Arkistonäkymässä ei tällä hetkellä lainaus erotu varsinaisesta viestistä. Suosittelemme että vilkaisette ns. täydellistä versiota: : Juho Tuomaanpoika Kauhanen
Leppävirran lukkarina toimi 1600-luvun puolimaissa pitkän tovin muuan Juho Tuomaanpoika. Sukunimeä hänellä ei henkikirjoissa esiinny. Hänet on kuitenkin oletettu niiden Juhontytärten isäksi, jotka käyttivät sukunimeä Kauhatar. Näin ollen Juho kuuluisi Kauhanen-Argillander-Skopa sukuun, ja lukkarintoimikin sopisi kuvaan mainiosti.
Leppävirran käräjillä 4.2.1726 saadaan hieman lisävalaistusta lukkarista. Tässä hänestä käytetään - kenties ainoan kerran? -täydellistä nimeä Juho Tuomaanpoika Kauhanen:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13937&pnum=54
Tekstissä sanotaan, että hän on kuollut 41 vuotta aikaisemmin, s.o. vuoden 1685 vaiheilla. Vaimonsa, jonka nimi tietääkseni ei ole aikaisemmin tullut esille, Marketta Heikintytär on vuorostaan kuollut kymmenen vuotta aikaisemmin, s.o. noin 1716. Näin ollen Marketta pitäisi periaatteessa olla löydettävissä 1699 alotetusta rippikirjasta.
t. Jens
Kuinka ollakaan, Leppävirran käräjillä 28.5.1697 saadaan vielä lisätietoa Juhon lukkarinkärriääristä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13918&pnum=125
'Framledne klåckarens här i Leppäwirda S:n Johan Thomassons enkia Margareta Henrichzdotter gaf klageligen tillkänna, huru som förmedelst bem:te dess mans dödeliga afgång hon i denna swåra och dyra tiden är råkat i ett eensöriände och fattigt tillståndh, warandes sinnad dedh wördige doom Capitlet att ansökia om nådeåhr till uppehälle i sin ålderdom, och der hoos begierte ett laga wittnes bördh om dess sahl. mans förhållande; altså och emedan så wähl prästerskapet som nembden och tingzlaget intygade, dedh åfwanför melte Johan Thomasson öfwer 50 åhr klåckar tiensten medh flijt och troheet förwaltat, jämwähl och i sitt lefwerne sig stält som een ährlig peerson ägnar och bör; dy blef och detta der öfwer opå requirentens trögen anmodan till att laga attestatum meddelt'
Eli edesmenneen lukkarin leski on joutunut huonojen vuosien johdosta taloudellisesti ahtaalle ja pyytää käräjiltä todistusta miehensä toiminnasta hakeakseen tuomiokapitulilta avustusta. Todistetaankin, että Juho Tuomaanpoika on hoitanut lukkarintointaan yli 50 vuotta ahkerasti ja uskollisesti ja käyttäytynyt elämässään kuten kunniallisen miehen kuuluu.
Tämä tarkoittaa, että Juho lienee alkanut hoitaa lukkarintointaan jo 1630-luvun alussa ja syntynyt ehkä joskus vuoden 1610 tienoilla. Jos jollain on käsillä Kauhasten sukukirja, miten tämä kronologia suhtautuu jo esitettyyn?
Jens
Bodniemi37
06.01.11, 21:20
Tämä tarkoittaa, että Juho lienee alkanut hoitaa lukkarintointaan jo 1630-luvun alussa ja syntynyt ehkä joskus vuoden 1610 tienoilla. Jos jollain on käsillä Kauhasten sukukirja, miten tämä kronologia suhtautuu jo esitettyyn?
Sukukirjaa minulla ei ole käsillä, mutta verkkosivuston www.vilppula.com (http://www.vilppula.com) mukaan Leppävirran lukkari oli Kuopion kirkkoherran (1601-14) Paavo Laurinpoika Kauhasen eli Skopan noin 1620 syntynyt pojanpoika, vrt. http://www.vilppula.com/people/p000001e.htm#I46763 (http://www.vilppula.com/people/p000001e.htm#I46763) (ja Pekka Hiltusen viesti http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=19503&postcount=5 ketjussa Brun - Brunell). Saman sivuston mukaan lukkarin isä syntyi noin 1600. Ja lukkarin isänäitihän oli Valpuri Olavintytär eli "Villi-Vappu".
Terveisin,
Käräjien todistus, että Juho olisi hoitanut virkaansa 'yli 50 vuotta' on aika painava, eikä sitä ole oikein perusteita epäillä, niin pitkältä kuin aika kuulostaakin. Jos hän hoiti virkaa kuolemaansa asti n. 1685, tarkoittaisi se väkisinkin, että hän olisi ottanut viran harteilleen 1630-luvun alussa, ja tuskin hän on aivan teinipoika silloin ollut, varmaan ainakin lähemmäs parikymppinen sälli. Tämä tarkoittaa, että syntymäarvio 1620 on väistämättä alakanttiin. Jos oletetaan hänen syntyneen kymmenisen vuotta aikaisemmin, olisi hän alkanut lukkarintoimen parikymppisenä ja lopettanut sen seitsenkymppisenä, mikä vaikuttaa mahdolliselta.
Tekisi mieleni perehtyä tarkemmin tähän Tuomas Paavonpoikaan - hänen persoonansa taisi olla (ellen aivan väärin muista) pitkälti rekonstruktio: esiintyiköhän hänen nimeään missään asiakirjassakaan? Tietysti jos tämä hypoteettine Tuomas on siittänyt Juhon vaikkapa 18 vuotiaana ja kuollut pian sen jälkeen, on ymmärrettävää, ettei hänestä ole kauheasti jäänyt jälkiä ja näin kronologiakin olisi ymmärrettävissä. Pitäisi myös selvittää, mitä tilaa Juho Tuomaanpoika on oikeastaan kirkonkylässä asuttanut.
Jens
Tommy Koukka
07.01.11, 17:53
Tämä on hyvin mielenkiintoinen löytö!
Tässä muutama henkikirjamerkintä lukkari Juho Tuomaanpojasta:
Ainakin vuoden 1662 henkikirjan mukaan lukkari Juho Tuomaanpoika asui Leppävirran pappilassa. Tällöin hänelle ei ole merkitty vaimoa. Vuoden 1679 henkikirjassa Juho Tuomaanpoika mainitaan vaimonsa kanssa Leppävirran kylässä. Vuoden 1688 henkikirjassa Leppävirran kylässä asuneella lukkari Juho Tuomaanpojalla mainitaan vävyt Olavi ja Akseli. Vuoden 1690 henkikirjassa lukkari Juho Tuomaanpoika mainitaan Leppävirran pappilassa vävynsä Olavin ja tämän vaimon kanssa. Vuoden 1693 henkikirjasta saadaan vävyistä jo enemmän tietoa. Leppävirran kylässä mainitaan Juho Tuomaanpoika, vävy Olavi Erkinpoika Tavast vaimoineen ja vävy Erkki Pentinpoika vaimoineen. Vuoden 1694 henkikirjassa lukkari Juho Tuomaanpoika mainitaan vävyjen Olavin ja Erkin kanssa Leppävirran kylässä. Vuoden 1697 henkikirjassa Leppävirran kylässä mainitaan lukkari Juho Tuomaanpoika vävynsä Olavi Tavastin ja tämän vaimon kanssa. Vuoden 1699 henkikirjassa Juho Tuomaanpoikaa ei enää mainita, ja Leppävirran kylään on merkitty isännäksi Olavi Hämäläinen vaimoineen. Henkikirjamerkintöihin ja Jensin viittaamaan pöytäkirjaan viitaten voitaneen lukkarin olettaa kuolleen vuonna 1696 tai seuraavan vuoden alussa. Jo vuonna 1697 Leppävirran seuraavana lukkarina mainitaan Leppävirran kirkkoherra Clemens Bartholdi Oxmanin poika Pertti Oxman. Vaikka vuoden 1726 pöytäkirjassa kerrotaan lukkarin kuolleen 41 vuotta sitten, henkikirjamerkinnöistä voidaan päätellä kuoleman tapahtuneen vasta noin 10 vuotta myöhemmin, joten pöytäkirjassa pitäisi lukea 41 vuoden sijasta 31 tai 30 vuotta.
Näyttäisi siltä, että lukkari Juho Tuomaanpojan jälkeen hänen asumaansa taloa Leppävirran kirkonkylässä isännöi hänen vävynsä Olavi Hämäläinen. Ainakin jo vuodesta 1708 alkaen taloa isännöi Olavin poika Juho Hämäläinen (s. 1683 Leppävirta, k. 25.3.1755 Leppävirta), joka oli aviossa Kaarina Iskaniuksen (s. 1685 Joroinen, k. 1732-37 Leppävirta) kanssa. Kaarinan vanhemmat olivat Joroisten kirkkoherra Tuomas Iskaniuksen poika Tuomas Iskanius ja Maria Oinonen. 1720-luvulla maa- ja henkikirjoissa Juho Hämäläisen talo sai numeron 7 ja myöhemmin nimen Hämälä. Vuoden 1722 maakirjaan Leppävirran kylään on merkitty "Mart Klåckarin nu Joh: Hämäläin". Ensimmäinen nimi on hieman epäselvä, mutta se voisi tarkoittaa, että Juho Hämäläisen isännöimän talon aikaisempi isäntä oli ollut Martti-lukkari. Onkohan Leppävirralla ennen Juho Tuomaanpoikaa ollut Martti-niminen lukkari, vai olisiko maakirjaan tullut väärä nimi? Seuraavaksi olisi mielenkiintoista löytää lukkari Juho Tuomaanpoika vuoden 1664 maantarkastuskirjasta, jossa saattaisi olla viite vuoden 1561 maakirjan arviokuntaan.
Muistaakseni Kauhasten sukukirjassa on maininta, että Juho Tuomaanpojasta on ensimmäinen merkintä vuoden 1648 henkikirjassa. Ko. sukukirjasta tässä pieni katkelma: Kun uusi kirkkolaki tuli voimaan, toimi lukkari myös lasten opettajana, sillä vanhastaan papilliseen sukuun kuuluvana Juho Tuomaanpoika oli lukutaitoinen. Hänen taitojaan ei liene kuitenkaan aina oikein arvostettu, sillä pitäjäläiset olivat kovin hitaita maksamaan lukkarille kuuluvaa palkkaa. Tästä hän oli avoimen katkera. Vielä piispantarkastuksessa 1694 jouduttiin pitäjäläisiä muistuttamaan velvollisuuksistaan. Juho-lukkari asui Kiviaholle rakennuttamassaan talossa, johon hän raivasi peltoa neljä kapanalaa. (Jarmo Paikkala, Pappi, lukkari, talonpoika – Kauhanen-Argillander-Skopa-suku, s. 18).
Leppävirran historia I -kirjassa kerrotaan näin: Lukkari Juho Tuomaanpojan kuoltua syntyi Leppävirran pitäjässä kiistaa uudesta lukkarista. Toiset kannattivat tehtävään pastorin poikaa Bertil Oksmania, joka osasi lukea, kirjoittaa ja laulaa. Joidenkin mielestä parempi ehdokas oli kupariseppä Olavi Hämäläinen siitäkin huolimatta, ettei tämä osannut sen enempää lukea kuin laulaakaan ja oli rovastintarkastuspöytäkirjan mukaan ”suuri idiootti”. Ei liene vaikea arvata, että konsistori antoi tehtävän Oksmanille, joka toimi lukkarina 1730-luvun loppupuolelle asti. (Leppävirran historia I, s. 324).
Kupariseppä Olavi Hämäläinen on voinut olla Juho Tuomaanpojan vävy.
Lukkari Juho Tuomaanpojalla on ollut ainakin kolme tytärtä, joiden sukunimeksi on kirkonkirjoihin merkitty Kauhanen. Kirkonkirjojen ikämerkinnöistä saadaan tyttärille seuraavat syntymäajat: Kaarina s. 1663, Anna s. 1665 ja Liisa s. 1665. Kaarinan puoliso oli Olavi Hämäläinen, Annan puoliso Akseli Erkinpoika Suomalainen ja Liisan puoliso Erkki Pentinpoika Hämäläinen. Henkikirjamerkinnöistä ja lasten syntymävuosista päätellen lukkari on avioitunut vasta 1660-luvulla. Koska lukkari aloitti toimensa todennäköisesti 1640-luvun loppupuolella, hän lienee syntynyt viimeistään 1620-luvulla. Hänen puolisonsa Marketta Heikintytär on todennäköisesti ollut huomattavasti nuorempi, ehkä syntynyt vasta 1640-luvulla. Koska Juho kuului Kauhasen pappissukuun, voitaneen olettaa hänen puolisonsakin ehkä olleen säätyläistä alkuperää.
Koska vuoden 1726 pöytäkirjan mukaan Marketta Heikintytär oli kuollut 10 vuotta aikaisemmin, hänen nimensä pitäisi esiintyä vuonna 1699 aloitetussa rippikirjassa. Rippikirjassa häntä ei mainita ainakaan Leppävirran kirkonkylässä Olavi Hämäläisen perheessä, kts. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563021 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563021) Kyllähän tuon sivun alaosassa yksi Joroisiin muuttanut Marketta on, mutta eipä taida olla sama; mitähän muuten hänen eteensä kirjoitettu sana tarkoittaa? Kopolanniemessä Erkki Hämäläisen perheessäkään ei mainita Markettaa, kts. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563011 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563011) Sen sijaan Konnuslahdessa kolmannen vävyn Akseli Suomalaisen perheessä asui äiti Marketta, joka saattaisi olla tämä lukkarin leski, kts. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6562989 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6562989) Enää noin vuodelta 1715 olevassa "ikäkirjassa" ei Akseli Suomalaisen perheessä mainita Markettaa, joten hän lienee kuollut ennen tätä, kts. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563118 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563118)
t. Tommy Koukka
Bodniemi37
07.01.11, 20:55
Kyllähän tuon sivun alaosassa yksi Joroisiin muuttanut Marketta on, mutta eipä taida olla sama; mitähän muuten hänen eteensä kirjoitettu sana tarkoittaa?
Siinä taitaa lukea valflickan eli vallflickan = paimentyttö Margeta?
Terveisin,
tuo henkikirjojen vertailu oli hyödyllinen seikka: lukkari lienee tosiaan kuollut vuoden 1695 vaiheilla, ei 1685, ja käräjillä vuosikymmeniä myöhemmin on muistettu asia väärin tai ainakin kirjattu väärin.
Näin hänen lukkarinkarriäärinsä olisi alkanut 1640-luvun alkupuolella ja syntymäajaksi sopii vallan mainiosti ounasteltu ~ 1620. Leskensä kuolinaikaa voitaneen pitää todennäköisesti oikeana, olihan se sentään tuoreemmassa muistissa.
Jens
Pekka Hiltunen
07.01.11, 22:36
Ovatkohan kyseessä Erkki Laurinpojan, kkhra Laurentius Aeschilliin erään pojan jälkeläiset? Perttu Erkinpojan (s < 1630) poikia olivat (mm.) Perttu Kauhanen, s n 1654, Juho Kauhanen, s n 1654, ja Olof Bertilsson Kauhanen, jonka poika Bertil syntyi 1693 ja kuoli 23.7.1765 Leppävirran Leppämäessä?
PH
ilmeisesti eivät, vaan Erkki Laurinpojan arvellaan olleen Juho Tuomaanpojan isosetä... Mutta kuten sanottua, Juho Tuomaanpojan isäpapasta emme tiedä käytännöllisesti katsoen mitään.
Jens
eli tietysti näin:
lukkari Juho Tuomaanpoika mainitaan vielä henkikirjassa 1697
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9303&pnum=900
Henkikirja on päivätty 30.1.1697, ja jo 28.5.1697 käräjille astuu lukkarin leski; tämä tarkoittaa, että lukkarin kuolinajaksi vahvistuu parhaitenkin kevät 1697. Ja eikö silloin kuoleminen ollut suorastaan buumi?
Lukkari maksaa henkirahaa vain yhdestä henkilöstä? Oliko hänen vaimonsa siitä vapautettu, vai olisiko lukkari jo heittänyt henkensä ja henkiraha olisikin vain vaimonsa edestä? Toisaalta lukkari maksoi henkirahaa vain yhdestä henkilöstä jo 1693, vaikka vaimo joka tapauksessa oli hengissä:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13236&pnum=55
Jens
Tommy Koukka
08.01.11, 10:17
Ehkäpä lukkari oli 1690-luvulla jo niin iäkäs, että hänet oli vapautettu henkirahan maksamisesta. Henkikirjoihin on merkitty lukkarin nimi, vaikka todellisuudessa veroa on maksanut hänen vaimonsa. Tämä voisi olla yksi selitys, miksi lukkari esiintyy 1690-luvun henkikirjoissa ilman vaimoa. Oikeampaa olisi kuitenkin ollut merkitä Klåckare Johan Thomassons hust.
Selasin äsken vuosien 1649 ja 1647 henkikirjoja. Ainakin jo vuoden 1649 henkikirjassa lukkari Juho Tuomaanpoika mainitaan (ilman vaimoa) Leppävirran pappilassa. Vuoden 1647 henkikirjasta en löytänyt häntä Leppävirralta enkä Kuopiosta. Leppävirralta en vuoden 1647 henkikirjasta löytänyt Juhon isäksi sopivaa Tuomasta, enkä ylipäätään Kauhasia.
t. Tommy
Tämä kyllä tuntuisi puhuvan sen puolesta, että Juho on tarttunut lukkarintoimeen aikaisintaan vuonna 1647 (jos hänet siis mainitaan jo vuoden 1648 henkikirjassa). Silloin hän olisi hoitanut tointaan enintään häthätää viisikymmentä vuotta, mikä sekin on huomattava aika - niin huomattava, että muisteltaessa asiaa kolme vuosikymmentä myöhemmin on ollut luontevaa sanoa 'yli 50 vuotta' - mistäpä sitä kukaan olisi täsmällisiä vuosia muistanut, ja olisiko niitä edes ylhäällä (Onko muuten Leppävirran kirkontilit säilyneet, en ole ainakaan koskaan selaillut?). Ellei hän ole hoidellut lukkarintehtäviä jo hieman aikaisemminkin - se ei vaadi, että hänen pitäisi näkyä henkikirjoissa, josta puuttuu paljon väkeä monesta eri syystä.
Kiinnostava kysymys on, missä Juho ylipäätänsä oli? Asuiko hän serkuillaan tai mitä taloa hänen isänsä, oletettu Tuomas, sitten mahtoi asua?
Minun pitää yrittää hakeutua Kauhasten kirjan ääreen ja tarkastaa, millä perustein Paikkala on rekonstruoinut tämän Tuomas Paavalinpojan.
Jens
Niin - odottaisi joko merkintää Johan Thomass: hust. / e. Sen puuttuessa on katsottava, että merkintä viittaa primääristi lukkariin itseensä, mikä todistaa, että hän kuoli täsmälleen kevätpuolella 1697. Vaimo on voitu vapauttaa henkirahasta vaikkapa raihnaisuuden vuoksi, tiedä nyt häntä sitten...
Jens
Juho Tuomaanpojalle tunnetaan siis kolme tytärtä ja kolme vävyä. Kuitenkin tässä tuomiokirjakatkelmassa sanotaan, että Juho Tuomaanpojan tytär Kaisa Kauhatar olisi Mauno Lappalaisen käly. Tarkoittaako tämä siis, että myös Mauno kuului Juhon vävyjen joukkoon? Silloin katse siirtynee Pussilantaipaleelle: kuka lienee Mauno Maunonpoika Lappalaisen ensimmäinen vaimo Beata?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1699-1722_tk2071/164.htm
Jens
Tommy Koukka
08.01.11, 12:39
Kauhasten sukukirjassa (sivu 18) kerrotaan, että lukkari Juho Tuomaanpoika esiintyy henkikirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1649, mutta myllytulliluettelossa jo 1648. Hänen isänsä Tuomas Kauhasen kohdalle kirjaan on kirjoitettu: "Saattaa olla sama henkilö, joka isänsä yhteydessä mainitaan vain sanalla 'son'. Asui vielä 1600-luvun puolivälissä Leppävirralla." Tuomaan isäksi on oletettu Paulus Laurentii, joka kuoli 1614. Paulukselle on merkitty oletetun Tuomaan lisäksi kolme poikaa: 1. Lauri (Asui jo 1625 täysi-ikäisenä Kotalahdessa), 2. Perttu (Asui jo 1625 täysi-ikäisenä Kotalahdessa) ja 3. Matti (Asui 1600-luvun puolivälissä ja ennen sitä Leppävirralla maata viljellen. Hänen sukunsa ei kuitenkaan ilmeisesti jatkunut.). Sukukirjassa Laurin, Pertun ja Matin jälkeläisistä ei ole merkintöjä.
Akianderin paimenmuistossa Kuopion Hatsalassa asuneelle kirkkoherra Paulus Laurentii Kauhaselle ei ole merkitty lapsia, ainoastaan vaimo Walborg Olofsdotter (Willi-Wappo), joka oli elossa vielä 1622.
eräs asia on syytä tarkistaa varmuuden välttämiseksi: usein tuntuu olevan niin, ettei kirkon- ja pitäjänpalvelijoita (kuten viestiratsastaja, haudankaivaja jne.) ole merkitty omiin kyliinsä vaan aivan henkikirjan loppuun ennen papistoa. Keitä ovat Kuopion karja- ja kylvöluettelon 1635 lopussa:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13402&pnum=28
Bertil Thomasson
Thomas .... Poika (mikä liikanimi?)
Jens
Tommy Koukka
09.01.11, 00:23
Koska Kaarina Kauhanen mainitaan vuonna 1726 Mauno Lappalaisen kälynä, on hyvin mahdollista, että lukkari Juho Tuomaanpojan tytär oli se Beata, joka mainitaan vuonna 1699 alkavassa rippikirjassa Pussilantaipaleella Mauno Lappalaisen (s. 1679, k. 8.6.1755 Leppävirta) vaimona. Rippikirjan mukaan Beata kuoli ja Mauno avioitui Kaarina Kososen (s. 1678, k. 16.4.1744 Leppävirta) kanssa.
Juho Tuomaanpojan taustaan ei vielä ole löytynyt lisää valaistusta, mutta Johan Habermanin 1620-luvulla laatimassa maantarkastuskirjassa Kuopion Savilahden kylässä mainitaan lukkarin oletettu isoäiti, herra Paavon leski: http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol15.html
Vuoden 1623 maakirjassa, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3140776 , Kuopiossa mainitaan "Hustru Walbårgh", joka voisi olla edellisen kirkkoherran puoliso, ja hänen jälkeensä "Iffwar Johansson", joka oli Paulus Laurentii Kauhasen veljenpoika.
Tommy Koukka
09.01.11, 15:30
Kuopion karja- ja kylvöluettelon 1635 lopussa mainitut Pertti Tuomaanpoika ja Tuomas --poika saattaisivat olla samat Pertti Tuomaanpoika ja Tuomas Juhonpoika, jotka mainitaan vuoden 1639 henkikirjassa Puutusmäen kylässä, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11925&pnum=270
Myös vuoden 1644 henkikirjassa heidät mainitaan siellä ilman sukunimeä, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=113. Vuonna 1644 mainitaan Tuomas Juhonpojan vaimon olleen sokea, http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=115. Samoissa henkikirjoissa Kuopion kylässä mainitaan Antti Juhonpoika ja Iivari Juhonpoika, jotka todennäköisesti olivat Kauhasia ja veljeksiä. Kauhasille ei yleensä näytä merkityn sukunimeä. Leppävirran lukkari Juho Tuomaanpojan isän nimi voisi paremmin olla Tuomas Juhonpoika kuin Tuomas Paavonpoika, jolloin poika olisi saanut nimensä isoisänsä mukaan.
Vuosien 1639 ja 1644 henkikirjoissa Kuopiossa mainitaan Heikki lukkari. Olisiko lukkari Juho Tuomaanpojan vaimo Marketta Heikintytär ollut tämän Kuopion lukkarin tytär? Onkohan tästä Kuopion Heikki-lukkarista ja hänen suvustaan olemassa tarkempia tietoja?
hyviä kysymyksiä kaikki...
Vaikka Paikkalan toimittama Kauhasten sukukirja on ansiokas, pitäisi ehkä alkaa kerätä systemaattisesti tietoa suvun ensimmäisestä vuosisadasta Savossa. Otaksun Paikkalan käyneen läpi tunnollisesti maakirjat, mutta tuomiokirjat vaikuttavat aika neitseellisiltä. Voisi 1600-luvun alun lähdemateriaalia käydä rutiininomaisesti sitäkin.
Lueskelin äsken Kauhasten sukukirjaa, ja on todettava, ettei "Tuomas Paavalinpojalle" ole oikein pitäviä historiallisia perusteita. Ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että hän olisi se nimeltä mainitsematon poika, joka mainitaan herra Paavalin kotona. Taustalla voi olla myös Bergholmin maininta, nähdäkseni hivenen perusteeton, että Pohjois-Savon talonpoikaiset Kauhaset polveutuvat kaikki juuri Paavali Laurinpojasta.
Ensin pitäisi löytää jokin asiakirjamaininta koko Tuomaasta.
Yhtä hyvin Tuomas voisi olla Savisaaren Juho Laurinpojan poika, aivan totta. Siihen voisi viitata se, että hän antoi ainoalle tunnetulle pojalleen nimen Juho. Mutta tämä ei ole oikein kestävä argumentti myöskään: varhaisilla Kauhasilla ei näyttäisi olevan erityisen suurta nimirakkautta: harva nimi toistuu varhaispolvissa ja jos toistuu, jopa eri sukuhaaroissa: Juho Laurinpojalla oli poika Iivari Juhonpoika ja Juhon veljellä Erkillä oli pojanpoika Iivari Juhonpoika (n. 1644-n.1720). Samoin Paavali Laurinpojalla oli poika Perttu, samoin e.m. Erkki Laurinpojalla. Muuten nimet olivat mitä olivat, eikä niiden perusteella oikein voi tehdä johtopäätöksiä.
Pitänee toivoa onnekasta arkistolöytöä, mutta itse en uskalla merkitä näillä eväillä Juho Tuomaanpojalle isää ensinkään.
Jens
Kauhasia ilmestyi Leppävirralle usean eri talon isänniksi. Pitäisi selvitellä, missä vaiheessa mikin talo siirtyi suvulle, sillä vielä 1600-luvun alussa kaikki Kauhaset lienevät asuneet Pehintaipaleella.
Ainakin nämä suvun jäsenet omistivat maata Leppävirralla:
Konnuslahti: Pärttyli Kauhanen s. 1663
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/leppavirta/rippikirja_1723-1738_tk2071/15.htm
Kotalahti: Juho Kauhanen s. 1675
(1723) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563193
(1738) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563379
(1753) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6560775
(1761) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6560135
(1777) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563608
Leppämäki: Pärttyli Kauhanen s. 1693
(1738) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563417
(1753) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6560820
(1761) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6560180
(1777) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563662
Leppävirta: Juho Iivarinpoika (Strömman) s. 1690
(1723) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563214
(1738) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563400
(1753) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6560799
(1761) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6560161
(1777) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563635
Saamainen: Mikko Kauhanen s. 1687
(1723) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563310
(1738) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563499
(1753) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6560907
(1761) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6566454
(1777) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563829
Tuppuralanmäki: Pärttyli Kauhanen s. 1684
(1723) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563340
(1738) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563524
(1753) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6560942
(1761) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6566397
(1777) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6563746
Tommy Koukka
14.01.11, 19:07
Tällä viikolla olen käynyt lävitse 1610-1660-lukujen maa- ja henkikirjoista Kuopion ja Leppävirran asukkaita. En tosin läheskään kaikkia kirjoja, mutta sen verran monia, että niistä voinee tehdä joitakin päätelmiä. Kuopion ja Leppävirran asukkaille on lähes kaikille merkitty sukunimi. Sen sijaan säätyläisille ei ole merkitty sukunimeä (esim. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2556066). Tästä voitaneen tehdä johtopäätös, että ne muutamat henkilöt, jotka esiintyvät aina ilman sukunimeä, olivat säätyläiseen sukuun kuuluvia (vrt. Bertill Thomasson Puutosmäessä http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2556067). (Tietysti kyseessä voisi olla esim. sukunimettömältä alueelta, kuten Hämeestä, saapunut talonpoika, mutta näillekin yleensä merkittiin sukunimeksi Hämäläinen). Kauhasen sukuun kuuluville en huomannut kertaakaan merkityn sukunimeä. Kuopiossa näitä säätyläissukuja olivat lähinnä Kauhanen ja Lacmannus.
Lukkari Juho Tuomaanpojan isäksi sopivia Tuomaita en löytänyt muita kuin mm. vuosien 1639 ja 1644 henkikirjoissa Puutosmäen kylässä mainittu Tuomas Juhonpoika. Hänen kanssaan samaan aikaan Puutosmäessä mainitaan isäntänä myös sukunimetön Pertti Tuomaanpoika, joka mainitaan jo vuoden 1631 maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2556067 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2556067)) ja vielä vuoden 1647 henkikirjassa, jolloin hänellä oli vaimo, yhtiömies, poika ja tytär. Patronyyminsä perusteella Pertti Tuomaanpoika voisi sopia lukkari Juho Tuomaanpojan veljeksi, mutta en pidä tätä todennäköisenä, koska Pertti mainitaan jo 1631, mutta Juho ensimmäisen kerran vasta 1648. Mikäli hän ylipäätään oli säätyläissukua, paremmin hän sopisi Kuopion kirkkoherrana 1591-1603 toimineen Tuomas Johannis Lackmannuksen pojaksi. Tämän nimistä poikaa Tuomas Lackmannuksella ei tunneta, muttei se mahdottomuuskaan ole, että hänellä olisi ollut muitakin poikia. Puutosmäen Tuomas Juhonpoika puolestaan sopinee parhaiten 1600-luvun alussa Kuopion nimismiehenä toimineen Juho Laurinpojan (Kauhasia) (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3177221 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3177221)) pojaksi. Tällä hetkellä pitäisin tätä Puutosmäen Tuomas Juhonpoikaa todennäköisempänä isänä lukkari Juho Tuomaanpojalle kuin kirkkoherra Paavali Laurentiin oletettua poikaa. Itse asiassa missään asiakirjassa en huomannut merkityn kirkkoherra Paavalille lapsia, vaikka tämän leski mainitaan ainakin vielä vuoden 1631 maakirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2556066 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2556066)). Kauhasten sukukirjassa mainittuja Paavalin poikia Lauria, Perttiä ja Mattia en ole toistaiseksi löytänyt asiakirjoista. Tuomiokirjoja en ole käynyt läpi. Toivottavasti jatkotutkimukset vahvistaisivat tai kumoaisivat näitä oletuksia.
Lukkari Juho Tuomaanpojan asunnosta vielä sen verran, että vuoden 1664 maantarkastuskirjasta en Leppävirran kirkonkylästä löytänyt Juhoa, joten hän lienee asunut aluksi pappilassa. Avioiduttuaan ja perheen kasvettua hän on sitten rakentanut 1600-luvun loppupuoliskolla oman talon kirkonkylään. Lukkarin kuoltua isännyys siirtyi hänen vävylleen Olavi Hämäläiselle, jonka mukaan talo sai nimensä Hämälä.
Katsoin juuri vuoden 1600 tilanteen, ja se on seuraava:
Tavinsalmen maakirja 1600
Kuopionniemen kymmenyskunta: Juhana Laurinpojan ulkotilus
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3164576
Vehmasmäen kymmenyskunta: herra Paavali
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3164581
Saamaisten kymmenyskunta: Juhana, Eerikki ja Paavali Laurinpojat
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3164587
Leppävirran kymmenyskunta: Juhana ja Eerikki Laurinpoikain ulkotilus
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3164593
Näistä veljeksistä pitäisi kaikkien myöhempien polvien sitten siitä. Mutta ei ole tietystikään aivan mahdotonta, että jo kirkkoherra Laurilla olisi ollut enemmän poikia, jotka olisivat asuneet veljiensä nurkissa.
Olen itsekin ihmetellyt noita herra Paavalille atribuoituja poikia, jotka Kauhasten sukukirjan mukaan viljelivät maata Kotalahdessa (?! - eikös Kauhaset ilmaannu Kotalahteen vasta isonvihan jälkeen). En ole myöskään nähnyt heitä, sen sijaan Erkki Laurinpojalla oli kiistatta poika Perttu Erkinpoika Kauhanen, isäntämies Saamaisissa.
Tässä on kehkeytynyt hyvä hypoteesi, jota kannattaa kehitellä eteenpäin.
Jens
Kauhasten sukukirjan mukaan "Tuomas" mainitaan kotitalossaan vielä 1600-luvun puolivälissä (joskin siis vain nimellä 'poika'). Mihin ihmeeseen tällainen maininta voi perustua?!
Paulus Laurentii jatkoi siis sukunsa papillisia perinteitä, valittiin Kuopion kirkkoherraksi 1601 hoidettuaan sitä ennen muita papillisia tehtäviä ensin Viipurissa ja sitten Kuopiossa ja toimi virassaan aina vuoteen 1614, jolloin hän lienee myös kuollut, sillä vaimonsa mainitaan leskenä jo 28.2.1615. Herra Paavali tuskin on perheensä kuopus - pappisvihkimykseenkin vaadittiin sentään 25 vuoden ikä. Kaipa hänen syntymänsä voisi melko uskottavasti sijoittaa vuoden 1560 vaiheille. Hänen kuollessaan voisi kuvitella hänen poikainsa olleen jo varttuneessa iässä, ja niin muodoin on outoa, että talon verovastuun on ottanut harteilleen leski, ei kukaan pojista. Olisi myös hieman huomiotaherättävää, että kaikki herra Paavalin oletetut pojat olisivat "taantuneet" takaisin talonpoikaissäätyyn. Menen huomenna SSS:n kirjastoon, pitääpä tarkistaa, voisivatko tiedot Paavalin lapsista perustua esim. Akianderin / Bergholmin tunnetusti luotettaviin tiedontantoihin, vai olisikohan jokin varhaisempi setvijä merkannut Paavalin pojaksi Erkki Laurinpojan Perttu-pojan, josta nähdäkseni polveutuu huomattava osa talonpoikaisista Kauhasista.
Tämä ajatuskehittely tarkoittaisi, että mainittu Tuomas Juhonpoika olisi siis vouti Ivar Johanssonin sekä kapteeni Anders Skopan veljmies. Veljesten isäpappa Johan Argillander on ollut aktiivisimmillaan juuri vuosisadanvaihteen kummankin puolen, jolloin lienee hänen lapsikatraansakin nähnyt päivänvalon, ehkä aikavälillä 1590-1610. Nuorimmaisena lienee pidettävä Andersia, sillä hän siitti lapsen vielä vuonna 1681, arvatenkin melkoisen iäkkäänä ukkona.
Kun Juho Tuomaanpojan syntymä on suorastaan pakko sijoittaa viimeistäänkin vuoteen 1630 (oletettaessa että hän on ryhtynyt lukkarintoimeen 1648 ja hoitanut sitä 1690-luvun loppuun), sopisi tällainen ajoitus ihan mainiosti.
Tommy Koukka
14.01.11, 20:19
Leppävirran nimismiehenä mainitaan vuoden 1649 henkikirjassa nimismies Juho Erkinpoika (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13404&pnum=683 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13404&pnum=683)), joka todennäköisesti oli Kauhasia. Vuoden 1647 henkikirjassa hänet mainitaan Leppävirran kylässä (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11307&pnum=72 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11307&pnum=72)), ja hänen veljensä lienee ollut henkikirjaan ennen häntä merkitty Pertti Erkinpoika.
Kauhasten sukukirjan mukaan Pertin ja Juhon isä olisi ollut kirkkoherra Laurentius Kauhasen poika Erkki Kauhanen. Vuodelta 1615 olevassa Pien-Savon kihlakunnan Älvsborgin lunnaiden tarkastusluettelossa Kuopiossa mainitaan Erkki Laurinpoika, ja hänellä nimeltä mainitsematon poika ja tällä vaimo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726479 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726479)). Erkki Laurinpoika on kuollut pian tämän jälkeen, koska vuosien 1618-19 maakirjassa Kuopiossa mainitaan hänen leskensä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3178720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3178720)). Ollakseen Erkki Laurinpojan poikia Juhon ja Pertin olisi täytynyt syntyä ehkä jo vuoden 1600 tienoilla, koska vuonna 1615 Erkillä oli jo aviossa ollut poika. Tämän vuoksi Juho ja Pertti eivät oikein sovi Erkki Laurinpojan pojiksi. Myöskään Saarijärven kirkkoherra Israel Erici Argillander ei oikein sovi ikänsä puolesta Erkki Laurinpojan pojaksi, koska Israel on syntynyt todennäköisesti aikaisintaan 1620-luvulla.
Juho ja Pertti Erkinpoikien isäksi sopinee paremmin vuoden 1644 henkikirjassa Leppävirran kirkonkylässä isäntien joukossa ensimmäisenä mainittu Erkki Simonpoika (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=106 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=106)). Vuoden 1647 henkikirjassakin Pertti ja Juho mainitaan isäntien joukossa ensimmäisinä. Vuonna 1644 Erkki Simonpojalle on merkitty nimeltä mainitsematon poika, jolla ei vielä ollut vaimoa. Juhon ja Pertin syntymäajan voinee sijoittaa 1620-luvulle. Erkki Simonpoika asui Leppävirran kirkonkylässä 1620-luvun alkupuolelta alkaen. Tätä ennen hänet mainitaan Kuopion Kalamäen kymmenkunnassa. Vanhin merkintä, jonka olen löytänyt hänestä, on vuodelta 1617 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726645 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726645)), jolloin hänet mainitaan neljänneskuntamiehenä. Vuosilta 1613 ja 1615 en ole löytänyt häntä, enkä hänen isäkseen sopivaa Simoa, Kuopion asukkaista. Mikäli Erkki Simonpoika todella oli Kauhasia, lienee kirkkoherra Laurentius Kauhasella ollut myös Simo-niminen poika.
Mitä tulee Saarijärven kirkkoherran Israel Erici Argillanderin alkuperään, hän sopisi ikänsä puolesta hyvin Juho ja Pertti Erkinpoikien veljeksi. Israelin isä on siis voinut olla em. Erkki Simonpoika. Mainittakoon vielä, että Kuopion asukkailla en kellään huomannut Israel-nimeä, ja Simo-nimikin on ollut harvinainen.
Näistä Erkinpojista on keskusteltu täällä, ja tuomiokirjoin on todistettu, että Juho Erkinpoika ja Perttu Erkinpoika ovat veljeksiä, kaiketikin Erkki Laurinpojan poikia, ja samaan pesueeseen saattaisi kuulua myös Israel Argillander. Erkki Simonpoikaa on jotenkin vaikeaa kyllä sijoittaa Kauhasiin, mutta ei kai se mahdotontakaan ole.
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=11212&highlight=Str%F6mman
Tommy Koukka
14.01.11, 21:21
Jos Juho ja Perttu Erkinpojat ovat olleet Erkki Laurinpojan poikia, niin onkohan heitä tai muita Erkki Laurinpojan lapsia mainittu vuosien 1620-46 välisenä aikana joissakin lähteissä? Itse en nimittäin ole löytänyt. Tämä on sen verran pitkä aikaväli, että pitäisin aika epätodennäköisenä, että he olisivat olleet Erkki Laurinpojan poikia. Nimittäin vuosien 1618-19 maakirjassa mainitaan Erkki Laurinpojan leski ja Juho ja Perttu Erkinpojat vasta vuoden 1647 henkikirjassa (vuoden 1644 henkikirjasta en heitä löytänyt, ja vuosien 1645-46 henkikirjoja en ole käynyt läpi).
Erkki Simonpoika on otettava vakavasti jo senkin vuoksi, että hän tuntuisi asuneen samaa nimismiehentaloa Leppävirran Leppäsalossa, joka sittemmin kuului Juho Erkinpojalle ja tämän pojalle Iivari Juhonpojalle. Mutta on epäilemättä ongelma, ettemme tunne mistään lähteestä sopivaa Simoa.
Mutta Kauhastenhan pitäisi asua "Reinikkalan Pehintaipaleella" - ei kirkonkylässä.
Kirkonkylässä asuneesta Johan Erikssonista tiedämme tuomiokirjojen perusteella varmasti että hän 1) piti kestikievaria 2) toimi nimismiehenä 3) hänellä oli veli Bertil Eriksson. Lisäksi tiedämme, että Johan Erikssonin jälkeläiset asuivat samaa taloa Leppävirran Leppäsalossa ja pitivät siellä kestikievaria.
On pakko esittää seuraava kysymys: Onko tässä sittenkään kysymys Kauhasista? Ovatko Bertil Eriksson ja Bertil Kauhanen varmasti sama henkilö? (uskoakseni vastaus on edelleen kyllä, mutta asia on ehdottomasti tarkistettava!)
Erik Simonsson sopisi ammattinsa, nimensä ja asuinpaikkansa perusteella liian hyvin veljesten isäksi. Mutta Kauhaseksi kehnohkosti. Ovatko Strömmanit sittenkin oma sukunsa monista yhteneväisyyksistä huolimatta?
Vuoden 1677 henkikirjassa Saamaisissa mainitaan seuraava perhe:
(3) Perttu Eerikinpojan vaimo (1)
poika Samuel Pertunpoika (1)
veli Juhana Pertunpoika (1)
Ja 1688:
(5) Juhana Pertunpoika vaimoineen (2)
veli Samuel vaimoineen (2)
veli Olli (1)
1699 rippikirjassa mainitaan vielä Pertun leski Marketta Riivitär, jonka iäksi ilmoitetaan vuoden 1715 ikäkirjassa 60 vuotta.
Eli kyllä Perttu Erkinpoika kovasti vaikuttaa Kauhaselta.
Bergholm antaa seuraavat tiedot herra Paavalista ja tämän vaimosta: "Heidän lapsensa palasivat talonpoikaissäätyyn ja ottivat jälleen vanhan sukunimen Kauhanen. Sen nimiset talonpojat tätä nykyä Kuopiossa ja Leppävirroilla ovat heidän jälkeläisiään."
Koska mainitut Kauhaset tuntuvat polveutuvan ennemminkin Pärttyli Eerikinpojasta ja tämän kolmesta pojasta kuin herra Paavalista, on Bergholmin ylimalkaista lausuntoa pidettävä jokseenkin vähäarvoisena. Valpuri Olavintytär puolestaan sai erilaisia toimeentuloetuuksia vv. 1615-1622, mikä voi viitata, ettei hänellä ole ollut lapsia, jotka olisivat huolehtineet hänestä. Pitäisi kaivaa alkuperäisten lahjoituskirjeitten sanamuoto, jos kohta niistä tuskin paljastuu mitään.
Bergholm halunnee nähdä Kauhasten nimijärjestelmän suoraviivaisempana mitä se on: Paavalin jälkeläiset => Kauhanen, Ivar Johanssonin jälkeläiset => Argillander, Anders Johanssonin jälkeläiset => Skopa.
Akianderin tiedot, jotka ilmeisesti pohjautuvat paljossa Porthanin satakunta vuotta varhaisempaan selontekoon, kertovat vain seuraavaa herra Paavalista:
kirkkoherrat:
Paulus Laurentii Kauhanen, 1604-1613, kallade sig Skopa och var här kapellan förut. Han skall hafva bott på Hatsala boställe. Under hans tid uppbrändes kyrkan, som skall hafva stått på Multamäki (Luustaipal?). Var år 1614 död. Gift med Walborg Olofsdotter, som för sin arghets skull kallades Willi-Wappo. Hon erhöll 28 febr. 1615 af ståthållaren i Wiborg, Nyslott, Kexholm och Nöteborg samt lagmannen i Karelen Arvid Tönneson Wildeman frihet på de 4 skattmarker jord, som hon bodde uppå, hvilket konungen sanktionerade 22 febr. 1618. Genom kongl. bref af 25 jan. 1622 erhöll hon ett torp fritt från alla utlagor.
kappalaiset:
Paulus Laurentii Kauhanen, var här kapellan länge förut, innan han blef pastor 1604. Underskref 1593 Upsala mötes beslut.
- Paikkalan mukaan Kuopion kirkkoherra 1601-1614
- Pirisen mukaan aikaisemmin Viipurin linnankappalaisena
- mainitaan talonhaltijana Pehintaipaleella v:sta 1597
Eli kirjallisuus Bergholmista Paikkalaan referoi lähinnä Akianderin tietoja. Paikkalalla on toki myös runsaasti täydennyksiä, joita ei valitettavasti ole tarpeeksi lähteistetty.
Ehkä on huomioitava, ettei herra Paavalille ole merkitty jälkeläisiä suvun vanhimpaan sukutauluun 1700-luvulta:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet_1690-1751_msrk_tk1651/37.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet_1690-1751_msrk_tk1651/38.htm
Tosin taulu on hieman puutteellinen ja siinä on kaikkea muutakin hämärää, mutta kuitenkin. Ainakin se heijastaa sukumuistin tilannetta 1700-luvulla.
Eniten hiertää se ajatus, että herra Paavalin poikien pitäisi löytyä Kotalahdesta v. 1625 (mikä lähde!?). Tuota vuotta en ole löytänyt, mutta vuoden 1627 maakirja on luettu läpi:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2554012
Leppävirran kylästä löytyy Eerik Simonpoika, ja samaan kylään on viety myös Kotalahden talolliset, vaan eipä löydy tosiaan kaivattuja veljeksiä. Saamaisista sopivaa väkeä ei löydy laisin.
Tommy Koukka
15.01.11, 12:33
Tuo 1690-luvun kirkonkirjan kansilehdelle piirretty Kauhasten sukupuu on mielenkiintoinen. Siinä on sellaista tietoa, jota lähteistä ei ole löytynyt, mutta toisaalta myös siitä puuttuu henkilöitä, joita esiintyy muissa lähteissä. Näyttää siltä, että sukupuuhun on liitetty vain säätyläisiä suvun jäseniä, ei talonpoikaisia. Esim. kirkkoherra Laurentiukselle on merkitty vain säätyläispojat Paavali ja Juho, mutta Erkki Laurinpojan nimi puuttuu, vaikka tämän niminen poika todistettavasti Laurilla on ollut. Näin ollen Laurilla on saattanut olla muitakin poikia kuin nämä kolme, kuten vaikkapa Leppävirran Erkki Simonpojan isä Simo.
Savon historia II:1 -kirjassa (s. 262-264) Kauko Pirinen kirjoittaa, että vuoden 1600 tutkinnan aikaan kolmella veljeksellä, Juho, Erkki ja Paavo Laurinpojalla, oli Leppävirran Pehintaipaleella jakamattomana 4 veromarkkaa. Ja veljesten perinnönjako olisi vahvistettu Tavinsalmen käräjillä. Itselläni ei nyt ole tuota kirjaa tässä, joten en pysty tarkistamaan, onko Pirinen merkinnyt lähdeviitteitä. Näyttää kuitenkin siltä, että Pirinen ei ole löytänyt Laurentiukselle muita poikia näiden kolmen lisäksi. Mielenkiintoinen olisi tuo perinnönjakoasiakirja.
Vielä kirkonkirjaan piirrettyy sukupuuhun. Siinä mainitaan nimismies Juho Laurinpojalla Iivar, Anders ja Katariina -nimisten lasten lisäksi myös kaksoset. Toinen kaksosista on voinut olla Tuomas, jonka nimeä ei vain ole merkitty sukupuuhun, koska hän on ollut talonpoika, eikä missään merkittävissä tehtävissä.
Sukupuussa mielenkiintoinen on tietysti Juho Laurinpojan Katariina-tyttären sukuhaara. Sukupuun mukaan hänellä olisi ollut Bernt Krabbe-niminen poika. Savossa asui Grabbe-sukua. 1620-luvulta alkaen mainitaan luutnantti Berendt Martinpoika Grabbe, joka oli kuollut 1655 (Veijo Saloheimo, Savon historia II:2, s. 86).
Niin, tämä on jossain määrin problemaattista. Jos Pehintaipaleen maat olivat jakamattomia, pitäisi hypoteettinen Simo Laurinpoika löytyä sieltä verovelvollisten joukosta, ja jos perinnönjako on vahvistettu käräjillä, pitäisi paikalla olla myös Simon tai hänen perikuntansa.
Savosta on kuulemma jotain tuomiokirjakatkelmia aivan 1600-luvun alusta ja sitten sarjana vuodesta 1639. Missäköhän nuo vuoden 1600 tietämillä pidettyjen kirjojen katkelmat mahtavat olla?
Kyseessä näyttäisi olevan Tukholman Riksarkivetin sarja Strödda domböcker och rättegångshandlingar : Finska domböcker (VA:n mikrofilmit FR (?) 135-136 (Blomstedt, Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500- ja 1600-luvuilla, HTutk 51, Hki 1958, lähdeluettelo).
Vielä kirkonkirjaan piirrettyy sukupuuhun. Siinä mainitaan nimismies Juho Laurinpojalla Iivar, Anders ja Katariina -nimisten lasten lisäksi myös kaksoset. Toinen kaksosista on voinut olla Tuomas, jonka nimeä ei vain ole merkitty sukupuuhun, koska hän on ollut talonpoika, eikä missään merkittävissä tehtävissä.
Johan Larssonin kaksoset on kyllä otettava hyvin vakavasti: perimätieto ainakin välittää sen, että Johanilla oli, jos nyt ei pakosta juuri kaksosia, mutta joka tapauksessa muitakin lapsia kuin jo mainitut Ivar ja Anders. Tähän joukkoon sopisi verrattoman hyvin Tuomas Juhananpoika.
Kauhasten sukukirjan mukaan Pertin ja Juhon isä olisi ollut kirkkoherra Laurentius Kauhasen poika Erkki Kauhanen. Vuodelta 1615 olevassa Pien-Savon kihlakunnan Älvsborgin lunnaiden tarkastusluettelossa Kuopiossa mainitaan Erkki Laurinpoika, ja hänellä nimeltä mainitsematon poika ja tällä vaimo (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726479 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726479)). Erkki Laurinpoika on kuollut pian tämän jälkeen, koska vuosien 1618-19 maakirjassa Kuopiossa mainitaan hänen leskensä (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3178720 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3178720)).
Koskapa kysymyksessä mitä ilmeisimmin tosiaan on Lauri Eskonpojan Erkki-poika, on lopputulos kiistaton. Lauri Eskonpoika oli aktiivisimmillaan 1500-luvun puolenvälin jälkeen, ja lapsikatraansa on voinut alkaa karttua 1550-luvulla. Jos Erkin poika on naimisissa jo 1615, on k.o. poika tuskin syntynyt juurikaan vuoden 1595 jälkeen, ja näin voisi hyvin kuvitella Erkin itsensä syntyneen joskus 1560-luvun vaiheilla, eikä ole oletettava, että mikäli hänen vanhin poikansa olisi syntynyt tod. näk. vv. 1590-1595, nuoremmat veljekset olisivat syntyneet vasta 1620-luvulla - ikähaitari olisi pahimmillaan siis 30 vuotta; ei mahdoton, mutta hyvin epätodennäköinen. Erinomainen huomio siis sinulta.
Yhtä vakava argumentti taitaa olla Leppävirran Leppäsalon kestikievarin pysyminen yhden suvun omistuksessa.
Herra Paavali lienee uskottavimmin kuollut jo vuoden 1613 aikana, sillä 14.3.1614 päivätyssä Älvsborgin lunnaiden kantoluettelossa mainitaan 'kyrckieheerdes h(ustru), her Påwels effterleffwerska':
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726371
ja samasta luettelosta käy ilmi, ettei herra Paavali tyystin lapseton ollut: kotoa löytyi 1614 ainakin tytär:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726374
Eihän tuo kievarintalo Leppäsalossa ole yhdistettävissä siihen suureen tilaan, jonka omisti Sigfrid Viiksi-Immonen aikaisemmin?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726379
Tommy Koukka
16.01.11, 12:50
Vuoden 1664 maantarkastuskirjassa Leppävirran kylässä mainitaan isäntänä Juho Erkinpoika (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3509&pnum=350 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3509&pnum=350)). Sivulla näyttäisi olevan viite vuoden 1561 maakirjan arviokuntaan numero 1712. Vuoden 1561 maakirjan mukaan sitä isännöivät "Oluf Nilzsson Lepeinen, Oluf Olufzss. Kurojnen, Peer Peersson Leppeinen".
argh!
Miksei kukaan ole kertonut minulle, että tuo vuoden 1664 maantarkastusluettelo löytyy SSHY:n sivuilta...
Arvatkaa, kuka on aivan turhaan kiirehtinyt viimeisen vuoden aikana KA:oon sitä otsa hiessä selailemaan. Että tuntuu taas tyhmältä :-p
Tämähän avaa taas aivan uusia tutkimusmahdollisuuksia...
J
Voisi olettaa ehkä, että Leppäisten suku olisi jättänyt nimensä k.o. Leppäsalolle.
1664 maantarkastusluettelossa Juho Tuomaanpojan maista puhutaan jotain tällä sivulla:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3509&pnum=376
Tommy Koukka
16.01.11, 20:51
Hyvä huomio tuo Juho Tuomaanpoika v. 1664 maantarkastuskirjassa. Hänen maansa lienee kuulunut v. 1561 maakirjassa arviokuntaan numero 1679, jota tuolloin isännöi Lauri Immonen-Viikso (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3514&pnum=843).
Tommy Koukka
17.01.11, 18:54
Johan Habermanin 1620-luvulla laatiman maantarkastusluettelon mukaan Erkki Simonpojan tiluksiin Leppävirran kylässä kuului Leppäsalon metsä (http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol28v.html). Hän asui todennäköisesti Leppäsalon puustellissa, jossa vuoden 1664 maantarkastuskirjan mukaan asui Juho Erkinpoika (siis todennäköisesti hänen poikansa, joka oli Kauhasia). Leppäsalo lienee saanut nimensä Leppäsistä, joita asui Erkin naapurissa 1620-luvulla ja omistivat Leppäsalon jo 1561. Maantarkastusluettelon mukaan Erkin naapurin Sipi Viikson tiluksiin kuului Leppäsalon pelto. Vuodelta 1614 olevassa Älvsborgin lunnaiden tarkastusluettelossa Sipi Viiksolla mainitaan veli, veljenvaimo, vävy, tytär, kaksi renkiä ja piika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726379). Hänellä oli varakas talo. Erkki Simonpoikaa ei mainita luettelossa. Hän saattaisi sopia hyvin Sipi Viikson nimeltä mainitsemattomaksi vävyksi. Vuoden 1600 maakirjassa Leppävirran kymmenkunnassa mainitaan Sipi Erkinpoika Viikson tila (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3164591). Samassa kymmenkunnassa mainitaan Juho Laurinpojalla ja Erkki Laurinpojalla (Kauhasia) ulkopalsta. Oletettavasti he olivat Erkki Simonpojan setiä. Nyt olisi vain löydettävä Erkin isä Simo.
Erkki Simonpoika mainitaan muutamassa kohtaa Leppävirran pitäjänhistoriikissa (Sarvas & Hovi, Leppävirran historia I, 1988)
s. 140: "Vartiointia itärajalla oli taas pakko lisätä, varsinkin vuodesta 1607 lähtien. Yhtenä vartiopäällikkönä mainitaan mm. Erkki Simonpoika Leppävirran kummenkunnasta, sittemmin Saamaisten neljänneskunnan nimismieheksi mainittu."
s. 179: "Leppävirran nimismiehenä 1640-luvulla Erkki Simonpoika, jonka poika puolestaan kulki kruununmiesten papereissa Juho Eerikinpojan nimellä."
s. 280-281: "Itsenäisen Leppävirran ensimmäinen nimismies oli kirkonkylän Erkki Simonpoika, joka jo ennen pitäjän perustamista, ainakin vuodesta 1635 lähtien, oli ollut Leppävirran kymmeneskunnan nimismiehenä. Hänen virkauransa näyttää päättyneen dramaattisesti vuonna 1644 äkilliseen köyhtymiseen, jonka syytä ei tiedetä. Seuraavan vuoden köyhien luettelossa hänet joka tapauksessa mainitaan varustettuna merkinnällä: ei omista mitään." (Viite: VA 8582 f. 241-242).
Erkki Simonpojan ura "kunnallisena luottamusmiehenä", rajavartiopäälliköstä nimismieheksi muistuttaa jopa yksityiskohdissaan pelottavan tarkasti Johan Larssonin uraa - vain pitäjä on eri.
Tommy Koukka
22.01.11, 10:43
Savon historia II:1 -kirjassa (s. 262-264) Kauko Pirinen kirjoittaa, että vuoden 1600 tutkinnan aikaan kolmella veljeksellä, Juho, Erkki ja Paavo Laurinpojalla, oli Leppävirran Pehintaipaleella jakamattomana 4 veromarkkaa. Ja veljesten perinnönjako olisi vahvistettu Tavinsalmen käräjillä. Itselläni ei nyt ole tuota kirjaa tässä, joten en pysty tarkistamaan, onko Pirinen merkinnyt lähdeviitteitä. Näyttää kuitenkin siltä, että Pirinen ei ole löytänyt Laurentiukselle muita poikia näiden kolmen lisäksi. Mielenkiintoinen olisi tuo perinnönjakoasiakirja.
Ko. kirjassa (s. 839) lähdeviitteiksi on merkitty: RA. Tk: Juva 22.2.1606, Tavinsalmi 18.10.1602, 21.7.1606, 17.2. ja 23.10.1607 ja 3.2.1608; VA 483 Gc:4v.; 6100:170v.; 6599:130; 6600:12; 6635:34v.; 6648:12v.; 6649:94-94v.; 6662:125v.; 6679:6, 12; 6680:162v.; 6684:27v.; 6686:92-92v.; 6695:25v.; 6703:161; 6775:19v.; 6778:7; UFÖT I, 89-90, 124-125, 194-195. UFÖT=Urkunder upplysande Finlands öden och tillstånd i slutet af 16:de och i början 17:de århundradet. I-II. Utg. af Edward Grönblad. Helsingfors 1843-1856.
Jossakin näistä lähteistä pitäisi olla veljesten perinnönjaosta.
Tommy Koukka
22.01.11, 12:45
Erkki Simonpoika mainitaan muutamassa kohtaa Leppävirran pitäjänhistoriikissa (Sarvas & Hovi, Leppävirran historia I, 1988)
s. 140: "Vartiointia itärajalla oli taas pakko lisätä, varsinkin vuodesta 1607 lähtien. Yhtenä vartiopäällikkönä mainitaan mm. Erkki Simonpoika Leppävirran kummenkunnasta, sittemmin Saamaisten neljänneskunnan nimismieheksi mainittu."
Kauko Pirisen Savon historia II:1 -kirjassa (s. 711) kerrotaan Eerik Simonpojan johtamalle nostoväkiosastolle jätetyn rajan vartiointitehtävän. Vuosi oli 1610.
Tämä on toistaiseksi vanhin maininta Erkki Simonpojasta. Hänen syntymäaikansa ajoittunee viimeistään noin vuoteen 1590 tai paremmin jo 1580-luvulle. Koska hänestä on henkikirjamerkintöjä vielä 1640-luvun puolivälissä, ei hänen syntymänsä ole voinut olla 1580-lukua varhaisempi. Hänen isäänsä Simoa ei vain tunnu löytyvän Kuopiosta. Ehkä hän on asunut veljiensä nurkissa tai sitten vaikuttanut jossakin muualla kuin Kuopiossa.
Jos Simo on toiminut jossain kruununvirassa, hänet voisi periaatteessa löytää jostain muustakin (lähi)pitäjästä, mutta todennäköisempää lienee, että hän on asustanut jossain sukutalon nurkasta.
Tämä ei poista sitä ongelmaa, että tehty sukurakennelma suorastaan vaatisi, että edes yhdestä asiakirjasta paljastuisi jokin Simon Larsson. Huomioon lienee otettava myös seuraavat seikat: 1) jo Esko Matinpojalla on voinut olla muita lapsia, 2) Kauhanen-nimi on teoriassa voinut siirtyä suvulle myös naiskantaisesti (harvinaista, mutta mahdollista).
Otan ohjelmaani käydä katsomassa noita 1600-luvun alkuvuosien käräjiä, jos niistä selviäisi jotain - vaikka vain puolella sanalla.
Jo Paikkala on huomauttanut, että asiakirjoista löytyy paljon Smålander-nimistä väkeä, jotka eivät oikein tunnu kuuluvan Voutilainen-Smålander-sukuun vaan kantavat pikemminkin Argillandereille ominaisia nimiä. Onpa esitetty jossain toisaalla, että Smålander-nimellä olisi viitattu yleisesti alempiin kruununvirkamiehiin, kuten vouteihin, ilman, että nämä olisivat kaikki olleet kotoisin Smoolannista.
Mietinpähän vain, että Älvsborgin lunnaiden kantoluettelon Leppävirran ja Kalamamäen kymmenysten perässä luetellaan nihtejä ja ensimmäisenä "Erich Småland höffwitzman" - eli nihtipäällikkö, tehtävä jonka kaltaista Erik Simonsson hoiti. Onko tämä Erik löydettävissä Voutilaisten sukukunnasta, vai onko hän yksi mahdollisuus tulevaksi Erik Simonssoniksi?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1723937
Jens
Tommy Koukka
12.02.11, 10:59
V. 1615-16 Älvsborgin lunnaiden tarkastusluettelossa mainittu nihti Erich Småland ei taida kuitenkaan olla sama kuin Erik Simonpoika. Kauko Pirinen kirjoittaa Savon historia II:1:ssä (s. 261): "Eerik Pietarinpoika Småland toimi jo 1611 Pietari Laurinpojan savolaisen jalkaväkilippukunnan neljännesmestarina ja ilmaantui seuraavana vuonna Tavinsalmelle 3 1/2 veromarkan omistajaksi. Vuonna 1614 hän oli määrättynä Tavinsalmen pitäjän nostoväen päälliköksi, jossa tehtävässä hän oli vielä Stolbovan rauhan vuonna. Rauhan tultua hänet on merkitty tavallisena talonpoikana 3 veromarkan omistajaksi Puutosmäen kymmenekseen. Hänen asuinpaikakseen paljastuu 1624 Saamaisten seutukylä."
Todennäköisesti Erik Pietarinpoika Småland oli 1500-luvun puolivälissä Tavinsalmen voutina toimineen Pietari Jönsinpoika Smålandin jälkeläinen.
Näin se varmaan on: Erik Pietarinpoika Småland lienee Pietari Pietarinpoika Smålandhin veli ja siten Pietari Jönsinpojan poikia (tai ehkä pojanpoikia). Ei siis osumaa...
Jens
Leppävirran käräjillä 13.2.1730 mainitaan Anna Kauhatar Konnuslahdesta, tämän edesmennyt äiti Marketta Heikintytär, lankonsa Mauno Lappalainen ja tämän poika Mauno Maunonpoika (kyse jostain mitättömästi jakoasiasta):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13941&pnum=92
Jassoo, se on sitten jokin ystävällinen sielu skannannut nuo mainitut 1600-luvun alun tuomiokirjat SSHY:n jäsensivuille. Että taidanpa ruveta selailemaan.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16740&pnum=17
tuntematonta filantrooppia kiittäen
J
Tavinsalmen käräjät 18.10.1602:
Heikki Turunen myi Erkki Laurinpojalle puolen veronahan maan Koikkavedeltä perheensä suostumuksella:
'Kom för rätta å satta ting Henrich Turuinen af sin frijwillig och wälberådhne moda, onödgat och otwungen, under uplåt, och med sin hustrurs och barnas in och samtycke, lageligen solde Erich Larson i Pähätaipall 1/2 skattskin jordh liggiandes i Koikawäsi för korn 1 sp: Kopar 1/2 lb: Huggyxor 1 och deninger (?) 4 dr, effter 12 manna ransakan.'
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16740&pnum=37
Mutta miksi ihmeessä en nyt löydä noita 1606 käräjiä? Kyllä niiden pitäisi olla filmillä FR 135-136, mutta jotain outoa tässä on.
Jens
Tavinsalmen käräjillä 18.10.1602 käsiteltiin myös erästä perintöasiaa: käräjille astuivat veljekset Paavali, Juhana ja Eerik Laurinpojat. Johan Larssonin tuli maksaa viljana herra Paavalille 'för sin bröllopzkost', sillä muut sisarukset olivat jo osuutensa saaneet. Jakamatta oli kuitenin vielä heidän äitinsä 40 luodin painoinen hopeavyö, joka oli Eerikin hallussa. Tästä käy ilmi ainakin se, että kaikilla kolmella veljeksellä oli yhteinen äiti ja että tuolla äidillä ei ollut muita, ainakaan miespuolisia, perillisiä, poikia tai pojanpoikia - muuten tämän seikan olisi suorastaan täytynyt tulla esille hopeavyöstä puhuttaessa.
- Mitä tällä termillä bröllopskost oikeastaan muuten tarkoitetaan?
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16740&pnum=38
Kom för rätte wällärde man her Poffwell sacellan udi Taffwisalm, sampt hans brödher, Johan Larson och Erich Larson medh hans hustruns samtycke, giordhe sig emillan een wanlig förlijckning om dhen rätte dhe hadhe sigh emillan udi så niuta, att för:ne Johan Larson wil fästa gifwa förb(emäl)te her Poffwall för sin bröllopz kost, span(må)ll 3½(...) effter the andre syskon haffwe och bekommet dheris Bröllopzkost, män hwad theris Moors sölffbelte belanger om 40 lod som för:ne Erich Larson hoos sigh haffwer skole dhe skipte sigh emillan udi lodh tall, om dhe allast icke kunna förlijckas epter 12 manna rans(aka).
Tommy Koukka
18.02.11, 22:05
Mielenkiintoisia havaintoja. Jos siis herra Lauri Eskonpojalla ei ole ollut muita poikia kuin Paavo, Juho ja Erkki, ei Erkki Simonpojan isä ole ollut Laurin poika. Koska Erkki Simonpoikaa voitaneen pitää lähes varmuudella Kauhasen sukuun kuuluneena, voisi Simo olla Laurin vävy, sillä Laurilla oli ainakin kaksi tytärtä. Todennäköistä on sekin, että Laurilla oli veljiä. Simo on voinut olla Laurin veli tai veljenpoika. Mielenkiintoista olisi saada selville Eskelisen suvun mahdollinen yhteys Kauhasiin. Vuodesta 1552 alkaen Joroisten Häyrilässä isännöi Paavo Eskelinen, joka toimi myös lautamiehenä. Vuonna 1571 hänellä oli omaisuutta 72 markkaa 4 äyriä, joten hän oli melko varakas isäntä (tosin ei lähellekään yhtä varakas kuin herra Lauri Eskonpoika, jonka omaisuus oli peräti 328,6 markkaa, ja lisäksi hopeaveroluettelossa Saamaisten Kalmamäessä mainittu Lauri Eskonpoika 84,7 omaisuudellaan saattoi olla sama mies, jolloin Laurin omaisuus on ollut yli 400 markkaa). Vielä 1540-luvulla ei Eskelisiä Savossa mainita, joten Paavo voisi hyvin olla Esko Kauhasen poika, koska Lauri Eskonpoikakin esiintyy vuoden 1561 maakirjassa sukunimellä Eskelinen.
Niin, on täysin mahdollista, että jo herra Eskolla on ollut muitakin lapsia kuin poika Lauri ja se tytär, joka naitiin Lackmannukselle. Pelkkä nimi Eskelinen yhdistettynä kohtalaiseen vaurauteen ei taida vielä oikein riittää sukujen yhdistämiseen - mahdollista se toki on. Nimi Eskelinen on voinut syntyä myös jonkun suuremman suvun haaraksi, jossa Eskeli on ollut tavallinen nimi (näin esim. Kinnunen > Tahvanainen ja Piironen > Tirkkonen). Pitäisi käydä nimi nimeltä läpi vuotta 1551 aikaisemmat maakirjat ja tarkistaa, ettei Eskelisen Paavo sattuisi esiintymään siellä jollain toisella nimellä. Ikänsä puolesta hän varmaankin sopisi kirkkoherran pojaksi. Tätä ongelmaa ei varmaan ratkaista kuin dna-tutkimuksen avulla korkeintaan. Suvun varhaispolvet tuntuvat vajoavan kirkastumisen asemesta yhä suurempaan kaaokseen...
40 luotia on käsittääkseni puolisen kiloa hopeaa: ihan mukava vyö on kappalaisen rouvalla ollut, ei nyt silti mikään valtava.
Mutta en ollenkaan ymmärrä: missä ihmeessä ovat vuoden 1606 käräjien pöytäkirjat?!
Selailin huvikseni maakirjoja ja nappasin talteen merkinnät Paavo Eskelisestä. Kieltämättä kiintoisa tapaus: putkahtaa kuin tyhjästä huomattavan suuren (7-8 veronahan) maa-alan haltijaksi. Hänet mainitaan isäntänä 1552-1580, ja vuodesta 1581 alkaen talon verovastuu on hänen pojallaan Pekka Paavonpoika Eskelisellä. Näin ollen Paavo Eskelinen on, jos nyt ei muuta, ainakin Lauri Eskonpojan ikätoveri.
1552: lautamies ja talollinen Juvan Joroisten toisessa kymmenyskunnassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3112804
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3112805
talollinen Joroisten neljänneskunnassa:
1553 toinen kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3113578
1554, kolmas kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3116324
1555, neljäs kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3117091
1556, neljäs kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3118304
1557 papinveroluettelo, Joroisten seutukylä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3119438
1558, toinen kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3121393
1558 papinveroluettelo, toinen kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3121445
1559, toinen kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3123297
1561, toinen kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3126990
1561 papinveroluettelo, 2 lymmenyskunta eli Mäkiöinen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3127081
1562 verollepanomaakirja: 2 kymmenyskunta eli Juoskansan kylä:
n: 623, Paavo Eskelisen 8 veronahan maa: Kivenselkä, Järvensalo, Hanhikangas, Suosaarenpäännenä, Eskelinaho, Pitkäsillanpää, B. aff G.F. Makkaralaksi (?) Honkakolop. (vastaavat vuoden 1664 jakokuntaa n:o 767 = Häyrilän maakirjakylää).
1562, toinen kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3129265
1563, kolmas kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3130155
1564, kolmas kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3131060
1565, kolmas kymmenyskunta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3132187
1566, viides kymmenyskunta eli Mäkiöinen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3132792
1567, viides kymmenyskunta eli Mäkiöinen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3133603
1568, toinen kymmenyskunta eli Mäkiöinen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3134136
1569, toinen kymmenyskunta eli Mäkiöinen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3134726
1570, kuudes kymmenyskunta eli Mäkiöinen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3135073
1571, ensimmäinen kymmenyskunta eli Mäkiöinen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3135791
1572, Mäkiöisten kymmenyskunta: Paavo ja Olli Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3115579
1573, Mäkiöisten kymmenyskunta:Paavo ja Olli Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3109073
1574, 3 kymmenyskunta eli Mäkiöinen: Paavo ja Olli Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3110028
1575, 3 kymmenyskunta eli Mäkiöinen: Paavo ja Olli Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3106826
1576, 3 kymmenyskunta eli Mäkiöinen: Paavo ja Olli Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3107733
1577, 3 kymmenyskunta eli Mäkiöinen: Paavo Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3138310
1578, 3 kymmenyskunta eli Mäkiöinen: Paavo ja Olli Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3142702
1579, 1 kymmenyskunta eli Joroinen: Paavo Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3143662
1580, 1 kymmenyskunta eli Joroinen: Paavo Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3144569
1581, 1 kymmenyskunta eli Joroinen: Pekka Paavonpoika Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3145625
1582, 5 kymmenyskunta eli Joroinen: Pekka Paavonpoika Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3146519
1583, 3 kymmenyskunta eli Joroinen: Pekka Paavonpoika Eskelinen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3147326
Vuonna 1664 Paavo Eskelisen maat olivat kappalainen Joonas Laurinpojan hallussa (miten lie päätyneetkin). Maiksi luetellaan silloin seuraavat (tulkoot tässä korjatuksi aikaisemmat lukuvirheeni) eli samat kuin Paavolla satakunta vuotta aikaisemmin:
Kiviselkä (asuintalo)
Järvensalo
Hanhikangas
Suosaareksennenä
Eskelinaho
Pitkänsillanpää
Mäkränlaksi
Honkaluoto
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=773
aivan uniikki tämä Eskelinen ei laatuaan ole, sillä 1560-luvulla Tavinsalmen käräjillä mainitaan muutama kerta joku Antti Eskelinen. Tietysti tällaiset nimet voivat syntyä paralleelisti. Toisaalta se, että nimenkantajia on näinkin niukasti, voi viitata siihen, että nimi on varsin uusi; toisaalta se, että jo Paavo Eskonpojan hallusta löytyy maakappale nimeltä Eskelinaho voi viitata, että kyseiset maat olisivat ehkä olleet jossain muodossa jo k.o. eponyymin Eskelin omistuksessa.
Esiintyykö Lauri Eskonpojalla nimeä Eskelinen missään muualla kuin tuossa vuoden 1561 verollepanomaakirjassa?
Jos se on ainoa esiintymä, on siihen syytä suhtautua varauksella, eikä vähiten siksi, että Tavinsalmen osuus on säilynyt ainoastaan maakirjan nuorimassa kopiossa 1660-luvulta. Kopioitsija on hyvin voinut lukea jo koko lailla rapistuneesta originaalista Eskelinen, vaikka siinä oikeastaan lukisikin Eskelss: tai Eschilli tai vaikka Eskelin:ca.
Lars Eskellinen tuossa kopiossa lukee, ja kirjuri on vielä merkinnyt sukunimen päälle huomautuksensa N(ota)B(ene). Liekö kopioitsija halunnut osoittaa, että niin siinä hänen mielestään tosiaan seisoo. Vai ilmaista epävarmuutensa.
Erikoista, että nimen yhteydessä ei esiinny mitään papillista viitettä, herraa tai dominusta:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3128537
Tommy Koukka
19.02.11, 17:46
Raimo Viikki on kirjoittanut Joroisten historia I -kirjassa näin: "Kirkkoherra Marcus Aeschillillä oli Joroiskylässä, myöhemmässä Häyrilässä kahdeksan veromarkan talo vuodesta 1644 lähtien. Se oli Eskelisten sukutila. Vaikka siitä oli viljelyksessä vain puolen oravan maat, hän alkoi tehdä ratsupalvelusta seuraavana vuonna. Tila siirtyi 1650 kirkkoherran kuoleman jälkeen kappalaiselle Jonas Laurentiille, joka jatkoi ratsumiehen varustamista." (s. 207).
"Joroisten ensimmäinen kappalainen oli Canutus Mathiae, joka pääsi sittemmin kirkkoherraksi. Häntä seurasi kappalaisena Jonas Laurentii (Jonas Laurinpoika) 1650-73. Hän omisti virkakautensa alusta lähtien Häyrilän kylästä sen talon (Kansala), joka aiemmin oli kuulunut kirkkoherra Marcus Aeschillille ja teki siitä lyhyen aikaa ratsupalvelusta. Kun sota kulutti varoja, niin kappalainen koetti saada niitä takaisin toisilta köyhtyneiltä ulosmittauttamalla 1656 saataviaan seurakuntalaisiltaan. Vielä 1670-luvun alussa hän varusti talostaan rakuunan. Kappalaisen kuoltuakin talo pysyi pappisomistuksessa, sillä kirkkoherra Sigfrid Porthanus, hänen leskensä ja sitten vielä heidän poikansakin omistivat sitä 1710-luvulle asti." (s. 476).
"Joroisten ensimmäinen kirkkoherra Marcus Aeschilli (Markku Eskelinpoika) mainitaan jo 1629 kappelin saarnaajana "verbi minister Jorosensis" -virkanimikkeellä. Veijo Saloheimo on varovasti viitannut mahdollisuuteen, että hän saattaisi olla Pien-Savon kihlakunnankirjurina 1613-16 toimineen Augustus Eskilinpojan veli. N. Karl Grotenfelt puolestaan on olettanut, että hän olisi joroislaista Eskelisten sukua, joka omisti viimeistään 1550-luvulta lähtien Häyrilän kylässä kahdeksan oravan tilan. Talonpaikka oli Kiviselässä. Vielä 1635-44 tila oli Olli Eskelisen omistuksessa. Vuoden 1644 maakirjassa hänet mainitaan Olli Eskelinpoikana (Oluff Eschillson), joten läheinen sukulaisuussuhde on mahdollinen. Vuoden 1645 maakirjaan talon omistajaksi on jo merkitty kirkkoherra Marcus. Olli Eskelinen siirtyi toiselle Häyrilän tilalle. Eskelisten ja kirkkoherran omistama talo sai 1700-luvulla nimen Kansala." (s. 462)
Nämä katkelmat viittaisivat siihen, että Joroisten ensimmäinen kirkkoherra saattoi hyvinkin kuulua Eskelisten sukuun. Tämäkään ei nyt mitenkään todista, että Eskeliset olisivat alkujaan Kauhasia, mutta mielenkiintoista, jos Eskeliset ovat Kauhasten tavoin olleet pappissukua.
Pekka Hiltunen
20.02.11, 21:40
..., että Joroisten ensimmäinen kirkkoherra saattoi hyvinkin kuulua Eskelisten sukuun. Tämäkään ei nyt mitenkään todista, että Eskeliset olisivat alkujaan Kauhasia, mutta mielenkiintoista, jos Eskeliset ovat Kauhasten tavoin olleet pappissukua.
Juvan kirkkoherra Ericus Marci Finno jätti ilmeisesti jälkeensä monet Savon Finne-nimiset henkilöt. Mikkelin rk:ssa 1707-11 (SSHY:n kuva 150)
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2446&pnum=150
näkyy Eskel Finne ja p:so Kerttu Myyryläinen. Tämä Esko on kuolinvuotensa 1726 perusteella syntynyt n. 1656.
PH
No niin. Alkoi vähitellen seljetä tuo tuomiokirja-asia. Vuosien 1606-1608 tuomiokirjat kuuluvat kyllä samaan sarjaan kuin vuosien 1602-1603, mutta jostain syystä niitä ei ole mikrofilmattu. Onneksi satuin muistamaan, että joku (Pirinen tai Soininen) mainitsi käyttäneensä niitä fotostaattijäljenteinä, ja Vuorinen ystävällisesti löy kouraani luettelon Kansallisarkiston fotostaattikokoelmasta, josta löytyivät myös nämä kaivatut lehtykäiset. Toistaiseksi tulokset on laihat: Tavinsalmen käräjillä 1606 ei tule nähdäkseni esiin mitään tähdellistä.
Rantasalmen käräjillä 13.2.1606 sitä vastoin tapahtui jotain - ainakin sukututkijan näkökulmasta - hauskaa.
Her Larses Sson Erich Larsson sak till 40 d:r för Mökränckning han lockade Peer Immos dotter Kirstin Peersdotter af laggifta seng, och at gifwe henne i förlichning kiortell kledhe om 6 alnar hoffudh och fårklädz liuff effter han henne icke ächta wille. Effter 12:ns r(ansa)kan.
Eli herra Laurin poika Erik Larsson tuomittiin 40 taalarin sakkoon neidonhäpäisystä, sillä hän oli vietellyt Pietari Immosen Kirsti-tyttären, joka oli syntynyt laillisessa avioliitossa, ja Erikin tuli suorittaa tytölle sovitukseksi kuusi kyynärää hameverkaa ja jotain muutakin, koska Erik ei halunnut ottaa häntä vaimokseen.
Tämä osoittaa ainakin sen, että Erik Larsson ei ollut vuonna 1606 tai välittömästi sitä ennen naimisissa, koska muuten käytäisiin oikeutta huoruudesta, nyt vain neitseentärvelyksestä, ja loppulausuma osoittaa, ettei mikään juridinen seikka olisi estänyt Erikiä solmimasta avioliittoa.
Voidaan siis todeta, että Erik Larsson on ollut kyllä naimisissa, sillä hänellä oli jo siteeratussa Älvsborgin lunnaiden kantoluettelossa 1615 sekä poika että pojalla puoliso. Erikin mahdollisesta vaimosta ei voida päätellä, koska heitä ei näemmä eritellä, mutta ainakin tämä puoliso on kuollut ennen vuotta 1606. Ei ole pääteltävissä, onko Erik solminut myöhemmin uuden avioliiton, mutta aivan nuori mies hän ei ole enää ollut, yli nelikymppinen joka tapauksessa. Kuten jo todettu, ollakseen naimisissa vuonna 1615, Erikin pojan on täytynyt syntyä viimeistään 1590-luvulla, mikä sitoo Erikin syntymäajan luontevasti ehkä 1560- ja 1570-lukujen välimaastoon. Näin hän sopii myös kitkattomasti isänsä kronologiaan.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=1726479
Herää tietysti kysymys, kuka tämä tuntematon poika sitten on. Rantasalmella käräjöi 1606 Paavali Rouhiaista vastaan pariin otteeseen joku lähemmin tuntematon Lasse Erichsson, mutta hän taitaa olla hieman liian vanha Erik Larsinpojan pojaksi. Tällöin kyse oli maakappaleesta nimeltä Honkamäki, jolla on ollut myös jotain tekoa Piilisten suvun kanssa.
Honkamäki löytyykin Rantasalmen Piililästä Habermanin maakirjassa 1620-luvulla. Silloin arviokuntaan kuuluivat Matti Ravaltinpoika, Lauri Erkinpoika ja Mikko Erkinpoika. Keitä he sitten olivat, en uskalla arvailla.
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol85.html#Honkam%C3%A4ki
1606-1608 käsiteltiin Tavinsalmen käräjillä vain Juhana Laurinpojan yksityisiä maa-asioita, lähinnä maanjakoa erään Sakari Heikkisen kanssa. Sukulaisuuksista tai perintöosista ei puhuttu.
Juvan käräjäkirjasta 22.2.1606 löytyi se kertomus, jonka perusteella Pirinen on niputtanut Juhana Laurinpojan Juvan Taipaleen Antti Olavinpojan lankomieheksi ja molemmat miehet Taipalsaaren kirkkoherran Antti Antinpoika Kettusen vävyiksi. Siinä on lunastettu hopialla anoppia ja kälyä sotavankeudesta Venäjänmaalta:
Dömdes effter 12:ns ran:kan Johan Larson ifrå Taffwisalm sochen, at han samt med sin hustrues systerman Anders Olson skall med bägges theras utsäde, både rogh och korn och hafre, nästkommandes åhr, såå allenast bålåcher och sedan skipte årswexten sigh emillan i twå deelar. Dermed för:ne Johan läth sigh nöije, både för det sölf han hade gifwit i ransuning för sin hustrues moor och för sin hustrues syster, när de blefwo förlossade uthur deres fängelse iffrån Rydzland. Så och för thet af honom på sin hustrues wegne för löst och fast tilkommer i Taipallsaari.
ritva laiho
02.03.11, 19:26
Hieno löytö. Kaikkea en tosin ymmärrä ainakaan näin oikopäätä. Taipalsaari?
terv. Ritva
såå allenast bålåcher
Ihka uusi sana; mitä tarkoittaa ?
bålåcher -sana esiintyy itse asiassa aika usein juuri 1606-1608 vuosien tuomiokirjoissa. En tiedä sanan täsmällistä merkitystä, mutta åcher = åker.
Taipalsaari: nyt en muista ollenkaan, mitä ajattelin. Antti Antinpoika Kettunenhan oli kirkkoherra Jääskessä. Joku Teitti taisi kyllä olla Taipalsaaressa. Ellei tässä viitata Juvan Taipaleeseen, määttiijjä.
ritva laiho
02.03.11, 23:13
Lapveden kirkkoherra Olaus Andrae Teethän asui Taipalsaaressa ja hän oli Olaus Andrae Toiviaisen vaimon Kirstin isä ja siis Antti Olavinpojan äidinisä.
bålåcher -sana esiintyy itse asiassa aika usein juuri 1606-1608 vuosien tuomiokirjoissa. En tiedä sanan täsmällistä merkitystä, mutta åcher = åker.
No olisihan tuo åker pitänyt tajuta ... kiitos!
Mukava taas oppia uutta.
ritva laiho
02.03.11, 23:35
Taidan sekoilla kirkkoherra Teetin patronyymissä ,mutta Kirsti Teetin isä hän kuitenkin oli vaikkakaan ei noihin aikoihin enää elossa.
Bodniemi37
03.03.11, 10:05
bålåcher -sana esiintyy itse asiassa aika usein juuri 1606-1608 vuosien tuomiokirjoissa. En tiedä sanan täsmällistä merkitystä, mutta åcher = åker.
SAOBista löytyi tällainen sananselitys:
"– BOL-ÅKER.
[fsv. bolsaker]
(numera bl. i Finl.) till hufvudgården hörande o. i dess omedelbara närhet liggande åker; motsatt: utåker. Torpets åker (är) af linda uptagen utaf sielfva Byens Båhlåker. F. J. EHRENSTRAHL (1731) hos TROLLE-BONDE Hesselby (http://javascript<b></b>:parent.popup('9383')) 305. Till odal-ägor .. räknas (endast) sådane åkrar, som äro i sammanhang med gamla Bol- eller Bolstads-åkern, och således icke utåkrar, som äro spridde i utmarken. BONSDORFF Kam. (http://javascript<b></b>:parent.popup('4732')) 19 (1893). SCHYBERGSON Finl. hist. 2: 74 (1859)."
Terveisin,
Kas kas, näin sitä taas viisastui :)
Vieläkään ei ole pulpahtanut esille mitään mainittavaa uutta, mutta hiljainen pakerrus jatkukoon tänäkin vuonna. Silmiin sattui muita asioita etsiskellessä Rantasalmen sakkoluettelo 1606, jossa viitataan luonnollisesti Eerik Laurinpojan saamaan sakkorangaistukseen neidonhäpäisystä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3171198
F(ältes) kyrkeheerdens her Larses son Erich Larson s(ak) till 40 m(ar)c för möökränkning han lockade Peer Immons dotter, af lagh gifte säng.
= tuomittiin kirkkoherran herra Laurin poika Eerik 40 markan sakkoon neidontärvelyksestä : hän vietteli Pietari Immoisen tyttären, laillisesta aviovuoteesta.
Pitäisi katsoa, sanooko Renvall (1500-luvun ihminen oikeuskatsomusten valossa) tai Pirinen (Savon vanhimmat tuomiokirjat), mitä tuo selvästikin tekninen termi af lagh gifte säng oikein tarkoittaa. Mielestäni se määrittelee sanaa dotter ts. että Immosen tytär on tämän laillisesta avioliitosta mieluummin kuin verbiä lockade, sillä varsinainen tuomiokirjakatkelma, joka on siteerattu ketjussa, mainitsee, ettei Eerik halunnut solmia avioliittoa tytön kanssa, mikä nähdäkseni edellyttää että kumpainenkin ovat olleet 1606 nykytermein sanottuna sinkkuja.
Pekka Hiltunen
01.01.12, 18:02
Vieläkään ei ole pulpahtanut esille mitään mainittavaa uutta, mutta hiljainen pakerrus jatkukoon tänäkin vuonna. Silmiin sattui muita asioita etsiskellessä Rantasalmen sakkoluettelo 1606, jossa viitataan luonnollisesti Eerik Laurinpojan saamaan sakkorangaistukseen neidonhäpäisystä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3171198
F(ältes) kyrkeheerdens her Larses son Erich Larson s(ak) till 40 m(ar)c för möökränkning han lockade Peer Immons dotter, af lagh gifte säng.
= tuomittiin kirkkoherran herra Laurin poika Eerik 40 markan sakkoon neidontärvelyksestä : hän vietteli Pietari Immoisen tyttären, laillisesta aviovuoteesta.
Pitäisi katsoa, sanooko Renvall (1500-luvun ihminen oikeuskatsomusten valossa) tai Pirinen (Savon vanhimmat tuomiokirjat), mitä tuo selvästikin tekninen termi af lagh gifte säng oikein tarkoittaa. Mielestäni se määrittelee sanaa dotter ts. että Immosen tytär on tämän laillisesta avioliitosta mieluummin kuin verbiä lockade, sillä varsinainen tuomiokirjakatkelma, joka on siteerattu ketjussa, mainitsee, ettei Eerik halunnut solmia avioliittoa tytön kanssa, mikä nähdäkseni edellyttää että kumpainenkin ovat olleet 1606 nykytermein sanottuna sinkkuja.
Niin, lulisi kyllä tulleen tyyriimmäksi vietellä avioliitossa syntynyt tytär kuin äpärä, ja rangastuksen mittaamisessa on tämä huomioitu ja tuomiolauselmassa mainittu.
PH
Varmastikin näin, toisaalta onko noilla talollisilla ollut sitten niin yleisesti aviottomia lapsia perheittensä yhteydessä, että asia olisi ollut mainitsemisen arvoinen, vai onko kysymys vain kansliajargonista. Oli miten oli, 1500-luvun savolainen oli osittain jäänne vanhan klaanioikeuden päiviltä ja paljon itsenäisempi kuin jälkeläisensä.
Selailin Leppävirran historia II:n lopussa olevia isäntäluetteloja, joita en yleensä käytä, koska niissä on kosolti epätarkkuuksia. Tulipa nyt vastaan pikkuseikka, johon en muista vielä viitatun, mutta joka herätti välittömästi kiinnostukseni. Kysymys on tietenkin Leppävirta n:o 2 omistajista. Luettelo panee seuraavasti:
Juho Erkinpoika Kinnunen - n. 1674
siltavouti Iivari Juhonpoika Kinnunen n. 1674-1710
Juho Iivarinpoika 1711-1733
Luettelon laatija tuskin sovittelisi henkilöille sukunimeä, ellei sellaista olisi jossain tosiaan nähnyt. Minulle ei ole tullut vastaan missään, tosin enpä ole henkikirjoja näiden miesten osalta vuosi vuodelta käynyt läpi. Jos löytyisi kriittisen tarkastelun kestävää evidenssiä, että Juho Erkinpojalla tai pojallaan olisi tosiaan esiintynyt Kinnunen-nimi, menisi tämä jo kerrassaan erikoiseksi. Ihmekö tuo sinänsä, Kinnusiahan pitäjässä piisaa.
t. Jens
Olen käynyt täikamman kanssa läpi Perttu Erkinpojan jälkeläisiä neljä polvea ja löytänyt koko joukon korjauksia Paikkalan sukukirjaan. Tehtävä ei ole kieltämättä ollut alkujaan helppo, kun kaikki miehet ovat olleet nimeltään Perttuja.
Palatakseni lyhyesti alkuperäiseen aiheeseen: lukkari Juho Tuomaanpoika on edelleen isättä. Olemme etsineet tuloksetta Tuomas Paavalinpoikaa ja Tuomas Juhananpoikaa.
Mutta olemmeko etsineet vielä n. 1590 syntynyttä Tuomas Simonpoikaa?
Jens
Jos löytyisi kriittisen tarkastelun kestävää evidenssiä, että Juho Erkinpojalla tai pojallaan olisi tosiaan esiintynyt Kinnunen-nimi, menisi tämä jo kerrassaan erikoiseksi. Ihmekö tuo sinänsä, Kinnusiahan pitäjässä piisaa.
Sanottakoon vielä, että tämä paljastui nähdäkseni talonhaltijaluettelon kokoojan erheeksi. Kirkonkylässä asui myös Kinnusia, joilla oli samoja etunimiä. Mutta Kinnusiksi ei Leppäsalon kievarin sukua ole konsa kirjattu. Saamaisten sukukin on laitettu Mustosiksi, kun yhden kerran tavallisesti sukunimetön Juho Pertunpoika kirjattiin Mustoseksi. Ymmärtäähän sen, sillä tila aikaisemmin kuului Mustosille.
Kauhanen-nimi esiintyy ensimmäisen kerran Leppävirralla vuoden 1705 henkikirjassa Saamaisissa ja vuoden 1699 rippikirjassa (Kauhas enkia).
ja kuka oli se Tuomas Viikso (vrt. Sihvo Erkinpoika Viikso), jonka maihin kuului se Kiviaho, jossa Juho Tuomaanpoika sittemmin asui:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol29.html#Thåmas
Tässä on taulumuotoinen yhteenveto siitä, mitä nähdäkseni tiedämme Kauhasten alkuperästä: toisessa taulussa on Perttu Erkinpojan jälkeläiset, toisessa Juho Tuomaanpojan perhe.
Perttu Erkinpojan jälkeläiset tunnetaan kehnosti Konnuslahdessa asuneiden Kauhasten osalta, sillä Konnuslahden sivut ovat järjestään tuhoutuneet 1700-luvun alkupuolella. Olen mm. miettinyt, kuka on se Samuel Kauhanen Konnuslahdesta, joka vihittiin Leppävirralla 1750. Häntä ei Paikkala mainitse lainkaan.
Juho Tuomaanpojalle olen niputtanut vielä yhden tyttären, Marian, joka niin ikään puuttuu Paikkalalta. Pitäisin yhdistämistä varsin uskottavana perustein, jotka olen merkinnyt tauluun 6. Eihän se tietysti muutu sillä kirkossa kuulutetuksi.
Jos joku ketjun seuraajista löytää korjauksia tai tarkennuksia, otan ne kiitollisuudella vastaan.
Jens
Tommy Koukka
06.02.12, 20:59
ja kuka oli se Tuomas Viikso (vrt. Sihvo Erkinpoika Viikso), jonka maihin kuului se Kiviaho, jossa Juho Tuomaanpoika sittemmin asui:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_fol29.html#Thåmas
Tämä Tuomas Viikso onkin erittäin hyvä huomio. Hän siis asui samoilla seuduilla kuin lukkari Juho Tuomaanpoika. Viiksot olivat alkujaan Immosia. Juho Tuomaanpojalla jokin yhteys Kauhasen pappissukuun kuitenkin täytynee olla. Tällä hetkellä todennäköisimpänä isänä Juholle pitäisin vielä vuoden 1644 henkikirjassa Kuopion Puutosmäessä mainittua Tuomas Juhonpoikaa. Voisikohan 1620-luvulla esiintynyt Tuomas Viikso olla sama mies? Hän olisi ollut Kauhasia ja mennyt vävyksi Viiksolle (Sihvo Viikso), mistä johtuen hänelle olisi merkitty sukunimi Viikso. Tämä on siis vain pelkkä olettamus. Kävin muutaman maakirjan läpi, mutta en huomannut niissä Tuomas Viiksoa. Nyt olisi mielenkiintoista saada laadittua Kiviahon isäntäluettelo 1620-luvun Tuomas Viiksosta 1660-luvun Juho Tuomaanpoikaan, mutta taitaa olla melko haasteellista.
Enpä ole minäkään tuota Viikson Tuomasta muualla tavannut. Vuosien 1618-1619 pariskuntaluettelosta käy ilmi, että Sihvo Viikson taloudessa asui kolme naimisissa olevaa miestä, isännän lisäksi siis kaksi muuta.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3178731
1610-1611 pariskuntaluettelon mukaan Erkki Laurinpoika on naimisissa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3176141
Saamaisissa on joku Tuomas Simonen, mutta hän ei liittyne asiaan mitenkään:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3176142
samaan aikaan Viikson taloudessa ei ole muita kuin isäntä, emäntä, renki ja piika: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3176143
Kiviahosta ei liene tehtävissä varsinaista isäntäluetteloa, vaan se on kaiketi kuulunut Viikson maihin, mutta eriytynyt niistä 1620-luvun tietämillä. On mielestäni kelpo, joskin meidän näkökulmastamme tarkoitushakuinen, hypoteesi, että Tuomas Viikso on ukko Viikson vävy ja kenties Kauhasia, mutta todistamisen taakka on meillä. Onkohan Tuomas päätynyt kymmenysluetteloihin?
Pien-Savon ratsumiesluettelossa 1619-1620 mainitaan joku Thomas Simonsson, mutta hän voi olla kuka tahansa talonpoika, joka on vain tipauttanut sukunimensä:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3178989
lisäys:
1618 luettelossa mainitaan Säämingissä ja nimenä Tuomas Simonpoika Holopainen, joten se siitä
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3178588
Tommy Koukka
10.02.12, 18:34
Vuoden 1722 maakirjaan lukkari Juho Tuomaanpojan talo on merkitty nimellä "Mart Klåckarin nu Joh: Hämäläin". Martti-nimistä lukkaria ei näytä Leppävirralla olleen. Vuoden 1664 maakirjassa lukkari Juho Tuomaanpoika mainitaan Martti Heikinpojan tiluksilla, joten vuonna 1722 mainitulla Martti-lukkarilla tarkoitettaneen häntä. Martti Heikinpoika mainitaan vielä vuoden 1669 henkikirjassa, mutta ei enää vuoden 1675, jolloin Juho Tuomaanpojalla mainitaan jo oma tila kirkonkylässä. Vuoden 1660 henkikirjassa Leppävirran kirkonkylässä mainitaan isäntänä Heikki Matinpoika, jolla oli Martti-niminen vävy ja Heikki-niminen poika. Heikki Matinpoika mainitaan Leppävirran kylässä jo 1649 henkikirjassa. Koska Juho Tuomaanpojan vaimo oli Marketta Heikintytär, lukkari voisi sopia Heikki Matinpojan vävyksi. Heikki Matinpoika näyttää merkityn ilman sukunimeä, joten hän voisi olla säätyläissukuinen, sillä Leppävirralla näyttää lähtökohtaisesti talonpojille merkityn sukunimet, mutta säätyläisiltä jätetyn pois.
Olet erinomaisen oikeassa. Ja koska lukkarinvirat helposti kulkivat suvussa, voisi tämä selittää, miten Juho Tuomaanpoika tuli tulevan Hämälän isännäksi. Ajallisestihan tuo kävisi hyvin laatuun. Tuomiokirjoista tälle ei nähdäkseni saa varmennusta, mutta hypoteesina se on niin hyvä, että kannattaa pistää sukutauluihin esille sopivin kysymysmerkein varustettuna.
Jens
Tommy Koukka
19.02.12, 18:37
Heikki Matinpoika mainitaan Leppävirralla ainakin jo vuoden 1647 henkikirjassa. Todennäköisesti hän on sama Heikki Matinpoika, joka mainitaan vuoden 1644 henkikirjassa Kuopion kirkonkylässä isäntänä. Samaan aikaan Kuopiossa mainitaan Heikki-lukkari, joka oli eri henkilö. Vuoden 1647 henkikirjassa Heikki Matinpoikaa ei enää mainita Kuopiossa, joten hän lienee muuttanut Leppävirralle. Vanhin löytämäni merkintä Heikki Matinpojasta Kuopiossa on vuodelta 1634: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13402&pnum=23. Heikki Matinpoika on ollut säätyläismies, sillä vuoden 1637 ruodutusluetteloon hänet on merkitty kirjuriksi: http://kotisivu.suomi.net/picea/kuopio/kuopio_rl_1637.html (ruotu 40). Kuopion kappalaisena mainitaan 1620-luvulta alkaen Mathias Henrici, jonka pojaksi Heikki saattaisi sopia. Heikillä mainitaan tytär jo vuoden 1644 henkikirjassa, joten tyttären on täytynyt syntyä jo 1620-luvulla, joten Heikki lienee syntynyt 1600-luvun vaihteessa. Heikki lienee kuitenkin ollut liian vanha ollakseen Mathias Henricin poika erityisesti sen vuoksi, että veroluetteloista voitaneen päätellä Kuopion kappalaisen siirtyneen vuonna 1639 perustetun Leppävirran seurakunnan ensimmäiseksi kirkkoherraksi, jonka tiedetään olleen Mathias Henrici Montanus.
Leppävirran lukkarin Juho Tuomaanpojan isä oli mahdollisesti vuoden 1644 henkikirjassa Kuopion Puutosmäessä mainittu Tuomas Juhonpoika: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=113. Hänen kohdalleen on tehty hieman epäselvästi lisämerkintä, josta voitaneen päätellä hänen asuneen Leppävirran kirkkoherra Mathiaksen luona. Tämä antaisi lisätukea sille, että Tuomas Juhonpoika oli lukkari Juho Tuomaanpojan isä, sillä lukkari asui henkikirjojen mukaan aluksi Leppävirran pappilassa.
Tommy Koukka
19.02.12, 19:05
Erkki Simonpoika mainitaan muutamassa kohtaa Leppävirran pitäjänhistoriikissa (Sarvas & Hovi, Leppävirran historia I, 1988)
s. 140: "Vartiointia itärajalla oli taas pakko lisätä, varsinkin vuodesta 1607 lähtien. Yhtenä vartiopäällikkönä mainitaan mm. Erkki Simonpoika Leppävirran kummenkunnasta, sittemmin Saamaisten neljänneskunnan nimismieheksi mainittu."
Aiemmin on todettu Leppävirran kirkonkylässä vielä 1645 asuneen Erkki Simonpojan todennäköisesti kuuluneen Kauhasten sukuun. Vanhin merkintä hänestä on tuo merkintä vartiopäällikkönä vuodelta 1607. Hänen isäkseen sopivaa Simoa ei ole toistaiseksi löytynyt Kuopion pitäjästä. Vuoden 1644 henkikirja sisältää lautamies Erkki Simonpojan puumerkin (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=108). Puumerkit saattoivat periytyä suvussa. Tästä hyvä esimerkki on samasta henkikirjasta Kuopion nimismiehen Iivar Juhonpojan puumerkki (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=110), joka on täysin identtinen kuin hänen isänsä, Kuopion nimismiehen Juho Laurinpojan puumerkki (VA 6744:67, Kauko Pirinen: Savon historia II:1, s. 456 ja 676). Mielenkiintoista on se, että Turun raatimiehenä 1614 ja 1623-29 mainitun Simon Eskilinpoika Härän sinetissä on sama kuvio kuin Erkki Simonpojan puumerkissä (http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/seskilsson.jpg). Turussa raatimiehenä oli 1614-19 Sipi Mikonpoika Kauhanen, joka on voinut olla samaa sukua kuin Kuopion Kauhaset. Leppävirran Erkki Simonpoika saattaisi hyvinkin olla kotoisin esim. Turusta.
Tuomas Juhonpoika näkyy tosiaan asuvan Herra Matiaksen tykönä Leppävirralla, mikä sitoisi hänen perhettään Leppävirran kirkonkylän suuntaan. Erinomaisia aihetodisteita edelleen!
Jälkimmäisestä ajatuksesta en ole aivan varma: puumerkkikuvioiden aiheet tuntuvat olevan kuitenkin aika universaaleja (jousikuvio tuokin kaiketi on?). Nimeä Härkä ei voida sitoa Kauhasten sukuun - elleivät ole sitten esim. asuneet Härjän talossa Turussa. Mutta todistamisen taakka voi olla ylivoimainen.
Tommy Koukka
19.02.12, 21:40
Selasin lävitse Veli Pekka Toropaisen erinomaisen artikkelin "Turun porvariston keskinäiset verkostot vuosina 1549-1660" Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa 47. Siinä huomioni kiinnittyi Härkä- ja Kauhanen-nimisiin. Turussa mainitaan ainakin 1570-luvulta alkaen ja vielä 1600-luvun alussa Matti Kauhanen. 1610-luvulla raatimiehenä oli Sipi Mikonpoika Kauhanen. Matti Kauhasen aikalaisena mainitaan Mikko Härkä ja ainakin jo vuodesta 1601 Simo Eskonpoika Härkä. Vuonna 1630 haudattiin turkulainen raatimies Simon Härkä ja hänen tyttärensä, joka oli Jören von Hagenin ensimmäinen vaimo (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_108.htm). Hagenin talon osti 28.6.1643 Pentti Sipinpoika Härkä. Näiden edellä mainittujen henkilöiden patronyymit laittoivat epäilemään, olisivatko Turun Härkä- ja Kauhanen-nimiset samaa sukua? Ehkä Turkua minua paremmin tuntevat osaavat arvioida tämän hypoteesin validia.
Onko muuten Joroisiin ratsumieheksi ja befallningsmaniksi tupsahtava Pärttyli Tuomaanpoika sama mies, joka mainittiin aikaisemmin Kuopion puolessa? (Ilmeisestikin kyllä, mutta ei liittyne tarkasteltavaan kuvioon):
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13404&pnum=725
Tommy Koukka
20.02.12, 21:51
Pertti Tuomaanpoika mainitaan Kuopiossa jo vuoden 1631 maakirjassa ja vielä 1647 henkikirjassa. Hän voi hyvinkin olla sama mies, joka esiintyy Joroisilla vuoden 1649 henkikirjassa. Leppävirran lukkarin Juho Tuomaanpojan veljeksi hän ei taida kovin hyvin sopia, sillä lukkarin oletettu isä Tuomas mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1635. Sopisiko Pertti Kuopion kirkkoherrana 1591-1603 toimineen Tuomas Johannis Lackmannuksen pojaksi, jolloin hänelläkin olisi yhteys Kauhasen sukuun. Tuomaan poika Gabriel Thomae Lackman oli Kuopion kappalainen 1613-16 ja kirkkoherra 1635-66, joten Pertti Tuomaanpoika voisi sopia veljeksi.
< Ovatkohan kyseessä Erkki Laurinpojan, kkhra Laurentius Aeschilliin erään pojan jälkeläiset? Perttu Erkinpojan (s < 1630) poikia olivat (mm.) Perttu Kauhanen, s n 1654, Juho Kauhanen, s n 1654, ja Olof Bertilsson Kauhanen, jonka poika Bertil syntyi 1693 ja kuoli 23.7.1765 Leppävirran Leppämäessä? >
Kauhasista en tiedä mitään, mutta törmäsin tällaiseen Kuopion syntyneissä ja muistin Kauhanen-ketjun.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet_1690-1751_msrk_tk1651/37.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet_1690-1751_msrk_tk1651/38.htm
Tutkimisiin
Pekka Hiltunen
06.03.12, 17:39
< Ovatkohan kyseessä Erkki Laurinpojan, kkhra Laurentius Aeschilliin erään pojan jälkeläiset? Perttu Erkinpojan (s < 1630) poikia olivat (mm.) Perttu Kauhanen, s n 1654, Juho Kauhanen, s n 1654, ja Olof Bertilsson Kauhanen, jonka poika Bertil syntyi 1693 ja kuoli 23.7.1765 Leppävirran Leppämäessä? >
Kauhasista en tiedä mitään, mutta törmäsin tällaiseen Kuopion syntyneissä ja muistin Kauhanen-ketjun.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet_1690-1751_msrk_tk1651/37.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet_1690-1751_msrk_tk1651/38.htm
Tutkimisiin
Tässähän on se rk:n lopussa oleva keisarina Katarina I:n sukukaavio, josta on paljon käyty keskustelua netissä.
PH
Tommy Koukka
11.03.12, 21:04
< Ovatkohan kyseessä Erkki Laurinpojan, kkhra Laurentius Aeschilliin erään pojan jälkeläiset? Perttu Erkinpojan (s < 1630) poikia olivat (mm.) Perttu Kauhanen, s n 1654, Juho Kauhanen, s n 1654, ja Olof Bertilsson Kauhanen, jonka poika Bertil syntyi 1693 ja kuoli 23.7.1765 Leppävirran Leppämäessä? >
Kauhasista en tiedä mitään, mutta törmäsin tällaiseen Kuopion syntyneissä ja muistin Kauhanen-ketjun.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet_1690-1751_msrk_tk1651/37.htm
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuopio/syntyneet_1690-1751_msrk_tk1651/38.htm
Tutkimisiin
Nyt alkoi kiinnostaa tarkemmin tämä Kauhasten suvun kantaisä, Kuopion ensimmäinen kirkkoherra Eskil Kauhanen. Kauhasten sukukirja (Jarmo Paikkala: Pappi, lukkari, talonpoika - Kauhanen-Argillander-Skopa-suku) kertoo hänen olleen Matinpoika (Eschil Matthiae) ja vaimonsa nimeltään Maria. Lähdeviitteitä sukukirjaan ei ole merkitty, joten kiinnostaisi tietää, mihin nämä perustuvat.
Matthias Akianderin paimenmuiston mukaan vuonna 1552 perustetun Kuopion seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Aeschillus Kauhanen. Hänen poikansa Laurentius Aeschilli mainitaan kirkkoherrana vuodesta 1557. Toistaiseksi en ole löytänyt yhtään 1550-luvun asiakirjaa, jossa mainittaisi tämä kirkkoherra Aeschillus. Sen sijaan Laurentius mainitaan useissa asiakirjoissa. Vaikkei Eskilistä olisikaan hänen aikaisiaan asiakirjamerkintöjä, hänen olemassaoloaan ei tarvinne epäillä eikä sitä, etteikö hän olisi ollut Kuopion ensimmäinen kirkkoherra.
Kuopion 1690-luvun kirkonkirjaan piirretty Kauhasen suvun sukupuu lienee piirretty vasta 1700-luvun puolivälin jälkeen, eli pari sataa vuotta Eskil Kauhasen jälkeen. Siinä suvun kantaisäksi on merkitty Eschillus Kauhain. Onkohan tämä vanhin asiakirjalähde, jossa Eskil Kauhanen mainitaan? (Tietysti Laurentius Aeschillin patronyymissä hänet mainitaan jo 1500-luvulla).
Tässä sukupuussa ja Akianderin paimenmuistossa ei siis mainita Eskon patronyymiä eikä vaimon nimeä. Mistähän lähteestä ne on löydetty Kauhasten sukukirjaan?
Kuopioon tullessaan Eskil Kauhanen ei ole ollut enää kovin nuori, koska jo 1557 hänen poikansa Laurentius mainitaan kirkkoherrana. Viipurissa mainitaan pappismiehenä vuonna 1523 eräs Eskil Mikonpoika. Hän saattoi olla sama Eskil Mikonpoika, jolle läänitettiin 12.5.1526 Jääsken Saviniemen kartano, joka oli hänellä vuoteen 1535. Tämä voi olla kaukaa haettu, mutta voisiko tämä Eskil Mikonpoika olla Kuopion tuleva kirkkoherra Eskil Kauhanen?
Olen itse pyöritellyt tismalleen samaa kysymystä, ts. että pitäisi lähdeviitoittaa kaikki, mitä Eskilistä todella tiedetään (ei siis Bergholmin sukumuistoja). Olli Heikinpoika Lappalaisen maat pakkolunastettiin pappilaksi 1552, joten uusi pappi päässyt kaiketi asumaan pian sen jälkeen Kuopionniemelle.
Oliko Kuopion seurakunnan perustamisesta jäänyt joku asiakirja Valtakunnanregistratuuraan?
Mitä verokirjoissa sanotaan pappilan maiden hallinnasta 1552-1557?
Jens
Tarkistelin asiaa muistiinpanoistani: Kustaa Vaasa vahvisti Kuopion kirkkoherrakunnan perustamisen kirjeellään 14.3.1552. Kirjeen löytyy Valtakunanregistratuurasta (kopio Kansallisarkistossa, käyn katsomassa, mitä siinä sanotaan). Tuntuisi oudolta, että perustetaan itsenäinen kirkkoherrakunta ilman kirkkoherraa.
Herra Eskelille en ole nähnyt patronyymiä muualla kuin noissa mainituissa 1800-luvun papereissa, jotka eivät viittaa mihinkään asiakirjaan. Mikäli ne perustuisivat johonkin mainintaan, joka ei olisi säilynyt meille, sekaannus olisi mahdollinen, erityisesti, kun nimissä käytettiin vakiintuneita lyhenteitä, jotka palautuivat keskiaikaisiin ligatuuriin ja kun tarkastellaan asiakirjoja vuosi vuodelta, huomataan, että kirjuritkin tekivät jatkuvasti niissä virheitä. Eli jos Mikko lyhennetään ml ja Matti mt, ei olisi ihme, jos ne sekaantuisivat keskenään.
Käsittääkseni herra Lauri on syntynyt aikaisintaan vuoden 1530 vaiheilla ja vihitty papiksi aikaisintaan 1555 (kanonisen lain 25 vuoden suositus). Hänen isänsä olisi silloin ollut varmaankin parhaassa miehuudessaan 1530-luvulla. Jos hän toimi jo silloin pappismiehenä ja jos hänellä oli poika, kuuluisi hän siihen pappispolveen, jotka olisivat solmineet avioliiton heti Västeråsin valtiopäivien päätöksen jälkeen. On tietysti mahdollista, että herra Lauri ei olisi herra Eskon aviolapsi, mutta näitä asioita on turha pohtia, koska niihin ei voida saada vastausta. Riittänee todeta, että herra Laurin perheen kronologia vaikuttaa olevan aika varmalla pohjalla.
Ottaen huomioon myös, että itäsuomen papisto rekrytoitui ennen muuta itäisestä Suomesta, jonka tärkein (ja ainoa) oikea koulukaupunki oli Viipuri, on löytö Esko-papista erittäin kiintoisa. Tunnemmeko myöhemmän Viipurin hiippakunnan alueelta muita herra Eskoja?
Jens
Pekka Hiltunen
12.03.12, 15:59
Tarkistelin asiaa muistiinpanoistani: Kustaa Vaasa vahvisti Kuopion kirkkoherrakunnan perustamisen kirjeellään 14.3.1552. Kirjeen löytyy Valtakunanregistratuurasta (kopio Kansallisarkistossa, käyn katsomassa, mitä siinä sanotaan). Tuntuisi oudolta, että perustetaan itsenäinen kirkkoherrakunta ilman kirkkoherraa.
Herra Eskelille en ole nähnyt patronyymiä muualla kuin noissa mainituissa 1800-luvun papereissa, jotka eivät viittaa mihinkään asiakirjaan. Mikäli ne perustuisivat johonkin mainintaan, joka ei olisi säilynyt meille, sekaannus olisi mahdollinen, erityisesti, kun nimissä käytettiin vakiintuneita lyhenteitä, jotka palautuivat keskiaikaisiin ligatuuriin ja kun tarkastellaan asiakirjoja vuosi vuodelta, huomataan, että kirjuritkin tekivät jatkuvasti niissä virheitä. Eli jos Mikko lyhennetään ml ja Matti mt, ei olisi ihme, jos ne sekaantuisivat keskenään.
Käsittääkseni herra Lauri on syntynyt aikaisintaan vuoden 1530 vaiheilla ja vihitty papiksi aikaisintaan 1555 (kanonisen lain 25 vuoden suositus). Hänen isänsä olisi silloin ollut varmaankin parhaassa miehuudessaan 1530-luvulla. Jos hän toimi jo silloin pappismiehenä ja jos hänellä oli poika, kuuluisi hän siihen pappispolveen, jotka olisivat solmineet avioliiton heti Västeråsin valtiopäivien päätöksen jälkeen. On tietysti mahdollista, että herra Lauri ei olisi herra Eskon aviolapsi, mutta näitä asioita on turha pohtia, koska niihin ei voida saada vastausta. Riittänee todeta, että herra Laurin perheen kronologia vaikuttaa olevan aika varmalla pohjalla.
Ottaen huomioon myös, että itäsuomen papisto rekrytoitui ennen muuta itäisestä Suomesta, jonka tärkein (ja ainoa) oikea koulukaupunki oli Viipuri, on löytö Esko-papista erittäin kiintoisa. Tunnemmeko myöhemmän Viipurin hiippakunnan alueelta muita herra Eskoja?
Jens
Mikonpojista taas en minä mitään tiedä, mutta Aeschillus Mathiaeen mainitaan jossain lähteessä olleen Karjalohjalta kotoisin.
PH
Joo, mainitaan (http://juhansuku.blogspot.com/2009/01/suomalainen-keisarinna-kauhanen.html) olleen Karjalohjan Kauhalasta, mutta kyseisessä pitäjässä tai sen kappeliseurakunnassa Sammatissa ei ole koskaan ollut tuollaista kylää.
Sen sijaan Uudellamaalla sijaitsevalta Kirkkonummelta Kauhala kyllä löytyisi.
Hyvät herrat! Olette juuri osuneet villakoiran ytimeen: siteeratut lähteet ovat 1800-luvun kompilaattorit Akiander ja Bergholm, jotka eivät kumpikaan esitä mitään lähteitä väittämiensä tueksi. Älkäämme siis vedotko heihin tässä.
Tarina karjalohjasta on jouduttu arvioimaan uudestaan jo varhain sen vuoksi, että kyseisen kylän puuttuminen Karjalohjalta on liian räikeä epäkohta. Mutta onko meillä mitään syytä luottaa Bergholmin tarinoihin muutenkaan - nehän on pitkälti kerätty kirjeenvaihdossa sukujen silloisten jäsenten kesken, ja hyvin monesti osoitettu nykytutkimuksella virheellisiksi. Ei 1900-luvun alun Kauhasilla ollut mitään sellaisia dokumentteja, mitä nykytutkimus ei tuntisi. 400-vuotinen suullinen sukutraditio puolestaan vaikuttaa hyvin kyseenalaiselta. Jo sata vuotta on paljon. Tästä voisi ehkä joku folkloristi puhua paremmin.
On hyvä muistaa etenkin Bergholmin tapauksessa, ettei hän ollut varsinaisesti (suku)tutkija - hän koosti taulustonsa sen mukaan kuin hänelle lähetettiin sukutietoja. Hän ei myöskään tarkistanut tietojaan mistään.
Sukumuistoja Esko Kauhasesta voidaan jäljittää aina 1700-luvun sukupuuhun asti. Voimme pitää varmana, että (a) hän on ollut olemassa, (b) hän oli herra Laurin isä. Todennäköisenä voidaan lisäksi pitää, että hän (c) oli pappi ja että hän (d) toimi vastaperustetussa Kuopiossa. Edes näitä seikkoja ei voida asiakirjoin todentaa, koska hänen nimeään ei löydy, ihme kyllä, verokirjoista (onko muuten kukaan edes etsinyt? ja muistammehan, että Tavinsalmi kuului sekä Säämingin että Juvan kirkkopitäjien alaisuuteen; eikö Tavinsalmen kirkkoherrakunnan perustaminen näy mitenkään Juvan ja Säämingin kymmenysluetteloissa?).
Näin ollen mielestäni kaiken uutta luovan keskustelun lähemmin tuntemattomasta Esko Kauhasesta tulee perustua aikalaisdokumentaatioon. Emme nähdäkseni saa sanoa, ettei Esko Kauhasen isä olisi voinut olla nimeltään Mikko, sillä Akiander sanoo häntä Matinpojaksi (tai Bergholm, kumpi se nyt sitten olikin). En tahdo sinänsä heittää Bergholmia romukoppaan, mutta sanonpa kuitenkin, että kyseinen teos ei kuulu (ensimmäisten joukossa) 2000-luvun sukututkijan käsiin - niin klassikko kuin se onkin. Se on kuitenkin sekä hyvässä että pahassa oman aikansa tuotos.
Jens
P.S. Pitänee rakentaa ensin jonkinlainen Eskil-File, jossa katsotaan, mikä yksittäinen väittämä perustuu viime kädessä mihinkin teokseen. Näin päästään arvioimaan eri traditionosasten syntyhistoriaa ja luotettavuutta. Lähinnä tarkoitan, että pitää erottaa Akianderin tiedot Bergholmin tiedoista.
Tommy Koukka
12.03.12, 22:16
Tarkistelin asiaa muistiinpanoistani: Kustaa Vaasa vahvisti Kuopion kirkkoherrakunnan perustamisen kirjeellään 14.3.1552. Kirjeen löytyy Valtakunanregistratuurasta (kopio Kansallisarkistossa, käyn katsomassa, mitä siinä sanotaan). Tuntuisi oudolta, että perustetaan itsenäinen kirkkoherrakunta ilman kirkkoherraa.
Akianderin paimenmuisto sisältää näitä Kuopion seurakunnan perustamiseen liittyviä asiakirjoja vuosilta 1549 ja 1552 puhtaaksikirjoitettuina. Kuopio kun perustettiin aluksi Juvan kappeliseurakunnaksi, voitaneen olettaa Eskil Kauhasen olleen aluksi Juvan seurakunnan kappalainen. Yleensä kai kappeliseurakunnan kappalainen pääsi perustettavan seurakunnan kirkkoherraksi. Juvankaan seurakunnan papistosta ei tunneta nimeltä kuin vasta 1550-luvulta kirkkoherra Henrik.
Tavinsalmen kirkkoherra Larsz Eskillsonista yksi vanhimmista asiakirjalähteistä vuodelta 1557 löytyy tästä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3120785
Pekka Hiltunen
13.03.12, 10:33
Ruokolahden khra:n Olaus Johanniksen vaimo oli Ruokolahden Laurentius Henriciin tytär. Itse Iivanaisen molempien vanhempien puolella on niin Matteja kuin Laurejakin. Lars Mattsson Teit on syntynyt Pernajassa n 1500 ja hänen vävynsä isän Matts Bertilssonin tiedetään olleen pappi, jonka kuolinvuosi oli kai 1534. Viipurin pormestari Bertil omisti Iivanala-nimisen tilan Säkkijärvellä ja kuoli siellä (rauha hänen sielulleen).
Täytyisi nyt siis vain löytää Kauhasten kantaisän oletetulle patronyymille lähde - pitemmälle ei sitten vältttämättä päästäkään. Onkohan FMU jo kahlattu läpi?
PH
Iivanaiset eivät liittyne mitenkään (käsittääkseni) Argillander-kuvioon...
Mistä lähteistä muuten oli löydetty merkinnät herra Eskeli Mikkelinpojasta?
t. Jens
Tommy Koukka
13.03.12, 18:54
Tässä mainintoja Eskil Mikkelinpojasta:
Matthias Akiander - Iikko B. Voipio (red.): Östra Finlands Herdaminne intill år 1868 II, s. 437:
Wiborg. Hospitals- och sjukhusförsamlingen i Pantsarlaks
Predikanter, stundom kapellaner kallade:
Eskil Michelsson, 1523 (Leinberg 164).
Aulikki Ylönen, Jääsken kihlakunnan historia I, s. 346-347: Herra Eskil Mikonpojalle - joko papille tai aatelismiehelle - läänitettiin 12.5.1526 Jääsken Saviniemen kartano yhdessä Maria Magdalenan hospitalin kanssa Viipurissa. Aulikki Ylönen arvelee Eskilin olleen joko pappi tai aatelismies. Herra Eskil Mikonpojan hallussa ei Saviniemi ollut montaakaan vuotta, sillä 20.10.1535 se sai uuden omistajan, kun kartano kaikkine torppareineen läänitettiin Pärttyli Jönsinpoika Ruuthille, josta myöhemmin tuli Viipurin kaupungin pormestari ja jolla Saviniemi oli vielä 1546.
Lähdeviitteenä: Gustaf I:s reg. III, s. 139
Lieneeköhän näissä kyse samasta Eskil Mikonpojasta: http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6369 ja http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6478
Pekka Hiltunen
13.03.12, 21:04
Iivanaiset eivät liittyne mitenkään (käsittääkseni) Argillander-kuvioon...
Mistä lähteistä muuten oli löydetty merkinnät herra Eskeli Mikkelinpojasta?
t. Jens
Jos herra Eskelin patronyymille ei löydy lähdemerkintää, voisi Matts olla hyvä arvaus, kun puoliso todennäköisimmin oli pappissuvusta. Eskojen sineteissähän on voinut olla samat nimikirjaimet.
PH
Pekka Hiltunen
13.03.12, 21:34
Tässä mainintoja Eskil Mikkelinpojasta:
Matthias Akiander - Iikko B. Voipio (red.): Östra Finlands Herdaminne intill år 1868 II, s. 437:
Wiborg. Hospitals- och sjukhusförsamlingen i Pantsarlaks
Predikanter, stundom kapellaner kallade:
Eskil Michelsson, 1523 (Leinberg 164).
Aulikki Ylönen, Jääsken kihlakunnan historia I, s. 346-347: Herra Eskil Mikonpojalle - joko papille tai aatelismiehelle - läänitettiin 12.5.1526 Jääsken Saviniemen kartano yhdessä Maria Magdalenan hospitalin kanssa Viipurissa. Aulikki Ylönen arvelee Eskilin olleen joko pappi tai aatelismies. Herra Eskil Mikonpojan hallussa ei Saviniemi ollut montaakaan vuotta, sillä 20.10.1535 se sai uuden omistajan, kun kartano kaikkine torppareineen läänitettiin Pärttyli Jönsinpoika Ruuthille, josta myöhemmin tuli Viipurin kaupungin pormestari ja jolla Saviniemi oli vielä 1546.
Lähdeviitteenä: Gustaf I:s reg. III, s. 139
Lieneeköhän näissä kyse samasta Eskil Mikonpojasta: http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6369 ja http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6478
Esiki Mickelsson hallitsi siis prebendiä (ja lasarettia) 1527. Vuoden 1529 kuitissa mainittu kreivitär Margareta Erikdotter till Hoya (och Kockehusen?) oli Kustaa Vaasan sisar. Osa maksusta suoritettiin nobeleina, mikä ymmärtääkseni viittaa siihen, että Eskil Mickelsson oli lähtöisin aatelistosta.
Onkohan näin varakas henkilö voinut toimia kappalaisena?
PH
asiakirjasta ei selviä Esko Mikonpojan tausta: nobelit viittaavat tässä yhteen niistä rahayksiköistä, joita Esko luovutti Margaretalle ja joista Margareta kirjoitti hänelle kuitin. Ei ole varmaa, että Esko olisi pappismies, sillä vielä tuossa välissä sanaa herr käytettiin myös rälssimiehistä. Mutta myöskään Eskon vauraudesta asiakirja ei kerro mitään: tuskin Esko omia rahojaan luovutti, ehkä paremminkin ex officio.
Voi hyvinkin olla sama mies kuin prebendarius Esko, joka varmastikin oli siis pappi ja tekemisissä Viipurin hospitaalin kanssa ja lisäksi hoiteli joitakin finansseja. Mutta kahden kuitin perusteella emme tiedä hänestä oikein mitään.
Pekka Hiltunen
14.03.12, 09:55
asiakirjasta ei selviä Esko Mikonpojan tausta: nobelit viittaavat tässä yhteen niistä rahayksiköistä, joita Esko luovutti Margaretalle ja joista Margareta kirjoitti hänelle kuitin. Ei ole varmaa, että Esko olisi pappismies, sillä vielä tuossa välissä sanaa herr käytettiin myös rälssimiehistä. Mutta myöskään Eskon vauraudesta asiakirja ei kerro mitään: tuskin Esko omia rahojaan luovutti, ehkä paremminkin ex officio.
Voi hyvinkin olla sama mies kuin prebendarius Esko, joka varmastikin oli siis pappi ja tekemisissä Viipurin hospitaalin kanssa ja lisäksi hoiteli joitakin finansseja. Mutta kahden kuitin perusteella emme tiedä hänestä oikein mitään.
Margareta Eriksdotterin on täytynyt olla ensin katolilainen: eikös Hoya ja Kockenhusen olleet paavin vasallisysteemin alaisia läänityksiä? Kustaa Vaasa aloitti uskonpuhdistuksen 1527. 1519 pannaan julistettu Luther lähestyi Saksan aatelistoa kirjeillään 1520 ja vuoteen 1529 mennessä hän oli julkaissut mm. Raamatun-käännöksensä lisäksi Katekismuksensa. Kuitin kirjoittamisen aikaan oli Margareta Eriksdotter varmaankin jo protestantti.
Noobelit liikkuivat vain aatelisten välillä. Laseretin eli pitaalisairaalan asiakkaitten taudinmäärityksen teki aina pappismies. Puumerkkinsä kuittiin saanut Esko on joka tapauksessa nauttinut huomattavaa luottamusta ja saanut siitä elantonsakin. Hänen on täytynyt saada mahdollinen akateeminen koulutuksensa joko Upsalassa tai Keski-Euroopassa, mutta tuolloin, katolisena aikana, saattoi papiksi tietääkseni opiskella luostarissakin.
Aeschilluksella on ollut Michel-niminen poika. Maria Eschillii on naitettu saksalaisperäiseen Lackman-sukuun samoin kuin Laurentius Eschillii. Paavo Laurinpojalta löytyy Matti-niminen poika, mutta myös Pärttyli. Eschillus saattaa hyvinkin liittyä myös Ruuth-sukuun, ehkä vaimonsa puolelta. Joka tapauksessa on protestantiksi kääntynyt Eschil Michelsson avioitunut vasta v. 1527 tai sen jälkeen.
PH
Missä Paavo Laurinpojalla mainitaan poikia? Itse en ole heitä onnistunut löytämään etsimisestä huolimatta. Paikkalan maininnat Kotalahdesta ovat osoittautuneet perättömiksi.
Itse olen merkinnyt olettamuksena, että Lackman-sukunimen taustalla voisi olla paikallinen Laakkosten suku yhtä hyvin.
Jens
Pekka Hiltunen
14.03.12, 14:48
Missä Paavo Laurinpojalla mainitaan poikia? Itse en ole heitä onnistunut löytämään etsimisestä huolimatta. Paikkalan maininnat Kotalahdesta ovat osoittautuneet perättömiksi.
Itse olen merkinnyt olettamuksena, että Lackman-sukunimen taustalla voisi olla paikallinen Laakkosten suku yhtä hyvin.
Jens
Paikkalan sukukirjaa siteerataan sivulla 2 tässä ketjussa, ja olen poiminut nimet sieltä. Jos Paikkalan tiedot ovat osoittautuneet perättömiksi (en kyllä ole ketjua seurannut kovin intensiivisesti, kun on tämä seikka jäänyt haitsematta), niin voitaisiinko ajatella, että Tuomo Paavonpoika olikin Paavo Laurinpoika Skopan serkku eikä poika? Leppävirran lukkarin ikä on voitu aliarvioida, jollei ole otettu huomioon hänen pitkäaikaista lukkarintoimessaan oloa. Paavo Laurinpojallehan ei ole kirjattu jälkeläisiä ainakaan 2. polvessa.
PH
sukutut642
14.03.12, 15:05
Jos Lackman kiinnostaa, lisätietoa löytyy ainakin Genoksesta 1/2005 ja mahdollisesti jossain 1980-luvun lehdestä, ehkä 1983-sarjassa.
AA
Paikkalan sukukirjaa siteerataan sivulla 2 tässä ketjussa, ja olen poiminut nimet sieltä. Jos Paikkalan tiedot ovat osoittautuneet perättömiksi (en kyllä ole ketjua seurannut kovin intensiivisesti, kun on tämä seikka jäänyt haitsematta), niin voitaisiinko ajatella, että Tuomo Paavonpoika olikin Paavo Laurinpoika Skopan serkku eikä poika? Leppävirran lukkarin ikä on voitu aliarvioida, jollei ole otettu huomioon hänen pitkäaikaista lukkarintoimessaan oloa. Paavo Laurinpojallehan ei ole kirjattu jälkeläisiä ainakaan 2. polvessa.
PH
Lukkari Juho Tuomaanpojan isää Tuomasta ei tunneta kuin poikansa patronyymistä. Tässä ketjussa on esitetty, että hän voisi olla se Tuomas Juhonpoika, lähemmin tuntematon sukunimetön henkilö, joka löytyy Kuopion verokirjoista mm. 1630-luvulla. Hän olisi EHKÄ Juho Laurinpojan poika eli Paavali Laurinpojan veljenpoika. Mutta kaikki ovat vain olettamuksia. Mitään Tuomas Paavonpoikaa ei lähteistä löydy, ja Paikkalan sanamuoto, että Juho Tuomaanpojan isä löytyisi asiakirjoista vielä 1650-luvulla (en nyt muista täsmällistä sanamuotoa) on osoittautunut ajatusvirheeksi.
Jens
Pekka Hiltunen
16.03.12, 13:10
Itse olen merkinnyt olettamuksena, että Lackman-sukunimen taustalla voisi olla paikallinen Laakkosten suku yhtä hyvin.
Hiltuset ja Asikaiset polveutuvat saksalaisista esi-isistä ja ovat ensimmäisten Savoa pysyvästi asuttaneitten joukossa. Voisikohan Laakkoset olla samaa väkeä? Onko sukua selvitelty Keskiajalle?
Laakkosten suvun talonpojalla on kyllä ollut teoreettinen mahdollisuus opintojen harjoittamiseen dominikaaniluostarissa, sillä dominikaanien kerrotaan viljelleen opillista sivistystä. Lähin dominikaaniluostari löytyy Viipurista. Jostain luostarista voisi olla lähtöisin myös mm. Luostaristen esi-isä. Fransiskaanit taisivat keskittyä vain kerjäämiseen ja masokismiinsa; ortodoksien uskonnollisia oloja en tunne ainakaan siltä osin, mitä tulee pappiskoulutukseen.
Omassa tiedostossani on Hans Lacman mainittu suvun kantaisäksi. Hänen tiedettäneen toimineen porvarina Helsingissä kaupungin perustamisen aikoina ja myöhemmin Viipurissa. Genoksen p.o. artikkelit eivät nyt ole käsillä, mutta Pieksämäen pitäjänkirjuri Jacob Forsmanin puolison, Gertrudin syntyperä kiinnostaa. Samuel Kristerinpoika Lacman oli Kuopion 2. kappalainen. Onkohan hänen lapsensa tai mahd. veljensä tiedossa?
PH
Kaukaisten esivanhempien joukossa taitaa olla näitäkin, joten valaiskaa tyhmempää; miten tämä asia on voitu saada selville? Mitä dokumentteja on edes olemassa keskiajan tavallisista ihmisistä, että niistä voidaan vetää em. johtopäätös?
Hiltuset ja Asikaiset polveutuvat saksalaisista esi-isistä ja ovat ensimmäisten Savoa pysyvästi asuttaneitten joukossa. Voisikohan Laakkoset olla samaa väkeä? Onko sukua selvitelty Keskiajalle?
Juha
Bodniemi37
16.03.12, 14:54
Omassa tiedostossani on Hans Lacman mainittu suvun kantaisäksi. Hänen tiedettäneen toimineen porvarina Helsingissä kaupungin perustamisen aikoina ja myöhemmin Viipurissa. Genoksen p.o. artikkelit eivät nyt ole käsillä, ...
Lackman-pappissuvun mahdollinen kantaisä Hans Lackman löytyy Aarno Tertin artikkelista Suomen saksalaiset kauppiassuvut. Hypoteeseja, luonnoksia, Genos 54(1983), s. 81-100, http://www.genealogia.fi/genos/54/54_81.htm: "Ennakkoluuloton ja päämääristään tietoinen kauppias näyttää olleen myös 1500-luvun Hans Lackman (Suomen pappissuvun mahdollinen kantaisä) [9] (http://www.genealogia.fi/genos/54/54_81.htm#9), joka ehti toimia monessa kaupungissa. Viipuriin hän tuli niiden saksalaisten ja hollantilaisten kauppiaiden mukana, joiden idänkauppa oli häiriintynyt vuonna 1558 puhjenneen Liivinmaan ritariston ja Venäjän välisen sodan seurauksena. Hän ei kuitenkaan ollut Suomessa mikään uusi tulokas, vaan aivan ilmeisesti sama Hans Lackman, joka jo aikaisemmin (1556) oli jonkin aikaa ollut Helsingin kaupungin porvarina. Erich Seuberlich päätteli (1924) tämän Lackmanin olleen kotoisin Staden kaupungista. Ennen aktiivisia kauppiasvuosia hän oli ollut Räävelissä raatimies Georg Honerjeggerin oppipoikana ja kauppapalvelijana. Vuosina 1552-1554 hänet tapaa kaupungin mustapääveljeskunnan jäsenenä. Paitsi Suomessa Hans Lackman kävi kauppaa mm. Narvassa. Hän kuoli Tukholmassa (ennen 19.12.1574). [10] (http://www.genealogia.fi/genos/54/54_81.htm#10)". Viite [9]: "Akianderin Herdaminne I (1868), s. 427, mukaan Suomen Lackman-suvun vanhin tunnettu jäsen oli näet Hannunpoika, Kuopion kirkkoherrana 1591-1603 ollut Thomas Johannis Lackman."
Matti Lackmanin puolestaan kirjoittaa artikkelissaan Barthollus Joh. Lacmannus, Genos 76 (2005), s. 11-21, että Lackman-suku "rajoittui pitkän aikaa Viipurin hiippakunnan alueelle, Karjalankannaksen seurakuntiin, mutta vähitellen se alkoi levittäytyä koko Itä-Suomeen ja Savoon. Siitä tuli 1500-luvun loppupuolelta lähtien selvästi kirkollinen säätyläissuku. Ei ole aihetta epäillä sitä Gunnar Suolahden päätelmää, että kyseessä on sama suku, jonka kotimainen kantaisä oli Viipurissa 1550-70-luvulla vaikuttanut suurkauppias Hans Lackman.17". Viite 17: Suolahti 1919: 35 eli Matti Lackman viittaa Gunnar Suolahden 1919 julkaistuun kirjaan Suomen papisto 1600- ja 1700-luvulla (Porvoo).
Terveisin,
pirkko hagman
16.03.12, 15:53
Tervehdys,
KAUHANEN- sukunimen näkeminen tekstissä viritti eloon taannoisen toiveeni:
Löytyisikö keneltäkään myyntiin Paikkala: Pappi, lukkari, talonpoika-teosta, joka käsittelee nimenomaa Skopa-Kauhanen-sukua---huonokuntoisenakin, siis teos
toivossa Pirkko H:man
1) Lackman-nimisiä pappissukuja on itäisen Suomen alueella käsittääkseni useitakin. Tämän Kuopion perheen taustaa ei kaiketi tunneta. Voivat tietysti olla Viipurista, mutta vaikka näin olisi, voi alkuperä olla yhtä hyvin supisavolainen kuin vaikka saksalainenkin.
2) Se, että joidenkin savolaisten sukunimissä on germaanista laina-ainesta, ei tee näistä suvuista sinänsä saksalaisalkuperäisiä. Kyllähän sanat lainautuvat ilman geenejäkin. Hiltuset ovat teettäneet DNA-tutkimuksia, ja valtaosa testatuista kantaa Savossa erittäin yleistä haploryhmää N1c1, eli tuskin ovat alkuperältään sen saksalaisempia kuin vaikkapa Rytköset.
Kimmo Kemppainen
16.03.12, 17:08
Kuitenkin minulla on sellainen käsitys, että Mikkelissä olisi todellakin ollut saksalainen siirtokunta, josta polveutuvia ihmisiä saattaa seudulla olla. Nyt en ollenkaan väitä, että Hiltunen ja Asikainen olisivat niitä sukuja. Kantarattisen suvusta olen lukenut, että se voisi olla siirtokunnan peruja.
Joku Savon tuntija voisi kertoa tarkemmin, mitä oikeastaan tiedetään kyseisestä siirtokunnasta.
Kimmo Kemppainen
Kaukaisten esivanhempien joukossa taitaa olla näitäkin, joten valaiskaa tyhmempää; miten tämä asia on voitu saada selville? Mitä dokumentteja on edes olemassa keskiajan tavallisista ihmisistä, että niistä voidaan vetää em. johtopäätös?
Juha
Pekka Hiltunen
16.03.12, 18:19
Kaukaisten esivanhempien joukossa taitaa olla näitäkin, joten valaiskaa tyhmempää; miten tämä asia on voitu saada selville? Mitä dokumentteja on edes olemassa keskiajan tavallisista ihmisistä, että niistä voidaan vetää em. johtopäätös?Juha
En tiedä dokumenteista tarkemmin, mutta Keskiajalta on peräisin semmoinen asiakirja, jossa tuomari Utriaisen ohella mainitaan 12 savolaista lautamies-sukunimeä. Kannattaa vilkaista Utriaisten sukusivuilta.
Jostain Hiltusten sukuseuran sivuilta olen bongannut maininnan, että nimi juontuisi esim. Hildegard-nimestä, joka lienee saksalaisperäinen. Asikaisista en tiedä, mutta jostain taas olen lukenut, että Hiltusten ja Asikaisten ohella on mainittu mm. Hyvärinen, joka on johdettu pakana-ajan suomalaisesta Hyväri-etunimestä. Kun en ole kielitieteilijä, en osaa selvittää Asikakaisten nimen etymologiaa, mutta sen tiedän, että saksalaisperäisiä juutalaisia on nimitetty ja edelleen nimitetään askenaasijuutalaisiksi erotuksena sefardeista.
Y-kromosomista selvitelty haploryhmä ei kerro mitään, sillä voihan olla Hilduin vaikkapa vain sellainenkin mies, joka on joskus sukunimien kirjaamisen alkuaikoina esiintynyt Hiltulanlahdella siellä jossain Kallaveden rannoilla, ja vieläpä sekin on mahdollista, että oletettu "Hildegard" jätti jälkeensä vain pelkkiä X-kromosomeja perillisilleen...
PH
Kimmo Kemppainen
16.03.12, 18:33
Toistaisin äskeistä sanomaani sen verran, että Savossa on tietääkseni oikeitakin todisteita saksalaisesta siirtokunnasta. Mitä tulee yksittäisen suvun saksalaisperäisyyteen, niin kovia faktoja kyllä vaaditaan, ennen kuin läpi menee. Asikaisella ja Ashkenazilla on minun silmissäni yhtä paljon yhteistä kuin Kemppaisilla ja Tuomas Kempiläisellä, kunnes joku tuo laboratoriotulosteen Asikaisten Kohen-haplosta.
Kimmo Kemppainen
Pekka Hiltunen
16.03.12, 19:15
Toistaisin äskeistä sanomaani sen verran, että Savossa on tietääkseni oikeitakin todisteita saksalaisesta siirtokunnasta. Mitä tulee yksittäisen suvun saksalaisperäisyyteen, niin kovia faktoja kyllä vaaditaan, ennen kuin läpi menee. Asikaisella ja Ashkenazilla on minun silmissäni yhtä paljon yhteistä kuin Kemppaisilla ja Tuomas Kempiläisellä, kunnes joku tuo laboratoriotulosteen Asikaisten Kohen-haplosta.
Kimmo Kemppainen
Eipäs tässä nyt vielä kukaan ole Asikaisille Coheneitten haploa esittänyt: juutalaiset saapuivat Itä-Eurooppaan vasta tultuaan karkoitetuiksi Espanjasta 1400-luvulla. Kuten sanoin, en ole kielitieteilijä, mutta voin päätellä, että askenaaseilla, joilla tarkoitetaan lähinnä jiddishiä puhuneita juutalaisia, on nimityksensä taustalla jokin sellainen minulle tuntematon saksalaisperäinen sana, joka ilmeisesti viittaa myös Asikaisiin. Mitään luonnontieteille ominaisia kovia faktoja et kylllä geneologiaan tule vähään aikaan saamaan: kestänee joitain miespolvia se, että kaikkien genomi on tunnettu ja sukulaisuussuhteet selvät kuin vettä vain.
Varmuudella voitaneen todeta se, että esim. Hyväristen sukunimi pohjautuu Hyväri-etunimeen. Voi olla, että Hiltusten nimi perustuu Hiltuun ja näin muodoin X- eikä Y-kromosomiin... Asikisista on vaikeampaa sanoa mitään.
PH
Kimmo Kemppainen
16.03.12, 21:20
Eipä sillä olekaan merkitystä, oletko kielitieteilijä. Päätelmän pätevyys ratkaisee eikä päättelijän ala tai oppiarvo. Kysynkin siis, miksi päädyit tähän päätelmään. Miten päättelit, että sanoilla olisi sama kanta?
Kimmo Kemppainen
Kuten sanoin, en ole kielitieteilijä, mutta voin päätellä, että askenaaseilla, joilla tarkoitetaan lähinnä jiddishiä puhuneita juutalaisia, on nimityksensä taustalla jokin sellainen minulle tuntematon saksalaisperäinen sana, joka ilmeisesti viittaa myös Asikaisiin.
PH
Eikös ole täysin mahdollista että sanoja on syntynyt eri paikoissa eri syistä - ei niillä tarvitse olla mitään yhteistä kantasanaa tai -nimeä :)
Juha
Kimmo Kemppainen
16.03.12, 21:53
Tiedän, että olemme etääntymässä ketjun aiheesta, mutta antaisin tässä kuitenkin kiinnostuneille vinkiksi, että Visulahden Tarsalanjärven saksalaissiirtokunnan sukunimistä löytyy tietoa Mikkelin kaupungin sivuilta. Sivun lopussa on lähdeluettelo, mikä on hieno asia.
Kimmo Kemppainen
Pekka Hiltunen
16.03.12, 22:48
Eipä sillä olekaan merkitystä, oletko kielitieteilijä. Päätelmän pätevyys ratkaisee eikä päättelijän ala tai oppiarvo. Kysynkin siis, miksi päädyit tähän päätelmään. Miten päättelit, että sanoilla olisi sama kanta?
Kimmo Kemppainen
Päätelmäni perustuu yksin omaan alkutavujen saman kaltaisuuteen. Arvelin, että Asikain-nimessä on alun perin saattanut olla "h" "i":n paikalla. Kuten kerroin, en tiedä askenaasi-sanan etymologiasta mitään ja toin ilmi senkin, ettei kompetenssini ulotu lingvistiikkaan. Olisikin mielenkiintoista saada tietää askenaasi-sanan merkitys ja synty paremmin, sillä sitten voisimme paremmin ymmärtää niitä perusteita, joita esitetään mm. Hiltusten sukuseuran sivuilla Rantasalmen ensimmäisistä pysyvistä asukkaista, joista muistaakseni mainitaan juuri Hiltuset ja Asikaiset saksalaislähtöisinä.
En ole oikeastaan esittänyt "omia" päätelmiä muusta kuin siitä että askenaasit ja asikaiset voisivat olla samasta kantasanasta lähtöisin. Myös Varsinais-Suomen ent. Askaisten kunta, joka aikoinaan oli Lemun kappeliseurakunta ja jota hallitsivat Kurki-suvun jälkeen Flemingit kiinnostaa nimensä puolesta. Kuntahan on ruotsiksi Villnäs ja on vaikeaa nähdä, kuinka siitä on suomen kielessä muodostunut Askainen. Flemingien syntysijoista on mahdotonta sanoa mitään varmaa, mutta Ruotsiin on suku kait tullut jostain Hollannin seuduilta. Flaamin kieli taitaa jossain määrin olla sukua saksalle.
PH
Bodniemi37
16.03.12, 23:22
Olisikin mielenkiintoista saada tietää askenaasi-sanan merkitys ja synty paremmin, sillä sitten voisimme paremmin ymmärtää niitä perusteita, joita esitetään mm. Hiltusten sukuseuran sivuilla Rantasalmen ensimmäisistä pysyvistä asukkaista, joista muistaakseni mainitaan juuri Hiltuset ja Asikaiset saksalaislähtöisinä.
Netistä löytynyttä:
Answers.com
American Heritage Dictionary:
Ash·ke·naz·i (äsh'kə-nä'zē)
n., pl., -naz·im (-năz'ĭm, -nä'zĭm).
A member of the branch of European Jews, historically Yiddish-speaking, who settled in central and northern Europe.
[Medieval Hebrew 'aškənāzî, from 'aškənaz, Germany, adoption of Hebrew 'aškənaz, name of one of Noah's grandsons and of a neighboring people, perhaps alteration of earlier *'aškûz, Scythians, akin to Akkadian ašguzai, iškuzai, from Old Persian Saka-, Skūča-.]
Ashkenazic Ash'ke·naz'ic (-nä'zĭk) adj.
Terveisin,
Pekka Hiltunen
17.03.12, 13:17
Netistä löytynyttä:
Answers.com
American Heritage Dictionary:
Ash·ke·naz·i (äsh'kə-nä'zē)
n., pl., -naz·im (-năz'ĭm, -nä'zĭm).
A member of the branch of European Jews, historically Yiddish-speaking, who settled in central and northern Europe.
[Medieval Hebrew 'aškənāzî, from 'aškənaz, Germany, adoption of Hebrew 'aškənaz, name of one of Noah's grandsons and of a neighboring people, perhaps alteration of earlier *'aškûz, Scythians, akin to Akkadian ašguzai, iškuzai, from Old Persian Saka-, Skūča-.]
Ashkenazic Ash'ke·naz'ic (-nä'zĭk) adj.
Terveisin,
Kiitos tiedoista ja vaivannäöstäsi, Ritva!
Kun askenaasi-sana pohjautuu jiddishiin ja hepreaan, ei Asikaisten nimellä välttämättä ole mitään tekemistä Itä-Euroopan jiddishiä puhuneitten juutalaisyhteisöjen kanssa, sillä schtetlit eli juutalaiskylät / -kaupungit ovat syntyneet vasta Espanjasta karkoittamisen jälkeen, kun Rantasalmea alkoivat saksalaisperäiset Hiltuset ja Asikaiset ainakin Hiltusten sukuseuran tietojen mukaan asuttaa jo 1200-luvulla. Toki juutalaisia oli yksittäin liikkeellä paljon varhemmin, joten tämän tiedon valossa on nimien samankantaisuutta mahdotonta sulkea poiskaan, jollei esim. Paikkkala ole kyennyt esittämään nimelle paremana päätelmänä pidettävää selitystä.
PH
sukutut642
17.03.12, 18:37
Lainaus: "Samuel Kristerinpoika Lacman oli Kuopion 2. kappalainen. Onkohan hänen lapsensa tai mahd. veljensä tiedossa?"
Ainakin tytär Maria, s. 1668 Kuopio, k. 10.12.1732 Pieksämäki. Pso Ivar Johaninpoika Argillander, s. 1669, k. n.1721 Leppävirta
Pekka Hiltunen
18.03.12, 11:00
Lainaus: "Samuel Kristerinpoika Lacman oli Kuopion 2. kappalainen. Onkohan hänen lapsensa tai mahd. veljensä tiedossa?"
Ainakin tytär Maria, s. 1668 Kuopio, k. 10.12.1732 Pieksämäki. Pso Ivar Johaninpoika Argillander, s. 1669, k. n.1721 Leppävirta
Marian kuolinpaikka voisi tukea tauluani, kun olen kirjannut Gertrudin hänen sisarekseen. Kertun puolisi oli syntynyt 1658, joten ikä täsmää, ja lisäksi oli Gertrud Lacmkanin ja Jacob Forsmanin nuorin tiedoissani oleva poika nimeltään Samuel, s 7.4.1695 Haukivuori. Jacob Forsman kuoli 1730 Pieksämäellä. Kun Anders Jacobsson Forsmanillakin oli Samuel-niminen poika, taidan olla oikeilla jäljillä. Haukivuori kuuluu nykyään Mikkeliin, mutta aiemmin, Marian kuollessa se oli Pieksämäen rukoushuonekunta ja myöhemmin kappeli-srk.
PH
Tässä vielä yhteenveto siitä, mitä voimme katsoa tietävämme Eerik Simonpojasta:
- - -
I. Eerik Simonpoika, vartiopäällikkö itärajalla, jossa johti nostoväkeä ainakin vuonna 1610. Sitten Saamaisten neljänneskuntamies ja Leppävirran pitäjän ensimmäinen nimismies. Talonisäntä Leppävirran kirkonkylän Leppäsalossa ainakin 1617−1644. Lautamies Leppävirran käräjillä ainakin 1642−1648. Tuomittiin käräjillä 7.7.1642 maksamaan Lassi Itkoselle niistä kahdesta leiviskästä haukia, jotka hän oli häneltä ottanut; tuomittiin 2.4.1644 maksamaan Jaakko Jääskeläiselle viisi kuparitaalaria, jotka hän oli ottanut kyytiä varten, mutta Jääskeläinen oli silti joutunut maksamaan kyydistä Lassi Keinoselle, joka oli ottanut Jääskeläiseltä kyytipantiksi paidan; tuomittiin 11.2.1645 maksamaan Antti Hirvoselle 5 kuparitaalaria, koska Eerikin oma ratsu oli nelistänyt Kuopiosta Rantasalmelle ja hän oli joutunut hakemaan Antin kyytimiehekseen. Eerik näyttää köyhtyneen näihin aikoihin, niin että hänet kirjattiin pitäjän varattoman väen luetteloon 1645 varustettuna merkinnällä, ettei hän omista mitään. Matti Haring syytti Eerikiä käräjillä 22.1.1646 siitä, että tämä olisi ottanut omiin taskuihinsa 40 kuparitaaleria kruunun rahoja, mitä Matti ei kuitenkaan kyennyt näyttämään toteen ja perui puheensa. Käräjillä 12.7.1647 määrättiin Antti Kinnunen ja Matti Savolainen ulosmittaamaan Eerikiltä 29 taalaria ja 12 äyriä kuparirahaa. – P:so N.N. Eerik Simonpoika saattaa tosin olla Älvsborgin toisten lunnaiden kantoluetteloon 1614 merkitty neljänneskuntamies Sigfrid Eerikinpoika Viikso-Immosen nimeltä mainitsematon vävymies. – Eerikin perhesuhteet käyvät ilmi Leppävirran käräjillä 1.2.1648: edellisen nimismiehen Eerik Simonpojan vanhempi poika on Juhana Eerikinpoika ja nuorempi poika Pärttyli Eerikinpoika.
- - - -
Juhon ja Pertun vaelluksesta voidaan vielä sanoa seuraavaa:
Juho:
"Juhana Eerikinpoika tuomittiin Leppävirran käräjillä 22.1.1646 kolmen taalerin sakkoon siitä, että oli siittänyt lapsen irtolaisnainen Helka Kurottarelle sekä siitä, että hän jo toistamiseen oli maannut Anna Vokottaren, mistä Juhana oli kärsinyt kirkkorangaistuksen. Käräjillä 20.6.1648 sanotaan lisäksi, että Juhana Eerikinpoika olisi aikoinaan maannut Kaisa Vokottaren (ellei kyseessä ole em. Anna)."
Perttu:
"Tuomittiin Leppävirran käräjillä 22.1.1646 40 taalerin sakkoon siitä, että hän oli maannut Riitta Matintytär Hyvärittären ja ”maksamaan tälle huomenlahjansa”.
>>> Mitä tuo ilmaisu "maksaa huomenlahja" tarkoittaa? Tarkoittiko, että Perttu velvoitettiin solmimaan avioliitto tärvelemänsä neitsyen kanssa vai että hänen tuli suorittaa huomenlahjan suuruinen korvaus neidille, joka tuskin enää kelpaa kellekään?
Bodniemi37
18.03.12, 13:34
Marian kuolinpaikka voisi tukea tauluani, kun olen kirjannut Gertrudin hänen sisarekseen. Kertun puolisi oli syntynyt 1658, joten ikä täsmää, ja lisäksi oli Gertrud Lacmkanin ja Jacob Forsmanin nuorin tiedoissani oleva poika nimeltään Samuel, s 7.4.1695 Haukivuori. Jacob Forsman kuoli 1730 Pieksämäellä. Kun Anders Jacobsson Forsmanillakin oli Samuel-niminen poika, taidan olla oikeilla jäljillä. Haukivuori kuuluu nykyään Mikkeliin, mutta aiemmin, Marian kuollessa se oli Pieksämäen rukoushuonekunta ja myöhemmin kappeli-srk.
PH
Oletko löytänyt Jakob Forsmanin vanhemmat? Itse olen pitänyt häntä Rantasalmen lukkarin Thomas Philippaeuksen Maria-puolison mahdollisena veljenä. Marian sukutausta paljastui yllättäen täältä (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6786): "KA mf. ES 2009 (oo 14) Rantasalmen käräjät 16.–17.10.1700 s. 433 (Det har fuller Klåckaren här i Randasalmi Thomas Philipus till detta Tingh låtit Citera sin Swåger Skräddaren Johan Forsman i Wijborgh.......KA mf. ES 2009 (oo 16) Kuopion käräjät 20.–23.6.1702 s. 219 (Skreddaren Johan Anderson Forsman ifrån Wijborg ... Burs breff ... så wida Nämbden och närwarande aff Tingzlaget kunnit war, fölliande berättelse om bem:te Skräddarens herkombst och födelse giordt. Att Johan Anderson Forsman A:o 1678 är född her i Cuopio Sochn aff Christelige och Ährlige Föräldrar, Fadren warit Anders Erichson een utrijdare eller Fogde karl hoos Sal: Befallningzman Johan Ifvarson i 9 Åhrs tijdh, hafwandes i medlertijdh begifwit sig Echtenskap med en Ährlig bonde dotter ifrån Jorois Sochn Beata ben:d, hwar effter dhe i 2 Åhrs tijdh hoos besagde Befallningzman warit, och sedan sig Åhrligen uppehållit i Cuopio Sochne Stuga, hafwandes desse hans Föräldrar straxt effter den Naturliga födelsen låtit des Son komma till doop och Christendomb aff då warande Kyrkioherden H:r Christer Lackman);"
Em. Johan Ivarinpoika Argillanderin lapsista etenkin Henrik (Luumäen ja eräät Karjalankannaksella asuneet Argillanderit ovat hänen jälkeläisiään) ja Brita (Maria?) kuuluvat oman tutkimuksemme piiriin - ylioppilasmatrikkeliin tosin on merkitty, että Henrikin vanhemmat luult. olivat Johan Ivarinpoika A. ja puolisonsa Brita Samuelintytär Paldania.
Henrik Argillanderin ja jälkimmäisen puolisonsa poika Zachris A. oli naimisissa esitätipuoleni :) eli esiäitini sisarpuolen Helena Andersintytär Kyandran kanssa. Kerron tämän siksi, että Helena myös polveutui isänsä puolelta tässä viestiketjussa aiemmin puheena olleesta Olaus Johannis Iivanaisesta - tämä oli hänen isänsä isän äidin (Agneta Olofintytär) isä.
Terveisin,
Tommy Koukka
18.03.12, 20:22
Eerikin perhesuhteet käyvät ilmi Leppävirran käräjillä 1.2.1648: edellisen nimismiehen Eerik Simonpojan vanhempi poika on Juhana Eerikinpoika ja nuorempi poika Pärttyli Eerikinpoika.
- - - -
Löytyisikö linkkiä tähän oikeustapaukseen? Kiinnostaisi, voisiko siitä päätellä, että Eerik Simonpojalla olisi ollut mahdollisesti muitakin poikia? Nimittäin tämä Eerik Simonpoika olisi tällä hetkellä paras isäehdokas Saarijärven kappalaisena 1653-82- ja kirkkoherrana -1687-91 toimineelle Israel Erici Argillanderille.
Kyllä nämä termit äldre ja yngre tuovat kovasti mieleen sen, että kahdesta pojasta olisi kysymys. Mutta ei tietty aivan välttämättä. Suurempi ongelma lienee, ettei Israel Eerikinpoikaa mainita ikinä missään yhteydessä Leppävirran käräjillä. Tässä kuitenkin tuo tekstiote:
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13910&pnum=1357
Tämähän osoittautuikin sangen antoisaksi asiakirjaksi, kun sen luki tarkemmin. Siitä käy ilmi veljesten huonot välit isäänsä sekä isän huonontunut taloudellinen asema. Sanotaanpa siinä sekin, että Perttu oli lyönyt äitipuoltaan Elin Monotarta, minkä vuoksi hänet tuomittiin "kauhistukseksi toisille" kuuden viikon vesileipärangaistukseen (linnan?) torniin.
Befalningzmannen welförståndig Zacharias Zachariasson tilkenna
gaf, at nestförledne lögerdagh hafwer förre lendzmannen Erich Simonsson
medh sin yngre son Bertill kommit till honom, til Påål Staffanain, der
fadren haar beklagat sigh öfwer sin äldre son Johan, at han tillijka
medh Bertell hafwa utj 9 åhr reest till marknadtz, och dett som
af gårdzens ägor och egendom fallit är, effter deras goda tycke,
förytrat sigh till godo, der emoot låta dee gårdzens utskijlden
fodra af fadren, och låtet derföre hans enda hest och boskaph
borttaga, att han är nu utj gården wärre ähn een inhyses
man, elliest och klagat på Bertill, att han hafwer slaget sin
stiufmoder Elin Monotar; derföre är sinnat sijne söner
öfwergifwa, och wil taga sigh een fremmande till sytningz son.
Detta bleef gamble mannen föresagt: hwilcken bekende sigh
så klagat hafwa, men sade sigh utj ifrigheet om slagzmålet
klagat hafwa, doch sade, att det är nestan så utj sanningh;
dermed förekallades modren, hwilcken sade sig ingalunda klaga
på sin son Bertill uthan honom dett förlåtet, att han henne een
gångh städt hafwer, till dette kunde sönerna eij neeka, men
Johan sade, att han begärer eij wara hoos sin fader eller ett
runsticke effter honom ärfwa, doch förwägrade någon fremman-
de dijt komma, om han elliest will niuta helsan. Sammaleedes
sade Bertell, att han intet förmår allena hemmanet förestå,
uthan will öfwergifwa sin fader. Effter ofunnsk:ne [?] beken-
nelser och effter Johan haar sig aldeles sin faders hemman från-
sagt, och ett annat uptaget, derföre (om han eij will cronones
rest betala) dömes han från hemmanet, och der Bertill mali-
tioce sin fader öfwergifwa, skall fadren stånda frijt att taga
sigh een sytningz son, men för dett Bertell hafwer utj wredz-
modh städt sin stiufmoder, derföre skall han androm till
skräck plichta utj tornet med watn och brödh 6 weckor
effter nempdens omdömme.
Pekka Hiltunen
19.03.12, 12:24
Oletko löytänyt Jakob Forsmanin vanhemmat? Itse olen pitänyt häntä Rantasalmen lukkarin Thomas Philippaeuksen Maria-puolison mahdollisena veljenä. Marian sukutausta paljastui yllättäen täältä (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=6786): "KA mf. ES 2009 (oo 14) Rantasalmen käräjät 16.–17.10.1700 s. 433 (Det har fuller Klåckaren här i Randasalmi Thomas Philipus till detta Tingh låtit Citera sin Swåger Skräddaren Johan Forsman i Wijborgh.......KA mf. ES 2009 (oo 16) Kuopion käräjät 20.–23.6.1702 s. 219 (Skreddaren Johan Anderson Forsman ifrån Wijborg ... Burs breff ... så wida Nämbden och närwarande aff Tingzlaget kunnit war, fölliande berättelse om bem:te Skräddarens herkombst och födelse giordt. Att Johan Anderson Forsman A:o 1678 är född her i Cuopio Sochn aff Christelige och Ährlige Föräldrar, Fadren warit Anders Erichson een utrijdare eller Fogde karl hoos Sal: Befallningzman Johan Ifvarson i 9 Åhrs tijdh, hafwandes i medlertijdh begifwit sig Echtenskap med en Ährlig bonde dotter ifrån Jorois Sochn Beata ben:d, hwar effter dhe i 2 Åhrs tijdh hoos besagde Befallningzman warit, och sedan sig Åhrligen uppehållit i Cuopio Sochne Stuga, hafwandes desse hans Föräldrar straxt effter den Naturliga födelsen låtit des Son komma till doop och Christendomb aff då warande Kyrkioherden H:r Christer Lackman);"
Em. Johan Ivarinpoika Argillanderin lapsista etenkin Henrik (Luumäen ja eräät Karjalankannaksella asuneet Argillanderit ovat hänen jälkeläisiään) ja Brita (Maria?) kuuluvat oman tutkimuksemme piiriin - ylioppilasmatrikkeliin tosin on merkitty, että Henrikin vanhemmat luult. olivat Johan Ivarinpoika A. ja puolisonsa Brita Samuelintytär Paldania.
Henrik Argillanderin ja jälkimmäisen puolisonsa poika Zachris A. oli naimisissa esitätipuoleni :) eli esiäitini sisarpuolen Helena Andersintytär Kyandran kanssa. Kerron tämän siksi, että Helena myös polveutui isänsä puolelta tässä viestiketjussa aiemmin puheena olleesta Olaus Johannis Iivanaisesta - tämä oli hänen isänsä isän äidin (Agneta Olofintytär) isä.
Terveisin,
Juu, tällä tai jollain toisella foorumilla on todettu, että Jacob Forsmanin isä Jacob sr oli kait Henlingin raatimies Hans Jabelin (k 1678) Maria-tyttären vävy, sihteeri ja rykmentinkirjuri Helsingissä. Lapsia: Maria (jonka mainitsit), Simon, Jacob ja Erik (jolle tiedetään tytär Malin Sulkavalla).
PH
Bodniemi37
19.03.12, 14:05
Juu, tällä tai jollain toisella foorumilla on todettu, että Jacob Forsmanin isä Jacob sr oli kait Henlingin raatimies Hans Jabelin (k 1678) Maria-tyttären vävy, sihteeri ja rykmentinkirjuri Helsingissä. Lapsia: Maria (jonka mainitsit), Simon, Jacob ja Erik (jolle tiedetään tytär Malin Sulkavalla).
Pientä selvennystä vielä: mainitsemani Marian (pso Rantasalmen lukkari Thomas Philippaeus) isä oli Johan Ivarinpoika Argillanderin palveluksessa ollut Anders Erikinpoika, jotka lapset ilmeisesti ryhtyivät käyttämään sukunimeä Forsman.
Tämän Kaarlo Kallialan antaman kirjavinkin olin näemmä autuaasti unohtanut http://suku.genealogia.fi/showpost.php?p=59116&postcount=10.
Terveisin,
Tommy Koukka
19.03.12, 22:02
Jos palataan viestiketjun otsikossa mainitun Juho Tuomaanpoika Kauhasen perhepiiriin, aikaisemmin on todettu hänen olleen aviossa Marketta Heikintyttären kanssa, joka on mahdollisesti ollut Leppävirran kirkonkylässä isännöineen Henrik Matinpojan tytär. Tämä Henrik Matinpoika tuli Leppävirralle todennäköisesti Kuopiosta, jossa tämän niminen mies mainitaan 1630-luvulta alkaen. Hän oli säätyläinen, kun toimi kirjurina ja käräjäpöytäkirjojen mukaan nimismiehenä.
Kuopion käräjillä 16.2.1644 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13910&pnum=132) on mielenkiintoinen selvitys Henrik Matinpojan sukulaisuussuhteista. Kirjoitin hätäisesti tuon tapauksen tähän: "Förekom Hendrich Matzson och till kienna gaf, att han af wälbetänckt modh medh sin hustrus och barns joorh samtyckie hafuer såldt och uplåtit sitt aflige godz wthi Saffuilaxby domula jordh b:dh under 11 skf dhen hederlige och wällärdhe hr Christer Gabrielis för 1120 Cr K:Mt 1/2 t:a salt 1 t:a rågh, kläde 3 aluar för 9 Cr K:Mt hwilken jordh han af sin kötzliga modher bekommit haar bådhe för födzlan till hennes döder dagh och för sijns penningar och -- han dijt gifuit haar tillförrene, som S:gh Augusti Eskilsons häredzdoom wtwijsom, att Hendrich jordhen behålla skall: framsteegh altså Hans Taskinen och till kienna gaf, att hans hustru arfftagande är till samma jordh och meenthe sigh wara närmast att lösa ähr hr Christer, såsom är halfsyster medh Hendrichz hustru sejandes och en broder wara b:dh Jöran Hemmingzson, som framdeles där åå klandra will: där emoot in ladhe Hendrich Matzson een Lagmans doom Dat: d: 11 Decembris 623 förmälande Hans Peersson Taskinen fullkombligh sin hustrus deel såldt hafua till en Prest hr Christopher Pauli, af hwilken Hendrich Matzsons swärmodher sedan genom byte fått haar som doomen wtwijsar. Belangandhe Jöran Hemmingzsons pratenhion är af inthet wärde, effter Augusti häredzdoom Dat: 634 och är icke hans arffz jordh uthan hans stiufmoor sedan sigh dhen för werffnät denne Hendrichz swärmodher, och enädhan ingen war, som där åå meehr talade,derföre samme kiöp uplystes förste gången."
Harmillista, ettei tässä ole mainittu vaimojen, anopin ja äitipuolen nimiä. Tässä mainittu hr Christer Gabrielis oli Kuopion kappalaisena –1644-67 toiminut Krister Gabrielinpoika Lackman. Mutta kuka oli toinen pappismies hr Christopher Pauli? Ymmärränkö oikein, että Hannu Taskisen vaimo olisi ollut Henrik Matinpojan vaimon siskopuoli, ja oliko heidän veljensä Yrjö Hemminginpoika (lieneekö ollut sama kuin rykmentinkirjuri Jöran Hemmingson Barnovius)? Oliko Yrjö Hemminginpojan äitipuoli sama kuin Henrik Matinpojan anoppi?
Tuo on kieltämättä vaikeasti tulkittava asiakirja, kun emme valmiiksi tiedä henkilöiden välisiä suhteita. Yritän vähän eritellä juttua:
- esiin astuu siis Heikki Matinpoika, joka on vaimonsa ja lastensa suostumuksella myynyt ja luovuttanut pois 1(1?) veromarkan ansiomaansa [ts. ei perityn vaan hankitun tilan] Savilahden kylässä.
- maa on myyty kunnialliselle ja oppineelle herralle Krister Gabrielinpojalle hintaan (1?)120 kuparitaaleria, puoli tynnyriä suolaa, tynnyri ruista, 3 kyynärää vaatekangasta 9 kuparitaalerin arvosta.
- tämän maan hän (siis kaiketi Heikki) on saanut lihalliselta äidiltään A) elatukseksi äidin kuolemaan asti B) vastineeksi rahasta ja viljasta, jonka hän on aikaisemmin antanut talolle.
- lainlukija Augustus Eskilinpojan antama tuomio osoittaa, että maa kuuluu Heikin hallintaan.
- Hannu Taskisen vaimolla on perintöoikeus samaiseen maahan, minkä vuoksi Hannu katsoo olevansa lähin sukulainen eli se, jolla on ensisijainen oikeus maan lunastamiseen toisin kuin herra Krister, joka on Heikin vaimon velipuoli.
- Lisäksi on vielä yksi veli [KENEN VELI?], Yrjänä Hemminginpoika, joka on paikalla ja haluaa tehdä valituksen.
- Heikki Matinpojalla on kuitenkin esittää laamannintuomio joulukuulta 1623, josta käy ilmi, että Hannu Pekanpoika Taskinen on myynyt tyystin vaimonsa osuuden eräälle pappismiehelle, Krister Paavalinpojalle, jolta Heikin anoppi on tilusvaihdon kautta sen saanut, kuten laamannintuomio osoittaa.
- Mitä puolestaan tulee Yrjänä Hemminginpojan vaatimukseen, ei se ole minkään väärti A) Augustus Eskilinpojan 1634 antaman tuomion perusteella, B) koska kyse ei ole hänen omasta perintömaastaan, vaan hänen äitipuolensa on sen sittemmin hankkinut Heikki Matinpojan anopilta.
- Koska kukaan ei tähän enää mitään sanonut, kauppa kuulutettiin ensimmäisen kerran.
Jutussa on aivan liikaa nimeltä mainitsemattomia vaimoja, anoppeja, äitipuolia ja puolisisaruksia, niin että siitä voisi saada tässä vaiheessa jotain genealogista relevanssia päivänvaloon.
Pekka Hiltunen
20.03.12, 15:16
Yksi mahdollisuus on, että Henrik Matinpoika oli Leppävirran khra Matthias Henrici Montanuksen poika. Matthias Henrici oli kirkkoherrana 1639-76.
Kruununvouti Georg Hemminsson Barnoviuksen p:so oli Elin Kyandra, jonka vanhemmat olivat Ristiinan khra Gregorius Andreae ja Agneta Olavintytär Iivanainen. Johan Kyander oli Leppävirran khra:na 1723-35; edeltäjä oli Ivar Argillander (1703-13). Georg Hemmingssonin vävy oli Kuopion kpl Samuel Argillander. Anna Georgii Barnovia on tiedostoni mukaan syntynyt Inkerinmaalla. Olaus Johannis Iivanainen oli Ruokolahden khra ja siis samalta suunnalta.
PH
Bodniemi37
20.03.12, 20:27
Kruununvouti Georg Hemminsson Barnoviuksen p:so oli Elin Kyandra, jonka vanhemmat olivat Ristiinan khra Gregorius Andreae ja Agneta Olavintytär Iivanainen. Johan Kyander oli Leppävirran khra:na 1723-35; edeltäjä oli Ivar Argillander (1703-13). Georg Hemmingssonin vävy oli Kuopion kpl Samuel Argillander. Anna Georgii Barnovia on tiedostoni mukaan syntynyt Inkerinmaalla. Olaus Johannis Iivanainen oli Ruokolahden khra ja siis samalta suunnalta.
Georgius Andreae Kyanderin ja poikansa Andersin tyttärien avioliitoista löytyy uutta tietoa täältä (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=U534): "KA mf. ES 2009 (oo 19) Rantasalmen käräjät 22.–23.2.1705 s. 88 (Skreddaren Sigfred Sigfredsson Tawast inlade i Rätten en Rächning, hwar uti han opför sig hafwa försträckt till Lieut: Wälb: Carl Swerdfeltz Antecessor Matrimonii, Sahl: Wälb: Joh: Sölfwerarm 60 D:r K: m:t ... så ock af Lieut: Swerdfelt 77 D: 27 ö: K:m:t för giordt arbete och någon försträckningh åth Sahl: Capellan H:r Aron Kyander, Alldenstund Lieutnant Swerdfelt Sahl: H:r Arons qwarlåtenskap till sig tagit ... Lieut:n alldeles der till neka, att Sigfrid alldrig den lefwererningen giordt; Men som 1:o Sahl: Pastoris H:r Israel Willandri Enkia, dygdesamma Matrona Helena Kyandra, hoos hwilken samma penningar deponerade warit, tillstådh för Nämbdeman Mattz Pessoin, att hon på Sigfridz wägnar penningar till Silfwerarm lefwererat, kunnandes nu eij minnas huru myckit det warit, 2:o till böd Sigfred sin Edh att lånet warit 60 D: och om honom eij effterlåtas skulle gå Edh därföre, så defererade han den samma åth Swerdfelt, el:r des Fru Helena Kyander, som wähl där af weet. Pöytäkirjasta voidaan päätellä, että kirkkoherra Willanderin leski Helena Kyander on eri henkilö kuin luutnantti Svärdfeltin vaimo Helena Kyander. Ilmeinen selitys on, että kirkkoherran leski on luutnantin vaimon täti);"
Henrik Falck kirjoittaa Påsa-artikkelissaan, että Jöran Hemmingsson oli nimismies. Mahtoikohan hän vaihtaa ammattiaan, sillä Viipurin ja Savon läänin ratsuväen vuoden 1674 katselmusluettelon merkinnän mukaan rykmentinkirjurina toimi tuolloin Henrik Hage(n), joka oli otettu 1672 kuolleen Jöran Hemmingssonin (Hemingsson) tilalle, vrt. liite (Lähde: Rullor 1620-1723, , SE/KrA/0022/1674/3 (1674), bildid: A0053897_00357, http://www.svar.ra.se/image.asp?imageid=A0053897_00357, Viborgs och Nyslotts läns kavalleri).
Terveisin,
Ritva Jurvanen
Tommy Koukka
20.03.12, 22:16
- esiin astuu siis Heikki Matinpoika, joka on vaimonsa ja lastensa suostumuksella myynyt ja luovuttanut pois 1(1?) veromarkan ansiomaansa [ts. ei perityn vaan hankitun tilan] Savilahden kylässä.
- maa on myyty kunnialliselle ja oppineelle herralle Krister Gabrielinpojalle hintaan (1?)120 kuparitaaleria, puoli tynnyriä suolaa, tynnyri ruista, 3 kyynärää vaatekangasta 9 kuparitaalerin arvosta.
Vuoden 1644 henkikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=110 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=110)) Kuopion kirkonkylässä Hannu Taskisen jälkeen on merkitty Henrik Matinpoika. Vuoden 1645 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11141080 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11141080)) ja esim. vuoden 1647 henkikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11307&pnum=76 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11307&pnum=76)) nimismies Hannu Taskisen jälkeen on merkitty herra Krister Gabrielis. Kuopion kappalainen on siis asettunut asumaan tähän Henrik Matinpojan aikaisemmin asumaan taloon. Henkikirjoissa Krister näyttää esiintyvän Kuopion kirkonkylässä vielä 1660-luvulla. Vuoden 1664 maantarkastuskirjassa hänellä mainitaan maita kolmessa paikassa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=591 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=591), http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=565 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=565) ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=647 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=647). Mikähän näistä voisi olla se, jonka hän osti Heikki Matinpojalta? Hannu Pekanpoika Taskisen tilukset löytyvät tästä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=569 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=569).
Hei
SAY 1654-1673 Rautalampi,Laukaa,Viitasaari,Saarijärvi kuvasta 232 Palvasalmi? löytyy vuodesta 1654 kaplan Hr Israel, Kirstin hu. Vaimo Kirstin on vielä v 1668 luettelossa ja Hr Israel v 1669 ja 1670.
SAY 1674-1693 kuva 205 Saarijärvi Taipale
1675 kapl Israel Argillander, 2 pso Brita, Carl son
1676 on myös merkitty Carl pojan vaimo Carin ja v.1678 Carin vaimon kohdalla merkintä i Orivesi ?
1682 kapl Israel Argillander, Brita hu, Carl son, Carin hu
1684 Kapl Israel Argillander, Brita hu, Hr Hans Argillander, Gertrud hu
1691 prästekapell Israel Argillander, Israel son, Elisabet dtr
1691 Carl Israelson, Carin hu
SAY 1694-1713 Saarijärvi Taipale kuva 205
1694 Carl Israelson, Carin hu
(Kaikkia vuosia en kirjoittanut kun oli samoja tietoja)
Saarijärven pitäjän historiankirjassa mainitaan että Kappalainen Israel Argillander oli Taipaleessa v 1654-1682 ja poika Carl ja pso Carin vuodet 1682-1697. Carl Israelsson on kuollut katovuonna nälkään.
Nämä 4 lasta löytyi veroluetteloista.
t. Pirkko
Vuoden 1644 henkikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=110 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11304&pnum=110)) Kuopion kirkonkylässä Hannu Taskisen jälkeen on merkitty Henrik Matinpoika. Vuoden 1645 henkikirjassa (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11141080 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11141080)) ja esim. vuoden 1647 henkikirjassa (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11307&pnum=76 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11307&pnum=76)) nimismies Hannu Taskisen jälkeen on merkitty herra Krister Gabrielis. Kuopion kappalainen on siis asettunut asumaan tähän Henrik Matinpojan aikaisemmin asumaan taloon. Henkikirjoissa Krister näyttää esiintyvän Kuopion kirkonkylässä vielä 1660-luvulla. Vuoden 1664 maantarkastuskirjassa hänellä mainitaan maita kolmessa paikassa: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=591 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=591), http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=565 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=565) ja http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=647 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=647). Mikähän näistä voisi olla se, jonka hän osti Heikki Matinpojalta? Hannu Pekanpoika Taskisen tilukset löytyvät tästä: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=569 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16730&pnum=569).
Jos me seurailemme Heikki Matinpoikaa, kuka sitten mahtaa olla 1640-luvun henkikirjaesimerkeissä erikseen mainittu kirkonkylän Heikki-lukkari, jolla on yksi tytär?
Tommy Koukka
22.03.12, 22:09
Vuodelta 1647 löytyy sivulta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11143249 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11143249) Kuopion nimismiehen Hannu Taskisen kirjoittama kuitti, ja heti seuraavalta sivulta löytyy Leppävirran nimismiehen Heikki Matinpojan kirjoitus. Ne ovat nähtävästi heidän itsensä omakätisesti kirjoittamiaan.
Leppävirran käräjillä 7.12.1666 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13912&pnum=861 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13912&pnum=861)) puhutaan Martti Heikinpojan Leppävirranniemestä ja lukkari Juho Tuomaanpojan Kiviahosta. Aikaisempaan kirjoitteluun viitaten oletettavasti nämä miehet olivat lankoja, em. Leppävirran nimismiehen Heikki Matinpojan vävyjä.
Leppävirran käräjillä 7.8.1663 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13912&pnum=1104 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13912&pnum=1104)) käsiteltiin tapausta, jossa mainitaan lukkari Juho Tuomaanpojan sisarenpoika Aabraham Aabrahaminpoika, jonka Matti Hartikainen oli ottanut rakuunaksi. Saman vuoden henkikirjasta (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6983&pnum=443 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6983&pnum=443)) selviää, että Matti Hartikainen oli rakuunatilallinen Tuppuralanmäessä. Seuraavalla sivulla Tuppuralanmäen kylässä mainitaan ”H:M: Abraham Härkäin mho”. Muita Aabrahameja ei näytä olevan Leppävirralla. Vuoden 1669 henkikirjaan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1410&pnum=191 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1410&pnum=191)) Matti Hartikainen itse on merkitty rakuunaksi. Kuten aikaisemmin on oletettu, lukkari Juho Tuomaanpojan isä oli mahdollisesti Kuopion Puutosmäessä mainittu Tuomas Juhonpoika, jolle vuoden 1639 henkikirjaan (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11925&pnum=270 (http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11925&pnum=270)) on merkitty tytär, jolloin lukkarilla olisi siis henkikirjankin mukaan ollut sisar.
Tommy Koukka
22.03.12, 22:34
SAY 1654-1673 Rautalampi,Laukaa,Viitasaari,Saarijärvi kuvasta 232 Palvasalmi? löytyy vuodesta 1654 kaplan Hr Israel, Kirstin hu. Vaimo Kirstin on vielä v 1668 luettelossa ja Hr Israel v 1669 ja 1670.
SAY 1674-1693 kuva 205 Saarijärvi Taipale
1675 kapl Israel Argillander, 2 pso Brita, Carl son
Henkikirjoissa näyttäisi Israelille merkityn sukunimi Argillander ensimmäisen kerran 1675. Tuomiokirjoissa sukunimi Argillander näkyy ainakin jo 1663 (http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=2177). Mielenkiintoista, että Israel Argillanderilla on ollut yhteyksiä Lohtajalle, josta hänen toinen puolisonsa Riitta oli kotoisin. Myös Kuopion Argillandereilla on ollut yhteyksiä Lohtajalle, sillä vuodesta 1712 Lohtajan seurakunnan pitäjänapulaisena toimi Kuopion Argillandereihin kuulunut Johan Argillander.
Hei
Kappalainen Israel Eriki ja pso Kirstin löytyy myös vuodelta 1653. SAY 1634-1653 kuva 171.
Ylioppilasmatrikkelin mukaan Henricus Israelis Lauchens on yo 13.4.1672.
Lapsista ainakin Henrik ja Carl ovat 1 pso Kristiinan lapsia joka oli vielä v.1668 veroluettelossa.
Olisiko kappalainen Israel Eriki Argillander ollut Laukaalla Henrik pojan syntyessä?
t. Pirkko
Etnonyymit kuten Laukensis eivät ilmennä tässä yhteydessä syntymäpaikkaa vaan sitä paikkaa, josta ylioppilas on kotoisin kirjoittautuessaan osakuntaan. Tietysti syntymäpaikka voi olla sama, mutta ei välttämättä. Keski-Suomen Argillanderit eivät kuitenkaan kuulu tämän ketjun varsinaiseen aihepiiriin, sillä näyttää olevan aika lailla varmaa, etteivät he liity ainakaan Kauhanen-sukuun.
Pekka Hiltunen
24.03.12, 12:42
Jos Lackman kiinnostaa, lisätietoa löytyy ainakin Genoksesta 1/2005 ja mahdollisesti jossain 1980-luvun lehdestä, ehkä 1983-sarjassa.
AA
Kopioin kirjastosta FT Matti Lackmannin kirjoituksen Barthollus Joh. Lackmannuksesta v. 2005 Genoksesta. Artikkeli on suvun suomalaisen haaran varhaisvaiheitten osalta yliolkainen, koska siinä esim. oletetaan Thomas Johannis Lackmanin olleen porvari Hans Lackmanin pojanpoika.
V. 1983 Genoksen ss. 81-100 artikkelista "Suomen saksalaiset kauppiassuvut" (VTM Aarno Tertti) voidaan Thomas Johanniksen arvioida suurella luotettavuudella olleen Hans Lackmanin poika. Kun Hans Lackman on toimiessaan Räävelin porvarin ja myöhemmin raatimiehen palvelijana ollut mustapääveljeskunnan eli dominikaanien jäsen 1552-54, voidaan hänen arvella syntyneen Saksan Stadessa vain paria vuosikymmentä varhemmin. Hans Lackman, joka oli mm. Pärttyli Ruuthin ohella Viipurin suurkaupppias, kuoli Tukholmassa ennen 19.12.1774. Hans Lackmannin pojan Thomas Johanniksen, joka isänsä kuoltua on varmaankin vielä ollut alaikäinen, ei tiedetä opiskelleen yliopistoissa, ja onkin luultavaa, että hän on saanut koulutuksensa dominikaanien parissa, todennäköisimmin Viipurissa.
Olisi hämmästyttävää, elleivät Ruuthit ja Lackmanit olisi Viipurin-aikoinaan olleet keskenään sukusidoksissa. Joroisten Kerisalon rusthollarin Abraham Sigfridssonin (ratsastilallisen Sigfrid Bengtssonin p:ka) p:so on jäänyt selvittämättä. Olen arvellut Erik Abrahaminpojan tulleen haudatuksi nimellä "Ruutiainen". Hänen vaimonsa on kuoliniän perusteella syntynyt 1650. Jälkeläiset käyttivät johdonmukaisesti Ruut-nimeä. Abraham Erikinpojan p:so oli Kristina Persdotter Possa, jonka nimi viittaa Viipurin suuntaan, ja Karin Erikintyttären p:son anoppi oli jo mainittu Gertrud Lackman.
Turkulaisen porvarin pojalla Henrik Sigfridinpoika Kauhasella muuten näyttäisi olleen kytköksiä Savon Kauhasiin (vaimojen puolelta, kts. yo-matrikkeli).
PH
Minusta tuntuu, että Bertil Erikssonin jälkeläisten listaus on edelleen virheellinen. 1720-luvulla Leppävirralla on "liikaa" Perttu Kauhasia, enkä ole varma, olenko sijoittanut aivan jokaista oikein sukupuuhun. Kysymys on oikeastaan, kuka Perttu Erkinpojan pojista on kunkin isä. Ehkäpä 1700-luvun alun tuomiokirjoista paljastuu jotain, kunhan joskus ehtii niitä selailemaan.
Muutoin uskon, että Kauhasten juuren "arvoitus" kytkeytyy Leppäsalon saareen.
Kirkonkylän Sihvo Eerikinpoika Viikso-Immonen eli Hurtta oli aikoinaan Leppävirran ylivoimaisesti suurin maanomistaja. Verokirjoissa hän esiintyy vuodesta 1584. Häntä tituleerataan bolmaniksi, neljänneskuntamieheksi, käytännössä paikallisnimismieheksi. Hänelle uskottiin Juhana Laurinpojan (Argillander) tehtävät tämän siirryttyä Kuopion nimismieheksi vuoden 1610 vaiheilla. Viikso sopii erinomaisesti Eerik Simonpojan appiukoksi (vrt. Älvsborgin lunnasluettelo 1614). Tämä selittäisi, miten Viikson maat päätyvät Strömmanien omistukseen. Sosiaalisesti ja kronologisesti tämä olisi myös luontevaa: olihan sekä Eerik Simonpoika että hänen poikansa Juhana Eerikinpoika nimismiehiä.
Koska Savossa ollaan, otan itselleni vapauden luovaan valehteluun (totuushan on liian kallisarvoista haaskattavaksi).
Puhtaasti sosiaalisin ja kronologisin perustein olisi ehkä mahdollista esittää, että Sihvo olisi ollut Juhana Laurinpojan lanko ja Argillander-sukulaisuus juontuisi tätä kautta myöhemmille polville. Juhana Laurinpoika ja Sihvo Eerikinpoika olivat molemmat nimismiehiä, Sihvo seurasi Juhanaa tehtävissä Leppävirralla ja miehet yhdessä pakenivat nuijamiehiä Olavinlinnaan 1597. Tällaista sukulaisuutta emme varmaan pysty ikinä todentamaan ja tarinaan jää enemmän kysymysmerkkejä kuin todennettuja faktoja. Sääty-yhteiskunnan mekanismit, pienet piirit ja sosiaalisen verkostoitumisen huomioon ottaen tämä tuntuisi oikeutetulta ajatusleikiltä.
Tommy Koukka
19.05.13, 12:05
Viitaten aikaisempaan viestiini 19.3.2012 ja Jensin vastaukseen 20.3.2012 tässä hieman tarkempaa pohdiskelua Heikki Matinpojan v. 1644 käräjillä käsitellyistä sukulaisuussuhteista ja tilusten vaihdosta ja kaupoista:
Kuopion käräjillä 16.2.1644: ”Förekom Hendrich Matzson och till kienna gaf, att han af wälbetänckt modh medh sin hustrus och barns ja och samtyckie hafuer såldt och uplåtit sitt aflige godz wthi Saffuilaxby domula jordh b:dh under 1 skf dhen hederlige och wällärdhe hr Christer Gabrielis för 120 Cr K:Mt 1/2 t:a salt 1 t:a rågh, kläde 3 aluar för 9 Cr K:Mt hwilken jordh han af sin kötzliga modher bekommit haar bådhe för födzlan till hennes döder dagh och för sijne penningar och fp:l han dijt gifuit haar tillförrene, som S:gh Augusti Eskelsons häredzdoom wtwijsom, att Hendrich jordhen behålla skall: framsteegh altså Hans Taskinen och till kienna gaf, att hans hustru arfftagande är till samma jordh och meenthe sigh wara närmast att lösa ähr hr Christer, såsom är halfsyster medh Hendrichz hustru sejandes och en broder wara b:dh Jöran Hemmingzson, som framdeles där åå klandra will: där emoot in ladhe Hendrich Matzson een Lagmans doom Dat: d: 1 Decembris 623 förmälande Hans Peersson Taskinen fullkombligh sin hustrus deel såldt hafua till en Prest hr Christopher Pauli, af hwilken Hendrich Matzsons swärmodher sedan genom byte fått haar som doomen wtwijsar. Belangandhe Jöran Hemmingzsons praetenhion är af inthet wärde, effter Augusti häredzdoom Dat: 634 och är icke hans arffz jordh uthan hans stiufmoor sedan sigh dhen för werffnät denne Hendrichz swärmodher, och enädhan ingen war, som där åå meehr talade,derföre samme kiöp uplystes förste gången.”
Oikeudessa astui esiin Heikki Matinpoika, joka vaimonsa ja lastensa suostumuksella oli myynyt ja luovuttanut pois 1 veromarkan ansiomaansa (siis ei perityn, vaan hankitun tilan) Savilahden kylässä. Maa oli myyty kunnialliselle ja oppineelle herralle Krister Gabrielinpojalle hintaan 120 kuparitaaleria, puoli tynnyriä suolaa, tynnyri ruista, 3 kyynärää vaatekangasta 9 kuparitaalerin arvosta. Tämän maan Heikki oli saanut lihalliselta äidiltään elatukseksi äidin kuolemaan asti vastineeksi rahasta ja viljasta, jonka hän oli aikaisemmin antanut talolle. Kuten lainlukija Augustus Eskilinpojan antama tuomio osoitti, maa kuului Heikin hallintaan. Myös Hannu Taskinen astui esiin ja oli sitä mieltä, että hänen vaimollaan oli perintöoikeus samaan maahan ja katsoi olevansa lähin sukulainen, jolla oli ensisijainen oikeus lunastaa maa, toisin kuin herra Krister, joka oli Heikin vaimon velipuoli. Paikalla oli myös yksi veli, Yrjö Hemmonpoika, joka halusi tehdä valituksen. Heikki Matinpojalla oli esittää 1.12.1623 päivätty laamannintuomio, josta kävi ilmi, että Hannu Pekanpoika Taskinen oli myynyt vaimonsa osuuden eräälle pappismiehelle, Krister Paavalinpojalle, jolta Heikin anoppi oli tilusvaihdon kautta sen saanut. Yrjö Hemmonpojan vaatimusta ei pidetty minkään arvoisena, sillä Augustus Eskilinpojan 1634 antaman päätöksen perusteella kyse ei ollut hänen omasta perintömaastaan, vaan hänen äitipuolensa oli sen sittemmin hankkinut Heikki Matinpojan anopilta. Koska kukaan ei sanonut tähän enää mitään, kauppa kuulutettiin ensimmäisen kerran.
Kyseinen maa oli siis alkuaan Hannu Pekanpoika Taskisen vaimon perintömaata. Taskinen oli myynyt sen vuoden 1623 laamannintuomion mukaan pastori Krister Paavalinpojalle, joka vaihtoi sen Heikki Matinpojan anopin tilukseen. Heikin anopilta maa joutui Yrjö Hemmonpojan äitipuolelle. Heikki Matinpoika puolestaan oli saanut sen omalta äidiltään ja myi edelleen pastori Krister Gabrielinpojalle. Savo kuului Karjalan laamannikuntaan, jonka vanhimmat säilyneet tuomiokirjat ovat vuodelta 1635, joten vuoden 1623 laamannintuomion sisällöstä ei voida saada tarkempaa tietoa.
Jutussa mainitut henkilöt ovat Heikki Matinpoika, Krister Gabrielinpoika, Hannu Pekanpoika Taskinen, Yrjö Hemmonpoika, Krister Paavalinpoika ja Augustus Eskilinpoika sekä Heikki Matinpojan vaimo, äiti ja anoppi, Hannu Taskisen vaimo ja Yrjö Hemmonpojan äitipuoli. Valitettavasti naisten nimiä ei ole mainittu, mikä vaikeuttaa sukulaisuussuhteiden selvittämistä.
Vuoden 1644 henkikirjassa Kuopion kirkonkylään Hannu Taskisen jälkeen on merkitty Heikki Matinpoika. Seuraavan vuoden henkikirjasta alkaen Taskisen jälkeen on merkitty herra Krister Gabrielis, joka on siis asettunut asumaan Heikki Matinpojan aikaisemmin asumaan taloon. Tämä käy ilmi myös vuoden 1644 maakirjasta, jossa herra Krister mainitaan Heikki Matinpojan talon uutena isäntänä. Krister Gabrielinpoika Lackman toimi Kuopion kappalaisena 1645-67, minkä jälkeen kirkkoherrana 1667-68. Kuopion käräjillä mainitaan 17.1.1681 autuaan herra Krister Lackmannin leski Juliana Laurintytär, joka mainitaan käräjillä myös 13.6.1687. Vuoden 1664 maakirjan mukaan kappalainen Krister Gabrielinpojalla oli tila Kuopion Savilahden kylässä. Maakirjassa on viittaukset saman vuoden maantarkastuskirjan arviokuntiin 629, 543 ja 572. Kappalaisella on siis ollut tiluksia useammassa paikassa. Arviokunnan 629 tiluksista mm. Hirvilahti kuului kappalainen Krister Gabrielinpojalle. Samassa arviokunnassa oli Niinimäen kylän Heikki Pekanpoika Mönkkösen tiluksia. Habermanin maantarkastusluettelon mukaan 1620-luvulla Hirvilahti kuului Pekka ja Olavi Mönkköselle. Vuonna 1664 arviokunnassa 572, Ritoniemen kylässä oli herra Krister Gabrielinpojan tiluksia, mm. Lapinaho, joka 1620-luvulla kuului Hemmo Keinosen leskelle. Arviokunnassa 543 oli tiluksia myös nimismies Joonas Olavinpoika Liliuksella. Kristerin tiluksissa mainitaan Savilahdenmaa ja Vääräjärven luhta, jotka 1620-luvulla kuuluivat Hannu Pekanpoika Taskisen, Mauno Tukiaisen, Tapani Jääskisen ja Olavi Suhosen omistamaan arviokuntaan. Nimismies Liliuksen asuma puustelli sijaitsi Multamäellä, joka kuului 1620-luvulla herra Paavalin lesken tiluksiin. Krister Gabrielinpojan isä oli Kuopion kappalaisena 1613-25 ja kirkkoherrana 1625-44 toiminut Gabriel Thomae Lackman. Heikki Matinpojan vaimo oli Krister Gabrielinpojan sisarpuoli. Koska vaimon nimestä ja patronyymistä ei ole tietoa, ei voida sanoa varmaksi, oliko heillä yhteinen isä vai äiti. Heikin anopin on kuitenkin täytynyt olla aviossa Gabriel Tuomaanpojan kanssa. Anopilla on ollut tilus, jonka hän vaihtoi herra Krister Paavalinpojan kanssa. Anoppi lienee ollut elossa ainakin vielä 1620-luvulla. Gabriel Tuomaanpojan on voinut olla aviossa kahdesti. Toinen vaimoista on ollut Heikin anoppi. Krister Gabrielinpojan on täytynyt syntyä viimeistään 1620-luvulla ja Heikin vaimon 1610-luvulla, joten mahdollisesti Krister on ollut Heikin vaimoa nuorempi. Mikäli heillä on ollut sama isä, on Heikin anopin täytynyt olla Gabrielin ensimmäinen puoliso. Todennäköisemmältä kuitenkin vaikuttaa se, että Heikin anoppi olisi ollut aviossa kahdesti, jolloin ensimmäisen puolisonsa kuoltua hän olisi avioitunut Gabriel Tuomaanpojan kanssa. Gabriel ja hänen vaimonsa mainitaan vielä vuoden 1644 henkikirjassa. Oletuksena voidaan esittää, että Heikin anoppi olisi ollut Kuopion kirkkoherran Paavali Laurentiin tytär ja hänen veljensä olisi ollut Krister Paavalinpoika, jolloin tilustenvaihto olisi ollut sisarusten välinen.
Yrjö Hemmonpoika oli todennäköisesti sama kuin esim. vuoden 1635 henkikirjassa Savilahden kylässä isäntänä mainittu Yrjö Keinänen. Vuoden 1635 maakirjassa mainitaan Heikki Matinpojan tila, muttei Yrjö Keinäsen. Kun verrataan maakirjan nimiä ja verolukuja vuoden 1633 maakirjaan, voidaan pitää todennäköisenä, että vuosien 1631-33 maakirjoihin isännäksi merkitty Yrjö Hemmonpoika Keinänen oli Heikki Matinpojan talon aikaisempi isäntä. Vuosina 1625-29 talon haltijaksi on merkitty Hemmo Keinäsen leski ja tätä aikaisemmin ainakin vuodesta 1613 ja vielä 1622 Hemmo Keinänen. Näin ollen Hemmo Keinäsen leski oli todennäköisesti oikeusjutussa mainittu Yrjö Hemmonpojan äitipuoli. Mahdollisesti tämä äitipuoli oli sama kuin Heikki Matinpojan äiti, jolloin Hemmo Keinäsen leski on ollut aikaisemmin aviossa Heikki Matinpojan isän kanssa. Tässä tapauksessa Heikin isä ei ole voinut olla kappalainen Mathias Henrici, joka mainitaan vuoden 1625 myllytulliluettelossa yhdessä Hemmo Keinäsen lesken kanssa.
Vuonna 1664 Hannu Pekanpoika Taskisen tilukset olivat arviokunnassa 546. Kun tarkastellaan vuonna 1664 mainittuja Taskisen tiluksia 1620-luvulla laadittuun Johan Habermanin maantarkastuskirjan tiluksiin, havaitaan niiden olevan samoja. Heikki Matinpojalle joutunut maa oli ollut aikoinaan Hannu Taskisen vaimon perintömaata. Mahdollisesti oikeusjutussa mainittu veli Yrjö Hemmonpoika oli Taskisen vaimon veli. Hemmo Keinäsen kuoltua 1620-luvun alussa, olisi Hannu Taskisen vaimo saanut oman perintöosuutensa.
Tommy Koukka
19.05.13, 21:22
Rantasalmen käräjillä 13.2.1606 sitä vastoin tapahtui jotain - ainakin sukututkijan näkökulmasta - hauskaa.
Her Larses Sson Erich Larsson sak till 40 d:r för Mökränckning han lockade Peer Immos dotter Kirstin Peersdotter af laggifta seng, och at gifwe henne i förlichning kiortell kledhe om 6 alnar hoffudh och fårklädz liuff effter han henne icke ächta wille. Effter 12:ns r(ansa)kan.
Eli herra Laurin poika Erik Larsson tuomittiin 40 taalarin sakkoon neidonhäpäisystä, sillä hän oli vietellyt Pietari Immosen Kirsti-tyttären, joka oli syntynyt laillisessa avioliitossa, ja Erikin tuli suorittaa tytölle sovitukseksi kuusi kyynärää hameverkaa ja jotain muutakin, koska Erik ei halunnut ottaa häntä vaimokseen.
Tämä osoittaa ainakin sen, että Erik Larsson ei ollut vuonna 1606 tai välittömästi sitä ennen naimisissa, koska muuten käytäisiin oikeutta huoruudesta, nyt vain neitseentärvelyksestä, ja loppulausuma osoittaa, ettei mikään juridinen seikka olisi estänyt Erikiä solmimasta avioliittoa.
Tässä oikeustapauksessa todennäköisesti ei ole ollut kyse Kuopion kirkkoherran Laurentius Eskilinpojan pojasta Eerikistä, vaan Rantasalmen kirkkoherran Laurentius Henricin saman nimisestä pojasta, sillä Kuopion kirkkoherra Lauri oli jo kuollut 1606 mennessä ja ko. tapaus on käsitelty Rantasalmen käräjillä. Muutoinkin sanamuoto "Her Larses Sson Erich Larsson" viittaa siihen, että kyseessä on elossa olleen herra Laurin poika. Juuri tuohon aikaan Rantasalmella oli kirkkoherrana Lauri Henrikinpoika, joka toimi virassa vuosina 1578-1613. Hän omisti Voinsalmen Hakkaralan talon, jonka omistajaksi tuli 1609 hänen poikansa Eerik Laurinpoika. Rantasalmen kirkkoherran Lauri Henrikinpojan poika oli todennäköisesti se Henrik Laurinpoika, joka toimi 1615-24 Rantasalmen kappalaisena ja lienee toiminut tätä ennen 1610-14 Kuopion kappalaisena.
Löysin muutamia mainintoja, jotka selkeyttävät koko lailla Kauhasten "vuosisadanvaihteen sekamelskaa". Kokonaisuus näyttää nähdäkseni seuraavalta:
Taulu 1
Eerik Simonpoika, vartiopäällikkö itärajalla, jossa johti nostoväkeä ainakin vuonna 1610. Sitten Saamaisten neljänneskuntamies ja Leppävirran pitäjän ensimmäinen nimismies. Talonisäntä Leppävirran kirkonkylän Leppäsalossa ainakin 1617−1644. Lautamies Leppävirran käräjillä ainakin 1642−1648. Tuomittiin käräjillä 7.7.1642 maksamaan Lassi Itkoselle niistä kahdesta leiviskästä haukia, jotka hän oli häneltä ottanut; tuomittiin 2.4.1644 maksamaan Jaakko Jääskeläiselle viisi kuparitaalaria, jotka hän oli ottanut kyytiä varten, mutta Jääskeläinen oli silti joutunut maksamaan kyydistä Lassi Keinoselle, joka oli ottanut Jääskeläiseltä kyytipantiksi paidan; tuomittiin 11.2.1645 maksamaan Antti Hirvoselle 5 kuparitaalaria, koska Eerikin oma ratsu oli nelistänyt Kuopiosta Rantasalmelle ja hän oli joutunut hakemaan Antin kyytimiehekseen. Eerik näyttää köyhtyneen näihin aikoihin, niin että hänet kirjattiin pitäjän varattoman väen luetteloon 1645 varustettuna merkinnällä, ettei hän omista mitään. Matti Haring syytti Eerikiä käräjillä 22.1.1646 siitä, että tämä olisi ottanut omiin taskuihinsa 40 kuparitaaleria kruunun rahoja, mitä Matti ei kuitenkaan kyennyt näyttämään toteen ja perui puheensa. Käräjillä 12.7.1647 määrättiin Antti Kinnunen ja Matti Savolainen ulosmittaamaan Eerikiltä 29 taalaria ja 12 äyriä kuparirahaa. – P:so (1) N.N., mahdollisesti neljänneskuntamies Sigfid Eerikinpoika Immosen eli Viikson tytär, missä tapauksessa Eerik Simonpoika olisi Älvsborgin lunnaiden kantoluetteloon 1614 merkitty vävy. (Tämä selittäisi, miten Viikson maat Leppäsalossa siirtyivät Eerik Simonpojan omistukseen.) – P:so (2) Elin Monotar, mainitaan Leppävirran talvikäräjillä 1.2.1648 Eerik Simonpojan poikien äitipuolena. – Lapset (ikäjärjestys ilmenee siteeratusta käräjäkirjasta 1.2.1648):
· - Juhana Eerikinpoika, tauluun 2
· - Pärttyli Eerikinpoika, tauluun 3
Taulu 2 (taulusta 1)
Juhana Eerikinpoika, mainitaan nimeltä talonisäntänä henkikirjoissa Leppävirran kirkonkylässä 1647−1673. Sanotaan nimismieheksi 1649−1650, 1656 ja 1658; tituleerataan 1659 entiseksi nimismieheksi. Piti tuomiokirjojen mukaan kievaria Leppäsalossa. Mainitaan henkikirjoissa vielä 1680−1682. – P:so N.N., Kuopion kirkkoherran Olaus Andreae Krögerin tytär (Kuopion talvikäräjät 12-14.1.1663).
· - Iivari Juhananpoika, tauluun 4
· - Kaarina Juhanantytär, tauluun 5
· - Maria Juhanantytär, tauluun 6
· - Juliana Juhanantytär, tauluun 7
· - Susanna Juhanantytär, tauluun 8
Taulu 3 (taulusta 1)
Pärttyli Eerikinpoika, mainitaan nimeltä henkikirjoissa Leppävirran kirkonkylässä 1646−1669, Saamaisissa 1673−1675, vaimonsa 1676−1677; oli hengissä nähtävästi vielä 1690.
· - Juhana Pärttylinpoika, tauluun 9
· - Samuel Pärttylinpoika, tauluun 10
· - Olavi Pärttylinpoika, tauluun 11
· - Pärttyli Pärttylinpoika, tauluun 12
· - Anna Pärttylintytär, tauluun 13
Taulu 4 (taulusta 2)
Iivari Juhananpoika, S 1644 (ikäkirjan mukaan), mainitaan henkikirjoissa Leppävirran kirkonkylässä ensimmäisen kerran 1665. Solmi avioliiton henkikirjojen mukaan n. 1674. Sanotaan siltavoudiksi 1688−1690. – P:so Riitta Monni S 1648 (ikäkirjan mukaan).
· - Riitta Iivarintytär. – P:so Bock.
· - Marketta Iivarintytär
· - Maria Iivarintytär. – P:so Pekka Virgiliuksenpoika Kolari.
· - Juhana Iivarinpoika, tauluun 14
Taulu 5 (taulusta 2)
Kaarina Juhanantytär, mainitaan henkikirjassa Leppävirran kirkonkylässä 1673. – P:so siltavouti Jesper Thurenpoika.
Taulu 6 (taulusta 2)
Maria Juhanantytär, mainitaan henkikirjassa Leppävirran kirkonkylässä 1675. – P:so lautamies, pappilan renki Josef Staffansson.
Taulu 7 (taulusta 2)
Juliana Juhanantytär, mainitaan henkikirjoissa Leppävirran kirkonkylässä 1680−1682. – P:so Jaakko Hyvärinen, kievarinisäntä Kuopion Puutosmäellä.
Taulu 8 (taulusta 2)
Susanna Juhanantytär, sanotaan Leppävirran talvikäräjillä 1688 asuneen Nevanlinnassa ja kuolleen lapsettomana. – P:so Lassi Hipsonen Joroisten Katisenlahdesta.
Taulu 9 (taulusta 3)
Juhana Pärttylinpoika, mainitaan henkikirjoissa Saamaisissa 1673−1675, 1677−1694, leskensä 1697−1699. Solmi avioliiton henkikirjoista päätellen mukaan n. 1678. Sukunimenä Mustonen 1693−1694. – P:so Marketta Riivitär S 1655. Rk 1699 s. 193 Saamainen.
· - Pärttyli Juhananpoika, tauluun 15
· - Juhana Juhananpoika, tauluun 16
· - Mikko Juhananpoika, tauluun 17
· - Antti Juhananpoika (rk 1699)
Taulu 10 (taulusta 3)
Samuel Pärttylinpoika, mainitaan henkikirjoissa Saamaisissa 1675−1694, Mustinmäellä 1697, K n. 1697; solmi avioliiton henkikirjoista päätellen vv. 1682−1688; leskensä Marketta solmi ennen 1699 uuden avioliiton Paukarlahden Eerik Reinikaisen kanssa.
· - Inkeri Samuelintytär Kauhatar. – P:so 1.12.1703 Paukarlahden Paavo Reinikainen.
· - Pärttyli Samuelinpoika Kauhanen, tauluun 18
· - Marketta Samuelintytär Kauhatar
Taulu 11 (taulusta 3)
Olavi Pärttylinpoika, mainitaan henkikirjoissa Saamaisissa 1680−1694. Solmi avioliiton henkikirjoista päätellen 1688−1690.
· - Abraham Olavinpoika Kauhanen, tauluun 19
· - Pärttyli Olavinpoika Kauhanen, tauluun 20
Taulu 12 (taulusta 3)
Pärttyli Pärttylinpoika, mainitaan henkikirjoissa Saamaisissa 1693−1694, Mustinmäellä 1697. Solmi avioliiton ennen v. 1693. S 1663 (rk). Rk 1699 s. 193 Saamainen > Rk 1699 s. 25 Konnuslahti; Rk 1723 s. 14 Konnuslahti. – P:so Marketta Sivitär S 1669.
· - Eerik Pärttylinpoika S 1694. – P:so Anna Suomatar S 1704.
Taulu 13 (taulusta 3)
Anna Pärttylintytär, mainitaan henkikirjoissa Saamaisissa 1680−1682. S 1650 (ikäkirjan mukaan). – P:so Eerik Torvinen S 1645. Talollinen Halolassa. – Lapset: Kaisa (1691), Pärttyli (1693), Juhana (1697), Eerik (1702).
Taulu 14 (taulusta 4)
Juhana Iivarinpoika Strömman, talollinen Leppäsalossa, S 1688/1689/1690, K 22.1.1767. V 4.12.1715 Joroinen. P:so Kaisa Niilontytär S 1687/1689.
· - Iivari Juhananpoika Strömman S 1719
· - Eerik Juhananpoika Strömman S 1724
· - Prudentia Juhanantytär Strömman S 1726
· - Maria Juhanantytär Strömman S 1729
· - Abraham Juhananpoika Strömman S 1731
Taulu 15 (taulusta 9)
Pärttyli Juhananpoika Kauhanen S 1677. – P:so Beata Kovotar S 1684 K 1743.
· - Juhana Pärttylinpoika Kauhanen
· - Anna Pärttylintytär Kauhatar S 1712
· - Liisa Pärttylintytär Kauhatar S 1714
Taulu 16 (taulusta 9)
Juhana Juhananpoika Kauhanen, S 1675/1679 K 4.3.1744. Talollinen Kotalahdessa. – P:so Inkeri Vehvilätär S 1683/1684 K 2.7.1746.
· - Juhana Juhananpoika Kauhanen S 1704/1706/1707. – P:so Anna Halotar.
· - Kaarina Juhanantytär Kauhatar S 1706/1707
· - Eerik Juhananpoika Kauhanen S 1708/1709. – P:so Kaisa Markatar.
· - Marketta Juhanantytär Kauhatar S 1711
· - Iivari Juhananpoika Kauhanen S 1713
· - Lauri Juhananpoika Kauhanen S 1721
· - Olavi Juhananpoika Kauhanen S 1724
· - ? Pärttyli Kauhanen (ks. Paikkala taulu 221)
Taulu 17 (taulusta 9)
Mikko Juhananpoika Kauhanen, S 1687 K 1.4.1747. Talollinen Saamaisissa. – P:so (1) Kirsti Kinnunen S 1690. – P:so (2) Susanna Skopa Kuopiosta.
· - Maria Mikontytär Kauhatar S 1711
· - Juhana Mikonpoika Kauhanen S 1713
· - Marketta Mikontytär Kauhatar S 1718
· - Lauri Mikonpoika Kauhanen S 1722
· - Samuel Mikonpoika Kauhanen S 1724
· - Kirsti Mikontytär Kauhatar S 1727
· - Anna Mikontytär Kauhatar S 1730
Taulu 18 (taulusta 10)
Pärttyli Samuelinpoika Kauhanen, S 1684, talollinen Tuppurinmäellä. –P:so Anna Kinnutar S 1698.
· - Samuel Pärttylinpoika Kauhanen S 1720
· - Sofia Pärttylintytär Kauhatar
· - Marketta Pärttylintytär Kauhatar, muutti Lappeenrantaan
· - Kirsti Pärttylintytär Kauhatar S 1739
Taulu 19 (taulusta 11)
Abraham Olavinpoika Kauhanen, S 1689 K 19.7.1764. Yhtiömies Kotalahdessa, sitten kappalaisenpappilan torppari Tuppurinmäellä. – P:so Anna Lesketär K 14.12.1766.
· - Olavi Abrahaminpoika Kauhanen S 1723.
Taulu 20 (taulusta 11)
Pärttyli Olavinpoika Kauhanen, S 1687/1693. Sotilas Tuppurinmäellä, sitten talollinen Leppämäellä. – P:so (1) Kirsti Holopatar; (2) Anna Holopatar S 1685; (3) v:sta 1739 Kaisa Pekotar S 1715 K 25.3.1786.
· - Pärttyli Pärttylinpoika Kauhanen vanhempi S 1711 K n. 1742
· - Olavi Pärttylinpoika Kauhanen S 1724
· - Pärttyli Pärttylinpoika Kauhanen nuorempi S 1729
· - Juhana Pärttylinpoika Kauhanen S 1741
· - Kirsti Pärttylintytär Kauhatar S 1742
· - Kaarina Pärttylintytär Kauhatar S 1744
· - Antti Pärttylinpoika Kauhanen S 23.4.1746
· - Abraham Pärttylinpoika Kauhanen S 24.3.1749
· - Mikko Pärttylinpoika Kauhanen S 25.10.1751
Juuri tuohon aikaan Rantasalmella oli kirkkoherrana Lauri Henrikinpoika, joka toimi virassa vuosina 1578-1613. Hän omisti Voinsalmen Hakkaralan talon, jonka omistajaksi tuli 1609 hänen poikansa Eerik Laurinpoika.
Olet epäilemättä tässä oikeassa, Lauri Henrikinpojan poika on koko lailla sopivampi. Tosin vaikka kyse olisi Kuopion kirkkoherran pojasta, kaipa juttu käsiteltäisiin Rantasalmen käräjillä, kun teon kohteena ollut tyttö on paikallisia.
t. Jens
Tommy Koukka
07.11.13, 21:40
Vuoden 1623 maakirjan mukaan Kuopion nimismiehen Iivari Juhonpojan verot menivät rykmentin kirjurille (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3140776). Vuoden 1625 tilikirjaan tilan emännäksi on merkitty Juho Laurinpojan leski ja viittaus rykmentin kirjuriin Eerik Juhonpoikaan (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3142059). Saman vuoden sotilasvirkamiesten luettelossa Albrecht Duvalin komppanian katselmuskirjurina mainitaan Eerik Juhonpoika (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3142047). Rykmentin kirjuri Eerik Juhonpoika löytyy myös tästä, vuodelta 1623 olevasta luettelosta: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3140827. Patronyyminsä perusteella katselmuskirjuri sopisi Kuopion nimismiehen Juho Laurinpojan pojaksi ja Iivari Juhonpojan veljeksi. Aikaisemmissa viesteissä on oletettu lukkari Juho Tuomaanpojan isän olleen Tuomas Juhonpojan, joka näin ollen olisi myös Eerik Juhonpojan veljiä. Juho Laurinpojan jälkeläiset käyttivät sukunimeä Argillander. Jos katselmuskirjuri Eerik Juhonpoika oli Juho Laurinpojan poika, voisi olla hyvin mahdollista, että Saarijärven kirkkoherra Israel Erici Argillander olisi ollut tämän Eerik Juhonpojan poika. Akianderin paimenmuiston mukaan Israel Argillander oli syntyisin Helsingistä. Mielenkiintoista olisi saada selville katselmuskirjuri Eerik Juhonpojan myöhemmät vaiheet; olisiko hän vaikuttanut Helsingin seudulla?
Robinson Korhonen
08.04.17, 12:10
Yrjö Hemmonpoika oli todennäköisesti sama kuin esim. vuoden 1635 henkikirjassa Savilahden kylässä isäntänä mainittu Yrjö Keinänen. Vuoden 1635 maakirjassa mainitaan Heikki Matinpojan tila, muttei Yrjö Keinäsen. Kun verrataan maakirjan nimiä ja verolukuja vuoden 1633 maakirjaan, voidaan pitää todennäköisenä, että vuosien 1631-33 maakirjoihin isännäksi merkitty Yrjö Hemmonpoika Keinänen oli Heikki Matinpojan talon aikaisempi isäntä. Vuosina 1625-29 talon haltijaksi on merkitty Hemmo Keinäsen leski ja tätä aikaisemmin ainakin vuodesta 1613 ja vielä 1622 Hemmo Keinänen. Näin ollen Hemmo Keinäsen leski oli todennäköisesti oikeusjutussa mainittu Yrjö Hemmonpojan äitipuoli. Mahdollisesti tämä äitipuoli oli sama kuin Heikki Matinpojan äiti, jolloin Hemmo Keinäsen leski on ollut aikaisemmin aviossa Heikki Matinpojan isän kanssa. Tässä tapauksessa Heikin isä ei ole voinut olla kappalainen Mathias Henrici, joka mainitaan vuoden 1625 myllytulliluettelossa yhdessä Hemmo Keinäsen lesken kanssa.
Vuonna 1664 Hannu Pekanpoika Taskisen tilukset olivat arviokunnassa 546. Kun tarkastellaan vuonna 1664 mainittuja Taskisen tiluksia 1620-luvulla laadittuun Johan Habermanin maantarkastuskirjan tiluksiin, havaitaan niiden olevan samoja. Heikki Matinpojalle joutunut maa oli ollut aikoinaan Hannu Taskisen vaimon perintömaata. Mahdollisesti oikeusjutussa mainittu veli Yrjö Hemmonpoika oli Taskisen vaimon veli. Hemmo Keinäsen kuoltua 1620-luvun alussa, olisi Hannu Taskisen vaimo saanut oman perintöosuutensa.
Hei,
olen itsekin tullut tutuksi Jören Hemmingsonin ja Hans Taskisen kanssa, mutta eri teitä. Omat intressini liittyvät P-Karjalan Wallius-sukuun ja erääseen rouvaan, jota olen pitänyt ensiksi mainittujen sukulaisena.
Mutta ensin; Hans Taskisen vaimo todella lienee ollut ns. Hemmingintyttäriä, sillä Viipurin RO:ssa 1651 Daniel Wulffin vävy Fredrik Fredriksson Skräddare penää ”Kuopion talonpojalta” Hemming Taskiselta 11 kuparitaalerin ja yhden ruistynnyrin (?) velkaa, jonka Hemmingin isä Johan/Hans Taskinen on aikanaan tehnyt. Asiaa on käsitelty jo kihlakunnanoikeudessa. Puhutaan jotakin myös veljestä ja sisaruksista, mutta tästä yhteydestä asia ei ainakaan itselleni selviä. Pitäisi löytää myös se KO:n asiakirja.. Mielenkiintoinen on maininta ”att Hemming Taskinens fader Hans Taskinen war blifven skylldig hennes (Brita Nilsdr.) sal. man (Daniel Wulff) och henne för kost som the hade hållit hans son när han gich här i Scholan...” Eli Hemming Taskinen oli todella käynyt koulua Viipurissa! Etunimi hälle olisi siis periytynyt äidin puolelta. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11199756
Yhteys Viipuriin ja ns. ”nimismiespiirit” ovat saaneet minut ajattelemaan, että aiemmin tässä ketjussa mainittu Jören Hemmingson (Keinänen/Keinonen) olisikin Mikkelissä asustanut rykmentinkirjuri (nimismies/vouti?) Jören Hemmingson Barnau. Ajatukselleni ei todella ole paljon muuta tukea, kuin verrattain harvinaisesti esiintyvä nimi. Tästä kuitenkin seuraavassa:
Linkki Viipuriin olisi se, että Hiskinkin mukaan 13.3.1692 Pielisen lukkarin Jören Christerssonin (Samalinus) kanssa vihityn kauppias Hans Teschen piian/palvelijan, Arvid Skreddaren tyttären Britan äiti oli sukujaan Barnau. (Tästä tiedosta kiitos nimim. Bodniemi37:lle!). Kyseisen Arvidin lapsia olivat Britan lisäksi Porvoon pedagogion rehtori David Assenius https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3161 ja muuan kirjuri Hemming Rönman/Röhnman. Vrt Viipurin RO 1692: Mitä voikaan olla näiden sukunimien taustalla?
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11267570
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11267572
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11267583
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11267588
Toinen Viipuriin (ja jo mainittuihin Tescheihin) liittyvä hyvin arveluttavalla tavalla mahdollisesti asiaan liittyvä tieto on maininta Viipurin RO:sta v. 1672. Kauppias Johan Tesche on meneillään neljänsiin naimisiin (Anna Hermansdr. von Borgenin kanssa), ja kysyttäessä, mitä hän jättää perintönä lapsilleen edellisestä liitosta, vastaa hän: ”sal Jören Hemmingsons gård” Tieto seuraavan linkin seuraavalla aukeamalla, vasemman sivun alussa. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11249977 Kuka on tämä autuas Jören Hemmingsson? Ainakin Jören Hemmingson Barnaun mainitaan kuolleen juuri vuonna 1672. (vrt. ketjun edelliset viestit) Ja voisiko tällä olla jotakin tekemistä ammoisen Viipurin linnanvouti Peter Hemmingsonin kanssa, joka oli ilmeisesti Johan Teschen äidinisä (tai ainakin äidinäidin mahd. 2. puoliso)?
Pohjois-Karjalan Walliuksiin edellä mainitut henkilöt liittyvät mahdollisesti siten, että Pielisjärven lukkarin Jören Christerssonin (Samalinus) tytär Maria Jörensdr. oli naimisissa esi-isäni Lieksan Jyrölän isännän, lautamies Pekka Yrjönp. Walliuksen kanssa. Nettilähteet tietävät lukkari Samalinuksen puolisoksi vain erään Maria Yrjöntyttären (mistä lähteestä tämä tieto?), mutta etunimen Arvid periytyminen vahvana Walliusten suvussa viittaa mielestäni siihen, että esiäitinä olisi pidettävä Viipurilaisen räätäli Arvid Mårtenssonin ja hänen vaimonsa Helena Barnaun tytärtä Britaa.
Kuvio Jören Hemmingsonien ympärillä on itselleni vielä hyvinkin sekava. Montako heitä lopulta olikaan ja liittyvätkö heidän elämänsä millään lailla toisiinsa. Mahdollisesti kyse on kolmesta eri Hemminpojasta, eli Kuopion Keinäsestä, Mikkelin/Pieksämäen Barnausta ja Viipurin ”Jörenistä”, tai sitten he ovat yksi ja sama henkilö? Kaikki lisävihjeet ovat enemmän kuin tervetulleita.
-A
Bodniemi37
08.04.17, 16:27
Linkki Viipuriin olisi se, että Hiskinkin mukaan 13.3.1692 Pielisen lukkarin Jören Christerssonin (Samalinus) kanssa vihityn kauppias Hans Teschen piian/palvelijan, Arvid Skreddaren tyttären Britan äiti oli sukujaan Barnau. (Tästä tiedosta kiitos nimim. Bodniemi37:lle!). Kyseisen Arvidin lapsia olivat Britan lisäksi Porvoon pedagogion rehtori David Assenius https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3161 ja muuan kirjuri Hemming Rönman/Röhnman.
Savon ylisen kihlakunnan laamanninkäräjien 28.2.-1.3.1690, pöytäkirjasta, http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22902520 (aukeaman oikean puolen alin rivi), ymmärtääkseni selviää, että Rantasalmen kirkkoherralla Anders Kyanderilla oli David Jöransson -niminen lanko(?), joka oli Jöran Hemminginpojan poika. Sivulla 86 luetellaan tämän sisaruksia, mutta Helenaa ei mainita.
Terveisin,
Robinson Korhonen
09.04.17, 13:24
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta linkistä!
Voisipa näin ollen ajatella, että Viipurin räätäli Arvid Mårtenssonin puoliso Helena Barnau olisi rykmentinkirjuri Jören Hemmingsonin sisko. Arvid esiintyy vaimonsa kanssa Viipurin kantakaupungissa jo 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12368122 vasemmanpuolimmaisen palstan neljänneksi alin nimi), kunnes siirtyy 1654 pysyvästi Siikaniemen kaupunginosaan. Jo 1645 Viipurin RO:ssa Räätäli Christian Möllerin ”läredreng” Arvid Mårtensson on syytettynä salavuoteudesta Christianin entisen piian Elin Olofsdotterin kanssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198805.
Jören Hemmingson taas näyttäisi ainakin maakirjatietojen perusteella saavan haltuunsa tiluksensa Mikkelin eli Visulahden kirkonkylästä appiukoltaan Georgius Andrea Kyanderilta vasta 1652, mutta milloin hän lieneekään avioitunut?
Jören Hemmingson Barnowin kuittauksia löytyy Viipurin ja Savonlinnan läänin tilien tositteista jo v. 1640-luvun loppupuolelta milloin missäkin allekirjoitettuna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12435560 ? 1646
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12435556 Repoilassa (?) 1646
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12435552 ”Regementskrifvares tienare” Pieksämäellä 1645
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11143432 ”min huusbonde och regementskrifvare Henrich Henrichssons wägna” Rantasalmella 1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11143371 ”min husbondes regentskrifvarens Henrich Henderssons wägna” Savonlinnan kaupungissa 1648
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12327753 Vielä näyte Viipurista v.1669
Onko viimeksimainittu rykmentinkirjuri sitten Savon keskisen kihlakunnan voudin Johan Enerothin isä? Vrt. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U249 Rykmentinkirjurin vaimoksi mainitaan Viipurin RO:ssa 1654 eräs Anna Petersdr. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11200836
Alkaa mennä jo raakasti aiheen vierestä, mutta yritän hillitä jatkossa :)
-A
Bodniemi37
09.04.17, 16:05
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta linkistä!
Arvi Ilmoniemi viittaa tuomiokirjaan artikkelissaan Kuopion kappalaisen Henrik Jaakonpoika Mechelinin (k. 1729) syntyperä. Genos 1937, s. 16, http://www.genealogia.fi/genos-old/8/8_14.htm.
Voisipa näin ollen ajatella, että Viipurin räätäli Arvid Mårtenssonin puoliso Helena Barnau olisi rykmentinkirjuri Jören Hemmingsonin sisko. Arvid esiintyy vaimonsa kanssa Viipurin kantakaupungissa jo 1652 (http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12368122 vasemmanpuolimmaisen palstan neljänneksi alin nimi), kunnes siirtyy 1654 pysyvästi Siikaniemen kaupunginosaan. Jo 1645 Viipurin RO:ssa Räätäli Christian Möllerin ”läredreng” Arvid Mårtensson on syytettynä salavuoteudesta Christianin entisen piian Elin Olofsdotterin kanssa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11198805.
Jören Hemmingson taas näyttäisi ainakin maakirjatietojen perusteella saavan haltuunsa tiluksensa Mikkelin eli Visulahden kirkonkylästä appiukoltaan Georgius Andrea Kyanderilta vasta 1652, mutta milloin hän lieneekään avioitunut?
Arvi Ilmoniemi arvuuttelee artikkelissaan avioliiton solmimisajankohtaa: "Asiasta sovittiin joka tapauksessa viimeistään v. 1697, jolloin Mechelinin vaimona oli edellisen kappalaisen Samuel Argillanderin leski Anna Barnau 1. Barnovia (Barnavia?). (Annikan isä, rykmentinkirjuri Yrjänä Hemminginpoika asui, naituaan n. v. 1651 Mikkelin kappalaisen, myöhemmin Ristiinan kirkkoherran Yrjänä Antinpoika Kyanderin ja Agneeta Olavintytär Iivanaisen tyttären, Mikkelin kirkonkylässä Emolan ratsu-tilalla. Mainitun Annikan sisaruksia oli m. m. Petrinan seurakunnan komministeri Eerik Barnau. Ks. Karjalan laamannik:n, Savon ylisen kihlak:n käräjäptk. 28. 2.1690)."
Jören Hemmingson Barnowin kuittauksia löytyy Viipurin ja Savonlinnan läänin tilien tositteista jo v. 1640-luvun loppupuolelta milloin missäkin allekirjoitettuna
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12435560 ? 1646
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12435556 Repoilassa (?) 1646
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12435552 ”Regementskrifvares tienare” Pieksämäellä 1645
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11143432 ”min huusbonde och regementskrifvare Henrich Henrichssons wägna” Rantasalmella 1644
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11143371 ”min husbondes regentskrifvarens Henrich Henderssons wägna” Savonlinnan kaupungissa 1648
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12327753 Vielä näyte Viipurista v.1669
Olisikohan laamanninkäräjien pöytäkirjan sivulla 86 mainittu länsman Jacob Andersson voinut olla sama mies kuin Viipurissa 1686 Margareta Didrikintytär Barckhusenin kanssa vihitty kihlakunnankirjuri, kruununvouti, Savonlinnan läänin nimismies Jacob Andersson, jonka sekä Lagus että Harry W. Walli tuntevat [Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Wiborg 1895, s. 73; Walli, Harry W. Montan-suvuista. Genos 29(1958), http://www.genealogia.fi/genos-old/29/29_85.htm? Margareta Barckhusen kuoli vasta 1690, joten niukin naukin ... Laguksen mukaan Jakob Andersinpoika avioitui uudelleen vielä kahdesti "med onämnda".
Wallin artikkelissa Jakob Andersinpojan tittelinä on Viipurin nimismies, mutta Matti Walta mainitsee hänet nettijulkaisussa Virkamiehiä 1600-luvulla.pdf, https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxtYXR0aXdhbHRhfGd4OjJmODY2 ZGNhNTU1YmU2NTg, kihlakunnankirjurina (Ylä-Savon ylinen kihlakunta 1685-1686, Savon keskinen kihlakunta 1687-1690) ja kruununvoutina (Savon alinen kihlakunta 1690-1700). Hän oli aiemmin toiminut rykmentinkirjurina.
Viipurin ja Savonlinnan läänin lääninkamreeriksi 1600-luvun lopulla ylennyt Alexander Andersinpoika, jonka lapset ryhtyivät käyttämään sukunimeä Montan, oli Jakob Andersinpojan veli. Lienevätkö Alexander Andersinpoika ja veljensä olleet Agneta Gabrielintytär Hermigierin aviopuolison, Savon ylisen kihlakunnan kirjurin Johan Bengtinpoja Bergin sukulaisia, sillä lääninkamreeri toimi viimeksi mainitun avioparin pojan kummina Viipurissa 25.11.1691,http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8588293. Saattoi tietenkin olla niinkin, että hän toimi kummina lapsen isän esimiehen ominaisuudessa.
Terveisin,
Robinson Korhonen
09.04.17, 17:58
Kiitokset taas vastauksesta!
Olisikohan laamanninkäräjien pöytäkirjan sivulla 86 mainittu länsman Jacob Andersson voinut olla sama mies kuin Viipurissa 1686 Margareta Didrikintytär Barckhusenin kanssa vihitty kihlakunnankirjuri, kruununvouti, Savonlinnan läänin nimismies Jacob Andersson, jonka sekä Lagus että Harry W. Walli tuntevat [Lagus, Gabr. Ur Wiborgs historia II:1. Wiborg 1895, s. 73; Walli, Harry W. Montan-suvuista. Genos 29(1958), http://www.genealogia.fi/genos-old/29/29_85.htm? Margareta Barckhusen kuoli vasta 1690, joten niukin naukin ... Laguksen mukaan Jakob Andersinpoika avioitui uudelleen vielä kahdesti "med onämnda".
Laamanninkäräjien pöytäkirjassa taitaa kuitenkin lukea "länsman Anders Jacobsson" :) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22902523 joka toki voisi olla sama kuin Kuopion kihlakunnankäräjillä 1686 mainittu varuskirjuri Anders Jacobsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3872803 Ainakin vuodesta 1687 Säämingin käräjäpöytäkirjoissa mainitaan jo "länsman Anders Jacobsson" ja v.1692 löytyy maininta, että kyseinen herra on pappismies Axel Insulanuksen veli http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3874369 vrt alaviitteet https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3018
Mitä tulee kruununvouti Jacob Anderssoniin, hänen viimeisimmän vaimonsa nimi näyttäisi olleen "Brita Jawalijn" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3727298 ja täällä kansa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24170283
-A
Bodniemi37
09.04.17, 19:42
Kiitokset taas vastauksesta!
Laamanninkäräjien pöytäkirjassa taitaa kuitenkin lukea "länsman Anders Jacobsson" :) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=22902523 joka toki voisi olla sama kuin Kuopion kihlakunnankäräjillä 1686 mainittu varuskirjuri Anders Jacobsson http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3872803 Ainakin vuodesta 1687 Säämingin käräjäpöytäkirjoissa mainitaan jo "länsman Anders Jacobsson" ja v.1692 löytyy maininta, että kyseinen herra on pappismies Axel Insulanuksen veli http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3874369 vrt alaviitteet https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=3018
Mitä tulee kruununvouti Jacob Anderssoniin, hänen viimeisimmän vaimonsa nimi näyttäisi olleen "Brita Jawalijn" http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3727298 ja täällä kansa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24170283
Kiitos oikaisusta - lapsukseni mennee vanhuuden piikkiin.
Selvitystyösi ei ilmeisesti mennyt tälläkään kertaa hukkaan, sillä Sääminginkin nimismies (1687-1708) löytyy tietokannastamme: Bergholmin ja kumppaneiden mukaan hänen 27.11.1698 vihityn 2.(?) puolisonsa Ingeborg Molanderin äiti oli Agneta Andersintytär Kyander.
Anders Jakobinpoika ja Axel Insulanus olivat kaukana kotikonnuiltaan, sillä he olivat Mäntsälän kirkkoherran poikia. Axel I:n puoliso oli Margareta Abrahamintytär Brunnera, joten hän oli esiserkkuni, Ruotsiin emigroituneen lääninrahastonhoitajan Bertil (Barthold) Ithimaeuksen lanko.
Olisiko Britan sukunimi voinut olla Javelin? Haqvinus (Håkan) Javelinus Länsi-Göötanmaalta toimi Viipurin kaupunginsihteerinä ja raatimiehenä etc.
Terveisin,
Huomasin että tässä ketjussa on pohdittu samaa asiaa jo vuosia sitten, mitä itse olen pohdiskellut viime aikoina, eli varhaisten Eskelisten mahdollista yhteyttä Kauhasiin. Oliko ensimmäinen Eskelinen, Joroisten Paavo E, mahdollisesti kha Eskil Kauhasen poika?
Mahdollisen sukuyhteyden puolesta puhuu seuraavat asiat (jotka ovat tulleet esille tässäkin ketjussa):
a) ajankohta. Paavo Eskelinen ilmestyy Savoon 1552, eli samoihin aikoihin kun Eskil tulee Tavinsalmelle kirkkoherraksi
b) asema ja varallisuus: Paavo E ilmestyy tyhjästä Joroisille suht'varakkaaksi talolliseksi ja lautamieheksi
c) sukunimi: kha Eskilin poika, Lauri Eskelinpoika esiintyy myös nimellä Eskelinen ainakin Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelossa 1562–1564. 1635-43 Häyrilän/Kansalan tilan omistaja Olli Eskelinen esiintyy myös muodossa Oluff Eshillson (Joroisten Historian mukaan).
d) Eskelisten myöhempi pappisyhteys: Tuo Kansalan tila siirtyi 1640-luvulla em. Olli Eskeliseltä Joroisten ensimmäiselle kha:lle Marcus Aeshillille. Oliko tuo Marcus Eskelinen vai Eskelinpoika? Hänen vanhemmistaan ei ole tietoa ja hänellä ei ilmeisesti ollut miespuolisia jälkeläisiä joista voisi sukunimeä päätellä. Mahdollisesti hän oli kuitenkin jotain sukua Eskelisille. Ehkä jopa Ollin veli?
Itse en ole löytänyt mitään konkreettista näyttöä joka kumoaisi tai vahvistaisi sukuyhteyden. Onkohan kukaan muu näinä vuosina löytänyt mitään muuta tukevaa tai kumoavaa tietoa? Taitaa olla kyseisen ajan lähteet kammattu niin tarkkaan että asia jäänee arvoitukseksi, vai kuinka on?
Robinson Korhonen
23.02.18, 16:00
Tervehdys,
pahoitteluni heti aluksi, että viestini ei kovinkaan läheisesti liity ketjun alkuperäiseen aiheeseen. Kuitenkin kyseinen ketju on nähdäkseni Suku-Forumilla ainoa, jossa jäljessä mainittujen henkilöiden sukulaisuussuhteita on pohdittu. Viestini koskee siis Barnau/Barnovius -suvun mahdollista ”kanta-isää” Hemmingiä.
Kultaseppämatrikkelista löytyi Viipurissa vuosina 1626-1641 toiminut mielenkiintoisen niminen kultaseppä ”Nenning Bornoir”. http://www.leimat.fi/leimahaku/leimahaku_en.php?nimileima=&paikkakunta=&submit=Submit Kyseistä henkilöä en ole kuitenkaan kyennyt Viipurin kaupungin henkikirjoista löytämään tai nähnyt häntä sanallakaan raastuvan- tai kämnerioikeuden pöytäkirjoissa mainittavan.
Sen sijaan, Viipurin kantakaupungissa vaikuttaa kyllä eräs ”Hemming Gullsmed” (joskus Henning, toisinaan jopa Hening), jota pitäisin samana henkilönä. Häntä ei vuorostaan matrikkelista löydy. Tämä Hemming mainitaan Viipurin henkikirjoissa ainakin 1638-1639, jonka jälkeen on merkitty vain hänen vaimonsa (nimeltään Carin, main. Viip. RO:ssa 1645). Vuonna 1648 Hemming on vihdoin merkitty kuolleeksi ja vaimolle kirjattu lesken status. Pariskunnalle on tilastoitu yksi nimeltä mainitsematon tytär v.1642.
Vuonna 1656 Viipurin kämnerioikeudessa mainitaan ”sal. Hemmingh Guldsmedens dotter Kirstin” ja tämän isäpuoli ”Petter tunnbindare” http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11304967 Tynnyrintekijä on varsinaiselta nimeltään Peter Wulff, jolle henkikirjojen mukaan ilmestyy vaimo vuodesta 1649. Samaisena vuonna Peterille ja vaimolleen on merkitty yksi tytär. Tytär Kirstin löytyy puolestaan mainittuna v.1655 henkikirjassa. Peter Wulff itse ilmestyy henkikirjoihin vasta vuonna 1646 eikä näyttäisi suinkaan olleen naimisissa aiemmin, joten on todennäköistä, että Peterille merkityt kaksi tytärtä ovatkin hänen tytärpuoliaan. Wulffin isä taas oli ilmeisesti toinen tynnyrintekijä Daniel Wulffin veljistä, Hans tai Jören.
Mainittakoon vielä se, että Kuopion Hemming Hannunp. Taskinen oli Viipurissa koulua käydessään kortteerannut tynnyrintekijä Daniel Wulffin perheessä. Hemming Taskisen äiti näyttäisi olleen rykmentinkirjuri Jören Hemmingsson Barnaun sisar.
Barnau -suvun kantaisäksi arvelemallani ”Hemming Gullsmedillä” oli siis ainakin 3 tytärtä, joista yksi näyttäisi olleena naimisissa Kuopion Nimismiehen Hans Taskisen kanssa, ja toinen, Helena, viipurilaisen räätälin Arvid Mårtenssonin kanssa (jo ennen vuotta 1652). Nuorin tunnettu tytär Kirsti saattoi avioitua Viipurissa niinikään vaikuttaneen kapteeni Jacob Baasen kanssa, sillä ainakin v.1689 kapteenin leskenä mainitaan eräs ”Christina Hemmingsdotter”. Sisaruskatraaseen kuuluisi vielä rykmentinkirjuri Jören Hemmingsson Barnau.
Edellisiin viesteihin viitaten, Jören Hemmingssonin äitipuolella oli perintömaata Kuopion Savilahden kylässä, johon Jörenille ei varsinaisena perillisenä ollut osuutta. Hans Petersson Taskisen vaimolla perintöoikeus kuitenkin oli. Tulkintani mukaan isä-Hemmingin lapset olivat siis peräisin ainakin kahdesta liitosta, jollei peräti kolmesta.
Mielenkiintoista olisi myös nähdä, mistä dokumentista kultaseppämatrikkelin nimi ”Nenning Bornoir” on listalle kopioitu. Siinä on todennäköisesti useampikin kuin yksi tulkintavirhe.
Ajatuksia ja korjauksia, kiitos.
Bodniemi37
23.02.18, 19:50
Sen sijaan, Viipurin kantakaupungissa vaikuttaa kyllä eräs ”Hemming Gullsmed” (joskus Henning, toisinaan jopa Hening), jota pitäisin samana henkilönä. Häntä ei vuorostaan matrikkelista löydy. Tämä Hemming mainitaan Viipurin henkikirjoissa ainakin 1638-1639, jonka jälkeen on merkitty vain hänen vaimonsa (nimeltään Carin, main. Viip. RO:ssa 1645). Vuonna 1648 Hemming on vihdoin merkitty kuolleeksi ja vaimolle kirjattu lesken status. Pariskunnalle on tilastoitu yksi nimeltä mainitsematon tytär v.1642.
Olisikohan Tyra Borgin kirjassa Guld- och silversmeder i Finland : deras stämplar och arbeten 1373-1873 (ensimmäinen painos 1935, viimeisin ilmeisesti 1977) Hemming Guldsmedistä tarkempia tietoja? Monihaku Frank löysi teoksen 28 kirjastosta, http://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Terveisin,
Robinson Korhonen
23.02.18, 20:36
Kiitos kirjavinkistä! Pitääpä tarkistaa
Hemming Gullsmediä näkyy pidetyn henkisesti epätasapainoisena, taikka suoraan sanoen hulluna ja väkivaltaisena ihmisenä. Jo v.1628 mainitaan eräässä asiassa ”den galna Menniskian Henning Gullsmed” tai ”Henning Gullsmeds galenskap och öffwerwålld” (eli övervåld). http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150472 Täytynee joskus tavata läpi tuo tapaus ajan kanssa ja ajatuksella.
Vielä v.1637 luostarikirkosta kadonneen messukalkin kohtaloa selvitellessä tulee mainituksi ”den hufvudhswaga menischen Heningh Gulsmedh”, jonka luona Grels klåckringaren vaimo oli teetättänyt kaksi hopealusikkaa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150088
-Antti
Robinson Korhonen
08.03.18, 14:21
Hei taas!
Asia jatkuu asian vierestä vielä tovin.
Tyra Borgin matrikkelista löytyi seuraavat tiedot:
”Henning Bornoir 1626-1641
Henning guldsmed betalade 1626 i skatt för bakugn 6 mk och för handkvarn 2 mk. År 1628 besvärade sig Hans Kåhl över det övervåld, som en gulsmed, Henning Bornoir, gjort sig skyldig till: guldsmeden är så ”förbisstratt i sitt huffvud”, att han ”löper i Kåhls gård med baare Kniffuar” och slår sönder hans fönster. Rätten förordnade att två vaktkarlar skulle stå vid guldsmedens dörr. Förekommer ännu 1641 i mantalslängden, med där efter finnes endast hustrun, och 1648 nämnes hon som änka.”
Lähteina Borg mainitsee seuraavat dokumentit:
F.S.A (Finlands Statsarkiv) 6107, 8564, 8567, 8583, 8593, sekä
Dbk (Dombok) 1628, 26 febr.
Ja, aivan totta, siellähän se, nähdäkseni varsin selkeästi ”Hemmingh Barnow” seisoo toisen sivun 13. rivillä. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11150469 Borgin mainitsema ”Hans Kåhl” on vuorostaan Hans Fåhll (tunnetaan myös nimellä Vohle, sekä kaikkea siltä väliltä).
Eiköhän tässä vihdoin liene Barnow/Barnowiuksille kantaisää kerrakseen?
-Antti
Bodniemi37
08.03.18, 20:10
Eiköhän tässä vihdoin liene Barnow/Barnowiuksille kantaisää kerrakseen?
Hieno löytö! Sukunimi esiintyy ylioppilasmatrikelissa muodossa Barnau (vrt. ylioppilaiden 2634 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=2634), U1236 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=U1236) ja 5874 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=5874) tiedot) tai Barnovius (vrt. ylioppilaiden 4102 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=4102) ja 7087 (https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=7087) tiedot), ja Puumalan historiakirjoissa myös muodossa Womberia (vrt. P. J. Voipion Genos-artikkeli Hjerpe, https://www.genealogia.fi/genos-old/29/29_79.htm), mutta ei liene mitään epäilystä siitä, etteivätkö kultasepän jälkeläiset olisi kyseessä?
Terveisin,
Turkulaisen porvarin pojalla Henrik Sigfridinpoika Kauhasella muuten näyttäisi olleen kytköksiä Savon Kauhasiin (vaimojen puolelta, kts. yo-matrikkeli).
PH
Tämä oli minulle uutta. Missä tämä tieto on saatavilla ylioppilasmatrikkelissa?
Selasin lävitse Veli Pekka Toropaisen erinomaisen artikkelin "Turun porvariston keskinäiset verkostot vuosina 1549-1660" Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjassa 47. Siinä huomioni kiinnittyi Härkä- ja Kauhanen-nimisiin. Turussa mainitaan ainakin 1570-luvulta alkaen ja vielä 1600-luvun alussa Matti Kauhanen. 1610-luvulla raatimiehenä oli Sipi Mikonpoika Kauhanen. Matti Kauhasen aikalaisena mainitaan Mikko Härkä ja ainakin jo vuodesta 1601 Simo Eskonpoika Härkä. Vuonna 1630 haudattiin turkulainen raatimies Simon Härkä ja hänen tyttärensä, joka oli Jören von Hagenin ensimmäinen vaimo (http://www.genealogia.fi/genos/67/67_108.htm). Hagenin talon osti 28.6.1643 Pentti Sipinpoika Härkä. Näiden edellä mainittujen henkilöiden patronyymit laittoivat epäilemään, olisivatko Turun Härkä- ja Kauhanen-nimiset samaa sukua? Ehkä Turkua minua paremmin tuntevat osaavat arvioida tämän hypoteesin validia.
Polveudun Sursillianan kautta Oulun raatimies Henrik Sipinpoika Kauhasesta joka oli kotoisin Turusta (vaimo Kaarina Laurintytär Kataja, Sursillin suku 5354). Bergholmin sukukirjan arvelun mukaan Henrik olisi saattanut polveutua Tavinsalmen (nyk. Kuopion) ensimmäisestä kirkkoherrasta Aeschillus Matiae Kauhasesta: --"Eskil Kauhasen jälkeisiä" (pojanpoika?) mainitaan myös olleen Oulun raatimies Henrik Kauhanen" (Osa I, s. 64). Tällaiselle yhteydelle en ole kuitenkaan löytänyt mitään tukea tai viitteitä. Tähän asti olen kerännyt tietoa Turun Kauhasista lähinnä toisen käden lähteisiin perustuen.
Henrik Kauhasen nimikirjoitus ja sinetti on julkaistu A. H. Virkkusen Oulun kaupungin historian I osan sivulla 409.
Sigfrid Michelsson Kauhasen sinetti (mainitaan raatimiehenä 1614-1619):
http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/smichelssons.jpg
Turun kaupungin hopeaveroluettelossa 1571 (Genos n:ro 4/2005, s. 171, 179) mainitaan Matz Kauhainen. Hän asuu kirkkokorttelissa ja hänen kauppatavaroittensa arvo on 300 markkaa.
viite 12:
Ruuth 1909-23, II: 167; Ruuth 1909-23, III: 237, 239, 240, 293, 294; Ruuth 1909-23, IV: 58.
Ruuth, J. W. 1909-23: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Bidrag till Åbo stads historia 9, 12, 13. Helsingfors.
(Veli Pekka Toropainen: Turun kaupungin hopeaveroluettelo 1571. Genos n:ro 4/2005)
Mika Kallioinen väitöskirjassaan "Kauppias, kaupunki, kruunu. Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle" (BH 59. Helsinki 2000, ks. myös Tapio Vähäkankaan tarkka ja asiavirheistäkin varottava kirja-arvostelu, Genos 1/2004) listaa useita muitakin Kauha-nimisiä porvareita Turusta 1500-luvulta Matti Kauhan lisäksi.
Gunnar Sivénin sukuhakemisto (SSS:n julk. XV, 1943) antaa viitteen (157) Turussa Svante Dahlströmin käsikirjoitukseen Kauhaisista, mutta käydessäni paikan päällä joitain vuosia sitten Åbo Akademin kirjastossa ja kysyessäni tätä käsikirjoituskokoelmasta, sellaista ei löytynyt. Dahlströmin kortistosta sen sijaan löytyy tietoja Turun Kauhasista:
Turun maakunta-arkiston arkisto I > Dahlströmin nimenmukainen kortisto > Korttihakemisto nimen mukaisesti (Bdg1:26)
Anders Kauhanen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959176 oulun historia
Elin Kauhainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959178 1634 3/9 IV:150
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959180 1634
Henrik Kauhanen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959182 (isä) 1625 2/4 II:110
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959184 (isä) 1625 4/4 II:141
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959186 (isä) 1625 30/4 II:114
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959188 (isä) 1632 22/9 IV:155
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959190 (isä) 1632 3/10 IV:157
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959192 1632 3/10 IV:158
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959194 1632 15/10 IV:160
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959196 1632 24/10 IV:164
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959198 1632 24/11 IV:170
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959200 1632 28/11 IV:172
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959202 klockboken 1633 I:131
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959204 oulun historia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959206 1634 19/4 VI:169
Matti Kauhanen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959210 Ruuth II:167
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959212 Ruuth II:167
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959214 Ruuth III:294
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959216 Ruuth III:293-294
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959218 Begr längd 1600 14/6 I:154
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959220 Domk räkensk 1597 I:53
Sigfrid Kauhanen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959222 Borgarelängd 1624 II:1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959224 Borgarelängd 1625 II:76
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959226 1625 30/4 II:114
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959228 Domk räkensk 1627-1630 I:110
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959230 1632 9/6 IV:121 IV:150
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959232 1632 3/9 IV:150
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959234 1632 24/10 IV:164
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959236 1632 24/10 IV:165
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959238 1633 13/2 VI:15
Valpuri Kauhanen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959240 1632 24/10 IV:164
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959242 1632 24/10 IV:165
Tämä oli minulle uutta. Missä tämä tieto on saatavilla ylioppilasmatrikkelissa?
Polveudun Sursillianan kautta Oulun raatimies Henrik Sipinpoika Kauhasesta joka oli kotoisin Turusta (vaimo Kaarina Laurintytär Kataja, Sursillin suku 5354). Bergholmin sukukirjan arvelun mukaan Henrik olisi saattanut polveutua Tavinsalmen (nyk. Kuopion) ensimmäisestä kirkkoherrasta Aeschillus Matiae Kauhasesta: --"Eskil Kauhasen jälkeisiä" (pojanpoika?) mainitaan myös olleen Oulun raatimies Henrik Kauhanen" (Osa I, s. 64). Tällaiselle yhteydelle en ole kuitenkaan löytänyt mitään tukea tai viitteitä. Tähän asti olen kerännyt tietoa Turun Kauhasista lähinnä toisen käden lähteisiin perustuen.
Henrik Kauhasen nimikirjoitus ja sinetti on julkaistu A. H. Virkkusen Oulun kaupungin historian I osan sivulla 409.
Sigfrid Michelsson Kauhasen sinetti (mainitaan raatimiehenä 1614-1619):
http://www.juhasinivaara.fi/sinetit1600/turku/smichelssons.jpg
Turun kaupungin hopeaveroluettelossa 1571 (Genos n:ro 4/2005, s. 171, 179) mainitaan Matz Kauhainen. Hän asuu kirkkokorttelissa ja hänen kauppatavaroittensa arvo on 300 markkaa.
viite 12:
Ruuth 1909-23, II: 167; Ruuth 1909-23, III: 237, 239, 240, 293, 294; Ruuth 1909-23, IV: 58.
Ruuth, J. W. 1909-23: Åbo stads historia under medeltiden och 1500-talet. Bidrag till Åbo stads historia 9, 12, 13. Helsingfors.
(Veli Pekka Toropainen: Turun kaupungin hopeaveroluettelo 1571. Genos n:ro 4/2005)
Mika Kallioinen väitöskirjassaan "Kauppias, kaupunki, kruunu. Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle" (BH 59. Helsinki 2000, ks. myös Tapio Vähäkankaan tarkka ja asiavirheistäkin varottava kirja-arvostelu, Genos 1/2004) listaa useita muitakin Kauha-nimisiä porvareita Turusta 1500-luvulta Matti Kauhan lisäksi.
Gunnar Sivénin sukuhakemisto (SSS:n julk. XV, 1943) antaa viitteen (157) Turussa Svante Dahlströmin käsikirjoitukseen Kauhaisista, mutta käydessäni paikan päällä joitain vuosia sitten Åbo Akademin kirjastossa ja kysyessäni tätä käsikirjoituskokoelmasta, sellaista ei löytynyt. Dahlströmin kortistosta sen sijaan löytyy tietoja Turun Kauhasista:
Turun maakunta-arkiston arkisto I > Dahlströmin nimenmukainen kortisto > Korttihakemisto nimen mukaisesti (Bdg1:26)
Anders Kauhanen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959176 oulun historia
Elin Kauhainen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959178 1634 3/9 IV:150
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959180 1634
Henrik Kauhanen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959182 (isä) 1625 2/4 II:110
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959184 (isä) 1625 4/4 II:141
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959186 (isä) 1625 30/4 II:114
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959188 (isä) 1632 22/9 IV:155
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959190 (isä) 1632 3/10 IV:157
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959192 1632 3/10 IV:158
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959194 1632 15/10 IV:160
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959196 1632 24/10 IV:164
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959198 1632 24/11 IV:170
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959200 1632 28/11 IV:172
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959202 klockboken 1633 I:131
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959204 oulun historia
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959206 1634 19/4 VI:169
Matti Kauhanen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959210 Ruuth II:167
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959212 Ruuth II:167
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959214 Ruuth III:294
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959216 Ruuth III:293-294
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959218 Begr längd 1600 14/6 I:154
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959220 Domk räkensk 1597 I:53
Sigfrid Kauhanen:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959222 Borgarelängd 1624 II:1
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959224 Borgarelängd 1625 II:76
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959226 1625 30/4 II:114
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959228 Domk räkensk 1627-1630 I:110
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959230 1632 9/6 IV:121 IV:150
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959232 1632 3/9 IV:150
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959234 1632 24/10 IV:164
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959236 1632 24/10 IV:165
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959238 1633 13/2 VI:15
Valpuri Kauhanen
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959240 1632 24/10 IV:164
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=30959242 1632 24/10 IV:165
Pieni tarkennus Sigfrid Mikaelinpoika Kauhasen leski Elin Sigfridintytär oli Henrik Sigfridinpoika Kauhasen ja hänen siskonsa Walborg Sigfridintyttären äitipuoli
Turun RO 22.9.1632 f. 4v
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11507521
Kauhanen voisi siis tulla heidän äidin puoleltaan, sillä kyseessä on heidän edesmenneen äitinsä tila.
Robinson Korhonen
13.04.20, 12:19
Hei,
mahtaiskohan Jääskessä jo 1600-luvun toisella vuosikymmenellä mainittu pappismies, herra Markus Eschilli olla sama kuin viestiketjussa sivuttu Joroisten myöhempi kirkkoherra? Miehellä oli laivanpäällikkö Matts Petersson Påsalta siirtynyttä maaomaisuutta Jääsken Littulassa eli Vuoksenrannassa (Wuoxstrand), vaikka mies ei kys. pitäjässä papinvirassa näyttäisi toimineenkaan. Sillä ajanjaksolla 1618-1626, kun herra Markus Jääsken maakirjoissa esiintyy, pitää kappalaisen tointa hallussaan herra “Per Cappellan” eli ilm. pappisluettelonkin mainitsema Petrus Nicolai.
Ainoan maininnan Jääsken, Rannan ja Äyräpään tuomiokirjoista löydän miehestä vuodelta 1623, jolloin käsitellään “her Marckus Eskilli” nimisen pappismiehen maaomaisuuksia. (7. rivi oikealla sivulla alhaaltapäin laskettuna) http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3698181
On kyse siis 1/2 verosta “Savolaisen” nimellä kulkevaa tilusta Littulan kylässä Vuoksen varrella, joka ilmeisesti edelleen myönnettiin miehen nautittavaksi. Mutta sitten tulee jotakin mitä en välttämättä täysin ymmärrä.. Onko niin, että her Johan Thomae (eli pitäjän seuraava kappalainen vuodesta 1624- Johannes Thomae Lacmannus) on muuttanut puolikkaalle verolle “Kinnisen maata”, joka oli kruunulta vouti Mathias Bertilssonin kautta pappismiehelle myönnetty, ja nyt siis määrättiin herra Johan suorittamaan samaisesta tilasta koituvat maksut ja muut kulungit?
Tämä tiluskin oli siis kuulunut herra Markukselle (ja siis autiona joutunut ensin kruunulle ja sitä myötä herra Johanille?), koska he ovat tehneet keskenään kaupat tontille rakennetusta talosta. Tästä syystä määrättiin puolestaan herra Bertil (Bartholdus Andreae Kettunius, Kappalainen vuoteen 1612 ja sitten kirkkoherra SEKÄ herra Johanin appiukko) antamaan heille (?) 4 tynnyriä viljaa ja yhden lehmän ja lisäksi määrättiin että herra Johanin tulisi herra Bertiliä tässä maksussa avustaa. 12 miestä tietenkin myös tarkastaisi aktin..
Lopuksi vielä ritirimpsu linkeistä maakirjan sivuihin. (Ei pidä antaa myöskään hämätä, että Jääsken maakirjaan on merkitty ajankohtina kaksi erillistä Littulan kylää):
1604 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2519289
1608 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2519289
1611 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2529288
1616 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2536739
1618 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2540450 Koko vero siirtyy herra Markukselle (1/4 viljeltynä, 3/4 autiona)
1619 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2542087 sama tilanne
1620 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2544626 1/4 viljelyssä herra Markuksella ja 3/4 autiona Matts Peterssonin nimellä
1621-1626 1/2 veroa autiona herra Markuksella ja niin ikään 1/2 veroa autiona Matts Peterssonin nimellä.
1627 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2553977 on Littulaan merkitty kokovero autioksi ilman nimeä.
Kunnes v. 1628 on vihdoin maininta “1/6 her Johan Thomae Kapelan uptagit 626” ja autioksi on merkitty loput 5/6 veroa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2554397 eikäpä Littulaan ihan nopeasti juuri muita maanomistajia sitten enää löydykään..
Onko mitään vihjettä Savon seudun tuntijoille siitä huomiosta, että Littulan kokovero olisi jaettu kahtia jo ammoin ja tiluspuoliskot kulkisivat nimillä "Savolainen" ja "Kinninen"?
-A
vBulletin® v3.8.11, Copyright ©2000-2024, vBulletin Solutions Inc.