haukiputaalla. Ammatti sotilas/sotilastorppari Haukiputaalla Jokikylässä.
— Puoliso, vihitty 22.12.1786 Iissä, Beatha Elisabeth Johantr Cuckola. Syntynyt 1.1.1770 Iissä. Kuollut 17.6.1819 Haukiputaalla.
i Johan Simonpka Cuckola, * 17.12.1746 Iissä, † 25.10.1782 Iissä.
ä Carin Matintr Såini, * 17.10.1737 Kuivaniemellä, † 1.12.1818 Iissä.
II. Lapset:
Henrik Henrikpka Carp. Syntynyt 29.9.1787 Iissä. Kuollut Hukkunut 13.6.1819 Haukiputaalla. Taulu 2 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=85162#DES2).
— Puoliso Catharina Pehrtr Saarela. Syntynyt 1.7.1779. Kuollut 4.12.1816.
Johan Henrikinpka Carp. Syntynyt 22.9.1791 Haukiputaalla. Kuollut lapsena 17.11.1793 Haukiputaalla.
Jacob Henrikpka Carp. Syntynyt 5.10.1794 Haukiputaalla. Kuollut 5.1.1841 Haukiputaalla. Taulu 3 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=85162#DES3).
— Puoliso Anna Matintr Timola 1.Kittilä. Syntynyt 17.5.1790. Kuollut 24.4.1863.
Simon Henrikinpka Carp. Syntynyt 27.1.1797 Haukiputaalla. Kuollut lapsena 11.4.1799 Haukiputaalla.
Johan Henrikpka Carp. Syntynyt 17.6.1800 Haukiputaalla. Muuttanut 1822 Kiiminkiin.
Beata Lisa Henriktr Carp. Syntynyt 9.4.1803 Haukiputaalla. Taulu 5 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=85162#DES5).
— Puoliso Matti Johanpka Rautio. Syntynyt 26.2.1804.
Carin Henriktr Carp. Syntynyt 5.1.1806 Haukiputaalla. Kuollut lapsena 16.10.1807 Haukiputaalla.
Taulu 2
II. Henrik Henrikpka Carp (isä Henrik Henrikpka Carp 1.Rautio, taulu 1 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=85162#DES1), äiti Beatha Elisabeth Johantr Cuckola). Syntynyt 29.9.1787 Iissä. Kuollut Hukkunut 13.6.1819 Haukiputaalla. Muuttanut 23.6.1805 Alakiiminkiin. Tullut takaisin Haukiputaalle 1805 Alakiimingistä.
— Puoliso, vihitty 1.12.1814 Haukiputaalla, Catharina Pehrtr Saarela. Syntynyt 1.7.1779 Iissä. Kuollut Ähky, vatsanväänne 4.12.1816 Haukiputaalla. Tullut 1791 Iistä.
i Pehr Matinpka Malisma 1.Saarela, * 8.8.1747 Iissä, † kuumetautiin 44 vuotiaana 11.7.1791 Iissä.
ä Anna Juhontr Nalkki, * 28.11.1755 Haukiputaalla, † vanhuuden heikkouteen 6.3.1838 Haukiputaalla.
III. Lapsi:
Jakop Henrikpka Ojala 1.Carp. Syntynyt 5.8.1815 Haukiputaalla. Kuollut 21.9.1884 Haukiputaalla. Isäntä Ojala no:44. Isännöi Harjun taloa vuodesta1857 ja vuonna 1875 menee Itsellisiin.
— 1. Puoliso, vihitty 1.1.1847 Haukiputaalla, Saara Margareta Matintr Sipola. Syntynyt 20.9.1797 Haukiputaalla. Rippikirjassa esiintyy syntymäaika 10.1.1797 joka on väärä. Kuollut 12.7.1873 Haukiputaalla. Muuttanut 31.3.1819 Liminkaan. Tullut Haukiputaalle 1824 Oulusta.
i Matti Matinpka Sipola, * 1767, † 4.4.1822 Haukiputaalla.
ä Maria Israeltr, * 1763, † 18.8.1839 Haukiputaalla.
— 2. Puoliso, vihitty 8.3.1874 Haukiputaalla, Gaisa Sophia Johantr Ojala 1.Kurkela. Syntynyt 18.10.1834 Iissä.
i Johan Mikonpka Kurkela, * 30.10.1794 Haukiputaalla, † 24.5.1861 Haukiputaalla.
ä Liisa Liisantr Ojala, * avioton 27.10.1801 Iissä, † 20.12.1844 Iissä.
Taulu 3
II. Jacob Henrikpka Carp (isä Henrik Henrikpka Carp 1.Rautio, taulu 1 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=85162#DES1), äiti Beatha Elisabeth Johantr Cuckola). Syntynyt 5.10.1794 Haukiputaalla. Kuollut 5.1.1841 Haukiputaalla. Ammatti sotilastorppari Haukiputaalla Jokikylässä.
— Puoliso, vihitty 24.12.1820 Haukiputaalla, Anna Matintr Timola 1.Kittilä. Syntynyt 17.5.1790 Hailuodossa. Kellossa esiintyy sa. 7.5.1790 on väärä. Kuollut 24.4.1863 Haukiputaalla.
i Matti Johanpka Timola 2.Kittilä 1.Penttilä, * 24.1.1748, † 10.2.1798 Haukiputaalla.
ä Maria Matintr Talonpoika, * 6.2.1754 Haukiputaalla, † 11.5.1813 Haukiputaalla.
III. Lapset:
Elisabeth Jacobtr Karp. Syntynyt 7.2.1823 Haukiputaalla. Kuollut lapsena 2.1.1837 Haukiputaalla.
Henrik Jacobpka Karp. Syntynyt 5.8.1826 Haukiputaalla. Kuollut lapsena 21.8.1828 Haukiputaalla.
Matias Jacobpka Karp. Syntynyt kaksospuoli 15.5.1828 Haukiputaalla. Kuollut lapsena 6.1.1830 Haukiputaalla.
Maria Jacobtr Karp. Syntynyt kaksospuoli 15.5.1828 Haukiputaalla. Kuollut lapsena 30.2.1829 Haukiputaalla.
Johan Jacobpka Karp. Syntynyt 10.11.1830 Haukiputaalla. Taulu 4 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=85162#DES4).
— 1. Puoliso Anna Greta Anderstr Talonpoika. Syntynyt 4.4.1822. Kuollut 4.2.1863.
— 2. Puoliso Susanna Mikontr Teppo. Syntynyt 1827.
Taulu 4
III. Johan Jacobpka Karp (isä Jacob Henrikpka Carp, taulu 3 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=85162#DES3), äiti Anna Matintr Timola 1.Kittilä). Syntynyt 10.11.1830 Haukiputaalla.
— 1. Puoliso, vihitty 14.4.1850 Haukiputaalla, Anna Greta Anderstr Talonpoika. Syntynyt 4.4.1822 Haukiputaalla. Kuollut 4.2.1863 Haukiputaalla.
i Anders Påhlpka Talonpoika, * kaksospuoli 2.12.1799 Haukiputaalla, † 5.9.1868 Haukiputaalla.
ä Margaretha Mikontr Kurkela, * 8.2.1795 Haukiputaalla, † 9.10.1870 Haukiputaalla.
— 2. Puoliso, Susanna Mikontr Teppo. Syntynyt 1827. Tullut Alakiimingistä.
IV. Lapset:
1: Johan Jacob Johanpka Karp. Syntynyt 15.3.1851 Haukiputaalla.
1: Anders Johanpka Karp. Syntynyt 10.4.1852 Haukiputaalla. Ammatti mökkiläinen.
— Puoliso, vihitty 11.11.1877 Haukiputaalla, Maria Antintr Tauriainen. Syntynyt 7.2.1852.
1: Henrik Johanpka Karp. Syntynyt 20.1.1854 Haukiputaalla.
1: Matti Johanpka Karp. Syntynyt 19.9.1856 Haukiputaalla. Kuollut lapsena 28.9.1857 Haukiputaalla.
1: Maria Johantr Karp. Syntynyt 5.11.1858 Haukiputaalla.
— Puoliso, vihitty 27.11.1887 Haukiputaalla, Matti Joonanpka Jussila. Syntynyt 18.2.1853 Haukiputaalla.
i Jonas Jakoppka Törmälä 1.Ojala, * 3.9.1823 Haukiputaalla, † 19.4.1867 Haukiputaalla.
ä Maria Henriktr Kiuttu-Törmälä, * 1.7.1817 Haukiputaalla.
1: Erika Gustava Johantr Karp. Syntynyt 18.3.1861 Haukiputaalla.
— Puoliso, vihitty 24.10.1880 Haukiputaalla, Jacob Jacobpka Rautio. Syntynyt 22.3.1857 Haukiputaalla.
i Jacob Jacobpka Rautio, * 18.10.1823 Haukiputaalla, † 11.5.1901 Haukiputaalla.
ä Brita Jacobtr Huttu, * 28.7.1827 Kuivaniemellä, † 16.3.1869 Haukiputaalla.
2: Kristian Johanpka Karp. Syntynyt 28.8.1864 Haukiputaalla.
Taulu 5
II. Beata Lisa Henriktr Carp (isä Henrik Henrikpka Carp 1.Rautio, taulu 1 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=85162#DES1), äiti Beatha Elisabeth Johantr Cuckola). Syntynyt 9.4.1803 Haukiputaalla. Muuttanut Ouluun 1823 Ouluun. Tullut takaisin Haukiputaalle 1826 Oulusta.
— Puoliso, vihitty 15.6.1827 Haukiputaalla, Matti Johanpka Rautio. Syntynyt 26.2.1804 Haukiputaalla. Isäntä Rautio no:43 Haukiputaalla.
i Johan Johanpka Rautio 1.Luukela, * 18.12.1771 Haukiputaalla, † 29.9.1824 Haukiputaalla.
ä Elisabeth Jacobtr Rautio-Salmed, * 2.10.1773 Haukiputaalla, † 10.8.1842 Haukiputaalla.
III. Lapset:
Lisa Matintr Rautio. Syntynyt 7.2.1828 Haukiputaalla. Kuollut 10.8.1842 Haukiputaalla.
Johan Jacob Matinpka Rautio. Syntynyt 23.10.1830 Haukiputaalla. Kuollut 29.3.1858 Haukiputaalla. Taulu 6 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=85162#DES6).
— Puoliso Elsa Elisabet Josepintr Mickonen. Syntynyt 3.10.1833. Kuollut 17.7.1890.
Maria Matintr Rautio. Syntynyt 2.5.1834 Haukiputaalla. Kuollut lapsena 20.12.1834 Haukiputaalla.
Taulu 6
III. Johan Jacob Matinpka Rautio (isä Matti Johanpka Rautio, taulu 5 (http://suku.genealogia.fi/newreply.php?do=newreply&noquote=1&p=85162#DES5), äiti Beata Lisa Henriktr Carp). Syntynyt 23.10.1830 Haukiputaalla. Kuollut 29.3.1858 Haukiputaalla.
— Puoliso, vihitty 8.4.1853 Haukiputaalla, Elsa Elisabet Josepintr Mickonen. Syntynyt 3.10.1833 Kiimingissä. Kuollut 17.7.1890 Haukiputaalla. Tullut Haukiputaalle 1852 Alakiimingistä.
i Josep Nilspka Mickonen 1.Sanman, * 28.11.1788 Haukiputaalla, .
ä Anna Elisabeth Josepintr Mickonen, * 19.8.1797 Alakiimingissä, † 12.10.1864.
IV. Lapset:
Elisabeth Johantr Rautio. Syntynyt 22.6.1854 Haukiputaalla.
Anna Caisa Johantr Rautio. Syntynyt 31.12.1856 Haukiputaalla.

[Jouni Kaleva]

Hei
Carpin perhe alkaa olla melko täydellinen.
Tuo taulun I "kantaäidin" Beata Elisabet Kukkolan kuolinaika on minulla 24.8.1850, jolloin hiskin mukaan kuoli Sold Ea Beatha Lisa Joh dr Karpp ikä 80v.

Tuolle 17.6.1819 en löydä vastinetta.

Simo syntyi 27.1.1797 ja samana pv syntyi samalle parille Hiskin mukaan myös kuolleena syntynyt poika. Oliko Simo kaksonen?

[tellervoranta]

Sekkaannuin paperimerkintöjen kanssa kuin Pakmanni puseroon:confused:. Äidin kuolinaika alla 24.8.1850.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6490&pnum=75

Hetkonen, kattelen vielä kaksosjuttua.

[Juha Ojala]

Hei
Carpin perhe alkaa olla melko täydellinen.
Tuo taulun I "kantaäidin" Beata Elisabet Kukkolan kuolinaika on minulla 24.8.1850, jolloin hiskin mukaan kuoli Sold Ea Beatha Lisa Joh dr Karpp ikä 80v.

Juu olet oikessa lukuvika.

http://www.digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6403&pnum=124

Jussi.

[tellervoranta]

En voinut tarkistaa, kun Haukiputaan lastenkirjat alkoivat liian myöhään ja syntyneitä ei ole.

[Juha Ojala]

En voinut tarkistaa, kun Haukiputaan lastenkirjat alkoivat liian myöhään ja syntyneitä ei ole.

Kyllä Simolla oli 27.1.1797 kuolleenasyntynyt kaksospuoli poika
Jussi

[tellervoranta]

Sain tästä viestiketjusta posetiivista palautetta :), mutta olen sillain vajaa, etten pitkään miettimättä erota vasenta ja oikeaa. Enpä näytä erottavan joen pohjois- ja eteläpuoltakaan eli kääntäkääpä puolet oikeaan malliin:D:.


Olen miettinyt olisiko talo sama kuin Pirttikoski, mikä sijaitsi korkella törmällä Kiiminkijoen pohjoisrannalla. Olen nähnyt sen ylitettyäni Majavaojan joen eteläpuolella. Paikka oli siinä Taipaleen talon kohdilla.