Gabriet Hjorth

[_eOw_]

Syntymäaikaa paikkaa? etsiskelen Gabrielille.Espoon rippikirjat kertovat: s1802, Esbo (vuoden viimeinen merkki tulkinnassa) . Espoon syntyneistä en Gabrielia löydä.

Asia: Onko havaintoa kummien valinnasta - eli valittiinko kummit (1800-luvun alussa) omasta "luokasta" ? Kuvissa (mielnkiintoisia yhdistelmiä ja) useampi yhteiskuntaluokka. Samana kummeina yhdessä esiintyvät nimet Ollonberg, Adelcreutz ja piika Maria Friman. Adelcreutz lienee Nurmijärven puolelta? Ollonberg oli oikein "riddare" ja Maria siis piika, joka avioitui myöhemmin Erik Riikin (Rik, Pik, Pijk, Piip...) kanssa. Rik/Pik viittaa Nurmijärven suuntaan -> Erikin alkuperä on selvittämättä, mutta sopisi vaikka Riikin Heikin sukuun (Henrik os Hjorth, "metsäsissi"). Gabriel on vain jonkinlainen puuttuva lenkki? http://renki.net/k1.png

http://renki.net/Syntyneita.png

[Juha]

Oma käsitykseni on, että kummeiksi otettiin joko lähimmät mahdolliset henkilöt, omat sukulaiset tai muut tuttavat sekä lapsen onnellisen tulevaisuuden varalta pari kolme pitäjän silmäätekevää tai muutoin mahdollisimman korkea-arvoista henkilöä



Juha

[_eOw_]

Näin ainakin "tänään". Noissa esimerkeissä kuitenkin on mielestäni jotain poikkeavaa - joten tulkintaa täytynee hakea muualta... Kummeja ei ihan naapurista ole otettu, siis mukana on merkkimiehiä (tilanomistajat vaimoineen) jopa naapurikunnasta. Toisaalta rahvasta: pitäjänseppä ja piika joka "ilmestyy" paikkakunnalle (Friman = sotilasnimi).
Kovin montaa vastaavaa säätykuviota en heti löytänyt.
Toisaalta lienee aiheellista olettaa, että (ainakin tuolloin) kummit tunsivat toisensa luokasta riippumatta:cool:. Tai olivat jostain syystä "luokattomia".

Kaikenkaikkiaan haeskelen yhteyksiä 1800-luvun alun Nurmijärvi-Espoo rajaseudun "populaatiolle". Adelcreutzit, Stenvallit, Pigit/Rikit, Ahlqvistit ja Hjortit, nurmijärveläinen lautamies Mäkelä, "Kissan"* talo (ym Lepsämän tapahtumat) jne olisivat ymmärrettävämpiä, jos (ja kun) "reviirit" menisivät sopivasti päällekkäin...

*A Stenvallin muistotilaisuus pidettiin Kissan talossa Nurmijärven Lepsämässä - sama paikka oli puolen vuosisataa aiemmin Nurmijärven rosvojen suosiossa. Rödskogin ja Lepsämän palvelusväellä oli (etäisyydenkin takia) vaihtoa, joten reviiriä oli :D:
Lautamies Mäkelä oli ihan oikea lautamies - ja esiiintyi samassa roolissa pelottelemassa Seitsemää veljestä.

[Juha]

No minä en kyllä kirjoittanut nykypäivän vinkkelistä. Eiköhän nuo "suurien herrojen" hakemiset kummeiksi ole jo taakse jäänyttä elämää.

Kirjoitin nelisen vuotta sitten blogiini eräästä esiäidistäni seuraavaa;

Kolme päivää myöhemmin hänet kastettiin ja nimenä oli Hedvig. Kummeina olivat seuraavat henkilöt:

Lohjantaipaleen Hakalan talon isäntä Erik Johansson, saman kylän Passin talon isäntä Petter Gabrielsson, Lohjansaaren Kiertlän rusthollin leskivaimo Kirstin Rautell ja Suurniemen talon leskivaimo Maria Henriksdotter. Kasteen toimitti kirkkoherra Florin.

Näistä Erik Johansson oli Hedvigin setä ja Kirstin Rautell Hedvigin äidin serkku. Petter Gabrielssonin vaimo oli puolestaan Hedvigi isän serkku. Maria Henriksdotter asui naapurissa, Suurniemessä. Hänen sukulaisuutensa Karkalin isäntäväkeen on epäselvä eikä sellaista ehkä olekaan.


Juha